torstai 25. elokuuta 2011

Koulukiusaaminen on ongelma, josta pitää puhua

Koulukiusaaminen on yhtä vanha asia kuin koulu.

Kiusaaminen on aseman hakemista ryhmässä, ryhmän vaiheisiin kuuluu jo organisaatioteoriankin mukaan forming, norming ja storming, ja reforming, näissä muodostumisvaiheissa, ja normittumisessa ja riidoissa haetaan asemaa, ja omia normeja.

Koulussa opiskelijat muodostavat ryhmän, jossa on tietyt roolit, asemat, normit ja kommunikaatio. Jos ryhmää ei valvota eikä sen muodostumista tehdä hallitusti ryhmäyttämällä varmasti esiintyy myös kiusaamista.

Nykyajan kiusaamiskuvioita kauhulla seuraavana ja entisaikojen tilanteisiin kaiholla vertaavana, kaipaan sellaisia henkilöitä, jotka uskaltavat laittaa pisteen kiusaamiselle, ja olla myötäilemättä kiusaajia ja laittaa uudet normit peliin eli kiusaamisen renorming. Asia ei tietenkään ei ole näin yksinkertainen, koska epäsuotuisan käytöksen lopettaminen aiheuttaa kiusaamissyytöksiä kiusaamisen lopettajalle. Kiusaamista on myös kiusaajaksi syyttäminen. Ammattikiusaajat osaavat kaikki keinot, eivätkä he helposti lopeta. He kiusaavat myös väittämällä kiusattuja kiusaajiksi, ja siksi ulkopuolisen voi olla vaikea hahmottaa tilannetta ryhmässä. Vasta pitkään tarkkailemalla tilanne alkaa hahmottua. Puuttuminen voi siksi tapahtua varsin tai liian myöhään.

Viime aikoina on ollut ilahduttavasti puhetta toisen hyväksymisestä ja syrjinnän kieltämisestä. Koulukiusaaminen on sellainen ongelma, että se seuraa kiusaamisen kohdetta koko loppuelämän ja pahimmassa tapauksessa hänen perhettään sekä entistä että tulevaa.

On puhuttu toisen suvaitsemisesta ja syrjinnän lopettamisesta, eli vasta sellainen koulu on suvaitsevainen, joka suvaitsee lihavan, laihan, tyhmän, viisaan, vilkkaan, ujon, köyhän, rikkaan, eli KAIKKI!

torstai 11. elokuuta 2011

Alfred J Kwak

Alfred alustasta yksityiskohta, kuului autoja ja "lauta"



Katsoimme 1990-luvulla sarjaa Alfred J Kwak. Sarjassa oli 52 jaksoa. Sarja otettiin VHS-kaseteille, mutta alkujaksoja ei ollut sitten lopulta nauhalla, koska sarja vaikutti hieman hölmöltä, ja sisälsi Alfredin perheen auton alle jäämisen ja kaivoseikkailut keltanokkaisen korpinpojan kanssa. Eli en ymmärtänyt, että oli kyse sarjasta, jossa kaikki liittyi kaikkeen. Korppi sai ison roolin ja heiluu viimeisessäkin jaksossa. Vanhempien menetys johti siihen, että Mauri Myyrä kasvatti Alfredin.



Kuvat ovat Alfred leikkikaupungista, johon liittyy pikkuautojakin, meillä on vain yksi auto, ja senkin tarra on hieman kulunut.

Jaksoissa käydään läpi kelvottoman kuninkaan aikaansaannoksia, kanavarahojen kuluminen kuninkaan kylpyihin, tavataan vakooja Liero Lonkero ja ahneita liikemiehiä, on Sitkovirusta, mustien ankkojen ahdinkoa, ja Iris banasta tuleekin Alfredin tyttöystävä, on Pyramidiseikkailua, klovneja, merentutkimusta, kaikenlaisia retkiä kuuhun asti, ja lopulta ilke'n Korpin kukistus, joka oli ennakkoluuloinen, vaikka itse oli puoliksi mustarastas, ja blankkasi nokkaansa.

