keskiviikko 30. toukokuuta 2012

Linnateatterin Kekkonen Emmateatterissa


Linnateatterin esite, skannattu

Olin katsomassa Kekkosen Naantalin Emmateatterissa ennakkonäytöksenä 30.5.2012, liput saimme Turun Sanomien kestotilaajaetuna, muista sidosryhmistä oli katsojia, esim. MTV ja paikalla oli K-P Toivonen, joka on Linnateatterin "vastaava".

Näytelmän nimi on Kekkonen, syntymästä kuolemattomuuteen. Näytelmä kesti väliaikoineen 2,5 h, ja Linnateatteri pyörittää näytelmää neljällä näyttelijällä. Lisäksi teoksessa on valmista musiikkia mm. Porilaisten marssi, Finlandia, "Kekkosrock" ja musiikki Avaruusseikkailu 2001:stä, Arvi Lind oli lukenut valmiita klippejä nauhalle.

Hahmoista hauskin oli Paavo Väyrynen, joka tuppasi aina välillä lavalle, mitään suurempaa roolia hänellä ei ollut, Sorsa, Karjalainen, Virolainen ja Koivisto olivat hahmoina. Vaikka pääpaino oli Kekkosen ajassa 1900-1960, eli ennen näitä herroja.

Tiesin ennen näytelmää Kekkosen elämäntarinan 1900-1986, ja presidenttinä 1956 ja vetäytyminen 1981, kuten postauksestani ilmenee.

Näytelmä alkaa Kekkosen vanhempien kohtaamisella, ja toisin kuin näytelmässä Kekkosella oli oikeasti sisaruksia. Vapaussota, ja armeija-aika oli jätetty näytelmästä pois, muuten minusta 1920- 1960-luvun tapahtumia oli selvitetty jonkin verran: palmuun kiipeämiset ja Honkaliitot, ja nootin tulo, yöpakkasista ei puhuttu. Jonkin verran oli tätä YYA-juttua, viinan juontia ja näitä huhuja, mitä Kekkosen ympärillä oli. 151:n valitsijamiehen ongelmaa sivuttiin, mutta arveluita ei esitetty. Luin joskus, että yksi mahdollisuus olisi ollut Penna Tervo, myös mahdollisia vaihtajia on voinut olla puolin ja toisin, eli asia jää ikuiseksi arvoitukseksi.

Minusta näytelmä oli parempi kuin viime vuotinen Vares. Näyttämö saatiin muuntumaan valoilla, puvustus oli parempaa. Käsikirjoitus nojasi joihinkin historiallisiin faktoihin, ja yleisö näytti nauttivan. Kertojaratkaisu toimi hyvin.

Miinuksen antaisin heitosta, että presidentin puoliso ei voi kirjoittaa runoja. Karjalaisen hahmo ei myöskään naurattanut, muistaakseni hän tuli yliopistomaailmasta politiikkaan ja "päätyi" Suomen Pankkiin. Virolainenkin oli toteutettu vain pitämällä kieltä ulkona.

Kesäteatterin tapaan näytelmä pitää ottaa huumorilla, ja olihan siinä tätä hiihtämis- ja onkimisjuttua, ymmärrät jos tai kun näet näytelmän. Vaikka olen avannut juonta, se ei haittaa, sillä pieni tuntemus historiaan on paikallaan, näytelmän teho lepää näyttelijöiden kyvyssä kuvittaa Kekkonen ja saada tunteita katsojissa

Näytelmän loppu oli kuitenkin toteutettu tyylillä ja valokuvan mielikuvaa oli hyödynnetty.
***
Näytelmiä kesän aikana yli 40, tämä ei ole mainos, vaan oma arvio, olen katsonut samalla formaatilla Emmateatterissa pari Varesta, Seitsemän veljestä, B Virtasen ja Viivi ja Wagnerin, Puhelinluettelojuttua en nähnyt. Tämä oli minusta paremmasta päästä, mutta tämä on täysin makukysymys.

Seitsemän veljeksen "flyeri" on tässä. Näyttelijät esittivät monia osia. Jukka Rasila oli Juhani ja Simeon.

lauantai 19. toukokuuta 2012

Loppuvuoden lapset luusereitako? Ei kai sentään!


