tiistai 27. toukokuuta 2014

Emma teatteri: Suomi Hulluu touhuu



Emma teatteri: Suomi Hulluu touhuu, Naantalin ensi-ilta 28.5.2014, ennakkonäytös 27.5.2014 klo 19.

Näyttelijä Markku Toikka astelee näyttämölle ja toivottaa soronoo Nokialle!

Alkuun tulee läppää myös twiittauksista ja facebookeista, otetaan yleisöstä kuva Emma teatterin Facebookiin. Sitten päästään klo 19.10 letkiksen tahdissa eri osiin Suomea, perheidylliin ja lavatansseille ja sivutaan monia ajankohtaisia asioita, arkojakin. Väliaika alkaa klo 19.50.

Esitys jatkuu klo 20.15. Toikka astelee päässään etnoperuukki ja show jatkuu klo 20.55 asti.

Avaan tarinan näytäntökauden jälkeen, en ennen.

Viime vuonna kirjoitin näytäntökauden jälkeen näin kirpeästi. Minusta tämä oli parempi näytelmä.
*****
Suomi Hulluu touhuu -näytelmässä pääosissa ovat Markku Toikka, Miia Nuutila, Ushma Olava ja Konsta Tanner. Lisäksi lavalla on pari mukavaa "muovilehmää" ja utelias orava palloili lavan vieressä. Pyörivää lavaa ei esityksessä käytetty hyväksi. Nelikko oli lavalla koko ajan. Kaksoisrooleja ei ollut, joskin henkilö saattoi muuntautua toiseksi hahmoksi. Lavan näyttötaulua käytettiin muutamassa kohdin oivallisesti.

Käsikirjoituksesta ja ohjauksesta vastaavat Tapio Kankaanpää ja Kaj Tanner. Käsikirjoituksessa oli käytetty paljon tuttuja sketsityyppejä, hoono soomi -mongerrusta, kebab-juttuja, nunnukka-nunnukka-loikhaa-loikhaa -joikhua, manne-maneereja sekä NÄÄS-NÄÄS-murretta,. Lisäksi oli vanha MADE IN FINLAND -laulu, jokunen alapää-sketsikin oli, eli tyypillinen kesäteatteriesitys. Lisäksi oli Ahvenanmaalla kaveri, joka puhui veneen "zöölistä", johon plottipää silakka törmää. Tämän olen saanut joskus sähköpostiini. Lottokeskustelu toi mieleen legendaarisen Vesa-Matti Loiri ja Marjatta Raita -sketsin Spede showsta ja Uuno leffasta, tirolilaisesta matikkakoirasta ei kylläkään puhuttu.

Näyttelijöistä Ushma oli yllättävän pirteä, mutta minä pidin eniten Markku Toikan roolityöstä. Kaveri heitti pari täsmäläppääkin, joskin pari kertaa meni ehkä sovinnaisuuden rajoilla. Tekstissä oli englantilaisuutta esiintuova "indeed"-vitsi, joka oli varsin hauska, mutta itseäni ja vierustoveriani lukuunottamatta yleisö ei hiiskahtanutkaan.

Käsikirjoitus oli minusta hieman hento ja esitys oli paljolti näyttelijöiden varassa. Kohtausten nivellys ei oikein toiminut. Pyörivällä lavalla ja kulissien muutoksella olisi ongelmaa voitu ratkaista. Lavastus oli sinivalkoinen. Suomen kartassa luki luonnehdintoja eri osista maata. Lisäksi kulisseihin oli maalattu "liikennemerkkejä".

Kesällä  on nelisenkymmentä näytöstä. Yksittäiset liput maksavat 34,50 ja 32,50 euroa. Itse jonotimme liput Turun Sanomien kestotilaajina.

Toikan loppulaulu oli hellyyttävä. Palaan  juonen pariin elokuussa tähän alle samaan postaukseen.
*****

Turun Sanomissa 30.5 Irmeli Haapanen oli nuiva esitykselle. Juttukin oli otsikoitu Kliseiden kavalkadi, mikä minusta pitää paikkaansa. Olen Haapasen kanssa eri mieltä siitä, että vitsi ei ole ratkaiseva, vaan miten se kerrotaan. Tämä kliseesoppa oli minusta parempi kuin Haapanen arvioi ja se oli näyttelijöiden ansiota. Kesäteatteriin ihmiset menevät katsomaan hauskaa kliseesoppaa ei ehkä hamletilaista hurmeilua.
Esityksen Indeed-huumori näyttää vaativan jo erilaisen yleisön, vain minulla oli hauskaa. Vaimoni oli tosin pohtinut, olinko huomannut sanan ja totta vie olin. Olen kuivan brittihuumorin ystävä. Indeed, Splendeed indeed ja teen juonnissa nyrpeä ilme ja pikkusormi oikeassa asennossa. Mitä kuivempi brittihumoristi sen parempia lohkaisuja saadaan aikaan, jopa Mr Bean omassa erinomaisuudessaan käyttää brittiläistä jäykkyyttä huumorissaan hyväksi, vaikka hänen bravuurinsa on muualla.


Kaupunkiuutisten Janica Vilen on haastatellut tekijöitä 28.5.2014.

Turun Sanomissa kerrottiin 2.8.2014, että kävijämäärä jää "reiluun 10000:een", tämän olin arvannut. Emma-teatterin Facebook -sivuilla ei ollut enää katsomoista kuvia, huomasin vajaat katsomot FB-sivun kautta jo alkukesällä, mutta en viitsinyt "julkaista havaintoani". Osa syy minusta on yritysmyynnin hiipuminen. Kun yrityksillä menee huonosti ei kesäteatterilippujakaan osteta. Toinen syy voi olla muiden kesäteatterien tarjonta, Linnateatterin esitykset ovat vetäneet kesällä hyvin. Oletan, että Emmateatteri tekee jotain johtopäätösksiä. Esitys oli varmasti vähän "aneeminen".

8.1.15 ninkuin tekikin ensi vuonna on Hockey Night näytös yhdessä Turun kaupunginteatterin kanssa, lisää täällä.

*****
Lisäys 17.8.2014

Emmateatterin Facebook-sivuilla oli alkuun valokuvia joka näytöksestä, sieltä voi laskea katsojat, alkuun oli varsin vähän katsojia ja kuvia ei ilmestynyt enää lisää?