Mukava sarja positiivinen sarja, lapset tarvitsevat positiivisia sarjoja, katsoin viime kesällä DVD:lta Alfredit kaikki, ja täytyy sanoa, että mukava sarja, joskin ottaa myös maailmanpolliittisia kantoja

Tänä kesänä katsoin Maikit eli Maikki ja Pelottava Pontso, joka ei ota kantoja, mutta on hyvä sarja. Omaa kirkkaat värit ja positiivisen asenteen :)

keskiviikko 10. elokuuta 2011

Karelia 79




Karelia partiolaisten suurleiri pidettiin elokuun alussa 1979 Pielisen rannalla. Löysin leirivihkoni, joka kertoo minun olleen Niinivaaran alaleirillä.

Leirillä oli pääosin suomalaisia partiolaisia, mutta myös 20 muusta maasta, leiriläisiä oli vihon mukaan 9000. Ensimmäisen ja ainoa kerran olin partioleirillä, jossa oli myös tyttöjä, muuten oli vain poikia. Olin ollut kolkkapoikana Tammileirillä, jossa oli paljon partiolaisia, mutta tämä oli ainoa leiri vartioikäisenä, jolloin olin näin isolla leirillä.

Karelia-leirillä oli teemapäiviä, jotka kiersivät alaleireittäin, eli rakennettiin jotain, oli konsertteja, lasten päivä, ja vaellus Kolin rinteillä ja huipulle, sitten kierrettiin Pielinen (bussilla) ja käytiin Bomban talot ja muut, ja taisi leirillä konsertoida Mikko Alatalokin.

Aiemmista leireistä minulla oli paljon kokemusta, eli oli vain oma lippukunta tai kaikki Metsänkävijät, ja homma oli pienempää, fyysisempää ja enemmän ohjelmaa ja rakentamista.

Täällä oli rakennettu kaikki valmiiksi, etäisyydet olivat pidemmät, porukkaa oli ja ohjelmaa, mutta fyysisesti oli aika iisiä, paitsi päivittäinen kävely. Esimerkiksi Kolin vaellus oli lähinnä sunnuntaikävelyn luokkaa verrattuna aiemipiin leirivaelluksiin, jossa jouduttiin ainakin 11-12 vuotiaana todella paljon kovemmalla tai ainakin minä jouduin, lisäksi omalla leirillä vaelluksella yövyttiin laavulla rakovalkean lämmittäessä ja savuttaessa. Elokuussa yöt olivat usein jo aika kylmiä, eikä vaelluksella tainnut ollla makupussejakaan, ei oli joku ohut lämpöä heijastava peitto.

Mukava leiri kaiken kaikkiaan, mutta jos kaikki leirit olisivat olleet tällaisia ei olisi ehkä sykähdyttänyt. Hienoa oli se, että kaikki oli rakennettu ja suunniteltu, mutta siinä on myös sen heikkous, kaikki oli tosiaan valmiina.

Lisäksi suunnittelussa joudutaan aina ottamaan huomioon 9000 partiolaista 21 eri maasta :)

Uskon, että leirillä oli minuun kasvattava vaikutus, eli sillä tavoin se ajoi tarkoituksensa, enkä sen koommin ole ollutkaan Nurmeksessa, Joensuussa, enkä Pielisen rannalla, en Bombassa ...
--
2.3.12
Tämä juttu kertoo partioaikaani, tai osaa siitä. Luultavasti olen jäänyt partiopoika-tasolle. Yleensä yritän olla valmina, ja tehdä eteentulevat työt, ja jos tulee vastuksia, ratkoa ne. Itselleni on ollut vaikeata tajuta, että muut miettivät asioita enemmän ja tekevät joskus vähemmän.. (Lieneekö partioajoista jo liikaa kulunut, itsekin miettii jo asioita etukäteen, ja tekee sitten jos on pakko tai tekeminen on hauskaa :)

