perjantai 27. kesäkuuta 2014

Tilaa kaikissa Turun keskustan parkkihalleissa, mitä autoja varten rakennetaan Toriparkki?



Turun Toriparkki liikahtaa pian eteenpäin, sillä KHO on hylännyt valitukset. Valmista voi olla jo vuonna 2017, ellei vastuusto josain uudessa äänestyksessä kaada hanketta.

Suhtauden asiaan avoimesti, ihmettelen vain kahta asiaa
1. Liikennejärjestelyjä Turun keskustassa
*Linnankatu on laitettu toisesta päästä kiinni juuri Torin puolelta
*Eerikinkatu on henkilöautoilta osittain suljettu, juuri Torin kohdalta, kuten Aurakatukin torin kohdalta, minusta läpiajo on sallittu vain Kauppiaskadulta
*Yliopistonkatu on muutaman korttelin matkalla kävelykatuna, kuten Kristiinankadun pää

2. Parkkipaikkojen tarvetta
Kävelin tänään keskustan parkkihallit läpi kello 12.15-12.45 ja kuvasin parkkihallit
*Yläkuvan Louhessa, jonka sisäänmeno on Läntisellä pitkälläkadulla oli tilaa

Louhesta pääsee ulos Stockmanin eteen mutta myös kauppatorille, molemmat ovat Yliopistonkadulla

Uloskäynnistä maisemat ovat torille tällaiset. Torilla (kuvassa) pysäköidyt autot ovat pääosin luultavasti torimyyjien, eli heitä varten toriparkkia ei tehdä. Jos toriparkki tehtäisiin torin yläpuolikin uudistettaisiin, eli torikauppa ei silloin kukoista.

Kuvan Wiklundin takana on kaksi parkkialuetta toinen on maan alla ja toinen on päällä

Molemmissa oli tilaa. Parkkialueet ovat Brahenkadulla. Julian parkkihalli on myös Brahenkadulla,

sielläkin oli tilaa, myös Puutorin parkkiluolassa Brahenkadulla oli tilanne samanlainen

eli auton olisi saanut parkkiin.

Kävelykadun pätkä on Yliopistonkadulla, se alkaa Kivikukkaron talosta, missä on nyt City-Anttila

ja parkkihalli, jossa oli tilaa. Yliopistonkadulta risteää Kristiinankatu, joka on alkuun kävelykatuna, mutta heti sen jälkeen on kaksi parkkihallia Stockmanin parkkihalli,


jossa oli tilaa sekä vastapäätä P-Centrum (Valintatalon paikalla oli ennen Centrum)

P-Centrumissakin oli tilaa.

Eskelin parkkihalli toimii nykyisin vain autopaikan vuokranneiden parkkihallina.


Turun kaupungin keskustan kartassa parkkihallit sijoittuvat näin, kartasta puuttuu Wiklundin parkkihalli ja siinä ei ole Louhen ulostuloja Torin lähellä. Olen analysoinut tilannetta myös täällä Toriparkin ajosuunnitelmien suhteen.

Mitä itse odottaisin kuntalaisena, olisi kokonaissuunnitelma keskustan osalta. Minusta, jos (ja kun) Toriparkki rakennetaan, pitää olla sinne ja sieltä pois täysin vapaa ajomahdollisuus. Nyt on katuja osittain kiinni ja yksisuuntaisia katuja on muutamia. Keskustan vetovoima on minusta hiipunut, mutta minusta se ei ole johtunut parkkipaikkojen puutteesta vaan enemmänkin liikennejärjestelyistä. Ihmiset äänestävät kaasupolkimella pois keskustasta. Itse menen usein keskustaan pyörällä ja tein valokuvauslenkin kävellen. Jokainen kuitenkin ymmärtää, että perheen ruokaostokset painavat ja ne on vietävä henkilöautolla kotiin. Minusta on naiivia uskoa, että sulkemalla keskusta henkilöautoliikenteeltä kaupat menestyisivät. Lapsiperheet ostavat jo nyt ruokansa kauppakeskuksista Skanssista ja Myllystä sekä isoista Marketeista kuten Länsikeskuksen Citymarketista tai Kupittaan Citymarketista, jossa itsekin nykyisin käyn autolla ruokaostoksilla muutaman kerran viikossa.

Pikaraitiotietä vastustan sen korkean hinnan vuoksi, esimerkiksi tässä bloggauksessa.

