tiistai 24. huhtikuuta 2012

Turun toriparkki ja keskustan liikenne



Turkuun rakennetaan Tori-parkkia ja olen ihmetellyt, että miksi? Tämä on kirjoitettu 2012.


Ei siksi, etteikö parkkipaikoista keskustassa olevan ehkä puutetta, MUTTA keskustassa autoilu on nykyisin sangen hankalaa, koska
Punaisissa kohdissa ajo henkilöautoilta pääosin kielletty, Turun kiinteistölaitoksen opaskartta pohjana

*Linnankatu on laitettu toisesta päästä kiinni

*Eerikinkatu on henkilautoilta suljettu, kuten Aurakatukin TORIN kohdalle, minusta läpi ajo on sallittu vain Kauppiaskadulla

*Yliopistonkatu on muutaman korttelin matkalla kävelykatuna

JA

Osa poliitikoista ajaa keskustaan enemmän pyörä- ja kävelyteitä, eli

Miten sinne ajettaisiin?

En tarkastele argumentteja, että rakenteet vaurioituisivat mutta nyt keskustassa on seuraavat parkkihallit (tietääkseni) Eskelin parkkitalo, Stockmanin parkkitalo, Julian parkkitalo ja Louhi, josta pääsee torin viereen tai Hansan viereen. Lisäksi talojen pihoilla on paikkoja, ainakin Wiklundin sisäpihalla, Puutorilla on myös parkkihalli.

Lisäksi keskustassa on paljon hotelleja ja ravintoloita, ja matkailijat tulevat lentokoneella tai laivalla, harvemmin omalla autolla.
--
Lopuksi kaksi eri näkemystä:
"Turun Toriparkkihanke tähtää keskustan viihtyisyyden lisäämiseen. Tavoitteena on rakentaa maanalainen parkkihalli, josta on helpot kulkuyhteydet suoraan torille ja ympäröiviin liiketiloihin ja rakennuksiin. Toriparkki palvelee keskustassa asuvia, työskenteleviä ja asioivia ihmisiä". Turun Toriparkki oy:n webbisivuilta, lainaus

ja toisenlainen näkemys

"Kaavoitusta ja suunnittelua on jatkettu parikymmentä vuotta, ja aina hanke on kaatunut – viimeksi korkeimman hallinto-oikeuden katsottua sen laittomaksi. Turun Toriparkki Oy ja kaupungin virkamiehet viivyttävät tahallaan Turun keskustan kehittämistä huonolla valmistelulla ja epärealististen päähänpinttymien suunnittelulla. Näin pilataan paitsi turkulaisten elinympäristöä, myös kaupungin yrittäjien tulevaisuutta.Turun toriparkin kaavoitus tulisi keskeyttää ja tehdä sen sijaan kokonaisvaltainen selvitys Turun keskus-tan liikenteestä ja parkkihallin vaihtoehdoista, jotka nyt on jätetty tutkimatta. Vasta tämän jälkeen eri rat-kaisuja voidaan tasapuolisesti vertailla keskenään".
Tämän löysin Turun vihreät nuoret ja opiskelijat ry:n sivuilta, ja muutama nimi alla, joita en tähän laita ja maininta, että oli ollut mielipidekirjoitus, joka on julkaistu Turun Sanomissa 28.3.2012, tämä siis lainaus, joka sallitaneen.

Lopuksi Hesarin uutisesta lainaus, eli monimutkaiseksi menee.
Turun kauppatorin alle suunniteltu pysäköintiluolahanke hidastuu jälleen. Turun hallinto-oikeuden mukaan toriparkin sisältävä kauppatorin asemakaavamuutos on lainvastainen. Kaavaa laadittaessa ei ole riittävän laajasti selvitetty liikennejärjestelyjen vaikutusta kaupungin ydinkeskustaan ja torin historialliseen luonteeseen.

Tästä en osaa ottaa kantaa, mutta useita vuosia sitten Tuomiokirkon vireinen liikenne lopetettiin, ja se on suhteellisen rauhaisa paikka, Turistibussilla pääsee viereen Hämeenkadulta.

Minusta tilanteen ratkaisemiseksi olisi saatava konsensus miten ydinkeskustaa kehitetään.