***
19.3.2013.
Löysin postikortin, lienee radioamatöörien kortti, skannaan kuvan tähän. Taajuudet eivät varmaankaan voimassa, enkä takaa enkä vastaa niistä. Kuva lienee Kolin rinteiltä.

torstai 4. elokuuta 2011

USA:n velkakello tikittää, ja Suomen

Vellikello tikitti pienenä mummoni tykönä ja soi kun puuro tai kananmunat olivat valmiita.

USA:ssa on laskuri, joka tikittää ylöspäin liittovaltion velkaa. Ongelman ratkaisuksi tarjotaan lisää velanottoa. olisiko ollut järkevä verotuksella puuttua esimerkiksi suuriin palkkioihin, palkkoihin niin kuin Euroopassa tehdään? Ylen mukaan velkakellosta tosin loppui numerot ja juttu ja kuva siitä on täällä. Suomen velkakello löytyy TÄÄLTÄ.

Ymmärrän, että amerikkalaiset ovat ylpeä kansa ja yrittämisestä pitää saada hedelmiä, mutta olisiko velkaongelman ratkaisua voitu tältä pohjalta miettiä. Lisää verotuloja, tuloerojen kasvua verottamalla upporikkaita.

Tai energiavero bensiinille Suomen tapaan, saisi autoilijat takajaloilleen, tai nelipyörilleen. Muutama centti gallonalta lisää toisi jo rahaa kassaan.

Tai joukkojen vetäminen nopeammin kriisimaista ja vastuun antaminen paikallisille voimille.

Joka maalla on omat painolastinsa, mutta minusta velkaongelma on ratkaistava, maailmantaloudessa velat nousevat ja maksavia on, mutta ne ovat pian huonosti jaksavia, kun velkapommi räjähtää, ja lainananto tyrehtyy ...

Suomikin seilaa perässä. Kun USA:n valtion velka on noin BKT:n luokkaa on Suomella pian velkaa puolet BKT:sta ja noin 73 miljardia euroa, eli velkaa on enemmän kuin on vuotuinen valtion budjetti eli koko luokat on valtion budjetti on 50 miljardia euroa ja velka noin 70 miljardia, eli Sixpack leikkauksia ja verotuloja ja nopeasti kiitos, koska myös nuppikohtainen velka joka kansalaista kohden on suuri ja työikäistä vielä suurempi! Suomi maksoi 300 miljooonan dollarin sotakorvaukset Neuvostoliitolle, eli nyt maksetaan siitä, että pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta on pidetty pystyssä.

Monta verohanaa ollaan laitettu lopullisesti kiinni: varallisuusvero esimerkiksi, mutta lasten säästötilienkin koroista menee lähdevero. Nyt pitää löytää muitakin veronkorotuksia kuin bensavero, oikeasti tarvitaan rahaa velkojen maksuun ja tietyistä ilmaispalveluista eroon, parempi että itse teemme leikkaukset eikä kansainvälinen valuttarahasto, niin kuin Kreikassa ja Italiassa Montin hallitus, Unkarissa IMF :)

Lainaus valtioneuvoston www-sivuilta:
"

Valtiovarainministeriön ehdotus valtion vuoden 2010 talousarvioksi julkistettiin perjantaina 31. heinäkuuta 2009. Valtio ottaa ensi vuonna velkaa 13 miljardia euroa. Valtiovarainministeri Jyrki Kataisen budjettiehdotuksen loppusumma on 49,9 miljardia euroa ja se on 12,9 miljardia euroa alijäämäinen. Valtion rahoitusasema, joka vielä viime vuonna oli yhden prosentin ylijäämäinen suhteessa kokonaistuotantoon, heikkenee tuntuvasti sekä tänä että ensi vuonna.