Pikaraitiotie ei minun mielestäni pysty ratkaisemaan liikenneongelmia, se minusta ei mahdu olemassaoleviin katuihin eikä poista bussilikennettä eikä varsinkaan yksityisautoilua. Jatkuvat siltatyöt ja tien avaamiset estävät liikennettä, loputkit autot kaikkoavat keskustasta. Kuva on Helsingin Mannerheimintieltä, missä on kolmet raiotiotiekiskot ja autolla ajaminen hankalaa.

Mitä autoja varten rakennetaan Toriparkki?
Luuloni on, että parkkipaikat, ne harvat ja loputkin poistetaan katujen varsilta, se taas vaikuttaa pikkukauppojen myyntiin ja kannattavuuteen, eli voin ilmoittaa, että itse en vie autoani mihinkään parkkihalliin keskustassa, mielummin olen menemättä keskustaan. Tähän on tullut lisävalaistusta, eli suunnitelmissa on vähentää tai lopettaa kadunvarsipysäköinti.

Toisaalta ihmetyttää kaikenlainen asioiden pyörittely ja vaikeuttaminen, Suomessa mennään alaspäin, joten nyt kannattaisi kaikkien miettiä, miten saadaan lisää verotuloja ja karsittua menoja. Pian tavallisilla ihmisillä ei ole edes varaa autoon, eikä ruokaostoksiin, kun valtion velan ja kuntien velan maksut oikeasti alkavat. Valtuusto käsittelee uudestaan ja uudestaan asiaa ja kaavaa.
23.9.2014
Minusta demokratiaan kuuluu enemmistövalta. Koska toriparkki on hyväksytty, ja valitukset hylätty, niin Toriparkki pitää rakentaa. Kohta parkkia ei enää tarvita, kun ei ole kauppojakaan. Minusta pitää mennä eteenpäin ei jumittaa asioita. Itse kyllä vastustan parkkihalleja, enkä aio viedä autoani parkkiin.
17.11.2014
Yhden äänen enemmistöllä Toriparkin kaava etenee jatkoon. Onnea enemmistölle, sen mukaan mennään. Itse kannatan yksityisen hankkeen yksityistä rahoitusta, enkä vie autoa en Toriparkkiin, enkä Louheen enkä Puutoriin parkkiin. Keskustan kaupoissa voin käydä.

11.2.2015
Kyltit ovat ilmestyneet torille

***
Toriparkista olen blogannut aiemmin NÄIN.
Torikauppa ollut NÄIN hiljaista marraskuussa 2014

tiistai 17. kesäkuuta 2014

Hirvensalon Syvälahteen vihdoinkin koulu



Hirvensalon Syvälahteen tulee vihdoinkin koulu, eli koulu on saanut toteutusluvan 25.1.2016  ja valmista pitäisi tulla 2018.
Kouluun tulee 800 oppilasta, 140 paikkainen päiväkoti sekä kirjasto (loppuuko Wäinö Aaltosen hyvä kirjasto?), nuorisotila, neuvola ja kouluterveydenhuollon tila. Katoksi on asetettu 29,1 miljoonaa euroa.

Koska ja kuinka paljon se maksaa, selviää varmasti  vuonna 2018.

Koulu sijoittuu punaisen nuolen tienoille.

Syvälahden koulua on suunniteltu pitkään
Olin itse asiassa jossakin tilaisuudessa yli kymmenen vuotta sitten, jolloin ideoitiin vain yhteistä ylä- ja alakoulua Hirvensaloon, sitä ei silloin tullut.

Wäinö Aaltosen uusi koulu oli silloin juuri valmistunut, mutta osa luokista oli Moikoisissa eli uuteen kouluun ei mahtunut kaikki oppilaat. Tämän jälkeen alakoulu on valmistunut Hirvensalon Haarlaan.

Prosessin kuluessa Kakskerran alakoulu on purettu kosteusongelmien vuoksi, jäljellä on vain kumpu. Särkilahden koulustakin on luovuttu ilmeisesti kosteusongelmien takia. Lisäksi paljon uusia taloja on valmistunut Hirvensaloon ja uusia kaavoja on paljon vireillä. Toisen kuvan vasemmassa laidassa on kouluparakki, joka on tuotu helpottamaan tilapulaa. Suurin rakennus ei ole koulurakennus vaan Paavo-halli, missä on liikuntatiloja.

Aikaa on kulunut ja uudesta Syvälahden koulusta on ollut arkkitehtikilpailu.