Ihmisen muisti on huono ja epätarkka, virhettä muistoissa saattaa olla, vaikka kirjoitinkin alla olevan jo samana iltana, niin uudelleen luettuna tuntuu tosiaan vähän tylsältä, mutta näyttelijät onnistuivat paremmin kuin käsikirjoitus.

Seuraavista aineksista on kesäteatteri 2014 tehty, ilmestyy 17.8.2014 klo 19:01.
Suomi Hulluu touhuu alkaa 27.5 ja Markku Toikka tulee kirves kädessä vouhottamaan kännyköistä soronoo Nokia, isku leimaus ja pamaus. Näytelmä on alkanut.
Alkuun tylsää puhetta
Näytelmää leimaa puhe. Osin näyttelijät esittävät vain itseään, puhuvat Makesta ja Miiasta. Nuutila mainitsee mainostavansa ulkomaista maitoa. Rooliasujakaan ei juuri vaihdeta eikä näyttämön pyörivyyttä ja muuntuvuutta hyödynnetä.

Puhutaan Suomineidosta 2014 ja twiittauksesta ja Facebook-huumorista, yleisöä huudatetaan. Stubb mainitaan muutaman kerran (nyt jo pääministeri). Lisäksi mainitaan, että Suomen valtion velka on 100 miljardia euroa ja Emma-teatteri 10 vuotta toiminut näyttämönä (aiemmin oli pienempi teatteri, joka purettiin). Emma-teatteri on myös Facebookissa ja otetaan kuva. Seuraavaksi kehotetaan antamaan "muisku vierustoverille", jokunen aviopari muiskauttaa, useimmat eivät.

klo 19.10 Letkajenkka alkaa soida ja aletaan käydä läpi Suomen eri osia

Lapista revitään Nunnukkanunnukka loikhaa loikhaa -laulua (vertaa Pulttibois ja Hymyhuulet ja roolihahmot: Naima-Aslak ja Soikhiapiä), Petteri punakuono -huumoria ja puhutaan englantia "nice time in Lappland"

Rollarit soivat taustalla, kun siirrytään Pohojolaiseen sielunmaisemaan ja Toikka terottelee viikatetta ja antaa pojalleen opetuksia, jotka useimmat liittyvät naisiin tai lapsen tekoon. Ohjeet loppuvat tylystii "tapa itsees. Hirttämällä". (Onko hauskaa?)

Seuraavaksi viännettään tai lauletaan Hectorin biisi
"Muanantai ei mittää, tiistai ei mittää ..." itäsuomalainen sielunmaisemasta ei jäänyt paljon käsiteltävää. Koska siirrytään ny Tampereelle Nääs nääs -huumoria (vertaa taas Pulttibois ja sen Heikki ja Kaija -sketsit).

Tamperellta päästäänkin Stadiiin, jossa irvaillaan holhousyhteiskunnan kasvateista.
Naisilla on kolme loppututkintoa ja sterilisaatio (mikä ei muuten välttämättä pidä edes paikkaansa, sillä tutkimuksen mukaan koulutetut naiset saavat enemmän lapsia kuin kouluttamattomat, mutta myöhemmin)

Sketsikavalkaadissa purjehditaan Ahvenanmaalle, teemalla tää on minun vene, jossa on  zööli (köli) ja tulee plottipää silakka...

Saavutaan Naantaliin, jossa todetaan, että mopoauto oli ennen vanhuksilla ja vammaisilla. ja revitään huumoria nuorukaisten kerhosta "MC Faija maksaa"

Sitten käydään läpi vironmatkaa, ruotsin laivan buffet pöytää, Miia Nuutila vaimona raivoaa, viinan juontia, sen jälkeen lainataan Veikko Lavia "Jokainen ihminen on laulun arvoinen", lavatansseissa ollaan ja kuullaan Baddingin musiikkia, iskurepliikki taisi olla: "kaunis mekko, saanko ottaa pois"

Taisi tulla biisi JUMP, sitten käytiin läpi homoliitot, adoptio, venäläinen nainen ....

Onneksi tuli tauko
---19.50 tauko---

Taululla on suomalaisia ilmiöitä  ykkösenä Kaljakellunta

Tauko loppuu
Toikka on lavalla afrossa, sitten alkaa tämä maneerimössö:  "sähläm ...", näitä jo  Pizza Enricon "laulamia" karvajuttuja, minusta todella rimanalitus ja ennakkoluuloja ylläpitävää. Asia kuitenkin viedään pidemmälle kyseinen turkkilainen on ollut ja töissä 25 vuotta Suomessa enemmän kuin nuoret suomalaiset, eli saadaan positiivinen ja suvaitsevainen loppu.

Sitten on loruja kuten sanoi Tauno Palo, kun Tauno Palon talo palo pitää, sanoa tämä, eikä esityksessä unohdeta Mattia eikä Teppoa.

Ushma on espanjalaisessa päiväkodissa ja on mykkä mustalaisten löytölapsi, minusta mautonta ja epäasiallista, eikä ole huumoria. Sen sijaan lottovoitto-huumoria esitetään, mutta ei  niin hyvin kuin Uuno Turhapuro.

Julkisuuttakin käsitellään ja suomalaista ulkomailla.
Simo Salmisenkin esittämää Made in Finland -laulua ja sen perään  äitiyspaketti-juttua kelalta kondomi, minusta mautonta.

Suomi KP:kin mainitaan

Hieno lauluesitys eli "Yli kaiken sua mä rakastaisin", ilmeisesti Leif Wagerin tunnetuksi tekemä Romanssi.

Ihmettelen, että eivät lopettaneet tähän, mutta jatkuu suomalaisuuslässytyksellä, jolloin porukkaa alkoi valua ulos.

Keskustelin ensi vuodesta tuttuni kanssa ja kuulin häneltä veikkauksen, ettei samalla konseptilla jatketa. Kysymys on arvauksesta, ainakin käsikirjoituksen on jäntevöidyttävä ja lavaa pitää hyödyntää paremmin.
*****

9.1.2015 Emma-teatterin ensi vuosi menee Hockey Nightin tahtiin. Mertarannalla on rooli. Siitä lisää TÄÄLLÄ. Turun kaupungin teatteri tuottaa palvelun Emma-teatterille. Turun kaupungin "tykyrannekkeella" voi maksaa pääsymaksuja, joten tasosta riippumatta Hockey Night tulee olemaan menestys, itse jään pois, mikä ei ole menetys.

maanantai 26. toukokuuta 2014

Ylioppilaskokeiden ainekohtaiset tulokset löytyy yle.fi -sivuilta


Vertasin Luostarivuoren lukiota Puolalanmäen lukioon. Puolalanmäki oli pakollisten listalla sijalla 10 ja Luostarivuori sijalla 11

Tiedot siis ovat peräisin yle.fi palvelusta täältä 

Kokeilin palvelua Turun kahden parhaiten menestyneen lukion osalla.