Turun Sanomat muuttivat pois Artukaisiin, näin muistelen, ja Forumin kauppatilat ovat ajoittain tyhjiä, eli jotain varmasti kannattaisi tehdä. Vaihtoehdot ovat riittävästi parkkipaikkoja ja autolla ajo sallitaan, tai autoilu kielletään ja ei parkkihalleja. Parkkihallia ei tietenkään sinne, missä siitä voi olla haittaa. Aikaa montaa taloa joudutaan paaluttamaan joen vieressä, eli savessa ollaan.
***
19.6.2012
Eilen valtuusto hyväksyi kaavan äänin 34-33, ja hyväksyi esisopimuksen Turun Toriparkki oy:n välille, ja Meidän Turku valittaa kaavasta.
En lähde barrikaadeille asiasta, mutta ongelmia minusta voi tulla. Parkkipaikkoja tulee 700, eli ehkä kahteen kerrokseen autoja, entäpä, jos torin viereiset talot joudutaan paaluttamaan uudestaan, kuka maksaa? Toinen ongelma on siinä, mikä tulee jo ilmi edeltä eli miten sinne ajetaan, koska Turun keskusta ei ole kovinkaan automyönteinen paikka.

Päivisin torilla on "tori", eli myydään kalaa, vihanneksia, on Hese-kipsa, pari grilliä, ratikkajäätelökipsa ja jotain muuta ja ilmeisesti myyjien pakettiautot seisovat torilla, jos parkkialue torin alle tehdään, minimi on, että kaikki autot torilaatan päältä lähtevät pois ilman mitään mutinoita, minusta tori ei päivisin ole edustava, enkä osta sieltä mitään. Lapsena torin viereen sai parkkeerata, ja kävimme siellä ostoksilla vähintään lauantaisin, ja myös puutorilla Aninkaisten mäen päällä oli torimyyntiä, nyt se on autio tästä toiminnasta.

20.6.2012
Turun valtuutoon valitaan syksyllä 67 uutta valtuutettua lokakuun kunnallisvaaleissa. Vastustajat ehkä aikovat 17 valtuututetun voimin tuoda asian uudestaan esille, eli Turussa asiat kyllä käsitellään perusteellisesti, ei voi muuta sanoa.

6.4.13
Hallinto-oikeus hylkäsi valitukset, ellei KHO aseta toimepidekieltoa louhinta alkaa, ja sitten syntyy toriparkki.
Autojen sisäänajoaukko näytti olevan kauppiaskadun ja Yliopistonkadun kulma, joten Tuomiokirkkosillalla ja Aninkaistenkadulla liikenne vilkastuu, ja on jo vilkasta nytkin.
Itse en vastusta enkä kannata. Ihmettelen vaan, miksi Turussa autoilu on tehty niin ylettömän vaikeaksi.

25.6.2014
Myös KHO hylkäsi kaikki valitukset, eli päättäjistä ei ollut kukaan esteellinen.

Jos (huomaa JOS) Torin yläpuoli saadaan kuntoon ja arkeologiset mahdolliset kaivaukset sekä kaikki valtuuston ja lautakuntien päätökset selväksi, Toriparkki on totta 2018 (vasta).

Tilanne Turun keskustan parkkihalleissa 27.6.2014 oli TÄLLAINEN.

24.9.2014 
Taas on virinnyt uusia aloitteita, että Toriparkkia pohdittaisiin uudestaan. Minusta demokratian mukaan mennään, eli rakentakaa se parkki, vaikka itse en sitä kannatakaan.

11.2.2015 yllä olevat toriunelmia? -kyltit ovat ilmestyneet torille


21.6.2018 Rahoitus on ilmeisesti löytynyt, ja Torin päällä tehdään töitä, jotka kaiketi täytyy tehdä ennen kuin yksityinen toimija kaivaa onkalon. Itse olen siirtynyt pyörän käyttöön keskustassa.

12.9.2018 Edelleen vääntö  jatkuu Vihreät esittävät, että Auransilta ja Tuomiokirkkosilta suljetaan kaavassa autoilulta. Sehän on täysin älytöntä, sillä silloin Martinmäki ruuhkautuisi täysin. Toriparkkia ei tarvita, mutta sillat tarvitaan.