Turun Sanomissa 17.6.2014 olleen artikkelin mukaan hinta koulun nousisi 31,5 miljoonaan euroon suunnitellusta 24 miljoonasta. Paperilehden mukaan alunperin koulun piti valmistua 2011. Nyt kun rakentaminen muotoilun vuoksi on arvioitua kalliimpaa, tehdään uusi hankesuunnitelma. Asiasta uutisoitiin myös 14.10.2014, jossa mainittiin vain, että yritetään pitää kustannukset alhaalla. Rakennukseen tulee koulun lisäksi päiväkoti ja kirjasto.

Arkkitehtikilpailut ovat hienoja. Olen kuitenkin nykyisessä Turun ja Suomen taloustilanteessa sitä mieltä, että julkiset rakennukset kannattaa tehdä tarkoituksenmukaisiksi. Minusta esteettisyys on vähemmän tärkeää. Tämä koulu voi olla sekä esteettinen että tarkoituksenmukainen, mutta päättäjien mukaan siis liian kallis, mutta artikkelin mukaan talossa on myös lasia ja muoilussa löytyy, mutta veronmaksajien rahoissa siis ei.

Ylipäätään Satavassa ja Hirvensalossa asuneena ja asuvana olen sitä mieltä, että koulut pitää olla siellä, missä on lapsia ja nuoria ja minne kaavoitetaan. Hirvensalo aamuliikenne saattaa rauhoittua, jos yläkouluikäiset eivät matkusta Luostarivuoreen siis ainoan sillan yli. Uusi liikennepuuro siis syntyy K-Kaupan risteykseen takuuvarmasti 7:45 - 8:00.

Jokaiselle juniorille ei kuitenkaan kannata suunnitella omaa koulua, vaan pitää katsoa pidemmän ajan väestösuunnitelmia, mitä varmasti on katsottukin, Hivensaloa täytetään taloilla. Koulun paikka on minusta hyvä, mutta kustannustehokasta siis toivotaan.

Luostarivuoren koulukiinteistössä on tällä hetkellä yläkoulu ja lukio.

Lukiosuunnitelmia tämä myös lykkää, mutta uutisen mukaan ei keskeytä vaan hidastaa.

Tässä vielä kaksi kuvaa Wäinö Aaltosen uudesta koulurakennuksesta.

Jokainen voi arvostella ulkonäköä ja käytännöllisyyttä sekä esteettisyyttä.

Tässä vielä Haarlan koulu, minusta varsin funktionaalinen.

*****
18.8.2015 alkoi koulutyö, mutta Syvälahden koulua ei ole aloitettu, sen sijaan Teatterin remontti edistyy.

11.9.2015 Bloggauksen yläosaa on korjattu uuden aikataulutiedon perusteella.

24.9.2015 Eilisessä Turun Sanomissa oli tietoa, että vaikka rakennus- ja aloituslupaa ei ole, tiloja suunnitellaan. Perinteisiä luokkahuoneita ei välttämättä ole.
Näissä monesti käy niin, että uudet ratkaisut ovat kalliita. Jos tämä olisi teatteri tai joku museo tai konserttitalo, rahat olisivat jo myönnetty.

12.10.2015

Tietöitä lähellä uutta koulun paikkaa. Koulu on saamassa rahansa vuonna 2016 rakentamisen aloitukseen, ennakkotieto Turun kaupungin budjetista.

26.1.2016 Syvälahden koulu sai toteutusluvan


25.3.2016 Tulisikohan tähän koulu

Toisesta kulmasta näyttää Syvälahti tältä

2.5.2016


Slalom-mäeltä paalutus näyttää tältä (kuvat suurenevat kun klikkaa niitä)

Toisesta kulmasta

9.9.2016
13.11.2016
25.12.2016

18.2.2017


Koulurakennus


Parakkikylä

11.3.2017
Koulun rekrytoinnit närästävät Turun Sanomissa: "Turun Sanomien tietojen mukaan monet Turun kaupungin opettajista ovat tyytymättömiä siihen tapaan, jolla Hirvensaloon valmisteilla olevan Syvälahden koulun opettajarekrytointi on toteutettu. ".Juttu täällä.

19.10.2017


Pihakalusteita on jo asennettu


Homma etenee


Slalommäen päältä koulu näyttää tältä

4.3.2018 Kitinää on kuulunut siitä, että kunnon urheilukentän tekeminen maksaisi peräti kaksi miljoonaa. Koulun vieressähän on laskettelumäen alue, Antin lenlli eli purulenkki, Golf-harjoittelukenttä, ja vanha Hirvesalon heiton hiekkakenttä, jota kunnostamalla varmasti saadaan aikaan hyvä. Lisäksi metsää on saaren pohjoisosassakin ja alle kilometrin päässä on Wainö Aaltosen jalkapallokenttä, joka jäädytetään taövella. Heiton urheilukentällä pelattiin nappulaliigaa 1970-luvulla eli aivan perushiekkakenttä.
30.5.2018
Nyt koulu on suhteellisen valmis koulu, alkaa elokuussa 2018.