Luostarivuori  Puolalanmäki
Äidinkieli 5,8 5,6
Ruotsi pitkä 4,7 4,6
Ruotsi keskipitkä 4,9 5,1
Matematiikka, pitkä 5 5,3
Matematiikka, lyhyt 5,4 5,3
Psykologia 5,2 5,2
Historia 4,5 5,1
Fysiikka 5 5,5
Biologia 4,6 4,9
Uskonto 4,6 5,6
Yhteiskuntaoppi 5,5 5,2
Kemia 4,7 4,9
Maantieto 5,3
Terveystieto 5,3 4,8
Englanti pitkä 5 5,2
Espanja lyhyt 4,6 6

Puolalanmäen tulos lyhyessä espanjassa on huikea.

Luostarivuori loistaa ruotsin pitkässä oppimäärässä, sillä sen oli kirjoittanut 33% kokelaista ja ruotsin yleensäkin 79%.
Puolalanmäen uskonnon ja fysiikan tulokset ovat minusta huomattavan hyviä.

Molemmissa lukioissa äidinkielen keskiarvo on korkea. Se on aine, joka jokaisen on pakko kirjoittaa. (Voi olla, että joillekin voi riittää S2-kirjoittaminen ?).

Luultavasti palvelu ei anna keskiarvoa, jos ainetta on kirjoitettu vähän. Esim. filosofian ja ET:n tuloksia ei ole, ja Puolalasta puuttui myös maantiedon keskiarvo.

Luostarivuoressa miltei joka toinen kirjoitti pitkän matematiikan eli 44%, hienoa motivointia koululta. Joissain kouluissa keskiarvo oli Luostarivuorta parempi laajassa matematiikassa, mutta kirjoittaneiden osuus oli pienempi.

Pitkien kielten kirjoittaminen on Luostarivuoressa traditio, monet voivat kirjoittaa kaksi pitkää kieltä. Luultavasti näin myös tapahtuu Puolalanmäellä ja tilastojen mukaan tapahtuukin.
*****
Turun iltalukiossa tulokset olivat hieman huonompia, mutta biologian keskiarvo oli 4,3, sekä lyhyen matematiikan ja pitkän englannin 4.
*****
Vuoden 2014 lukiorankkauksia on tarkasteltu täällä.

perjantai 23. toukokuuta 2014

Lukioiden rankkaus 2014 alkoi

Turun ykkönen oli keväällä 2014 Puolalanmäen lukio, mutta Espoon Etelä-Tapiolan lukio ylsi parhaaseen ylioppilastulokseen pakollisissa aineissa koko Suomessa. Etelä-Tapiola oli ykkönen myös 2015, Luostarivuori oli Turun ykkönen, juttu täällä.

Tiedon ehti Iltalehti ensin kertoa ja julkaisi koko tilastonkin. Tiedot ovat tämän päivän 24.5.2014 Iltalehden paperi- ja digilehdessä ja Ylen webbisivuilla täällä.

Etelä-Tapiolan lukiossa kirjoitti keväällä 2014 ylioppilaaksi 120 kokelasta puoltoäänten keskiarvolla 23,6. Ranking-listan ykkönen keväällä 2013 oli Helsingin Ressu, jonka lukion pakollisten puoltoäänien keskiarvo oli 23,87 ja tänä  vuonna tulos oli 23,17, kirjoittajia oli 137.

Turun ykkönen oli tänä vuonna 2014 Puolalanmäen lukio keskiarvolla 21,26 viime vuonna keskiarvo oli 20,57. Luostarivuori jäi taakse keskiarvolla 21,02, kun 2013 keskiarvo oli vielä oli 22,07. Luostarivuori tippui sijalta 5 kärkikymmenikön ulkopuolelle sijalle 11, Puolala oli vuonna 2014 sijalla 10. Klassikon lukion kirjoittajien määrä tuplaantui lukioyhdistysten vuoksi ja sijoitus romahti sijalta 13. alaspäin. Nyt keskiarvo oli 18.78. Turun normaalikoulu nosti asemiaan. TSYK pysyi suunnilleen ennallaan. Katedralskolan i Åbo saavutti vuosi sitten keskiarvon 20,03 nyt liu'uttiin hieman alaspäin alle 20:n. Tässä ylen aineistosta exceliin poimitut ja järjestetyt Turun ja lähialueen lukiot:
sija Lukio yot ka
10  Puolalanmäen lukio 137 21,26
11  Luostarivuoren lukio 108 21,02
36 Katedralskolan i Åbo 87 19,23
38  Pargas svenska gymnasium 53 19,09
41 Turun normaalikoulu 54 19,02
55  Turun klassillinen lukio 197 18,78
68  Naantalin lukio 117 18,49
132 Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio 200 17,8
140 Paimion lukio 60 17,75
165  Raision lukio 154 17,51
177  Turun lyseon lukio 96 17,4
234  Kerttulin lukio 143 16,98
313  Kaarinan lukio 123 16,22


Turun iltalukio oli viime vuonna sijalla 410 keskiarvolla 15,07, nyt oli valahdettu alle 15:n puoltoäänen. Sija oli 414 (eri listoissa on eri sijalukuja). Lakin saaneita on paljon yli 100, sillä pääosin Turun ammatti-instituutin kaksoistutkintolaiset kirjoittavat Turun iltalukiossa. Näitä opiskelijoita on ollut läpipäässeistä noin 50% ehkä ylikin. Turun iltalukiosta valmistuu keväisin yli 100 ylioppilasta.

