Nuorten oppisopimuskoulutusta on haluttu lisätä. Nuorilla on tarkoitettu jopa 15-vuotiaita peruskoulun päättäneitä nuoria.
Ammatissa -lehdessä on kahden sivun juttu "Oppisopimuksessa kumpikin voittaa" pääkaupunkiseudulta, jutussa on haastateltu Espoon Omnian edustajia. Kumpikin tarkoittanee työnantajaa ja oppisopimuksella opiskelevaa.
Hyvä, että nuorille räätälöidään palveluja. Etusivulla on juttua markkinoitu " Oppisopimuksessa kaikki voittavat". Kaikki on minusta liikaa sanottu, sillä koulutus voi olla kalliimpi, kuin ryhmämuotoinen oppilaitoksessa tapahtuva, jossa ollaan työssäoppimassa.
Valtakunnassa on ollut kokeiluja, joissa yhteisvalinnan aikana on valikoitu peruskoulun päättäviä nuoria oppisopimuskoulutuksen ennakkojaksolle ammatilliseen oppilaitokseen. Ennakkojaksolla opetetaan alan peruskäytännöt ja tarvittavat lainsäädäntöopinnot (esim. työsopimuslaki, työturvallisuuslaki, laki nuorista työntekijöistä, vuosilomalaki, oppisopimuslaki, ja perustuslain perusoikeudet).Ennakkojaksolla ollaan myös työpaikalla, mutta ei työ- eikä oppisopimuksessa, mutta esimerkiksi työssäoppimassa.
Peruskoulun päättävillä nuorilla (15 v - 18 v) oppisopimus voi tapahtua monessa työpaikassa eli opiskelija voi vaihtaa oppisopimuspaikkaa tutkinnon osittain. Jos oppisopimus päättyy, opintoihin kannattaa rakentaa malli, jossa opiskelija siirtyy oppilaitoksen perusryhmään, josta vastaavasti joku toinen voi siirtyä oppisopimukseen.
Oppisopimusopiskelijat opiskelevat myös teoria-aineita, kuten ylläolevassa jutussa merkonomitutkintoa suorittavat, kahdesti kuukaudessa. Malli voi olla toisenlainen eli opiskelijat voivat olla neljä päivää viikossa töissä ja yhtenä päivänä viikossa opiskellaan koulussa lukujärjestyksen mukaan ryhmässä. Opiskelija saa palkkaa työajalta ja koulupäiviltä korvauksia. Hän ei saa opintotukea eikä koulusta ilmaista ateriaa. Oppisopimusta säätelee Laki oppisopimuskoulutuksesta, Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta pitää myös sisällään pykäliä, jotka pitää ottaa huomioon. Esimerkiksi 17 § alkaa "Pääosin työpaikalla järjestettävä koulutus voi perustua 15 vuotta täyttäneen opiskelijan ja työnantajan välillä tehtyyn kirjalliseen määräaikaiseen työsopimukseen (oppisopimus). Oppisopimus voidaan tehdä, jos työnantaja ja 8 §:ssä tarkoitettu koulutuksen järjestäjä ovat asetuksella tarkemmin säädettävällä tavalla sopineet oppisopimuskoulutuksen järjestämisestä "
Nuorten oppisopimus on aikuisten oppisopimukseen varsin erilainen järjestelmä, sillä
-on malleja, jossa tutkinto suoritetaan monissa työpaikoissa eli järjestelmä on varsin joustava, ja ongelmat on pyritty minimoimaan.
-Koska on kysymys nuoresta työntekijästä, huoltaja voi purkaa työ/oppisopimuksen (Laki nuorista työntekijöistä 3§).
-Työnantaja voi purkaa sopimuksen koeajalla, ja joustavasti muutenkin, kun tutkinnon osa vaihtuu ja opiskelija pääsee oppilaitokseen perusryhmään.
Opiskelijat eivät siis saa opintotukea, mutta Suomessa opintotuen raja on muutenkin 17 vuotta. Lisäksi kotona asuvan alaikäisen tukeen vaikuttavat vanhempien tulot, ja tuki on minimaalinen, kun asuu kotona, esim. täysi opintotuki on 97 e/kk.
Nuorten oppisopimus ei minusta sovi kahdesta syystä massakoulutukseksi
1. Systeemi on varsin raskas opiskelijalle, sillä riippuen työ/oppisopimuksesta on hän töissä oppilaitoksen loma-ajat. Vuosiloma alkaa kertyä vasta kunnolla toisena ja kolmantena vuonna. Työn ja opiskelun yhdistäminen ei sovellu liian nuorelle automaattisesti.(Laki nuorista työntekijöistä 9§ ensimmäinen momentti: "Työnantajan on huolehdittava siitä, ettei työ ole nuoren työntekijän ruumiilliselle tai henkiselle kehitykselle vahingoksi ja ettei se vaadi suurempaa ponnistusta tai vastuuta kuin hänen ikäänsä ja voimiinsa nähden on kohtuullista."
