Suitset nuorten someiluille

Luin 19.12.2015 aamuna Ylen teksti-tv:stä sivulta 111 että EU:ssa tulee vuonna 2018  voimaan asetus, jossa rajoitetaan alaikäisten henkilötietojen käsittelyä eli tämä tarkoittaa mm. sitä, että lapsi ei saa perustaa SoMe-tiliä ilman vanhempien lupaa.

Tämä auttaa kyllä meitä kaikkia, etenkin lapsia. Ikä on 16 vuotta, ja jäsenmaa voi päättää alemmasta ikärajasta, mutta ikäraja olisi vähintään 13 vuotta, toivottavasti Suomi ei päätä alentaa ikärajaa.

Minusta ikäraja pitää olla vähintään 15-vuotta (henkilö rikosoikeudellisesti vastuussa teoistaan). Paras ja oikea ikäraja olisi ollut 18 vuotta. Alaikäiset eivät osaa arvioida omien ja toisten henkilötietojen suojasta, omasta turvallisuudestaan, eikä alaikäisiin saisi kohdistaa piilomainontaa. Lisäksi alaikäisten someiluihin liittyy muitakin vakavia ja pitkäkestoisia riskejä.

Myöskin vanhemmille olisi pitänyt laittaa ja pitää laittaa suitset someilussa. Alaikäisten lasten henkilötietojen laittaminen someen pitää ehdottomasti kieltää, sekä alaikäisten lasten kuvien julkaiseminen. Täysikäisten kansalaisten henkilötietojen laittamisessa nettiin pitää vaatia kirjallista suostumusta. Kielto on jo voimassa nyt, olen soittanut asiasta kerran tietosuojavaltuutetulle, sillä oma kuvani oli laitettu nettiin ilman kirjallista suostumustani. Sain ohjeet, miten toimitaan, kuvaa ei ole enää netissä. Yhteydenotto ei ollut miellyttävää tehdä, mutta en halunnut kuvaani nettiin, lähinnä turvallisuussyistä.

Some-rajoitus rauhoittaa kouluja, koska peruskoululaiset eivät voi netin kautta  enää levittää toisten henkilötietoja, juoruja, toista loukkaavia viestejä eikä muutoin somekiusata toisia. Kouluissa tämä on ongelma, sillä koulun asioita puidaan henkilötietoineen eri  somefoorumeilla. Välitunnilla on helppo lähettää uusia viestejä eri sovelluksiin. Uusin riesa on kouluissa Periscope-ohjelma, jossa voi laittaa live-lähetystä nettiin.

Toivottavasti Suomi päättää pitää ikärajan eli vähintään 16 vuotta, eikä vanhemmat anna perustaa some-tilejä lapsilleen.

Toivottavasti vanhemmat eivät hanki lapsilleen myöskään älykännyköitä. Minusta älykännykkä sisältää tiettyjä tietoturva- ja muitakin riskejä lapselle. Muutamalla oikein osuvalla google-haulla saa henkilön kaikki julkiset sometilit näkyviksi ja kaikki muut henkilötiedot listatuiksi.

Sitä ihmettelen, miten alaikäisten somen perustamista valvotaan. Ainakin nykyisin voi syntymäajaksi voi ilmoittaa haluamansa päivän. Vaaditaanko jatkossa sähköistä tunnistautumista. Se veisi netin käytöstä anonymiteetin mahdollisuuden pois.

EU ja Suomi on pullollaan EU-asetuksia ja lakeja, joiden valvontaa on helppo vältellä. Aina on hyvä kuitenkin tiedostaa ongelmat ja parantaa tietosuojaa.

Tässä on taustalla koko EU:n tietosuojauudistus, joka saadaan voimaan kaikissa jänemaissa EU- asetuksella.
Mahdollisia vaikutuksia:
-Organisaatioihin tietosuojavastaavia, ainakin kuntiin
-Ennakkomenettelystä tarkemmat ohjeet
-Jäsenvaltioissa samat menettelyt
-Valvontaviranomaisilla mahdollisuus määrätä sakkoja
-Henkilötietojen tarkastukseen ja siirtoon tarkemmat ja "ankarammat" menettelyt
-Kaikkien organisaatioiden kustannukset kasvavat, ja rahaa kuluu siten enemmän, toisaalta kansalaisten tietosuoja on mahdollisesti paremmissa käsissä.

Turun filharmoninen orkesteri

Turun filharmoninen orkesteri on Turun kaupungin kulttuuriairueen yksi kärjistä. Toiminta tapahtuu 1952 valmistuneessa rakennuksessa (valokuva ilmakuvasta), minusta taaemmalla oleva rakennus toimii ammattikouluna. Koko kompleksi on tietääkseni Göteborgin kaupungin lahjoittama. Talo on siis nuorempi kuin orkesteri, joka viettää 225-vuotisjuhlaa. Turun soitannollinen seura perustettiin vuonna 1790. Orkesteri kunnallistettiin vuonna 1927, jolloin sen nimeksi tuli Turun kaupunginorkesteri.

Vuonna 2012 Turun filharmonisen orkesterin ylikapellimestarina aloitti Leif Segerstam (s. 1944) eli hän oli viime vuonna 70-vuotias. Segerstam on kahdestoista ylikapellimestari. Todellisuudessa Segerstam ei voi olla päivittäinen orkesterin johtaja, vaan luultavasti sovitulla palkkiolla tekee tiettyjä konsertteja. Sibeliuksen juhlavuotena on Sibeliusmaraton. Minusta Sibeliuksen sinfonioita hienosti tv:ssä aukonut ja johtanut  Hannu Lintukin (s.1967) on ollut  TFO:n kapellimestarina 1990-luvun ja 2000-luvun molemmin puolin.

Soittajia
Soittajia on nykyisin 74 eli Turun filharmoninen orkesteri on Suomen viidenneksi suurin (wikipedian mukaan neljänneksi suurin, Turun kaupungin sivujen mukaan viidenneksi suurin).

Orkesteriin tarvitaan kapellimestari, webissä on nimeltä vain Leif Segerstam. Kapellimestariin kannattaa panostaa, sillä hän viime kädessä vastaa taiteellisesta tasosta, ja siitä miten hän saa soittajat soittamaan.