Ei voi odottaa, että tulee paremmat ajat, on odotettavissa velkaloukun laukeaminen ja uusi finanssikriisi, eli nopeita toimia Sixpack ! Niitä ei tullut vaan lama, valtion velka on pian 100 miljardia.

--
Jotkut ovat esittäneet setelirahoitusta, eli ilmeisesti painetaan rahaa lisää, joka nostaa inflaatiota. Vanha keino, ja ennen oli inflaatio jopa 20% Suomessakin vuodessa. Tällöin oli säännellyt rahamarkkinat ja rajoitettu ulkomaankauppa ja peruskorko sekä omat valuutat, joita sitten yleensä devalvoitiin, en tiedä miten homma toimii avoimessa taloudessa, varmasti joku osaa kertoa ainakin jälkeen päin, miten rahaa painetaan järkevästi, tai ei tarvitse enää painaa, kun rahan muotoja on nykyään jo muitakin. Tätähän koko ajan halutaan, kun EKP:tä apuun huudetaan, ja eurobondeja vaaditaan.

***
30.12.12
Yhdysvaltain velassa on katto edessä. Jos neuvottelut eivät ratkaise ongelmaa, niin velka jää tasolle
16,4 biljoonaa dollaria (12,8 biljoonaa euroa).
Luultavasti katto puhkaistaan, jos oma ennustukseni on oikea.
***
22.5.2013
Usan velkakatto on nyt 16 394 miljardia dollaria, ja velka on ylittänyt katon noin 400 miljardilla, joten velkakaton alaista velkaa on 16 791 miljardia dollaria. Velkaa on 16 289 miljardia dollaria, mutta siis pieni rippu ei ole velkakaton alla.

Suomeen on tehty lisäbudjetti, vuonna 2013 otettaneen lainaa noin 7,8 riljardia euroa, ja pian valtion velka on yli 90 miljardia ja lähestyy sataa miljardia euroa.
***
11.10.13
Usa:ssa on osa liittovaltion porukasta lomautettu, ja hallintoa siis lamautettu, kun republikaanit kampeavat. Suomessa velkaa otetaan 10 mrd euroa vuodessa. Tätä menoa olemme liemessä.

tiistai 2. elokuuta 2011

Babar ja joulupukki









Piirrettyä Babaria tuli 1990-luvulla. Pikku orpo norsu meni kaupunkiin ja päätyi Vanhan Rouvan kasvattamaksi ja palasi viidakkoon ja perusti Norsujen kaupungin. Jaksot kestivät noin 24 minuuttia, ja ääninäyttelijöinä olivat mm. Eero Aho, Kari Hietalahti, Maija Packalén ja monia muita. Hyvin toteutettu sarja.

Alkuperäisiä jaksoja oli 39 ja filmit Babar ja sarvikuonot ja Babar ja Joulupukki, josta yläkuva, tässä viimeksi mainitussa ääninäyttelijät eivät ole samoja, ja alta kuuluu englanninkilinen puhe, mutta filmi on loistava.

Babar oli neuvokas, sankari, joka pääsi tavoitteisiinsa. Rataxes sarvikuonojen konsuli, oli konna, joka oli Babarille kateellinen. Rataxesin ääninäyttelijänä oli Kari Hietalahti, nyt kuultuna tulee Pasilan Rauno Repomies mieleen, hieman samaa on hahmoissakin: suoran toiminnan miehiä molemmat.

Sarjaa jatkettiin ja katsoin kesällä jatkojaksot, ja alkujaksotkin ja filmit. Rataxes vanhetessaan joutui pahemmin vaimonsa tossun alle ja on melkein mukava ja Babarin kaveri jopa. Sarvikuonojen maan pääneuvonantaja on Pamir, joka on terävämpi heppu kuin konsulinsa. Samoin Rataxesin poika Viktor. Norsujen maan vastaava eli neuvonantaja Pompadour on minusta kaikkein ärsyttävin, oikea byrokratian pyhimys. Eero Aho tekee tässä hyvän ääninäyttelijätyön... Zephyr se apina on loppujaksoissa jäätelöbaarin pitäjä, mukava hahmo tämäkin.