Tässä aikuis-ja iltalukiot, joissa yli 100 ylioppilasta
228  Keravan lukio ja aikuislukio 155 17,01
272  Eiran aikuislukio 163 16,55
364 Tampereen aikuislukio 166 15,61
389  Oulun aikuislukio 133 15,11
394 Espoon aikuislukio 125 15,01
412  Turun iltalukio 115 14,63
442 Linnankosken lukio, aikuislinja 25 12,28

Lukioita lienee ollut nyt ranking-listalla vähemmän kuin viime vuonna ylen listalla "vain" 442. Linnakosken lukio, jossa ylioppilaita valmistui 25 oli peränpitäjä. Aikuislukion tarkoitus ei ole leipoa laudaturin ylioppilaita vaan mahdollistaa ylioppilaskirjoitukset aikuisille.

Puoltoääniä saa laudaturista 7, eximiasta 6, magnasta 5, cum laudesta 4, lubenterista 3, ja approbaturista 2. ABBA:n ylioppilas saisi puoltoääniä 10, ja neljän L:n ylioppilas (LLLL) saisi 28 puoltoääntä.
*****

Keskiarvorajat 2013, alin keskiarvo, jolla on päässyt lukioon Turussa
Lukio
Puolalanmäki 8,92 (yleislinja)
Luostarivuori 8,77
Turun klassinen lukio 8,33
Kerttuli 8,25 (TK linja 8,21)
TSYK 8,18 (luonnontiede)
TSYK 7,83 (yleis), merilinja 7,56
Turun Lyseon lukio 7,58
Katedralskolan i Åbo 7,38
(Lähde Turun Sanomat ja kouluta-ohjelman tilastot)

Tässäkin listassa Puolala on ykkönen, sitten Luostarivuori. Nämä opiskelijat kirjoittavat tosin pääsääntöisesti keväällä 2016.

Tämä tieto otettaneen huomioon kun verrataan lähtötasoa ja yo-kirjoitusten menestymistä tänä vuonna Säkylän seudun lukio oli toinen, STT:n lukiovertailun ykkönen oli Kotka Svenska Samskola, joka viime vuonnakin menestyi hyvin ollen yhdeksäs. STT:n uutisiessa ihmettelin lausahdusta "Lisäksi pienikokoisen lukion opetusryhmissä aikaa riittää jokaisen oppilaan tukemiseen". Ihmettelen kuka rahoittaa toiminnan.

Pakollisia aineita on yksi eli äidinkieli. Lisäksi yhdestä aineesta joko kielestä tai matematiikasta pitää kirjoittaa pitkä oppimäärä. Yhden reaaliaineen voi kirjoittaa pakollisena.
Vaihtoehtoja pakollisissa aineissa voisi olla
Vaihtoehto 1: Äidinkieli. Matematiikka pitkä, Toinen kotimainen kieli, ja Yhteiskuntaoppi
Vaihtoehto 2: Äidinkieli, Englanti a-oppimäärä, Matematiikka lyhyt, Terveystieto
Vaihtoehto 3: Äidinkieli, Englanti a-oppimäärä, toinen kotimainen kieli, Psykologia
Jokainen ymmärtää, että suoraan puoltoäänet eivät kerro kirjoittamisesta ehkä kaikkea, sillä vaihtoehtoja on paljon paljon enemmän.

Keväällä 2014 ilmoittautui kokelaita seuraavasti (lähde YTL)
Pakollinen aine
Äidinkieli suomi   28092
Äidinkieli ruotsi 2156
Saame (pohjois ja koltan) yhteensä 12 kokelasta

A-oppimäärä eli pitkät kielet ja matematiikat suuruusjärjestyksessä
Englanti, pitkä 22596
Matematiikka pitkä 10865
Ruotsi pitkä 1409
Saksa pitkä 513
Suomi pitkä 850
Ranska, pitkä 296
Venäjä 217
Espanja, pitkä 42

Reaaliaineet, lyhyt matematiikka ja keskipitkät kielet
Matematiikka, lyhyt 12673
Terveystieto 6997
Fysikka 5756
Psykologia 5662
Yhteiskuntaoppi 5531
Kemia 4382
Historia 3992
reaaliaineiden jako on varsin tasainen.
..

Vielä kieliä
Ranska lyhyt 1014
Saksa lyhyt 513
Englanti lyhyt 495

Tämän listan tiedot olen poiminyt YTL:n julkisista tilastoista.

*****
2013 pakollisista yo-kirjoitus rankingistä olen blogannut näin.
2013 lähtötason huomioonottamisesta näin.

tiistai 13. toukokuuta 2014

Taidepysäkit


Turun Hirvensalon linja-autopysäkkejä on elävöitetty peruskoulun ja lukioiden oppilaiden tekemillä maalauksilla.

Tämä on hieno taide-idea.

Aiheet vaihtelevat pysäkeittäin, yläkuvassa on animaatiohahmoja eli Hello Kitty, Marsupilami, Muumimamma, Myyrä, Kössi Kenguru, Pikachu, Pelottava Pontso (huomaa, että tästä puuttuu Pontson korvat), Nalle Puh ja Ponyta (tai Rapidash), pokemon minusta kuitenkin. Vihreäpukuista naista en tunne, saattaa olla Prinsessa Ruusunen.

Yläkuva on otettu linkkaripysäkistä 13.5.2014

Ennen eli toukokuun alussa pysäkki näytti tältä.


Tämä on siis sama pysäkki. Kumpi on viihtyisämpi? Tämä pysäkki on muuten päiväkotia vastapäätä, eli hyvä idea laittaa animaatiohahmot sinne.
---
14.5.2014 Pysäkki voi näyttää tältä



Tai tältä

Piristää, tässä muodossa, mutta alakuva ei enää piristä

vaan hermoja kiristää, ilkivalta on huonoa valtaa

kivasti. Tässä lisää, mitä olen bongannut. Kaikkiaan pysäkkejä on 12. Niitä on tehty Wäinö Aaltosen koulussa, Kakskerran kaksoispentujen sudenpentujen voimin, Paasikiviopistossa sekä Luostarivuoren koulussa.


 Näyttelyn teema on "Nuoruuden ilo".


Tähän violettiin pintaan oli tullut valkoista töherrystä  1.6.2014.



Mustekala on hyvä idea. Upeita.
*****
Näissä on sama idea, kuin oli muutaman vuoden takaisessa taidekaiteessa, joka oli Hirvensalon sillalla.

Josta tämäkin kuva on otettu. Taidekaiteen palat myytiin ja rahat lahjoitettiin hyväntekeväisyyteen. Ostimme silloin kaksi palaa kotiimme.