Viulisteja on esitelty 25, joista tosin kaksi on vuorottelevia konserttimestareita, jotka vastaavat "viuluista". Alttoviulisteja on 8, sellistejä on 7, kontrabasisteja on 5, huilisteja 3, Oboeta soittaa 3, klarinettia 3, fagottia 3, käyrätorvea 5, trumpetisteja on 3, kuten pasunistejakin, tuubaa soittaa yksi, patarumpuja 2 kuten lyömäsoittimiakin, yksi soittaja soittaa harppua. Soittajia yhteensä on esitelty 74 ja tähän päälle kapellimestari. On Turussa suuri orkesteri. Minusta tässä ei kukaan soittanut flyygeliä eikä pianoa, eli onko nämä sitten tarvittaessa vierailevia taiteilijoita. Lisäksi ns. hallinto on erikseen vuosikertomuksessa Hallinnon alla oli 33 nimeä. Toiminnan pyörittäminen vaatii ammattitaitoisen henkilökunnan, kuten soittaminenkin.

Kustannukset
Taide myös maksaa, Turun filharmoninen orkesterin vuosikertomuksen 2014 mukaan:

Toimintamenot olivat 5 220 002 €, joista palkkojen osuus oli 4 023 375 €. Toimintamenot olivat kasvaneet vuodesta 2013 peräti 335 211 €, toimintatulot kasvoivat vain 76 436 €.

Pääsymaksuilla katettiin noin 10% tästä eli 519 749 € kun tuotot yhteensä olivat 708 903 €.

Minusta orkesterin "miinus" oli siis -4 511 099 €.

Konserttitalo maksaa erikseen

Konserttitalosta vastaava "miinus" on mielestäni -  825 508 €.

Joten tuotot - menot ovat konserttitalolle ja orkesterille yhteensä  -5 336 607 €.

Korjatkaa, jos olen väärässä,

1. minusta tähän menee julkista rahaa 5,3 miljoonaa euroa.

2. Kävijöitä on vuodessa noin 50 000

Jokaisen myös lasten pitäisi maksaa lipustaan 100 euroa enemmän, että homma toimisi taloudellisesti.

Osa lastenlipuista maksaa 2 euroa ja aikuisten lippuja on ainakin osa 20 euroa. Eli näiden hinnat olisi minun matematiikalla 102 euroa ja 120 euroa. Kaupunki kierrättää tässä myös omaa rahaa, sillä jokainen kaupungin työntekijä saa ns. Tyky-rannekkeen, jolla hän voi maksaa myös TFO:n konserttilippuja.

Teatteri- ja orkesterilaki on olemassa, mutta sieltä en löytänyt summia, minedun sivuilta löysin summan 1,9 miljoonaa euroa otsikolla "Orkestereiden laskennalliset henkilötyövuodet vuonna 2015".  Loppu kaiketi on kunnan maksettavaa. (Selvittelen tätä vielä). Julkiset palvelut maksetaan julkisella rahalla, ja tässä osin pääsylipputuloin.

3. Lippujen hinnat ovat varmasti kohdillaan eli konsertit ovat mainio mahdollisuus nauttia yhteiskunnan tuottamista elämyksistä. TFO on huippuorkesteri.

Nyt kun yhteiskunnassamme ollaan kaikkea leikkaamassa, katsotaan kohtaako klassinen musiikki liike- ja kunnallis- taloudelliset lainalaisuukset, kuten 1900-luvun alkupuolella. Pudottaako valtio tukeaan tai kunta?

Luin nimittäin  Vesa Sirénin kirjasta Suomalaiset kapellimestarit, että Tauno Hannikainen (1896 - 1968) olisi ollut Turun kaupungin orkesterin ensimmäinen ylikapellimestari. Soittajia oli silloin 30, kaksi alttoviulistia, sellistiä ja kontrabasistia. Soittajat palkattiin vain osaksi vuotta (6 - 7 kuukautta). Hannikainen itsekin etsi leipää ja haasteita väliltä muualta.

Ole Edgren (1899 - 1962) toimi Turun kaupungin orkesterin johtajana 1941 - 1962, ja soittajia oli sota-aikana vain 16, eli soittajien lukumäärä kaiketi sanelee esitettäviä teoksia ja niiden soittotiheyttä.

On aiemminkin selvitty vaikeuksista. Sotien jälkeen toiminta elpyi ja muun muassa. Jorma Panula (s. 1930) oli myös Turussa taiteellisena johtajana 1963-1965 ja ilmeisesti ylikapellimestarina. Ensimmäinen ulkomaalainen ylikapellimestari Turussa oli neuvostoliittolainen Igor Semjonovitš Bezrodny. Ranskalainen Jacques Mercier on ollut myös ylikapellimestarina.

Konserttiin?
Konserttitalon ARS-Musica kauppa myy lippuja, puhelimitse myydään lippuja arkisin klo 9-15, ovelta saa lippuja, jos ei ole loppuun myyty tuntia ennen konserttia. Lippupalvelussa varmasti myydään myös lippuja ennakkoon,

Vinkki jätä auto kotiin
Turun konserttitalolle on hyvä tulla kävellen tai bussilla tai taksilla. Aninkaistenmäellä kadulla ei ole nimittäin parkkipaikkoja, joten auto kannattaa jättää joko Puutorin tai Louhen parkkitaloon.

Yläkuvan piha on koulun piha eikä ole siis konserttivieraiden parkkipaikka. Kulttuuriväki säästää luontoa, eikä aja yksityisautoilla eikä tuota hiilidioksidipäästöjä, eikä parkkeeraa ainakaan väärään paikkaan.

Elatusvelvollisuus jatkuu eikä tasa-arvo toteudu

Vanhempien elatusvelvollisuus jatkuu Suomessa yli 18-vuotiaaksi, mikäli lapsi opiskelee.

Kun lapsi täyttää 17 vuotta lapsilisän maksaminen loppuu. Opintotuki, jota voidaan maksaa 17-vuotiaasta alkaen, on alempi kuin lapsilisä.

Opintotukea saa seuraavasti, jos asuu vanhempiensa tykönä

Ikä	Toinen aste	Korkeakouluopinnot 2014 -
Yli 20-vuotias	81,39  A	137,35  A
17 - 19-vuotias	38,66  B	62,06  A

Lähde Kelan sivut täällä.