2. Näkemykseni mukaan koulutus on kalliimpaa kuin oppilaitosmuotoinen opetus olettaen, että teoriaryhmä on pienempi. Tällä hetkellä työnantajalle on maksettu vielä erillistä korotettua koulutuskorvausta, kun hän työllistää nuoren. Systeemi maksaa minusta yhteiskunnalle enemmän kuin ns. ammatillisen peruskoulutuksen päiväkoulutus, vaikka oppisopimuksena järjestettävä amatillisen peruskoulutuksen yksikköhinta on 6606,76 euroa vuonna 2016, mutta työnantaja saa tämän lisäksi korvauksia. Lukiossa vastaava rahoitus on likimain 6000 euroa, ja ammatillisessa peruskoulutuksessa runsaat 10 000 euroa. Ainakin amiksen rahoista niistetään.
3. Yhteisten aineiden kontaktiopetus jää minusta aika ohuelle, eli tämä ei minusta voi olla kovin laajaa toimintaa. Jutun mukaan opiskelijat opiskelevat pari kertaa kuussa teoria-aineita (saavat itse vaikuttaa sisältöön!), jatko-opintoja varten olisi hyvä olla aika laajat äidinkielen, toisen kotimaisen kielen, vieraan kieleen ja matematiikan osaaminen.
4. Toinen tapa on rakentaa 2 +1 -malli, jossa opiskelija on oppilaitoksessa kaksi vuotta, ja viimeinen vuosi ollaan oppisopimuksella. Tällöin opiskelija siirtyy oppisopimukseen 17- ja 18-vuotiaana. Helposti 15-vuotiailla voi käydä niin, että ollaan vuosi tai kaksi oppisopimuksella, ja lopuksi palataan ryhmämuotoiseen koulutukseen.
*Oppisopimus voi olla hyvä tapa rekrytoida (mikä ajatus itse jutussakin on)
*Oppisopimuskoulutus sopii aktiiviselle nuorelle, mutta niin sopii koulutus päiväryhmässäkin
*Oppisopimuspaikassa tai oppilaitoksessa järjestetään näytöt tutkinnon osista, tämä pitää erikseen resursoida. Päiväkoulutuksessa näytöt annetaan yleensä työssäoppimisjaksolla.
Ammatissa -lehdessä on kahden sivun juttu "Oppisopimuksessa kumpikin voittaa" pääkaupunkiseudulta, jutussa on haastateltu Espoon Omnian edustajia. Kumpikin tarkoittanee työnantajaa ja oppisopimuksella opiskelevaa.
Hyvä, että nuorille räätälöidään palveluja. Etusivulla on juttua markkinoitu " Oppisopimuksessa kaikki voittavat". Kaikki on minusta liikaa sanottu, sillä koulutus voi olla kalliimpi, kuin ryhmämuotoinen oppilaitoksessa tapahtuva, jossa ollaan työssäoppimassa.
Valtakunnassa on ollut kokeiluja, joissa yhteisvalinnan aikana on valikoitu peruskoulun päättäviä nuoria oppisopimuskoulutuksen ennakkojaksolle ammatilliseen oppilaitokseen. Ennakkojaksolla opetetaan alan peruskäytännöt ja tarvittavat lainsäädäntöopinnot (esim. työsopimuslaki, työturvallisuuslaki, laki nuorista työntekijöistä, vuosilomalaki, oppisopimuslaki, ja perustuslain perusoikeudet).Ennakkojaksolla ollaan myös työpaikalla, mutta ei työ- eikä oppisopimuksessa, mutta esimerkiksi työssäoppimassa.
Peruskoulun päättävillä nuorilla (15 v - 18 v) oppisopimus voi tapahtua monessa työpaikassa eli opiskelija voi vaihtaa oppisopimuspaikkaa tutkinnon osittain. Jos oppisopimus päättyy, opintoihin kannattaa rakentaa malli, jossa opiskelija siirtyy oppilaitoksen perusryhmään, josta vastaavasti joku toinen voi siirtyä oppisopimukseen.