7.6.2018

Näyttää tältä, tästä eteenpäin seuraan liikennesumppua täällä, ja kirjastoa täällä.

maanantai 16. kesäkuuta 2014

Lehmiä Friskalassa



Hirvensalossa  Friskalan rantaniityllä laiduntaa lehmiä. Laidunalue on iso ja sen läpi kulkee pitkospuutkin (tai vierestä).

Laitumella näytti olevan vasikoitakin. Kuvat otin 16.6.2014. Tässä on vain osa lehmistä, joita on yli neljäkymmentä ehkä jopa viisikymmentä. Laidunalue on todella iso.

Kesällä 2015 lehmät ovat laitumella niin ikään myös tämä vasikka, kesällä 2016 perinne jatkuu Hereford-lehmillä.

torstai 12. kesäkuuta 2014

Turun lukioiden keskiarvorajat 2024 ja aiemmat 2023 - 2014


Vuoden 2024 lukion keskiarvot tulivat 13.6.2024, alla jo julkaistuja keskiarvorajoja.
Turku
Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukion (TSYK) luonnontieteellinen 9,11
TSYK yleislinja 8,83
Kerttulin lukio yleislinja 8,75
TSYK merilinja 8,67
Kerttulin lukion ICT 8,62
Puolalanmäen lukio 8,58 
Luostarivuoren lyseon lukio 7,92
Katedralsskolan 7,83
Turun klassillinen lukio 7,67
Turun normaalikoulun lukio 7,42
Turun Steiner-lukio 7,08

Erikoislinjat 2024
Katedralsskolan idrott 15,54
Kerttulin lukion urheilu 14,95
Turun klassillisen lukion ilmaisulinja 13,33
Puolalanmäen lukion musiikkilukio 11,25

Turun naapurikuntien lukioita
Paraisten lukio 6,83
Liedon lukio 7
Paimion lukio 7
Kaarinan lukio 7,17
Raision lukio 7,25
Naantalin lukio 7,25
Nousiaisten lukio 7,75

Alla aiempia keskiarvorajoja.
Luostarivuoren lyseon lukio 2023: 8,0  aiemmin (2022:7,83; 2021: 8; 2020: 7,92; 2019: 7,73   ja 2018: 7,75)
Luostarivuoren lukio: 2017: 8,25 2016: 8,5  2015: 8,42 ja 2014: 8,75.
Turun Lyseon lukio 2017: 7,33 2016: 7,42 ; 2015; 7,42 ja 2014: 7,5

Puolalanmäen lukio keskiarvo 2023: 8,75 aiemmin 2022:8,672021: 8, 2020: 9,08; 2019: 9,08, 2018: 9,00 2017: 9,00, 2016: 9,0  2015: 8,83 ja 2014: 8,37

TSYK, lukio  yleislinja 2023: 9,0  (2022:8,83; 2021: 8,92; 2020: 8,83; 2019: 8,85, 2018: 8,67 2017: 8,25, 2016: 8,17, 2015: 8,17),
TSYK, merilinja  2023: 8,6 (2022: 7,88; 2021: 8,51; 2020: 8,6 ; 2019: 8,47, 2018: 8,20 2017: 8,00, 2016:7.93, 2015: 7,87)
TSYK, luonnontiede 2023: 9,41 (2022: 9,122021: 9,28; 2020 9,24; 2019: 9,222018 9,59 2017: 9,39, 2016:9,06, 2015: 9,11 ja 2014: 9,00)

Turun klassinen lukio, 2023: 7,75; (2002: 7,922021: 8,42; 2020: 8,25; 2019: 8,08, 2018: 8,17 2017: 8,00, 2016: 8,00 2015; 8,00 ja 2014: 7,67)




Kerttulin lukio: 2023:9,0 aiemmin (2022:9,17; 2021: 8,92; 2020: 9,00; 2019: 8,75;  2018: 9,00;  2017: 8,75; 2016 ja 2015: 8,58 )
Kerttulin ICT-linja, 2023: 8,82  (2022: 8,76; 2021: 7,82; 2020: 9,13; 2019: 8,8; 2018: 8,69; 2017: 8,73; 2016: 8,6 ja 2015: 8,4)