20.10.2018 Nyt tori näyttää tältä

6.5.2019 Kun monttu syvenee, on alkanut pienet vajoamat torin ympärillä. Asiasta kinataan, on tämä loputon suo.

torstai 12. huhtikuuta 2012

Hirvensalon liikennepuuro




Hirvensalon liikenne mataa aamuisin ja iltapäivisin ja iltaisin. On vain yksi silta, kuvassa


Olisiko pitänyt tehdä Kukolantien molempiin päihin liikenneympyrä?

Nyt on toisessa päässä ympyrä (tehtiin vuosi sitten), jossa tunnissa kulkee kaksi autoa, toisessa päässä jossa kulkee satoja autoja tunnissa, ei ole, eikä varmasti tule, ennenkuin jotain ikävää tapahtuu. Se, että ikävää ei tapahdu on kiinni siitä, että Kakskerrasta tulevat autot antavat reilusti tulla kolmion takaa, mutta linja-autopysäkit on myös väärin suunniteltu.
Liikekeskuksen T-risteys on aivan mahdoton, eli olisi pitänyt jo 1980-luvulla tai viimeistään 1990-luvulla liikekeskuksen risteys laittaa Kukolantien kohdalle, tie siinä on mennyt aina jo 1970-luvulla, nyt se on pyörätienä.Ylikyläntien risteys on poistettu, siinä on valot ja se on T-risteys, yksi tie on muutettu sorapintaiseksi pyörätieksi.

Mausteensa tuovat ruuhka-aikaan tietä ylittävät jalankulkijat, vaikka alikulku on muutaman kymmenen metrin päässä.
21.1.2015: Uudet Kukolantien ja Kakskerrantien valot aamulla yhdessä Ylikyläntien risteyksen kanssa jumittavat liikenteen totaalisesti. Kukolantien viimeistä 200 metriä "ajoin 19.1.2015 klo 7:34 - 7:49, 15 minuuttia. Olisiko syytä miettiä valojen ajatusta tai tehdä ylimääräinen kaista Ylikyläntien risteykseen!!!


Miltei yhtä paljon ihmettelen Stålarminkadun ja Tiilentekijän kadun valoja, jotka puurouttavat liikenteen. Ruuhka oli kova, kun Myllysilta oli poissa käytöstä, mutta väärin sijoitetut linja-autopysäkit aiheuttavat ruuhkan, sillä se pysäyttää liikenteen. Sekä tässä kohtaa, että myös Kukolantien risteyksessä, sekä ennen risteystä, että sen jälkeen noin 50 metrin päässä on linja-autopysäkki. Olisiko ennen risteystä olleen pysäkin voinut poistaa, ja tehdä reilusti liikenneympyrän, tai vaihtoehtoisesti toisen sillan Hirvensaloon. Luultavasti liikenneympyrä on halvempi.

Toisenpään T-risteys sunnuntaina aikaisin, jolloin liikennettä ei juuri ollut, ympyrä mahtuisi kyllä tähän.

Toisenpään T-risteys arkiaamuna, jolloin sopu sijaa antaa

Toisen pään liikenneympyrä näyttää tältä
24.4.2012: Lehdessä luki, että uusi silta olisi käytössä vasta vuonna 2025, aikaisintaan, miten tilanne aiotaan hoitaa 13 seuraavan vuoden aikana.

24.8.2015
K-kaupan kohdalle on liikennevalot, pyöräilijöille valot ovat miltei aika punaiset. sillä kääntyville autoille on nyt omat nuolet, jolloin jalankulkuvalot ovat punaiset.




Älymystö, onko sitä?

Älymystöstä pitäisi versoa uusia ajatuksia, tai vastustusta haitallisille ilmiöille. Älymystön pitää edistää suotuisaa kehitystä ja vastustaa haitallista. Älykkö eroaa massasta. Massa mölyää välittömästi, kun jotain ilmaantuu, älykkö pitää mölyt mahassa, ja sanoo vasta vähän mutta viisasta.

Ennen puhuttiin Suomen älymystöstä, jonka edustajana mainittiin akateemikko ja filosofi Georg Henrik Von Wrightit, joka syntyi 1916 ja kuoli 2003, viisas mies. En muista, oliko Paavo Haavikko älymystöä, vai arkkiatri Arvo Ylppö? Haavikko, vaikka oli alun alkaen runoilija, esitti vahvan markan vastaisia valuuttakurssipohdintoja.