Oppisopimusopiskelijat opiskelevat myös teoria-aineita, kuten ylläolevassa jutussa merkonomitutkintoa suorittavat, kahdesti kuukaudessa. Malli voi olla toisenlainen eli opiskelijat voivat olla neljä päivää viikossa töissä ja yhtenä päivänä viikossa opiskellaan koulussa lukujärjestyksen mukaan ryhmässä. Opiskelija saa palkkaa työajalta ja koulupäiviltä korvauksia. Hän ei saa opintotukea eikä koulusta ilmaista ateriaa. Oppisopimusta säätelee Laki oppisopimuskoulutuksesta, Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta pitää myös sisällään pykäliä, jotka pitää ottaa huomioon. Esimerkiksi 17 § alkaa "Pääosin työpaikalla järjestettävä koulutus voi perustua 15 vuotta täyttäneen opiskelijan ja työnantajan välillä tehtyyn kirjalliseen määräaikaiseen työsopimukseen (oppisopimus). Oppisopimus voidaan tehdä, jos työnantaja ja 8 §:ssä tarkoitettu koulutuksen järjestäjä ovat asetuksella tarkemmin säädettävällä tavalla sopineet oppisopimuskoulutuksen järjestämisestä "
Nuorten oppisopimus on aikuisten oppisopimukseen varsin erilainen järjestelmä, sillä
-on malleja, jossa tutkinto suoritetaan monissa työpaikoissa eli järjestelmä on varsin joustava, ja ongelmat on pyritty minimoimaan.
-Koska on kysymys nuoresta työntekijästä, huoltaja voi purkaa työ/oppisopimuksen (Laki nuorista työntekijöistä 3§).
-Työnantaja voi purkaa sopimuksen koeajalla, ja joustavasti muutenkin, kun tutkinnon osa vaihtuu ja opiskelija pääsee oppilaitokseen perusryhmään.
Opiskelijat eivät siis saa opintotukea, mutta Suomessa opintotuen raja on muutenkin 17 vuotta. Lisäksi kotona asuvan alaikäisen tukeen vaikuttavat vanhempien tulot, ja tuki on minimaalinen, kun asuu kotona, esim. täysi opintotuki on 97 e/kk.
Nuorten oppisopimus ei minusta sovi kahdesta syystä massakoulutukseksi
1. Systeemi on varsin raskas opiskelijalle, sillä riippuen työ/oppisopimuksesta on hän töissä oppilaitoksen loma-ajat. Vuosiloma alkaa kertyä vasta kunnolla toisena ja kolmantena vuonna. Työn ja opiskelun yhdistäminen ei sovellu liian nuorelle automaattisesti.(Laki nuorista työntekijöistä 9§ ensimmäinen momentti: "Työnantajan on huolehdittava siitä, ettei työ ole nuoren työntekijän ruumiilliselle tai henkiselle kehitykselle vahingoksi ja ettei se vaadi suurempaa ponnistusta tai vastuuta kuin hänen ikäänsä ja voimiinsa nähden on kohtuullista."
2. Näkemykseni mukaan koulutus on kalliimpaa kuin oppilaitosmuotoinen opetus olettaen, että teoriaryhmä on pienempi. Tällä hetkellä työnantajalle on maksettu vielä erillistä korotettua koulutuskorvausta, kun hän työllistää nuoren. Systeemi maksaa minusta yhteiskunnalle enemmän kuin ns. ammatillisen peruskoulutuksen päiväkoulutus, vaikka oppisopimuksena järjestettävä amatillisen peruskoulutuksen yksikköhinta on 6606,76 euroa vuonna 2016, mutta työnantaja saa tämän lisäksi korvauksia. Lukiossa vastaava rahoitus on likimain 6000 euroa, ja ammatillisessa peruskoulutuksessa runsaat 10 000 euroa. Ainakin amiksen rahoista niistetään.
3. Yhteisten aineiden kontaktiopetus jää minusta aika ohuelle, eli tämä ei minusta voi olla kovin laajaa toimintaa. Jutun mukaan opiskelijat opiskelevat pari kertaa kuussa teoria-aineita (saavat itse vaikuttaa sisältöön!), jatko-opintoja varten olisi hyvä olla aika laajat äidinkielen, toisen kotimaisen kielen, vieraan kieleen ja matematiikan osaaminen.
4. Toinen tapa on rakentaa 2 +1 -malli, jossa opiskelija on oppilaitoksessa kaksi vuotta, ja viimeinen vuosi ollaan oppisopimuksella. Tällöin opiskelija siirtyy oppisopimukseen 17- ja 18-vuotiaana. Helposti 15-vuotiailla voi käydä niin, että ollaan vuosi tai kaksi oppisopimuksella, ja lopuksi palataan ryhmämuotoiseen koulutukseen.
*Oppisopimus voi olla hyvä tapa rekrytoida (mikä ajatus itse jutussakin on)
*Oppisopimuskoulutus sopii aktiiviselle nuorelle, mutta niin sopii koulutus päiväryhmässäkin
*Oppisopimuspaikassa tai oppilaitoksessa järjestetään näytöt tutkinnon osista, tämä pitää erikseen resursoida. Päiväkoulutuksessa näytöt annetaan yleensä työssäoppimisjaksolla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Roskapostin vuoksi kommenttien valvonta on päällä.
Kiitos kuitenkin, että kommentoit :)