Katedralsskolan i Åbo 2023:7,67  (2022: 7,92; 2021: 8; 2020: 7,422019: 7,67, 2018: 7,38 2017: 7,92, 2016:7,33, 2015; 7,33 ja 2014: 7,31)

Turun klassinen lukio, ilmaisulinja 2023:13,83 aiemmin (2022: 14,67; 2021: 15,33; 2020: 14,83; 2019: 13,42, 2018: 13,67; 2017: 14; 2016: 15,77)
Kerttulin urheilulinja, 2023:15,19 (2022: 16,00; 2021: 15,46; 2020: 14,73; 2019: 14,98, 2018: 15,32 2017: 15,74, 2016: 15,39)
Puolalanmäen lukio musiikkilinja 2023:12,92 p. (2022: 9,54 p. 2021: 10,42; 2020: 12,08; 2019: 12,852018: 15,15  2016: 14,42)


Turun Normaalikoulu 2023: 7,50 aiemmin 2022: 7,58; 2021: 7,83; 2020: 8,08  2019 7,67, 2018: 7,692016: 7,92  ja 2015: 7,83
Norssin IB 2023: 9,45, aiemmin 2022: 12,36 ja 2021: 12,36.

Turun lähiseudun lukiot 2021 (tai aiempi, jos tiedossa)
Kaarinan lukio: 2023 ja 2022: 7,00 aiemmin 2021: 7,33 ja 2020: 7,25.
Naantalin lukio 2023:7,15 aiemmin 2022: 7,17; 2021:  7,17; 2020: 7,17
Raision lukio 2022: 7,00 (2021: 7,08; 2020: 7,5; 2019: 7,17)
Liedon lukio 2022: 7,00 (2021: 7,08; 2020: 7,08 ja kv-linja: 8.7)
Liedon lukion kv-linja 2022: 13,58 ja 2021 13,50
Nousiaisten lukio: 2023:7,33
Paimion lukio 2023:7,00 ja 2022: 7,00 ja 2021: 7,00; 2020: 7,08
Paraisten lukio 2023, 2022, 2021 ja 2020: 6,83
Pargas gymnasiet 2023 ja 2022: 7,00; (2020-2021: 7,08)

maanantai 9. kesäkuuta 2014

Kupittaan liikennepuisto on mukava



Turussa Kupittaanpuiston liikennepuisto on mukava.





Liikennekaupunki avataan ainaka kesäkuussa, toukokuussa palvelu on vain päiväkoti- ja koululaisryhmiä. Omaehtoinen ajaminen on mahdollinen, näin kevään ensimmäisen pikkupojan ajavan liikennekaupungissa omalla pyörällä maaliskuun ensimmäisenä päivänä, nyt ovat liikennevalot jo päällä. Normaali kausi loppuu 6.8, ajo maksaa 2,50 e/15 minuuttia.


Autot ovat kuvan mukaisia


Liikennekaupungissa voi tutustua liikennesääntöihin. Teillä liikennöidään polkuautoilla, myös kävely minijalkakäytävillä on mahdollista.



Liikennepuisto on toiminut pitkään ja nyt sekä lintuaitaukset että liikennepuisto on kunnostettu. Itsellä on muistoja lapsuudesta ja omatkin lapset kävivät ajamassa polkuautoilla, joita vuokrattiin.

Liikennekaupungissa on liikennevalot, liikennemerkkejä, korotettu suojatie, liikenneympyröitä ja minitaloja.

Syksyllä palavat vielä liikennevalot, joten omalla kolmipyörällä tai potkutteluautolla voi hyvin ajella. Kuva otettu lokakuussa 2015

Toivottavasti maltti pysyy matkassa ja sääntöjä noudatetaan.
****


Tältä Kupittaanpuisto näytti remonttinsa aikana, myös lintulammikot laitettiin kuntoon.






Kupittaankadun ja Uudenmaankadun kulman taloa on koristettu


Summan muistomerkki on puistossa


Nämä "lasten puiston patsaat" on jo poistettu, tämä kuva on vuodelta 1987.

Uudet näyttävät tältä?

3.5.2016 Tuotiin autot ja huollettiin

Uusi kausi alkaa pian, polkupyörällä jo ajettiin

2016 syksy


Liikenne kaupunkiin on nyt rakennettu Turun Linnan pienoismalli


ja Turun Tuomiokirkon pienoismalli

2017 kausi loppui vetiseen Musapiknikiin, kerhot alkavat tämän jälkeen.