B tarkoittaa, että vanhempien tulot alentavat tukea,

Lukiolainen tai ammatillista koulutusta suorittava 17 - 19-vuotias nuori saa opintotukea enintään 39 euroa kuussa, jos vanhemmat käyvät töissä luultavasti tuki on nolla euroa. Tuki laskee tulojen noustessa ja alle 10 euron kukausitukea  ei makseta (omakohtainen kokemus).

Kolmekymmentäyhdeksän euroa  ei riitä edes linja-automatkoihin saati kirjoihin. Muut kansalaisryhmät saavat yleensä enemmän rahaa.

Jos täysikäinen "lapsi" ei saa opiskelija-asuntoa niin käytännössä vanhemmat joutuvat maksamaan lapsensa opinnot myös korkeakoulussa, jossa kirjoihinkin rahaa menee rutkasti. Täysikäisten elatusvelvollisuutta ei oteta huomioon alaikäisten lasten opintotuen määrityksessä.

Yli 20-vuotias saa opintotukea vain 137 euroa opiskelukuukaukautena, jos opintopisteitä kertyy, jos ei kerry tuki on 0 euroa. Millä muulla väestöryhmällä on näin alhainen "tulotaso". 

Onko Suomi oikeasti tasa-arvoinen maa, jossa eri väestöryhmiä kohdellaan taloudellisesti tasa-arvoisesti???

Minusta tämä perustuu Lakiin lapsen elatuksesta, sen ensimmäisen luvun 3§ kuuluu seuraavasti:

" Lapsen oikeus saada elatusta vanhemmiltaan päättyy, kun hän täyttää kahdeksantoista vuotta.
Vanhemmat vastaavat lapsen koulutuksesta aiheutuvista kustannuksista myös sen jälkeen, kun lapsi on täyttänyt kahdeksantoista vuotta, mikäli se harkitaan kohtuulliseksi. Tällöin otetaan erityisesti huomioon lapsen taipumukset, koulutuksen kestoaika, siitä aiheutuvien kustannusten määrä sekä lapsen mahdollisuudet koulutuksen päätyttyä itse vastata koulutuksestaan aiheutuneista kustannuksista."

Minusta vanhempien elatusvelvollisuus aikuiselle lapselle ei ole kohtuullista, koska nyky-Suomessa,  jaetaan ilmaisia vastikeettomia tulonsiirtoja kaikille muille maassa oleville väestöryhmille niin opiskelijoiden vanhemmat joutuvat ainoina maksamaan aikuisten lastensa koko opintoaikaiset kustannukset.  Onko tämä laki Perusoikeuksien yläpuolella.

Jos lapsi opiskelee kotipaikkakunnan yliopistossa tai korkeakoulussa, opiskelija-asuntoa ei saa, mikä minusta on myös tasa-arvoloukkaus ja sotii minusta perustuslakia vastaan. Lapsen tulee asua kotonaan, täysikäisen kuuluu itsenäistyä.

"Etävanhemman" elatusvelvollisuuden pitää päättyä täysikäisyyteen, monesti voidaan toinen vanhempi jopa vieraannuttaa lapsesta, joten minusta silloin ei pitäisi olla enää velvollisuuksia, jos ei ole oikeuksia.

Mikseivät laillisuusvalvojat puutu asiaan? Laissa puhutaan harkinnasta, Kelan sivuilla on summat, eikä puhuta harkinnasta, mutta taulukossa on A kirjain, eli tulea voidaan nostaa vanhempien tulojen perusteella. Minusta pääsääntö pitäisi olla, että kaikkia väestöryhmiä kohdellaan samanarvoisesti, ilman A-kirjainta. Minusta kohtuullista olisi se, että vanhemmat vastaisivat vain alaikäisten lastensa kustannuksista, ei täysikäisten.

Nykyäänhän on juuri päinvastoin. Vanhempien kuuluu kustantaa täysikäisten opiskelu, mutta jo päivähoito kustannetaan yhteiskunnan toimesta joko kokonaan tai osittain.

Snookerin UK Championship 2015: Neil Robertson mestari

Vuoden 2015 Snookerin UK Championshipin finaalissa sunnuntaina 6.12 australialainen
Neil Robertson  voitti Kiinan Liang Wenbon freimein 10 - 5


Freimit:

71-40, 69-16, 0-110 (Liang Wenbon breikki 110), 106-6 (Neil Robertsonin breikki 106)
59-62, 151-0 (Neil Robertsonin breikki 147), 69-33, 0-86. Tauko, ja : 27-90 , 78-47 , 74-15, 1-78 70-35, 59-55, 62-9 (Lähde Snooker.org)

Yläkuvassa Robertson tutkii pallon sijainteja. Robertson pelasi varsin maltillisesti ja Higginsiäkin vastaan pohti eri mahdollisuuksia. (Kuvat otettu Eurosport 2:n lähetyksestä)
*****
Suomen Robin Hull pelasi kisoissa kolme ottelua

1-kierros: Robin Hull - Zhang Anda (Kiina) 6 - 4
2-kierros: Robin Hull - Barry Hawkins (Eng) 6 - 3
3-kerros: Luca Brecel (Belgia) - Robin Hull 6 - 2

Neljännellä kierroksella

Matthew Selt voitti Luca Brecelin, Marco Fu voitti Shaun Murphyn, Mark Selby voitti Dechawat Poomjaengin, ja David Grace voitti Peter Ebdonin.

Olen katsonut pääosin Higginsin otteluita, hän voitti Burnettin 6-4, kolmannella kierroksella kaatui Ali Carter. Higgins hävisi neljännesgfinaalissa  Neil Robertsonille. Higginsille tarjottiin mahdollisuuksia, mutta Robertson teki ensin 28, sitten 7, yhden ja 17 breikin. Higgins teki punaisen, mutta ei saanut vihreää sisään, ja Robertson teki vielä 20, ei saanut peruspunaista sisälle, mutta johto oli jo 72 eli musertava, joten Higgins tyytyi kättelemään.