Pysäkkitaide tekee jo hyvää pelkällä läsnäolollaan.

****

15.6 Pikachun viereen oli kirjoitettu onneksi vain lyijykynällä.

28.6 tätä en ollut huomannutkaan.

Katariina Sorvari: Opetustoimen tekijänoikeudet



Katariina Sorvari: Opetustoimen tekijänoikeudet, WSOYpro oy 2010, sivumäärä 279.

Katariina Sorvari: Opetustoimen tekijänoikeudet -teos on selkeä katsaus tekijänoikeuspelisääntöihin opetustoimessa. Laitan tästä esittelyn nettiin, lähinnä siksi, että jokainen löytää perusasiat jäsennettynä.

Sorvarin teoksessa määritellään, mikä on teos, mitkä ovat lähioikeudet, mitä ovat "vapaita teoksia", kuinka kauan tekijänoikeussuoja on voimassa. Seuraavaksi käsitellään tekijän oikeuksia: taloudellisia, moraalisia ja tärkeätä seikkaa eli tekijänoikeuksien rajoituksia: valmistamista omaan käyttöön, sitaattioikeutta ja eräitä muita kysymyksiä.

Loppusosa kirjasta asioita sovelletaan opetustoimeen. Teosten käyttäminen opetuksessa, teosten tekeminen opetuksessa. Tekijänoikeussopimukset, joista käsitellään etenkin verkko-opetuksen kysymyksiä ovat tulevaisuudessa yhä yleisempi kysymys koulussa. Jos verkko-opetusmateriaali on opettajan tekemä, niin hänellä on myös tekijänoikeus siihen. Se, jos jotain muuta sovitaan, on osin sopimusvapauden piirissä. Se kenen laitteilla tehdään ei ole määräävä tekijä.

Myös oppilas voi saada tekijänoikeuden teokseensa, vaikka se olisi tehty "koulun" välinein. Näin tulkitsen.

Myös vastuuta käsitellään sekä tekijänoikeusloukkauksia.

Antoisa kirja, jonka soisi kuluvan opettajien ja rehtorien käsissä.

*****

Huomioita kirjasta ja tekijänoikeudesta opetustoimessa

Koska tämä on juuri tekijänoikeuskirja en viitsi ottaa siitä suoria lainauksia

*Poikkeukset tekijänoikeuteen ovat voimassa vain maksuttomaan opetukseen, eli jos on kysymys maksullisesta opetuksesta tai täydennyskoulutuksesta ei tekijänoikeuden rajoitukset ole voimassa.
*Koulu ei voi myöskään periä maksua monisteista. OKM on tehnyt suoraan sopimuksen.
*Sitaattioikeus on yksi tekijänoikeuden rajoitus, teoksen tekijä on aina mainittava, kirjassa on lueteltu poikkeuksia, esim. virret ja mainokset.
*Valokuvilla on suojaa monilla tavoilla, ne ovat teoksia, niillä on lähioikeuksia, lisäksi kuvattavilla on oikeuksia.

-Kirjassa ei käsitelty koulussa muuten tärkeää henkilötietojen suojaa, tällä on merkitystä minusta valokuvien julkaisemisessa netissä
-Yleinen luulo netissä on että oppilat rikkovat tekijänoikeuksia esimerkiksi poimimalla lukukirjan juonen netistä. Näin tuskin koskaan on. Oppilaat eivät kopioi teoksia, eivätkä ainakaan ansaintamielessä. Toiminta ei täytä minusta tekijnoikeusrikoksen tunnusmerkistöä. Koulu voi ja pitää puuttua kasvatuksellisen tai kurinpitotoimiin ns. lunttaukseen.
*****

Lait ovat vapaita teoksia, joten tähän lainaan suoraan lakitekstiä

Teos-käsitettä avataan tekijänoikeuslain  1§:ssä
Sillä, joka on luonut kirjallisen tai taiteellisen teoksen, on tekijänoikeus teokseen, olkoonpa se kaunokirjallinen tahi selittävä kirjallinen tai suullinen esitys, sävellys- tai näyttämöteos, elokuvateos, valokuvateos tai muu kuvataiteen teos, rakennustaiteen, taidekäsityön tai taideteollisuuden tuote taikka ilmetköönpä se muulla tavalla"
Opettajan powerpoint-esitys ei välttämättä ole teos, eikä matemaattinen kaava ole teos.

Minusta lain 3§ on miltei kaikkein tärkein
Kun teoksesta valmistetaan kappale tai teos kokonaan tai osittain saatetaan yleisön saataviin, on tekijä ilmoitettava sillä tavoin kuin hyvä tapa vaatii.

Teosta älköön muutettako tekijän kirjallista tai taiteellista arvoa tahi omalaatuisuutta loukkaavalla tavalla, älköönkä sitä myöskään saatettako yleisön saataviin tekijää sanotuin tavoin loukkaavassa muodossa tai yhteydessä.

Oikeudesta, joka tekijällä on tämän pykälän mukaan, hän voi sitovasti luopua vain mikäli kysymyksessä on laadultaan ja laajuudeltaan rajoitettu teoksen käyttäminen.
"

Lain 11-14§ minusta sallivat "kopiointia ja käyttöä"

11a§ Tilapäinen kappaleen valmistaminen

Mitä 2 §:ssä säädetään oikeudesta valmistaa teoksesta kappaleita, ei koske sellaista tilapäistä kappaleen valmistamista:
1) joka on väliaikaista tai satunnaista;
2) joka on erottamaton ja välttämätön osa teknistä prosessia;
3) jonka ainoa tarkoitus on mahdollistaa välittäjän tekemä teoksen siirto verkossa kolmansien osapuolten välillä tai teoksen laillinen käyttö; sekä
4) jolla ei ole itsenäistä taloudellista merkitystä.
Mitä 1 momentissa säädetään, ei sovelleta tietokoneohjelmaan eikä tietokantaan.
12 § Valmistaminen yksityiseen käyttöön

Julkistetusta teoksesta saa jokainen valmistaa muutaman kappaleen yksityistä käyttöään varten. Siten valmistettua kappaletta ei ole lupa käyttää muuhun tarkoitukseen.

Kappaleen valmistamisen valmistuttajan yksityistä käyttöä varten saa myös antaa ulkopuolisen suoritettavaksi.