Olen marraskuun alussa syntynyt, pienikokoinen, joskin pian viisikymppinen.

Turun Sanomien Extrassa on muutaman sivun juttu otsikolla "Joulukuusta pisin matka menestykseen".

Tämä on huomattu etenkin ikäkausiurheilussa, missä juniorijoukkueet kootaan kalenterivuoden mukaan. Jos lapsi on seitsenvuotias (oletus yksi karkausvuosi) on lapsi 2556 päivää vanha, tällöin joulukuun viimeisenä päivänä syntynyt 364 päivää nuorempi kuin tammikuun ensimmäisenä syntynyt  lapsi ja on 14% nuorempi, ja tammikuussa syntynyt on 17% vanhempi kuin joulukuussa syntynyt. Kyse on siis melko isosta ikäerosta. Kymmenvuotiaalla ero on 10% ja kaksikymmenvuotiaalla 5%, mutta tällöin marginaalitkin ovat pienempiä.

Artikkelin mukaan NHL:n kymmenen parhaan pistemiehen syntymäajat osuvat alkuvuoteen esim. Wayne Gretzkyn 26.1.61 ja Mark Messierin 18.1.1961. Ruotsalaistutkimus väittää loppuvuoden lapsilla olevan enemmän ADHD-oireita kuin alkuvuonna syntyneillä koulua aloitettaessa.

Itse olen kummastellut intoa aloittaa koulua ennen seitsemän vuoden ikää. Esikoulua en käynyt, eikä kai kukaan vuonna 1968, mutta lapseni kävivät esikoulun ja pidin sitä ainakin tiedollisesti turhana, ehkä hyöty on sosiaalinen, lapset oppivat istumaan ja keskittymään, paitsi ne loppuvuoden lapset, joilla on niitä ADHD-oireita? Ehkä näitä lapsia pitäisi tukea? Yleensähän lasta rangaistaan, ja vanhemmilta kysytään, miksi "se lapsi" on niin levoton?

Sekä omat kokemukset että aikuisena näkemäni junioriurheilujutut puoltavat iän merkitystä menestykseen. Puolella vuodella tai vuodella on merkitystä, mitä pienemmistä junioreista on kyse. Koon merkitys heijastuu voimaan, kuntoon, iän merkitys vaikuttaa koordinaatioon. Koska hyviä peluutetaan ja kehutaan, itseluottamus kasvaa, syntyy positiivinen kierre. Iso syrjäyttää pienen, vanhempi nuoremman. Pienimmällä puolestaan kierre on päinvastainen, joka voi päättyä lopettamiseen. Paitsi niillä, joilla on sisua pysyä mukana vaikka on heittopussi. Poikkeuksiakin on, ei kannata luovuttaa, esimerkiksi Saku Koivu on syntynyt 23.11., (joka tuskin on ollut heittopussi, mutta joka tapauksessa nuorempi, koska kesällä ei ole jäätä ero jääkiekossa on merkittävä).

Koulussa varsinkin loppuvuonna syntyneet pojat ovat siis heikoimmassa asemassa, tätä ei juurikaan oteta huomioon. Pojilla ongelmia voi tulla myös mieleiseen lukioon tai ammatilliseen kouluun  pääsyssä, jos murrosikä osuu kriittiseen aikaan numeroiden saamisen kannalta. Tytöt yleensä pääsevät jatko-opintoihin. Tytöt ovat kielellisesti poikien keskitasoa edellä, mutta myöhemmin matematiikassa pojat pärjäävät tytöille. Keskiarvot ovat isoja massoja koskevia tilastoja, yksilötasolla voi kuka tahansa menestyä, se kannattaa muistaa. Kannattaa aina yrittää.

Junioriurheilu otetaan minusta turhan vakavasti alle 12-vuotiaiden kanssa, ja koulun käynti alle 14-vuotiaiden kanssa. Peruskoulussa jauhetaan samat asiat joka vuosi esimerkiksi 1m = 100 cm, 1l = 10 dl = 1 dm3, opetetaan joka vuosi alkaen kolmosluokalta.