Neljännesfinaaleissa
Liang Wenbo voitti Marco Fun 6 -5
Neil Robertson voitti John Higginsin 6 - 5.

David Grace voitti  Martin Gouldin 6 - 5 oltuaan jo 1 - 5 tappiolla 
Mark Selby voitti Matthew Seltin 6 - 1.

Semifinaalit

Liang Wenbo Kiina -  David Grace  Englanti 6 - 4
Grace häviää niukasti ensimmäisen freimin, lyö viimeisen pinkin ohi (2 palloa jäljellä), tilanne on nyt Gracelle 4 - 3, Grace on rankingissa 80 ja Liang 28. Liang vei kolme viimeistä freimiä ja voitti

Neil Robertson Australia  -  Mark Selby Englanti 6 - 0
Robertson vei ensimmäisen freimin  60 - 52. ja myös loput olivat tiukkoja  69-55, 78-26 , 73-20, 60-53, 58-44.

*****

Nämä ovat MM-kisojen jälkeen seuraavaksi suurimmat kisat.

Viime vuonna voitti kisat Ronnie O'Sullivan, joka ei tiettävästi osallistunut tänä vuonna, on tauolla. Neil Robertson voitti 2013 ja Mark Selby 2012. 6 - 0

Ronnie O'Sullivan voitti vuoden 2016 alkajaisiksi murskaavasti ns. Mastersin, joka on kutsukilpailu. Finaalissa hän löylytti Barry Hawkinsia 10 - 1. Semifinaalissa Ronnie kaatoi Stuart Binghamin 6- 3, ja puolivälierissä Mark Selbyn 6 -3.  Robertson putosi puolivälierissä Judd Trumpille, joka taas taipui semissä Barry Hawkinsille.

Robertson hävisi Walesin avointen loppuottelussa 2016 Ronnie O'Sullivanille 5 - 9. Ronnie voitti lopussa 7 freimia "putkeen".

Suomen perustuslaki jaettiin joka kotiin

Suomen perustuslaki tuli voimaan 1.3.2000, ja samalla "poistettiin käytöstä" edelliset neljä perustuslakia, eli uudella perustuslailla kumottiin niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen:
1) Suomen Hallitusmuoto (annettu 17.7.1919)
2) Valtiopäiväjärjestys (annettu 13.1.1928)
3) valtakunnanoikeudesta (annettu 25 11.1922)
4) eduskunnan oikeudesta tarkastaa valtioneuvoston jäsenten ja oikeuskanslerin sekä eduskunnan oikeusasiamiehen virkatointen lainmukaisuutta (annettu 25 11.1922).

Yläkuvan mukainen Suomen perustuslaki -kirja jaettiin jokaiseen kotitalouteen. Kirjassa on vain laki painettu. Minusta kansalaiset eivät ymmärtäneet, kuinka isosta muutoksesta oli kyse, ja kuinka hyvän suojan Suomen perustuslaki antaa.

Suomen perustuslaki on tehnyt samalla lakien säätämisestä (tai muuttamisesta) varsin vaikeaa, sillä moni laki on ristiriidassa perustuslain kanssa. Minusta on lisäksi ongelmallista, että Eduskunnan oma elin päättää lain perustuslain mukaisuudesta, eli Perustuslain pykälä 74 kuuluu:

74 § Perustuslainmukaisuuden valvonta

Eduskunnan perustuslakivaliokunnan tehtävänä on antaa lausuntonsa sen käsittelyyn tulevien lakiehdotusten ja muiden asioiden perustuslainmukaisuudesta sekä suhteesta kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin.

Perustuslakivaliokunta on tavallaan kaikkien tärkein Eduskunnan valiokunnista, koska se päättää lakien perustuslain mukaisuudesta. Se saa lausuntoja (tai asiantuntijat tulevat antamaan lausuntoja), joita varten tutkitaan asiaa,  (näin yksinkertaistaen). Entä jos lausunnot ovat ristiriidassa keskenään?

Perustuslakia itseään on vaikea muuttaa se vaatii 2/3-osan enemmistön ja vaalit väliin tai 5/6 osa enemmistön ja (lisäksi vielä 2/3 enemmistö).

73 § Perustuslain säätämisjärjestys

Ehdotus perustuslain säätämisestä, muuttamisesta tai kumoamisesta taikka perustuslakiin tehtävästä rajatusta poikkeuksesta on toisessa käsittelyssä äänten enemmistöllä hyväksyttävä lepäämään ensimmäisiin eduskuntavaalien jälkeisiin valtiopäiviin. Ehdotus on tuolloin valiokunnan annettua siitä mietintönsä hyväksyttävä asiasisällöltään muuttamattomana täysistunnossa yhden käsittelyn asiana päätöksellä, jota on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä.

Ehdotus voidaan kuitenkin julistaa kiireelliseksi päätöksellä, jota on kannattanut vähintään viisi kuudesosaa annetuista äänistä. Ehdotusta ei tällöin jätetä lepäämään, ja se voidaan hyväksyä vähintään kahden kolmasosan enemmistöllä annetuista äänistä.

Perustuslain alkupykälät eivät ole muodostaneet ongelmia, mutta ovat luonnollisesti tärkeitä.

1§ Valtiosääntö

Suomi on täysivaltainen tasavalta.

Suomen valtiosääntö on vahvistettu tässä perustuslaissa. Valtiosääntö turvaa ihmisarvon loukkaamattomuuden ja yksilön vapauden ja oikeudet sekä edistää oikeudenmukaisuutta yhteiskunnassa.

(kolmatta momenttia muutettu säätämisen jälkeen enkä kirjaa sitä tähän).

Keskeistä tässä kansalaisen kannalta on:
Valtiosääntö turvaa ihmisarvon loukkaamattomuuden ja yksilön vapauden ja oikeudet sekä edistää oikeudenmukaisuutta yhteiskunnassa.
Tämä johtaa suoraan perusoikeuksiin, jotka ovat peruslaissa pykälissä 6- 23.

2§  Kansanvaltaisuus ja oikeusvaltioperiaate

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta.

Kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen.
Valtiovalta siis kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta. Valtiovalta ei siis kuulu jollekin yksittäiselle ryhmälle vaan kansalle ja sitä kautta eduskunnalle. Tämä joskus minusta "unohdetaan".

Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia.

Keskeistä tässä kansalaisen kannalta on:
Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia. Tätä ei juuri paremmin voi kiteyttää.

3§ Valtiollisten tehtävien jako ja parlamentarismi

Lainsäädäntövaltaa käyttää eduskunta, joka päättää myös valtiontaloudesta.

Hallitusvaltaa käyttävät tasavallan presidentti sekä valtioneuvosto, jonka jäsenten tulee nauttia eduskunnan luottamusta.

Tuomiovaltaa käyttävät riippumattomat tuomioistuimet, ylimpinä tuomioistuimina korkein oikeus ja korkein hallinto-oikeus.

Keskeistä tässä kansalaisen kannalta on minusta vallan kolmijako. Lainsäädäntövalta, toimeenpanovalta ja tuomiovalta on oltava vallan kolmijaon mukainen. Minusta Perustuslakivaliokunnan asema on hieman ongelmallinen, mihin se tässä asettuu.

Toisessa luvussa ovat perusoikeudet, jotka ovat miltei alkuperäisessä muodossaan. Perusoikeudet turvaavat monia "oikeushyviä" ja ovat perustava koko yhteiskunnalle, ne ovat minusta usein lainsäätämisjarruja. Lisäksi perusoikeuksia ei saisi viranomaisen taholta loukata, ellei asiasta ole säädetty lailla. Lisäksi lasten perusoikeuksia ei tule rajoittaa. Kasvatus minusta on usein sellaista, että jonkun lapsen oikeutta ilmaista itseään, tai liikkua pitää voida rajoittaa, että muiden oikeudet toteutuvat. Tämä on minusta käytännön tasolla ongelmallista, enkä tiedä onko tämä hyväksyttävä periaate rajoittaa perusoikeuksia.

2 luku Perusoikeudet 
Omat mielipiteeni ovat suoralla tekstillä, joka momentin tai pykälän alla
Keskeistä tässä kansalaisen kannalta on:
Valtiosääntö turvaa ihmisarvon loukkaamattomuuden ja yksilön vapauden ja oikeudet sekä edistää oikeudenmukaisuutta yhteiskunnassa. (eli tämä juontuu Perustuslain 1§:stä)
Perusoikeudet -kirjassa (Hallberg, Karapuu, Tuori, V-P Viljanen, Ojanen ja Scheinin) sivulla 146 on lueteltu valiokunnan esittämä luettelo millä edellytyksillä perusoikeuksia voidaan rajoittaa
1. Lailla säätämisen vaatimus
2. Täsmällisyys- ja tarkkarajaisuusvaatimus
3. Hyväksyttävyysvaatimus
4. Ydinalueen koskemattomuuden vaatimus
5. Suhteellisuusvaatimus
6. Oikeustutvavaatimus
7. Ihmisoikeusvelvotteiden noudattamisen vaatimus

Perusoikeudet -kirjassa joka kohtaa on perusteltu laveammin.

Suhteellisuusvaatimukseen liittyy selitys "Rajoitusten tulee olla välttämättömiä tavoitteen saavuttamiseksi sekä laajuudeltaan oikeassa suhteessa perusoikeuksien suojaamaan oikeushyvään ja rajoituksen taustalla olevan yhteiskunnallisen intressin painoarvoon".

6 § Yhdenvertaisuus

Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä.

Tämä varmasti toteutuu, mutta minusta varallisuusasema saattaisi vaikuttaa, oikeudenkäynnit eivät ole halpoja tätä nykyä.

Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.
Minusta virkanimityksissä voidaan asettaa jonkun puolueen ehdokas etusijalle, tämä minusta ei ole oikein, ellei hakija ole oikeasti pätevin. Lautamiesten valintaa on myös ruodittu.

Minusta tätä yhdenvertaisuutta "rikotaan" myös ns. positiivisella erityiskohtelulla, joka minusta monesti ei ole heikomman suojelua vaan olemassa olevien asemien säilyttämistä. Minusta tosiasiallisesti positiivisella erityiskohtelulla voidaan suosia ryhmiä, joiden tosiasiallinen asema on itse asiasssa parempi. Perusoikeudet -kirjassa tarkastellaan paljon positiivista erityiskohtelua.

Lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti.

Koulussa on turvallisuuden ja kasvatuksen nimissä rajoitettava lasten perusoikeuksia, kaikki eivät voi puhua yht'aikaa, heidän tulee olla koulussa. Opetukseen osallistuminen on koululaeissa määritelty. Oppivelvollisuudesta säädetään perusopetuslaissa.

Sukupuolten tasa-arvoa edistetään yhteiskunnallisessa toiminnassa sekä työelämässä, erityisesti palkkauksesta ja muista palvelussuhteen ehdoista määrättäessä, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään.

Minusta Suomi on varsin tasa-arvoinen maa, ja Suomessa sana HÄN on sama molemmille sukupuolille, jolloin miehiä ja naisia ei erotella kielessä, kuten monessa muussa kielessä tehdään. Niaset ovat työelämässä heikommassa asemassa (minusta objektiisesti), yksityselämässä miehet ovat joissain asioissa heikommalla, mm. lasten huoltajuusasiat, odotettavissa oleva eliikä, koulusuoritukset ... Minusta naisten asemaa on silti syytä turvata, sillä taloudellisesti miehet ovat paremmassa asemassa.

7 §  Oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen

Jokaisella on oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen.

Ketään ei saa tuomita kuolemaan, kiduttaa eikä muutoinkaan kohdella ihmisarvoa loukkaavasti.

Henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ei saa puuttua eikä vapautta riistää mielivaltaisesti eikä ilman laissa säädettyä perustetta. Rangaistuksen, joka sisältää vapaudenmenetyksen, määrää tuomioistuin. Muun vapaudenmenetyksen laillisuus voidaan saattaa tuomioistuimen tutkittavaksi. Vapautensa menettäneen oikeudet turvataan lailla.

Tämä pykälä 7§ on minusta kaikkein tärkein, jota täydentää 8§. Minusta esim. raiskaustuomiot ovat Suomessa alhaisia, nehän rikkovat juuri tätä vastaan. 