Mitä 2 momentissa säädetään, ei koske sävellysteoksen, elokuvateoksen, käyttöesineen tai kuvanveistoksen kappaleen valmistamista eikä muun taideteoksen jäljentämistä taiteellisin menetelmin.

Tämän pykälän säännökset eivät koske tietokoneella luettavassa muodossa olevaa tietokoneohjelmaa, tietokoneella luettavassa muodossa olevan kappaleen valmistamista tällaisessa muodossa olevasta tietokannasta eivätkä rakennusteoksen valmistamista.

13§ Valokopiointi

Julkaistusta teoksesta saa valmistaa kappaleita valokopioimalla tai vastaavin menetelmin sopimuslisenssin nojalla siten kuin 26 §:ssä säädetään.

14 § Teosten käyttäminen opetustoiminnassa ja tieteellisessä tutkimuksessa 

Julkistetusta teoksesta saa sopimuslisenssin nojalla, siten kuin 26 §:ssä säädetään, valmistaa kappaleita opetustoiminnassa tai tieteellisessä tutkimuksessa käytettäviksi ja käyttää niitä mainitussa tarkoituksessa yleisölle välittämiseen muulla tavalla kuin radiossa tai televisiossa lähettämällä. Mitä tässä momentissa säädetään, ei koske kappaleen valmistamista valokopioimalla tai vastaavin menetelmin.

Opetustoiminnassa saa äänen tai kuvan suoran talteenottamisen avulla valmistaa kappaleita opettajan tai oppilaan esittämästä julkistetusta teoksesta opetustoiminnassa tilapäisesti käytettäväksi. Siten valmistettua kappaletta ei saa käyttää muuhun tarkoitukseen.

Ylioppilastutkintoon kuuluvaan tai muuhun vastaavaan kokeeseen saadaan ottaa osia julkistetusta teoksesta tai, jos teos ei ole laaja, koko teos.

Mitä 1 momentissa säädetään muun kuin radiossa tai televisiossa lähetetyn teoksen osalta, ei koske teosta, jonka tekijä on kieltänyt kappaleen valmistamisen tai teoksen välittämisen.

Rangaistus ja korvausvelvollisuus
56§ Rikoslain rangaistussäännökset

Rangaistus tekijänoikeusrikoksesta säädetään rikoslain (39/1889) 49 luvun 1 §:ssä, teknisen suojauksen kiertämisestä luvun 3 §:ssä, teknisen suojauksen kiertämiskeinorikoksesta luvun 4 §:ssä ja oikeuksien sähköisten hallinnointitietojen loukkausrikoksesta luvun 5 §:ssä.
56 a § Tekijänoikeusrikkomus 

Joka

1) tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta valmistaa teoksesta kappaleen tai saattaa teoksen yleisön saataviin tämän lain säännösten vastaisesti tai rikkoo 3 §:n säännöksiä moraalisista oikeuksista,

2) muuten rikkoo sellaista tämän lain säännöstä, jolla suojataan tekijänoikeutta, taikka toimii vastoin 41 §:n 2 momentin nojalla annettua määräystä, 51 tai 52 §:n säännöstä taikka 53 §:n 1 momentissa tai 54 b §:n 1 momentissa tarkoitettua kieltoa, taikka

3) tuo maahan tai Suomen alueelle edelleen kolmanteen maahan kuljetettavaksi teoksen kappaleita, joiden hän tietää tai joita hänellä on perusteltua syytä epäillä valmistetuiksi ulkomailla sellaisissa olosuhteissa, että valmistaminen Suomessa olisi ollut rangaistavaa tämän lain mukaan,

on tuomittava, jollei teko ole rangaistava rikoslain 49 luvun 1 §:ssä tarkoitettuna tekijänoikeusrikoksena, tekijänoikeusrikkomuksesta sakkoon.

Tekijänoikeusrikkomuksena ei pidetä muutaman kappaleen valmistamista yksityistä käyttöä varten sellaisesta tietokoneella luettavassa muodossa olevasta tietokoneohjelmasta tai tietokannasta, joka on julkaistu taikka jonka kappaleita on tekijän tai tietokannan valmistajan suostumuksella myyty tai muutoin pysyvästi luovutettu, taikka teoksesta 11 §:n 5 momentin vastaisesti.

Rikoslain 49 luku 1§ määrittää tekijänoikeusrikoksen
1§ Tekijänoikeusrikos

Joka ansiotarkoituksessa tekijänoikeuslain säännösten vastaisesti ja siten, että teko on omiaan aiheuttamaan huomattavaa haittaa tai vahinkoa loukatun oikeuden haltijalle, loukkaa toisen oikeutta

1) kirjalliseen tai taiteelliseen teokseen,

2) kirjallisen tai taiteellisen teoksen taikka kansanperinteen esitykseen,

3) äänilevyyn tai muuhun laitteeseen, jolle on tallennettu ääntä,

4) filmiin tai muuhun laitteeseen, jolle on tallennettu liikkuvaa kuvaa,

5) radio- tai televisiolähetykseen,

6) luetteloon, taulukkoon, ohjelmaan tai muuhun sellaiseen tekijänoikeuslaissa tarkoitettuun työhön, jossa on yhdisteltynä suuri määrä tietoja, tai tietokantaan, jonka sisällön kerääminen, varmistaminen tai esittäminen on edellyttänyt huomattavaa panostusta, taikka

7) valokuvaan,

on tuomittava tekijänoikeusrikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

Tekijänoikeusrikoksesta tuomitaan myös se, joka ansiotarkoituksessa ja siten, että teko on omiaan aiheuttamaan huomattavaa haittaa tai vahinkoa loukatun oikeuden haltijalle, tuo maahan yleisölle levitettäväksi tai Suomen alueelle edelleen kolmanteen maahan kuljetettavaksi ulkomailla valmistetun tai jäljennetyn 1 momentissa tarkoitetun teoksen tai valokuvan kappaleen taikka äänilevyn, filmin tai muun laitteen, jolle on tallennettu ääntä tai liikkuvaa kuvaa, taikka luettelon, taulukon, ohjelman tai muun sellaisen työn, jossa on yhdisteltynä suuri määrä tietoja, taikka tietokannan, jonka sisällön kerääminen, varmistaminen tai esittäminen on edellyttänyt huomattavaa panostusta, ja jonka hän tietää valmistetuksi tai jäljennetyksi sellaisissa olosuhteissa, että valmistaminen tai jäljentäminen Suomessa tehtynä olisi ollut rangaistavaa 1 momentin tai tekijänoikeuslain 56 a §:n mukaan.