Mitä aiemmin aletaan prässääminen, sitä mahdollisemmaksi tulee loppuunpalaminen ennen opiskelu-uran tai urheilu-uran tärkeitä hetkiä. Tärkeää on oma suoritus, ja olla kiinnostunut asioista.

Jokainen voi miettiä, onko tärkeää olla paras alakoulun ykkösluokalla, vai professorin viran täytössä.
Piirikunnallisista saa helposti lusikan, mutta maailmanmestaruuskisoissakin on mukava voittaa. Tosin ykkösluokalla menestyminen noteerataan aidommin, viran täyttö voi aiheuttaa kateuttakin. Piirikunnallisissa kilpailuissa tunnelma voi olla tosi lämmin, ja on oikein, että sinnekin tähdätään. Urheilun pitäisi olla hauskaa, ja luultavasti sen on hauskempaa piirikunnallisissa.

Ajatelkaa lapsen koulu-uraa, ensin esikoulu, sitten ala-koulu, jossa tärkeintä on oppia lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan, yläkoulu, lukion, korkeakoulu ja työhaastattelut tai jatko-opinnot, tai ammatillinen koulutus, työt, erikoisammattitukinto, tai ammattikorkeakoulu ... pitkä on taival, ja jos alkutaipaleella lähtee innostus, niin voi uupua matkallajo ennen työelämää, jossa pitäisi jaksaa seuraavat 40 vuotta.

Myös muiden "vähemmistöjen" asioista ollaan huolissaan. Olen pitänyt vasenkätisiä älykkäinä, ja oletan heidän olevan älykkäämpiä tai yhtä älykkäitä kuin oikeakätiset, nyrkkeilyssä, keilailussa ja tenniksessä on hyötyä vasenkätisyydestä, tai ei ole ainakaan haittaa.

Mutta maailma on suunniteltu oikeakätisille. Kirjoittamisesta alkaen kaikki on outoa. Lehtitietojen mukaan tämä heijastuu heidän elämään. Ostin talvitakin, jossa oli vetoketju toisinpäin, ja oli siinä opetelemista, samoin kun mursin teini-iässä oikean käden, niin oli pakko opetella kirjoittamaan ja toimimaan vasemmalla kädellä.

Jokainen on jossain asiassa vähemmistössä, erilainen kuin muut, siinä pitää vaan sinnitellä, niin kuin itse loppuvuoden lapsena. Ikäkausiurheilussa en pärjännyt, mutta liikunnan kipinä ei ole koskaan ehkä roihunnut, mutta ei ole sammunutkaan.

perjantai 11. toukokuuta 2012

Juhana Vartiaisen teesit, ja kommenttini





Juhana Vartiainen Helsingin Sanomien mukaan 10.5.2012 ehdottaa tai pohtii

1. Eläkeiän vanhuusikärajan nostamista 63 vuodesta ylöspäin
*Tämä toteutuu portaattain, ikäluokka 1962 on ensimmäinen, jonka eläke iäksi määräytyy 65 vuotta.

2. Työttömyysputken poistamista, eli Vartiainen haluaa saada putken poikki, jolloin otettaisiin työtä vastaan?
*Olen tästäkin eri mieltä, koska luultavasti työtön yli kuusikymppinen ei herkästi enää työllisty ja siksi putki on tehty, pitääkö hänen mennä siivoamaan tai pikaruokalaan töihin. Tavoite on oikea, mutta olen keinosta eri mieltä. Moni kuusikymppinen on ollut töissä yli neljäkymmentä vuotta, eikä ole saanut nuoruudessaan sosiaalitukia.

3. Varhemmin valmiiksi yliopistosta ja töihin?
Samaa mieltä, jos kiinnostusta on.
En kannata kuitenkaan lukukausimaksuja yliopistoihin, kuten Hesarissa lukee Vartiaisen toivovan neljännen vuoden jälkeen. Minusta ensimmäinen tutinto voisi olla ilmainen, mutta seuraava tutkinto maksullinen.