8 § Rikosoikeudellinen laillisuusperiaate

Ketään ei saa pitää syyllisenä rikokseen eikä tuomita rangaistukseen sellaisen teon perusteella, jota ei tekohetkellä ole laissa säädetty rangaistavaksi. Rikoksesta ei saa tuomita ankarampaa rangaistusta kuin tekohetkellä on laissa säädetty.

9 § Liikkumisvapaus

Suomen kansalaisella ja maassa laillisesti oleskelevalla ulkomaalaisella on vapaus liikkua maassa ja valita asuinpaikkansa.

Jokaisella on oikeus lähteä maasta. Tähän oikeuteen voidaan lailla säätää välttämättömiä rajoituksia oikeudenkäynnin tai rangaistuksen täytäntöönpanon varmistamiseksi taikka maanpuolustusvelvollisuuden täyttämisen turvaamiseksi.

Suomen kansalaista ei saa estää saapumasta maahan, karkottaa maasta eikä vastoin tahtoaan luovuttaa tai siirtää toiseen maahan. Lailla voidaan kuitenkin säätää, että Suomen kansalainen voidaan rikoksen johdosta tai oikeudenkäyntiä varten taikka lapsen huoltoa tai hoitoa koskevan päätöksen täytäntöönpanemiseksi luovuttaa tai siirtää maahan, jossa hänen ihmisoikeutensa ja oikeusturvansa on taattu. 

Ulkomaalaisen oikeudesta tulla Suomeen ja oleskella maassa säädetään lailla. Ulkomaalaista ei saa karkottaa, luovuttaa tai palauttaa, jos häntä tämän vuoksi uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu.

Minusta asuinpaikan saa valita vapaasti. Minusta ei voi vaatia, että yhteiskunta tämän valinnan jälkeen rakentaa palvelut viereen. Viimeinen momentti säätelee esim. turvapaikan hakijoita.

10 § Yksityiselämän suoja

Jokaisen yksityiselämä, kunnia ja kotirauha on turvattu. Henkilötietojen suojasta säädetään tarkemmin lailla.

Kirjeen, puhelun ja muun luottamuksellisen viestin salaisuus on loukkaamaton.

Lailla voidaan säätää perusoikeuksien turvaamiseksi tai rikosten selvittämiseksi välttämättömistä kotirauhan piiriin ulottuvista toimenpiteistä. Lailla voidaan säätää lisäksi välttämättömistä rajoituksista viestin salaisuuteen yksilön tai yhteiskunnan turvallisuutta taikka kotirauhaa vaarantavien rikosten tutkinnassa, oikeudenkäynnissä ja turvallisuustarkastuksessa sekä vapaudenmenetyksen aikana.

11 § Uskonnon ja omantunnon vapaus

Jokaisella on uskonnon ja omantunnon vapaus.

Uskonnon ja omantunnon vapauteen sisältyy oikeus tunnustaa ja harjoittaa uskontoa, oikeus ilmaista vakaumus ja oikeus kuulua tai olla kuulumatta uskonnolliseen yhdyskuntaan. Kukaan ei ole velvollinen osallistumaan omantuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen.

Varsinkin pykälän loppu on vaarassa koulussa esim. jos uskonnolliset aamunavaukset ovat "pakollisia"

12 § Sananvapaus ja julkisuus

Jokaisella on sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Tarkempia säännöksiä sananvapauden käyttämisestä annetaan lailla. Lailla voidaan säätää kuvaohjelmia koskevia lasten suojelemiseksi välttämättömiä rajoituksia.

Viranomaisen hallussa olevat asiakirjat ja muut tallenteet ovat julkisia, jollei niiden julkisuutta ole välttämättömien syiden vuoksi lailla erikseen rajoitettu. Jokaisella on oikeus saada tieto julkisesta asiakirjasta ja tallenteesta.

Minulla on ollut vaikeuksia saada julkisista asiakirjoista tieto.

13 § Kokoontumis- ja yhdistymisvapaus

Jokaisella on oikeus lupaa hankkimatta järjestää kokouksia ja mielenosoituksia sekä osallistua niihin.

Jokaisella on yhdistymisvapaus. Yhdistymisvapauteen sisältyy oikeus ilman lupaa perustaa yhdistys, kuulua tai olla kuulumatta yhdistykseen ja osallistua yhdistyksen toimintaan. Samoin on turvattu ammatillinen yhdistymisvapaus ja vapaus järjestäytyä muiden etujen valvomiseksi.

Tarkempia säännöksiä kokoontumisvapauden ja yhdistymisvapauden käyttämisestä annetaan lailla.

14 § Vaali- ja osallistumisoikeudet

Jokaisella Suomen kansalaisella, joka on täyttänyt kahdeksantoista vuotta, on oikeus äänestää valtiollisissa vaaleissa ja kansanäänestyksessä. Vaalikelpoisuudesta valtiollisissa vaaleissa on voimassa, mitä siitä erikseen säädetään tässä perustuslaissa.

Jokaisella Suomen kansalaisella ja maassa asuvalla muulla Euroopan unionin kansalaisella, joka on täyttänyt kahdeksantoista vuotta, on oikeus äänestää Euroopan parlamentin vaaleissa sen mukaan kuin lailla säädetään. (muutos)

Jokaisella Suomen kansalaisella ja maassa vakinaisesti asuvalla ulkomaalaisella, joka on täyttänyt kahdeksantoista vuotta, on oikeus äänestää kunnallisvaaleissa ja kunnallisessa kansanäänestyksessä sen mukaan kuin lailla säädetään. Oikeudesta muutoin osallistua kuntien hallintoon säädetään lailla.

Julkisen vallan tehtävänä on edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan päätöksentekoon.

15 § Omaisuuden suoja

Jokaisen omaisuus on turvattu.

Omaisuuden pakkolunastuksesta yleiseen tarpeeseen täyttä korvausta vastaan säädetään lailla.

16 § Sivistykselliset oikeudet

Jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Oppivelvollisuudesta säädetään lailla.

Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta sekä kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä.

Tieteen, taiteen ja ylimmän opetuksen vapaus on turvattu.

17 § Oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin

Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi.

Jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä turvataan lailla. Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan.