Tekijänoikeusrikoksesta tuomitaan myös se, joka tietoverkossa tai tietojärjestelmän avulla loukkaa toisen oikeutta 1 momentissa mainittuihin suojan kohteisiin siten, että teko on omiaan aiheuttamaan huomattavaa haittaa tai vahinkoa loukatun oikeuden haltijalle.
*****
Naputin tämän nopeasti, korjaan kirjoitusvirheet.

keskiviikko 7. toukokuuta 2014

Bloggarit verolle

Sateenkaaren alla on tavaroista bloggaavien pata täynnä luontaisetuja

Yle uutisten (8.5.2014) mukaan verottaja on antanut ohjeistusta bloggauksen avulla saaduista tavaroista tai niiden verottamisesta. Bloggarin pitäisi ilmoittaa rahanarvoiset tavarat ja palvelut verottajalle.

Itse olen tiennyt koko ajan, että kyse voi olla verotettavasta edusta. Koska en saa enkä ota mitään vastaan, asia ei koske minua.

Verohallinnon sivuilla lukee jo aiemmin seuraavaa: (uutta ohjetta en löytänyt)
"Ansiotulot ovat veroilmoituksella yleensä esitäytettyinä. Puuttuvat ansiotulot on ilmoitettava:
*Rahapalkat päätoimesta, sivutoimesta ja tilapäisestä työstä
Rahapalkan määrä ilmenee työnantajan antamasta tositteesta tai palkkalaskelmasta. Vertaa tositteen tietoja veroilmoituksen esitäytettyihin tietoihin. Tositetta ei tarvitse liittää veroilmoitukseen. Jos esitäytetyt tiedot ovat oikein, ei palkkatositetta tarvitse säilyttää verotusta varten.
*Autoetu ja muut luontoisedut
Luontoisetuja ovat esim. puhelin-, asunto- ravinto- ja autoetu ja autotalli, työnantajan kustantamat edut kuten autotalli, vapaa-ajan asunto, moottorivene sekä loma- tai palkkiomatka, palkaksi katsottu henkilökuntalainan korko ja palkkana pidetyt vakuutusmaksut ja etu työsuhdeoptiosta.

Verohallitus vahvistaa tavallisimpien luontoisetujen raha-arvot. Henkilökuntalainan korkoedusta ja työnantajan maksamista vakuutusmaksueduista on säädetty tuloverolaissa. Moottoriveneen, loma- tai palkkiomatkan sekä muun sellaisen edun arvona, jota ei ole vahvistettu, pidetään käypää arvoa
".


TV-uutisissa haastateltiin ylitarkastaja Petri Mannista, kuva otettu Yle-uutisten kuvasta, ja nimi rajattu.

Kyseinen kannanotto on täällä.

Kannanotossa lukee mm:
"Bloggaajan veronalaista ansiotuloa ovat palkan ohella siten mm. kirjoittamisen tai tuotteen myynnin perusteella saadut rahakorvaukset, erilaiset tavarat ja etuudet, alennukset, lahjakortit, matkat sekä tapahtumakutsut. Muuna kuin rahana maksetut korvaukset arvostetaan niiden käypään arvoon. Bloggaajan toiminta voidaan katsoa myös ammatin- tai liikkeenharjoittamiseksi, jos elinkeinotoiminnan tunnusmerkit täyttyvät.

Bloggaajan saama tulo on luonteeltaan ennakkoperintälain 25 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua työkorvausta, jos se maksetaan bloggaajalle tämän tekemän työn, tehtävän tai palveluksen perusteella. Tekijänoikeuslain 1 §:n mukainen tekijänoikeuden tuottavan teoksen määritelmä on laaja, eikä laissa ole suljettua listaa tekijänoikeuden tuottavista kirjallisista teoksista. Myös blogikirjoitus voi olla sellainen teos, että sen kirjoittajalle syntyy tekijänoikeus kirjoitukseen
."

Tavalliselle bloggarille tulee asiasta ilmoittamisen vaiva, jos kuvatunlainen toiminta on kyseessä ja muutaman satasen verot. Verottajalla ei minusta ole mitään mahdollisuutta kontrolloida kaikkia bloggareita, vaan tilanne tapahtuu oman ilmoituksen tai "jonkun muun ystävän" ilmoituksen pohjalta eri asia on ns. tunnetut kärkiblogit, joiden saamat edut voivat olla huomattavia. Minulle tämä oli ilman lisäohjeistustakin selvää verottomia "lounaita" ei ole, mutta terve järki sanelee myös pelisääntöjä.

Opiskelijalle, asumistuen saajalle tai toimeentuloasiakkaalle verotettavalla tulolla voi olla merkitystä.

Palkkioksi saadut tietokoneet, viihde-elektroniikka, puhelimet, verkkoliittymät ja elektroniset kirjapalvelut, matkat, kosmetiikka, meikit ja kalliit vaatteet, kengät, lasten vaatteet sekä uutuuskirjat voivat olla hyvinkin arvokkaita palkkioita jutuista. Vuosittainen arvo voi olla huomattava.

Minusta ohjeistus on selkeä ja oikeudenmukainen.

Enemmän minua on kuitenkin huolestuttanut blogeissa olevat piilomainokset, jotka vaikuttavat ostopäätöksiin. Myös journalistin ohjeita, alaikäisiä ja henkilötietojen levittämistä olen pohtinut täällä.

Tekijänoikeuksia voidaan myös rikkoa blogeissa. Valokuvissa on eritasoisia suojia, jotka ovat voimassa pitkään. Yläkuva on itse ottamani, editoinnilla joka on huonontanut kuvaa, olen korostanut sateenkaarta, ikäänkuin levittänyt sitä, kuten verohallinto levittää tietoa ohjeista.

Teatteri-rakennus remonttiin


Turun Kaupunginteatteri, jossa en käy, muuttaa Logomoon, jossa en käy.

Teatteri-rakennusta remontoidaan.

Aamuset-lehdessä olleen Lasse Virtasen jutun mukaan:
Kaupunginteatterin hartaasti odotettu suurremontti ja laajennus käynnistyvät vihdoin elokuussa. Urakan arvoksi on määritelty vajaat 25,6 miljoonaa euroa. Teatteri muuttaa remontin alta Logomoon ja palaa uudistuneeseen teatterirakennukseen syksyllä 2016."