Opiskelijat eivät pääse opiskelemaan haluamaansa alaa, tai eivät ylipäätään minnekään, ja työnteko opiskeluaikana on pakollista, koska opintotuki ei riitä, ja ilman työkokemusta ei pääse töihin valmistumisen jälkeen. Eli liemessä ollaan.

Nykyisin ihmisiä pyörii ammattikouluissa, ja aikuiskoulutuksessa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa, miksi yhdelle ryhmälle laitettaisiin stoppi, tai kepitettäisiin.

4. Työn verotuksen alentaminen?
Olen samaa mieltä, mutta ongelma on ollut nyt isoja pääomatuloja saavien pienet veroprosentit suhteessa työtä tekeviin. Veroja kuitenkin tarvitsee kantaa.

5. Omistusasumisen suosiminen?  Tätä Vartiainen kritisoi.
Tästä olen  eri mieltä. Vartiainen penää toimivia vuokra-asuntomarkkinoita omistusasumista rokottaen. Miksi siis vain omistusasumisen, miksei muiden asumisen tukien? Vuokratuet, asumislisät, asumistuki, nekin vääristävät markkinoita. Se, että ensiasunnon hankkimista tuetaan, on aivan oikein (leimavero, korot saa vähentää). Korkojen vähennysoikeushan lisää työhaluja, sillä vain jos on tuloja maksaa myös veroja, joista vähennykset tehdään.

Asumisen tuet ovat suuria tähän Sailas viittasi alkuvuonna 2011 täällä. Hän puhui myös vuokra-asumisen tukemisen kustannuksista, eli tämä on todella iso kysymys, ja asiassa pitää edetä varovasti ja kaikkia asumismuotoja ”rokottaen tau tukien”, nyt vuokrat voivat nousta asumistuen vuoksi??

6. Kotihoidontuen lyhentäminen.
Tästä olen eri mieltä. Jos kotihoidontukea lyhennetään, päiväkodit jäävät liian pieniksi. Perheillä pitää olla mahdollisuus hoitaa lapsia kotona, jos on monta lasta, tai lapsi on allerginen tai korvatulehduskierteessä. Siihen meillä pitää olla varaa, että edes joku korvaus maksetaan ”oman lapsen” hoitamisesta, kotihoidon tuki on vähemmän kuin lapsi maksaa yhteiskunnalle päiväkodissa, enemmän säästetään jos kyse on monilapsisesta perheestä. Päiväkoti on hieno mahdollisuus, mutta vaihtoehtoja pitää olla. Lapsia ja vanhuksia pitää tukea. Lapsissa on meidän tulevaisuutemme. Vanhukset taas ovat kantaneet oman vastuunsa. Eri asia on jos myös päivähoitomaksuja korotetaan, silloin voidaan kotihoitoa lyhentää (mikä lienee jo tapahtunut tai tapahtumassa).

7. Nuorten palkkojen alentaminen.
Tätä en ymmärrä. Minusta palkka määrätään työehtosopimusneuvotteluissa, Samasta työpanoksesta sama palkka. Tästä tulisi varmasti ongelmia. Yritys palkkaisi aina uusia nuoria, ja entiset nuoret saisivat lähteä pois, kun "alennus" poistuisi.

8. Sosiaalitukien uudistaminen.
Samaa mieltä, niin kuin kaikki, mutta Hesarissa ei ollut konkretiaa. Ne joiden palvelut lopetetaan jäävät tyhjän päälle, kaikki eivät koskaan työllisty, joku aina syrjäytyy, tarvitaan tukiverkkoja, eli sosiaalitukia. Minusta vastikeeton tuki on huono, samoin tuloloukut.

-
Juhana Vartiainen on tietojeni mukaan valtiotieteen tohtori, ja vaikuttanut ennen VATT:n aikaa Ruotsissa, ja Helsingin yliopistossa ainakin.