Saamelaisilla alkuperäiskansana sekä romaneilla ja muilla ryhmillä on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Saamelaisten oikeudesta käyttää saamen kieltä viranomaisessa säädetään lailla. Viittomakieltä käyttävien sekä vammaisuuden vuoksi tulkitsemis- ja käännösapua tarvitsevien oikeudet turvataan lailla.

18 § Oikeus työhön ja elinkeinovapaus

Jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla. Julkisen vallan on huolehdittava työvoiman suojelusta.

Julkisen vallan on edistettävä työllisyyttä ja pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus työhön. Oikeudesta työllistävään koulutukseen säädetään lailla.

Ketään ei saa ilman lakiin perustuvaa syytä erottaa työstä.

19 § Oikeus sosiaaliturvaan

Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon.

Lailla taataan jokaiselle oikeus perustoimeentulon turvaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella.

Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Julkisen vallan on myös tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu.

Julkisen vallan tehtävänä on edistää jokaisen oikeutta asuntoon ja tukea asumisen omatoimista järjestämistä.

20 § Vastuu ympäristöstä

Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille.

Julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön sekä mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon.

21 § Oikeusturva

Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi.

Käsittelyn julkisuus sekä oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea muutosta samoin kuin muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeet turvataan lailla.

Tämä on tärkeä, kuuleminen on keskeistä. Kuulemisessa on tärkeää, että kuultava tietää mistä kuullaan, ja hän saa minusta etukäteen materiaalin, joka siihen liittyy. Valituskelpoinen kirjallinen päätös on myös keskeistä saada prosesin päätteeksi.

22 § Perusoikeuksien turvaaminen

Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen.

*****
Tämä bloggaus perustuu 12 pykälään, bloggarilla on sananvapaus.

Lopuksi tieto, jonka sisäistin Perusoikeudet -kirjasta. Perustuslain jokainen tarkoittaa Suomen oikeuspiiriin kuuluvaa luonnollista henkilöä. Jokainen voi olla myös käänteisessä merkityksessä eli 'Ketään ei saa...'

Päästöhuijaus on kuluttajien huijaamista

Nyt ilmitullut dieselautojen päästöhuijaus on vakava asia.

Minusta, jos päästöt ilmoitetaan väärin, se ohjaa ainakin auton ostajia. Moni haluaa ostaa ekologisen auton. Auton todellinen arvo voi myös aleta.

Päästöhuijaus ei ole ehkä pienentänyt joko auton "valmisteveroa" tai vuosittaista autoveroa, koska kyse on ollut typenoksideista ei minusta CO2-päästöistä.

Päästöhuijaus on ollut tietoista toimintaa. Lopulta se on minusta kuluttajien huijaamista. Itsellä on ollut vain neljä bensiinikäyttöistä autoa, joten minua ei olla huijattu.

Yläkuva on oman autoni pakoputkesta, se on vuoden 2001 mallin bensa-auto. Jousun katsastamaan sen joka vuosi, joka vuosi mitataan päästöt. Tämä on varsin kallista toimintaa. Jos autoihin on tehty miljoonittain ohjelmia, jotka antavat väärät tulokset, kaikki mittaukset on tehty ja maksettu turhaan.

Onko joko Suomen valtiolla tai EU-komissioilla mahdollisuus perätä korvauksia veromenetyksistä tai markkinavääristymistä? Onko tämä kilpailulainsäädännön mukainen? Tuntuu, että EU voi puuttua mihin tahansa, mutta miksei tähän ole tartuttu?

Mitä vaaditaan näytöksi? Missä oikeutta käydään? En tiedä. Ei tunne muutkaan tietävän.

Amerikassa tultaneen käymään oikeutta ehkä, mutta rikostutkinta on käynnissä, Talous-Sanomien juttu (22.9.2015) on  täällä.

Peruskoulujen aamunavauksien uskonnollisuudesta

Turun Sanomissa oli juttu 22.11.2015 sivulla 9 koskien Uskonnollisia päivänavauksia, aiemmin viikolla Turun Sanomat uutisoi Eduskunnan oikeusasiamiehen päätöksestä 18.11.2015 koskien peruskoulussa järjestettyä virsivisaa.

Ratkaisu "Opetushallitukselle moitteet Virsivisan järjestelyistä peruskoulussa löytyy" täältä ja pidemmin täältä.

Yllä olevan lehtijutun ingressi oli aika voimakas " Opetushallitus jopa kannustaa pitämään aidosti uskonnollisia päivänavauksia. Pakko ei ole osallistua". Laitoin postia lehdelle tästä jutusta, minusta tämä on vahvasti sanottu, sillä verkossa löytämistäni ohjeista TÄÄLLÄ, on seuraava lainaus "Koulu voi järjestää uskonnollisia tilaisuuksia, kuten jumalanpalveluksia ja uskonnollisia päivänavauksia, tai sisällyttää koulun toimintaan uskonnollisia toimituksia, kuten ruokarukouksia ". Eli koulu voi järjestää, minusta tässä ei puhuta kannustamisesta.

Lisäksi ohjeet jatkuvat "Perustuslain 11 §:n 2 momentin mukaan kukaan ei ole velvollinen osallistumaan omantuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen. Tämän perusteella oppilasta ei voida velvoittaa osallistumaan jumalanpalvelukseen, uskonnolliseen päivänavaukseen tai muuhun uskonnolliseen tilaisuuteen tai toimitukseen. Vapaus olla osallistumatta uskonnolliseen tilaisuuteen ja toimitukseen on riippumaton yhdyskunnan jäsenyydestä. Näin ollen myöskään tiettyyn uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluvia ei voida velvoittaa osallistumaan asianomaisen uskonnollisen yhdyskunnan uskonnollisiin tilaisuuksiin ja toimituksiin. "

Perusopetusasetuksen 6§:n mukainen "Päivän työ aloitetaan lyhyellä päivänavauksella" eli aamunavaus pystytään minusta järjestämään ilman uskonnollisia yhdyskuntia  eikä Perusopetusasetuksessa ole mitään viittausta uskontoon koskien päivänavauksia.