Mikä on älymystö? Kuka on sen edustaja?
Älymystö on minusta epävirallinen joukko, joka pohtii lähinnä yhteiskunnan tilaa, ihmisen toimintaa, tieteen tekemistä tai maailmankuvaa. Älymystöön ei voi ilmoittautua, jotkut ihmiset lunastavat sinne paikkansa. Älymystön edustaja ei voi olla vain yhden aatteenmies, katsoa silmälapuilla maailmaa, vaan omaa viiteryhmää pitää arvioida ja tarvittaessa arvostella.

Älymystöä kuunneltiin ehkä ennen enemmän.
Presidentin vaalit 2012 (ne jotka Sauli Niinistö voitti ja Pekka Haavisto oli toinen) olivat enemmän julkkisvetoisia kuin älymystön analyysia ilmiöistä. Onko niin, että suomalainen ei halua selittelyjä?

Mutta nykyinen älymystö, kuka siihen kuuluu?
Onko arkkiatri Risto Pelkonen älymystöä, tai filosofit Ilkka Niiniluoto, Timo Airaksinen, Pekka Himanen tai Thomas Wahlgren? Onko Esa Saarisen aika älymystössä jo ohi?
Timo Airaksinen on jo eläkkeellä, mutta on arvioinut tätä pääministeri Sipilän yhteiskuntasopimusta kesällä 2015. Hänen mukaansa siinä on kysymys "lisäsopimuksesta", talkoista, ne jotka menevät talkoisiin ensin häviävät eniten, AKT on ilmoittanut ensimmäisenä, etteivät ole mukana. Minusta Sipilän sopimus on "sukua" Ahon mallille. Jos työntekijät vain häviävät, AY-liike tuskin lähtee mukaan. Juhani Salonius saa "kunnian" selvittää asian.

Minusta Risto Pelkonen kuuluu älymystöön. Kaveri sanoo harvoin viisauksiaan, mutta asiaa. Hän on puhunut esim. potilaan oikeuksista, eutanasiasta, mutta ei ottanut kantaa "laajennettuun aborttiin", joka 3.3.12 oli mm. Turun Sanomissa uutisoitu. Eräänä on havaintona on ollut, että samaikäisiä sikiöitä hoidetaan keskolassa kuin abortoidaan ...

Mitkä ovat älymystön tunnuspiirteet?
Pitääkö älymystön olla oppositiossa kuten kalastaja Pentti Linkola vai myötäilemässä kehitystä. Minusta Pekka Himanen puhuu myönteisesti kehityksestä kymmenen vuotta sitten? Nyt Himaselta on veto poissa, tarvitaan uutta puhtia ja ajatuksia. Mihin Linkolan asema oikein perustuu? Hän on puhunut pessimistiseen sävyyn ihmisen luontoa tuhoavasta toiminnasta, entä muuta? Mihin Himasen suosio perustuu, pelkkiin puheisiinko? (edit: tämä on kirjoitettu ennen "himaskohua")

Kuka on talousguru?
Onko lausuntoja jakeleva tohtori Sixten Korkman talousguru, vai professorit Matti Tuomala (julkinen talous), Matti Pohjola (mikrotalousteoria), Matti Virén (luultavasti mikrotalousteoria, mutta Viren on aika tuottelias), Vesa Kanniainen tai Seppo Honkapohja, entä Erkki Koskela?

Marcus Jäntti ja Juhana Vartiainen ovat lahden takaa antaneet lausuntoja, joista Marcus Jäntti keskittyy tulonjakoon, minusta jopa köyhyyteen, hän on lähtöisin Åbo Akademista. Juhana Vartiainen on Helsingin yliopistosta, hän toimi Konjunktur institutissa Ruotsissa, ja on nimitetty VATT:n pääjohtajaksi. Hän oli aiemmin Palkansaajien tutkimuslaitoksessa. Jaakko Kiander on varsin haastateltu henkilö, lienee töissä eläkevakuutusyhtiössä, tohtorismies, kuten Pasi Holmkin. Jonkin järjestön ekonomisteilta toivoisi enemmän analyyseja, joissa taustajärjestö ei vaikuttaisi lausuntoihin. Risto EJ Penttiläkin on profiloitunut järjestönsä kautta, kuten Sampo Terhokin, analyyttinen mies, ja pääsi EU-parlamenttiin, on siis Suomalaisuuden liiton puheenjohtaja ja ollut Maanpuolustuskorkeakoulun tutkija, mutta onko hän punainen vaate ruotsinkielisille, en usko, koska on minusta aina asiallinen, ei sorru ylilyönteihin. Kieliriitoja emme tarvitse, tarvitsemme älymystöä joka avaa väylän järkevään toimintaan ja analyysiin. Suomenruotsalaiset ovat monet älymystöä, kirjailijat ovat olleet hyviä esim. Bo Carpelan. Kjell Westö avasi romaanillaan Missä kuljimme kerran hyvin montaa vaikeaa asetelmaa. Kuten Väinö Linnakin molemmilla pääteoksillaan Tuntematon sotilas ja Täällä Pohjantähden alla.