***
16.12.2012
Juhana Vartiaisen lausunnot pyörivät julkisuudessa, viimeksi tuli idea siitä, että eläkkeelle lähtevien palkkaa pudotetaan, koska tuottavuus on kuulemma alentunut.
Itse olen huomannut, että monella iäkkäällä työntekijällä on paljon hiljaista tietoa, eli häntä kannattaa käyttää mentorina, ja usein jos vaivoja ei ole, niin iäkkäät työntekijät ovat tehokkaita ja tunnollisia.
Kummallisia puheita muutenkin EK:n suunnasta viimeksi huomasivat, että 1960-luvulta alkaen työaika on pudonnut. Totta, itsekin kävin aluksi koulua lauantaisin.
Palkan alennukset kannattaa aloittaa aina yläpäästä, niitä on ehdotettu, minusta se vähentää ostovoimaa ja pienentää verokertymiä, ja vaikeuttaa lainantakaisin maksuja, mutta se nyt on vain minun oma mielipiteeni.

6.3.2015
Juhana Vartiainen löytyy nyt Kokoomuksen eduskuntavaaliehdokkaana Helsingistä.
6.3.2015 klo 20 sivun osoite on http://vaalit.kokoomus.fi/ehdokkaat/vapaavuori-jan/
eli onko Vartiainen houkuteltu Jan Vapaavuoren tilalle.

En yleensä ota puolueisiin kantaa, enkä ole minkään puolueen jäsen, enkä ole Helsingin vaalipiirissä. Äänestämässä käyn nykyisin Turun vaalipiirissä.

11.3.2015
Viimeisin ehdotus yhdessä Anders Borgin kanssa oli vuorotteluvapaasta luopuminen. Toki tämä oli vain murunen. Palkkamaltti lienee ollut tärkein.

21.4.2015
Kansan tahdosta Juhana Vartiasesta tuli kansanedustaja, onneksi olkoon.

torstai 10. toukokuuta 2012

Pikaraitiotie Turkuun, ei kai sentään?

Kuva on Turusta Tuomiokirkkosillalta, jossa varmaankin on joskus ollut raitiotiekiskot 1970-luvun alkupuolelle asti, jolloin Turku luopui raitiovaunuista.

Nyt uuden suunnitelman ja Turun Sanomien mukaan "(Apulaiskaupunginjohtaja Jarkko) Virtasen karkea arvio on, että ensimmäisen linjan rakentaminen voisi maksaa suunnilleen 150 miljoonaa euroa. Jos nyt esitetty rahoituslinja toteutuu, Turun kontolle voisi jäädä sata miljoonaa ja valtion noin 50 miljoonaa".

--
Rahaa menee, mutta nyt pitäisi ajatella myös, missä autot sitten liikkuvat. Sirkkalankatu on ollut jo luultavasti toista kuukautta auki (KUVA OTETTU 29.5.2013) ja osin liikenteeltä kiinni ja keskellä katua on kaivanto johon laitetaan putkia joko kaukolämpö tai kaukokylmäputkia, mutta poinnti on se, että Sirkkalankatua ja Kellonsoittajankatua pitkin on "hieman" hankala ajaa autolla ja myös pyörällä.

Mihin raitiokiskot rakennetaan? Nyt jo autot ovat sumpussa, ja 1800-luvun ruutukaavoitetut ja mitoitetut kadut tuntuvat jo nyt kovin ahtailta, ovat jo busseillekin ahtaita, mutta Helsingissä raitiovaunut kulkevat tien keskellä, tämä olisi minusta aika hankalasti toteutettavissa nyky kaduilla. Linja-autoista ei päästä, koska raitiolinjat kattavat vain osan lähiliikenteestä, ja kaukoliikenteestä ei yhtään.
---
6.11.2012
Pikaraitiosuunnitelmat tulivat, ja Hirvensaloonkin oltaisiin linjaa vetämässä. Minusta herää kysymys, mihin mahtuvat raiteet. Toinen on, se, että jos linja vedetään vain sillan yli slalommäen kohdalle, miten hoidetaan muu joukkoliikenne Hirvensalon muihin paikkoihin, Satavaan ja Kakskertaan,

Miten tämä kaikki rakennetaan, maksetaan?

Alakuva on Hirvensalon siltaa edeltävästä risteyksestä.

Yhden sillan vuoksi Hirvensalosta tuleva liikenne on jo nyt puuroa, puuro sakenee jos raitovaunut vievät yhden tai kaksi kaistaa..