Se, mikä rahoituskuvio on, en tiedä, luultavasti osa rahasta tulee valtiolta osa kunnalta.

Turun kaupungin kulttuurilautakunnan pöytäkirjasta taas löytyy seuraava asia täältä
Eli liitteen 1 ja 2 mukaiset sopimukset on hyväksytty, mutta niitä en internetistä löytänyt.

Esittelytekstistä kuitenkin ilmenee että
-Turun kaupunginvaltuusto päätti Turun Kaupunginteatteri Oy:n perustamisesta 18.6.2012 § 152.
-Valtuuston päätöksen mukaan yhtiön omistajapoliittisena linjauksena on, että Turun Kaupunginteatteri Oy on kaupungin 100 % omistama yhtiö, jonka tehtävänä on ylläpitää taiteellisesti korkeatasoista ja asiakaslähtöistä teatteria Turussa.
-Valtuuston päätöksen mukaan yhtiö saa rahoituksensa valtionosuuksista, lipputuloista ja muista liiketoiminnan tuloista sekä kaupungin sopimusohjauksella yhtiöön kanavoitavasta tulosta.
-Laskelmissa kaupungin toiminta-avustuksen taso vaihtelee n. 3,6 – 3,8 milj. euron tasolla. Kyseinen nettomeno sisältyy kulttuurilautakunnan vuoden 2014 talousarvioon ja vuosien 2015 – 16 taloussuunnitelmaan. Teatterin peruskorjauksen valmistuttua tulee lisäksi harkittavaksi erillisen vuokra-avustuksen myöntäminen, koska yhtiön tulorahoituksen kasvu ei riitä voimakkaasti nousevan vuokrakulun kattamiseen.

Tämä oli siis viranomaisen tekstiä ei minun. Turun Sanomissa 6.12.2014 luki, että kustannusarvio on jo 33,5 miljoonaa ja asia menee uuteen valmisteluun.

Oma mielipiteeni:
Sana asiakaslähtöinen on kannatettava, mutta koska en ole teatterin asiakas, tuskin  minun toiveitteni mukaan edetään. Minusta toiminnan pitää kattaa pääsylippu- ja sponsorituloilla ei Turun kaupungin toiminta- ja vuokra-avustuksin, eli mikä idea on yhtiöittää teatteri, jos kuitenkin kaupungin piikki on auki eli teatterista maksan luultavasti välillisesti veronmaksajana. Minusta kaupunginteatteria tässä laajuudessa ei tarvita, eli pienemälläkin tullaan toimeen tai ilma, perustaakoon naapurikunnat kaupunginteatterin.

*Turun kaupungissa pitäisi katsoa kunnan voimavarat tarkasti ja panostaa ensin lakisääteisiin tehtäviin terveydenhuoltoon, kaavoitukseen, peruskouluun, kannattaa ensin järjestää kaupunkilaisten olot kuten lastenpäiväkodit ja muut palvelut hyvin.
*Sen jälkeen kannattaa panostaa tärkeisiin ei-lakisääteisiin palveluihin kuten lukioon ja ammattikouluun, ylipäätään nuorten ja lasten kasvua ja kehitystä pitää tukea
*Vanhuksista pitää pitää huolta
*Yritysten edellytyksiä pitää tukea
*Turun kulttuuritarjonta pitää rakentaa historialliset tosiasiat huomioiden eli Turun Linna, Tuomiokirkko, Taidemuseo ja Käsityöläismuseo ovat tärkeitä kohteita. Joen ranta on saatukin eläväksi.
*Turun liikennejärjestelyistä pitää saada suunnitelma ja yhteinen tahtotila, miten edetään


Konsertit ja urheilukilpailut ja tapahtumat kannattaa minusta rakentaa niiden vetovoiman mukaan.

Teatteri ei minusta juurikaan tuo turisteja eivätkä ehkä klassisen musiikin konsertit. 

Kannatan järjestelmää, jossa huippu-urheilu ja huippu-taide rahoittavat itse itsensä joko lipputuloin, sponsorein tai tv-oikeuksien myynnin turvin. 

Taide ja kulttuuri sekä urheilu ovat kannatettavia asioita, mutta en halua olla niiden pakotettu suora sponsori verorahojeni kanssa. Minusta veikkausvoittovaroja voidaan ohjata kulttuurin ja liikuntaan, mutta ei suoraan veroeuroja. Tässä tukemisessa tärkeää ovat nuoret, lapset ja tavallinen kuluttaja ei ns. huipputaide tai korkeakulttuuri tai ammattiurheilu.

Kulttuuri on siis hieno asia, mutta minusta hienosta asiasta voi jokainen maksaa käyttönsä mukaan. Hyvätuloisilla on varaa maksaa taidenautinnoista, urheilukilpailuista ja maksukanavista. Maksavathan köyhät joka päivä ruokansa, vaatteensa ja asumisensa, muuhun ei jääkään varoja, verojakin peritään sekä tuloista että kulutuksesta. Ruuan, asumisen ja energian hinta ovat nousseet. Ei ole kiva olla köyhä, omakohtainen havainto.

Koululaisille, työttömille ja muille erityisryhmille voidaan räätälöidä erilliset halvemmat taksat, jonka katteeksi voidaan antaa muutama kymmenen tuhatta euroa veikkausvoittovaroja. Veikkauskortillakin saa jo monia etuja museoihin ja elokuviin. Keskiviikkoisin moniin museoihin pääsee ilmaiseksi, tiistaisin elokuvateatteriin kotimaisiin pääsee kaksi yhden hinnalla.

Koululaisten pakollisia mutta maksullisia teatterikäyntejä vastustan täällä.

Kulttuuri on siis hyvästä, mutta sen tukemisen mittaluokka on minusta pahasta, tilanteessa, jossa jokainen hallintokunta repii säästöjä toiminnasta ja investoinneista.
***
Sitä, että teatteria tuetaan kunnan rahalla vastustan. Nykyisessä taloustilanteessa teatteri tulkoon toimeen omillaan. Ylen tutkimuksen mukaan Turku käyttää teatteriin 21 e/asukas eli jos Turussa on 183 000 asukasta on se yhteensä 3,8 miljoonaa euroa, minusta siinä on ainakin 3 miljoonaa euroa liikaa.