Älymystöä ovat ?
Onko pehmeämmillä aiheilla älymystöä Liisa Keltikangas-Järvinen temperamenttitutkija, Jaakko Hämeen-Anttila, Raisa Cacciatore?  Pitääkö älymystöllä olla tohtorin tutkinto? Minusta ei, suotavaa olisi analyyttinen faktoihin perustuva kokoava ajattelu, jossa päättely on loogista. Epämääräistä todellisuusmassaa jäsennetään tunnistettaviksi totuuskiteiksi, kerrotaan näkemys maailmasta, sen tilasta, kerrotaan näkemyksiä toimenpiteistä ja annetaan suosituksia, miten ei kannattaisi toimia.

Monissa maissa runoilijat tai kirjailijat voidaan laskea älymystöön, mutta onko Suomessa tällaista osaa älymystöstä, minusta ainakin Jari Tervo ja Kari Hotakainen ovat satiirikkoja, eivät älymystöä sanan varsinaisessa merkityksessä. Erno Paasilinna minusta oli älykkö ja antoi aikanaan kirpeitä lausuntoja.

Toisin oli Tsekkoslovakiassa komentotalouden aikana:
Runoilija Vaclav Havel ol ies
 ja runomies.

Lennart Meri vaikutti Virossa, enemmän kuin Veijo Meri Suomessa, joka surukseni kuoli 2015.

******

Ulla Appelsin

Ulla Appelsinin, Ilta-Sanomien päätoimittajan, minä luen jo älymystöön. Hän on toistuvasti ollut eri mieltä "hämmentäjien" kanssa, hän ui vahvasti vastavirtaan, mutta on minusta oikeassa. Liian vähän Suomessa on älymystöä, joka uskaltaa sanoa tai kirjoittaa valtavirtaa vastaan, ei tule nyt mieleen enää ketään muuta.

Hänen kommenttinsa Abu-Hannasta: Prinsessa ja herne täällä
Appelsin lataa "Suomesta Suuri Vaahteramäki?" täällä
Thai-poimijoiden "auttajista" täällä.

Kommentit osoittavat, että itsenäistä ajattelua löytyy, ja kommenttia pukkaa. Valtavirran vastavirtaan pitää uida. Älymystön kanssa ei tarvitse olla samaa mieltä, olenaista on itsenäinen argumentteihin perustuva pohdinta ja mietteiden formulointi.
Sanottakoon, ettei minulla ole turkkia, eikä turkistarhaa enkä syö "punaista lihaa" harvemmin lintuakaan, enkä riistaa, mutta elinkeino ja puu-asiasta olen samaa mieltä. Puuta pitää kaataa, tilalle kasvaa uutta, se on metsänhoitoa. 
Moniko nykyisin muuten luulee, että sähkö tulee seinästä, paperi ja liha ostetaan kaupasta, jonne se vain ilmestyy ilman rekka-autoja ja jotakin "tuotantolaitosta".
Tietävätkö kaikki, että jokaista paperia varten on kaadettu puu, lihaa varten on teurastettu eläin. Myös kissan ja koiran ruuassa on kotieläinten lihaa tai sisäelimiä tai nahkaa tai kalaa (tai kalajauhoa). Meillä oli koira, kun olin pieni, se söi esim. sydäntä ja luita. Kissojakin oli, kissoille pyydystettiin kalaa esim. tiurahaavilla salakoita, katiskasta tai verkosta tuli myös "punakontteja" ja särkiä, joita kissa söi, kissa söi myös rautakaloja eli kolmipiikkejä, jos katkaistiin piikit. Tämäkin elävän kala pyydystäminen omasta rannasta koetaan ehkä nykyisin ongelmaksi, koska pakastekalaahan saa kaupasta, kunhan vain ostaa.
Facebookit ja googlet toimivat sähköllä. "Sähköähän saa töpselistä", mutta oikeasti sähkön tuotantoa varten valjastetaan koskia ja perustetaan ydinvoimaloita tai tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla.