Babar ja Sarvikuonot on hyvä elokuva, piirrosjäljessä on joissain kohtauksissa toivomisen varaa, mutta hyvä lisä kertomuksiin. Pidän myös Babar ja Joulupukki elokuvasta, vaikka kaikki muut eivät ole ehkä pitäneet.

Minusta Babar on hyvä piirrossarja ja sopii lapsille, ja näköjään myös aikuisille

Vares, sukkanauhakäärme luikertelee Turussa

Olin katsomassa Vares sukkanauhakäärmeen ennakkoa.

Jos pitää Vares kirjoista ja Solar-fimin tuotannoista, ja jos pitää Antti Reinistä, kannattaa käydä katsomassa rainaa, ammattitaidolla tehty. Varsinkin leikkaus on hyvä, koska sillä juoni etenee sirpaleittain eri henkilöittäin.

Jos taas ei pidä Vares-kirjoista, eikä Solarin tuotannoista eikä Antti Reinistä, niin turkulaisena voi mennä katsomaan maisemia, ne ovat hienoja.

Auransillan tienoo oli hyvin edustettuna: Uusi-Apteekki (Kaskenkadulla), Olavin Krouvi (Hämeenkadulla) ja Galleria on joenrannassa Olavin Krouvin alapuolella ja yhdellä henkilöllä oli asunto Kaskenmäessä Uutta-Apteekkia vastapäätä.

Hirvensalon sillan pielessä oli yhden henkilön asunto, ja venematkalle lähdettiin vanhan sillan kohdalta. Hammaslääkärissä käytiin Sibeliuksenkadulla ja Eerikinkadun poliisiasemalla oltiin. Antikvariaatti on Brahenkadulla (Vaskikari muistaakseni). Minusta kirjavareksissa antikka on Hämeenkadun suunnalla ja pastori Alanen on "oikea" pappi, nyt tuntuu selittävän, että on jättänyt opinnot kesken teologisessa. Elokuvassa ei pidä kirjoja väkisin noudattaa, minusta Vareksen kaverit oli hyvin toteutettu.

Vanhaa vankilaa Kakolaakin näytettiin, Vartiovuorenmäkeä ja terminaalia. Missä Vaseniuksen asunto oli, en tiedä, enkä sitä missä oli lopun kesämökki, veikkaan jälkimmäiseen aika lähellä Satavaa? Ylioppilaskylässäkin käytiin, mutta asunto sisältä oli varmasti kuvattu studiossa, mutta ulko-ovi ja porttikäytävä olivat oikeita. Kaskenkadun maisemat oli hienot, en tiedä oliko ne kuvat studiossa ja sitten osittain näkymä joelle.

Ajomatkat oli toteutettu näyttämällä ilmakuvaa helikopterista tai ajamalla jossain, mutta Kaskenmäestä, nurkan taakse Hämeenkadulle ei aja montaa minuuttia, eikä Sibeliuksenkadulta voi ajaa sillä lailla Kaskenkadulle, yhdellä ajomatkalla näytettiin pitkää taloa (köysitehdas?) Linnankadulta aivan toiselta puolelta jokea, ja saatu näyttävä illuusio :)

Autoja oli kaksi, toinen on tämä vihertävä oikeasti Turussa liikkeellä oleva rekisterillä, jossa kolme kirjainta ja 1, ja toinenkin sitä en laita kokonaan, näkyy lopussa ja kirjaimina HOT ja kaksinumeroa. (en laita rekkareita, ja toinen on yksityiskohta, jonka jokainen voi poimia itse)

--
Tässä Uhkapelimerkin mainos, se pyörii nyt leffateattereissa, laitan jotain kun olen katsonut