Ulla Appelsin suomii tai ruotii Ilta-Sanomissa maaliskuussa 2014 suomalaisministerien suhdetta Ukrainan kriisiin.
Täällä hän kysyy katsooko kriisi aikaa.
Hän kummastelee varsinkin ministerien twiittauksia ja puolustusministerin solmionväriä vihreä-keltaista, joka ei viittaa naapurimaahamme.
Appelsinin kanssa olen samaa mieltä, minusta tässä tilanteessa olisi kannattanut keskittyä olennaiseen, eikä se ole matseista ja Putouksesta twiittaus eikä solmiokuvan laitto nettiin. Olennaista on turvallisuuspolitiikka. Minusta Suomen turvallisuuspolitiikka on kaikkein tärkein. Minustakaan jalkaväkimiinoista ei olisi kannattanut luopua, vaan säilyttää ne.

25.3.2014 Appelsin ottaa kantaa apulaisoikeuskanslerin koulun juhlien suvivirsi keskusteluun täällä.
Olen samaa mieltä kuin Appelsin loppuosassa niittaa " Miten toimitaan silloin, jos Suvivirren laulaminen loukkaa äänekästä vähemmistöä - mutta sen poistaminen taas loukkaa hiljaista enemmistöä?" Tämä on minusta allegoria näistä perusoikeus- ja ihmisoikeuskysymyksissä. Pitääkö täällä kaikki kestää? Koska puututaan enemmistöä syrjiviin mekanismeihin, joita on soluttautunut eri kiintiöin ja määräyksin joka yhteiskunnan osa-alueisiin.
17.4.2014 Appelsin käsittelee postimerkkiä, suvaitsevaisuutta ja taiteilija Touko Laaksosta täällä.

Ulla Applesinilla on ollut loistavia avauksia esimerkiksi alkoholismista, mutta 2015 vaalien jälkeen julkaistu analyysi on taas napakymppi. Vaalitulos on ollut eräiden mielestä taas väärä. Vaalitulos li kansan tahto ja pulinat pois. Samoin Appelsin kirjoitti Trumpin voiton jälkeen NÄIN.

Näkymättömästä vihapuheesta NÄIN

Mikä kaikkein parasta ja koskettavinta niin Alepposta NÄIN.

lauantai 7. huhtikuuta 2012

Luonto herää, päivämääriä


Kevään ensimmäisen leskenlehden näin 22.3.2012 Turun Hirvensalossa, tutkin vain kevättä tässä saaressa.


Sinivuokon näin 4.4.2012, kuva ei hirveän onnistunut



Samana päivänä näin nokkosperhosia, kuvan otto ei onnistunut, palokärjen, kyyhkysiä riiulennolla.

Alakuvassa kuollut kärppä, luuli aluksi, että on lumikko. Mutta lienee kärppä, koska on näin iso ja hännänpää musta, ja kuolleena tien penkalla. Kärppä oli hävinnyt jälkiä jättämättä yön aikana, eikä sitä oltu syöty, eli joko oli lähtenyt omin jaloin, tai joku oli ottanut nahan tai täyttämisen takia, tai tutkimuksia varten.

Viikonlopulla 7.4-8.4 näin ulkona ensimmäistä kertaa kärpäsen (sisällä on ollut jo aiemmin), kastemadon ja tuhatjalkaisen. Käpytikka rummutti peltikattoa 8.4, vaikka käpytikan olen nähnyt talvellakin, kaikki eivät muuta.

12.4.12 ehdin havaita räkättirastaita, ja näin valokuvia samana päivänä liikkuneista sisiliskoista.

15.4.2012 Kimalainen lensi, kuulin pörinän, en nähnyt.


Nokkosperhosesta viimein kuva 15.4.2012
18.4.2012 Lunta on tullut yöllä, mutta västäräkin näin aamulla töihin lähtiessäni, ja uudestaan lenkillä ja vielä slalommäessä lemikasan päällä, olisi ollut erikoinen kuva. Peipon näin vasta 22.4.2012 ja kiurun 23.4, sitten kun pääskysen näen, tarkkailu loppuu, on tullut kesä.

24.4.2012 näin sammakon, kuva.

Tämä muuten lienee naaras, muutama päivä sen jälkeen sammakoita oli kaksi, ja pienempi lienee ollut koiras, sain siitäkin kuvan, mutta tämän sain ensin.
-
28.4.2012 Valkovuokot kukkivat,
Voikukan näin ensi kertaa 3.5.2012,

 


ja Kottaraisen jo 29.4.2012


6.5.2012 näin pääskysiä, on kesä!

keskiviikko 4. huhtikuuta 2012

Ovatko koulujen myöntämät ”lomat” tasapuolisia?



Kaikki eivät pääse lomamatkalle, miksi koulu myöntää luvan joillekin?

Kouluissa on kesäloma, syysloma, joululoma ja hiihtoloma, lisäksi pääsiäispyhinä ei ole koulua, eikä itsenäisyyspäivänä, loppiaisena, vappuna eikä helatorstaina.

Silti oppilaat anovat lomia lomamatkoja varten.

Kirjoitin googleen hakusanoiksi ” peruskoulu loman anominen” ja tuli 130 000 kpl tuloksia

Löytyi lomakkeita joissa monissa lukee teksti ”Loma-anomuksen perustelut: (esim. loman syy, lomamatkan kohde, matkalle osallistujat, muuta huomioitavaa)” ja joissain lomakkeissa ” Perusopetuslaki 35 §: ”Oppilaan tulee osallistua perusopetukseen, jollei hänelle ole erityisestä syystä tilapäisesti myönnetty vapautusta”.

Eli onko lomamatka perusteltu syy olla poissa, kun niitä lomia on muutenkin monin kappalein.

Haulla ”lukio loman anominen” tuli vain 35100 kpl hakutuloksia

Kaavakkeita löytyy joissa kysellään miten opiskelija suorittaa kokeensa ja tuntinsa, no varmastikin lukemalla, eli matkustaa lomamatkalle vain.

Haulla ”ammattikoulu loman anominen” 7850 kpl

Onko todella niin, että lomamatkoihin annetaan lupa, kun varakkaat vanhemmat anovat?

Itse anoin kerran nuorimmalle lapselleni lupaa olla koulusta poissa, lähdimme sunnuntai-aamulla risteilylle, ja maanantaina olisi ollut paluu noin 7.45 ja anoin lupaa myöhästyä ensimmäiseltä tunnilta. Lupaa ei myönnetty. Menimme matkalle, eikä lapsi myöhästynyt (oli koulussa klo 7.55), opettaja sen sijaan tuli paikalle vasta 8.15, eli 15 minuuttia myöhässä.

Samana lukuvuonna oppilaita oli Thaimaassa ja Kanarialla rehtorin luvan kanssa, eli varakkaat vanhemmat matkustavat, ja anovat lupia, jotka myönnetään. Köyhän kuopus sen sijaan saa hikoilla koulussa, ja selvittää kaikki myöhästymisensä, jotka johtuvat linja-autoyhteyksistä ja rikkinäisistä herätyskelloista, kun varakkaan lapsi tuodaan autolla koulun eteen.

Onko tämä sitä yhteiskunnan tasa-arvoa käytännössä?

Mitkä kirjat menevät kirppiksellä kaupaksi?


Minulla on ollut aina säännöllisen väliajoin kirpputoripaikka, jossa myydään viikon tai muutaman viikon ajan lukemiani kirjoja. Tietyt kirjat menevät kaupaksi.

Yläkuvasta Ilkka Remeksen Omertan liitto ostettiin, Riikka Pelon Jokapäiväistä elämää ei, kirjoilla oli sama hinta.

Jos hinta on sopivan alhainen kirpparilla menee kaupaksi
Reijo Mäen tuotanto
Juha Vuorisen tuotanto
Ilkka Remeksen tuotanto
Mäen tuotanto ei mene kaupaksi pokkariversiona, mutta kovakantisena kelpaa.
Laadukkaat dekkarit oikealla hinnalla esim. Agatha Christie
Myös Stieg Larsson kelpaa ja tietyt Arto Paailinnat.

Luultavasti laadukkaat lastenkirjat menevät kaupaksi, jos hinta on riittävän alhainen. Muuten lastenkirjat eivät mene kaupaksi, jos on hieman tuntematonta, tai hinta on korkea. Sarjakuvista menee varmasti oikealla hinnalla Asterix, Tintti ja Lucky Luke, näitä ei minusta juuri ole myynnissä. Enkä itse ole myynyt.

Mikä ei tunnu menevän kaupaksi
Rosa Liksomin vanhempi tuotanto (en tarkoita Hytti nro 6:a)
1960- 1970- ja 1980-luvulla julkaistuja koti- tai ulkomaisia kirjoja,
eikä Mitä Missä Milloin -teokset mene kaupaksi, muutkin myyvät kukaan ei osta
eikä "tusinapokkarit",
mutta ei myöskään hieman vanhemmat nobelistit, esim. Undset, Rolland ei edes kovakantisena eikä edes hyväkuntoisena 1920-luvun erikoispainoksena ei lähtenyt edes eurolla.
eikä Eeva Joenpelto
eikä kirjakerhon kirjavaliot, varsinkaan jos ei ole paperikansia tallella
eikä vanhat tietosanakirjat.
Mutta ei myöskään Nuorten toivekirjat, ei kotimaiset ei ulkomaiset, ei edes original Tarzan. Yritin myydä joogakirjoja 2,5 euroon ovh yli 50 euroa, ei mene kaupaksi. Toisaalta olen ostanut Tarzan-kirjoja minulla on miltei kaikki, samoin olen ostanut Väinö Riikkilän kirjoja.

Maaliskuussa 2015 meni kirppiksellä edelleen Juha Vuorisen pari teosta kaupaksi ja Henning Mankellin teos. Sen sijaan esimerkiksi Charles Dickens ei samaan hintaan käy kaupaksi, eikä nobelistit William Golding eikä Mario Vargas Llosa.

--
Uutuuskirjat painetaan useimmiten kovakantisina, ja ne maksavat 20-40 euroa. Sarjakuvakirjoja myydään, ja lukiokirjoja, lukiokirjojen tilastoa ja myynnin arvoa en ole koskaan nähnyt. Lukiokirjoja myydään noin euron hintaan, kun painos tai teos on mennyt vanhaksi, asiasisältö sinänsä ei välttämättä ole vanhaa.

Nykyaikana kirjakaupatkaan eivät varastoja pidä, joten kirja-alennusmyyntejä on säännöllisesti, eli kovakantisia kirjoja saa edukkaasti. Alle kymmenen euron. Marketit myyvät kirjoja säännöllisesti pois.
Ne kirjat, joita ei aleista saa, painetaan pokkareina, eli jokaiselle tarjotaan mahdollisuus hankkia alle viiden euron hintaan kirjansa. Kun malttaa odottaa.
Vanhemmat kirjat saa antikvariaateista tai kirpputoreilta ja myös huutokaupoista, joissa muu tavara on pääasia, ja kirjapinot vaihtavat omistajaa edullisesti.
Minusta tullaan olennaiseen kysymykseen, mikä on kirjastolaitoksen rooli? Uutuuskirjoja saa odottaa kuukausikaupalla ja maksaa varausmaksut ja rampata monesti kirjastossa, markkinat luovat järjestelmää (kirpparit, alennusmyynnit, pokkarit), jossa teoksia saa halvalla. Lisäksi ipad-kirjat, e-kirjat astuvat esiin.

Ne joilla on rahaa ja eniten kiinnostusta ostavat kirjansa kovakantisena, eli hinnoittelulla saadaan heille markkinat, se on minusta aivan oikein. Kirjailijat saavat osuutensa, kirjakauppa ja kustantamo omansa.
__
Talvella kirpparilla ovat huutoa talvisin luistimet ja sukset varsinkin lasten, koko vuoden lasten hyväkuntoiset lelut ja lastenvaatteet. Kesällä todennäköisesti menee kaupaksi muoviautot, lasten pyörät paremmin.