Ennakkoilmoitus uskonnollisista tilaisuuksista peruospetuksessa kotiin on pakollinen, mutta ei useinkaan riittävä toimi, minusta oppilailla ei ole useinkaan aitoa mahdollisuutta kieltäytyä tästä.
Jos aamunvaus tulee luokkahuoneen kaiuttimista, niitä on hankala "tukkia", jos aamunavaus on juhlasalissa tai  aulassa, missä ovat oppilaat, jotka eivät halua osallistua.

Kieltäytymisessä on minusta sekin ongelma, että siinä oppilaan täytyy "paljastaa" oma vakaumus.

Perusopetuksen  uskonnon/elämänkatsomustiedon opetuksesta on säädetty erikseen Perusopetuslain 13§:ssä. Yllä oleva linkki käsittelee myös sitä TÄÄLLÄ.
*****
Asian uutisointi jatkuu tällä uutisella Turun Sanomissa

Jonka otsikko Opetushallitus: Koulujen aamunavausten syytä olla uskonnollisia ja ingressi

"Vapaa-ajattelijoiden puheenjohtaja Petri Karisma ihmettelee uskonnollisten päivänavauksien yleisyyttä Suomen kouluissa. Hänen mukaansa kaikki koulut eivät noudata tiedotusvelvollisuuttaan."

Juttu alkaa " Lännen Median maakuntalehdet kertoivat sunnuntaiaamuna opetushallituksen kannustavan pitämään kouluissa avoimen uskonnollisia päivänavauksia. Opetusneuvos Pekka Iivosen mukaan ne tukevat hyvin koulun eettistä ajattelua."

Kuten yllä kirjoitan asia minusta ratkaistaan perustuslain ja perusopetusasetuksen mukaan. Minusta päivänavausten ei tarvitse olla uskonnollisia, ja nykyajan koulussa on tilanteita, jossa luokalla suurin osa ei kuulu esim. evankelis-luterilaiseen kirkkoon, aina on luontevaa toimia, kuten perustuslaki ohjaa, eli koulu toimii kouluna.

TYY:n edustajistovaalit 2015: Ei nukuttu

TYY:n eli Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajistovaalit 2015 pidettiin ja äänestysinnokkuus sähköisissä vaaleissa nousi 41,66%:iin, joka on mahtava määrä. Vaaleissa ei siis nukuttu, mikä oli ylioppilaskunnan tarkoituskin.

Tulokset
Ainejärjestöryhmät veivät pääosan paikoista 41 jäseniseen edustajistoon,
Kauppakorkeakoulun, lääkiksen ja oikeustieteellisen vaalirengas menetti ehdottoman enemmistön ja sai 18 paikkaa, vaikka Ryhmä Lex sai viidennen paikan, TUKY-lista sai 8 paikkaa ja on suurin ryhmä kahdekasalla edustajalla, mutta se menetti kolme paikkaa, TYY terveeksi sai viisi paikkaa yhden vähemmän kuin viimeksi.

Vihreä Vasemmisto sai 5 paikkaa kolme enemmän kuin kaksi vuotta sitten, Hybridiaani sai niin ikään 5 paikkaa, Vihreä lista tupalsi paikkansa 4:ään, Soihdunkantajat saivat 3 paikkaa, kuten Eduxi 3, yhteen paikkaan jäivät Oikeat, Demariopiskelijat  ja Humanistilista ’15.

Paikoitta jäivät Perussuomalaiset – The Finns Party, TYRMY – Harrastusyhdistysten puolesta sekä Keskustaopiskelijat.

Onnea valituille.

Minusta Turun yliopiston ja TYY:n haasteita ja ratkaisuja voivat olla:

Kuinka raha riittää?

Turun yliopiston pitää keskittyä tieteen tekemiseen ja laadukkaaseen opetukseen, mutta samalla ja siksi sisäänottoa pitää rajoittaa, samoin muiden yliopistojen. Yliopistoja ei pidä lakkauttaa, vaikka ikäluokat pienenevät. Sen sijaan tiedekuntia pitää yliopistojen sisällä lopettaa tai yhdistää.

Ammattikorkeakouluväylä kuuluu etupäässä ammattikoululaisille, eli ammatillisen peruskoulutuksen suorittaneet kuuluu ohjata entistä enemmän ammattikorkeakouluun. Ammattikorkeakoulun jatkotutkinnosta pitää luopua. Ammattikorkeakoulupaikkoja voi olla liikaa. Teknillisen korkeakoulun ja insinööri-AMK tutkintojen raja pitää selvittää, myös DI ja insinööri YAMK. Tradenomi YAMK, mikä on tutkinnon tarkoitus, mikä suhde sillä on KTM-tutkintoon. Suomella ei ole varaa päällekkäiseen koulutukseen.

Tiedekorkeakouluja ei saa yhdistää ammattikorkeakouluihin.

Ammattikorkeakouluja on liikaa ja myös tutkintoja.

Turun yliopiston hallintokieli on suomi Yliopistolain mukaan, kuten ylioppilaskunnankin.

Sisäänotettavien nimet automaattisesti esille. Yliopistojen pitää noudattaa käytänössäkin ns. julkisuuslakia, kaikkien sisäänotettavien nimet ja sisäänottoperuste pitää laittaa automaattisesti sovittuun paikkaan, joko viralliselle ilmoitustaululle tai ulko-ovelle. Sisäänpäässeiden lista pitää olla pyynnöstä nähtävänä. Listasta pitää selvitä kuka on päässyt sisälle ja millä pisteillä. Ulko-ovilla pitää olla kaikkien hakijoiden tiedot ja kaikkien sisäänpäässeiden sisään pääsyn peruste.

Yliopiston perustutkintopaikat kuuluvat niille opiskelijoille, jotka menestyvät Suomessa järjestettävissä pääsykokeissa ja niille hakijoille joiden yhteispisteet eli alkupisteet ja pääsykokeet ovat hyviä, mitään ryhmää ei saa suosia, eikä syrjiä.

Yliopistojen kuuluu olla autonomisia

Avoin korkeakoulu on hyvä paikka, mutta ei minusta väylä perustutkinto-opiskelijaksi. Yliopistoon vain pääsykokeiden kautta.

Ensikertalaisuuskiintiöt voivat olla piilosyrjiviä, systeemiä pitää säätää. Nuorella pitää olla mahdollisuus "erehtyä" valinnassaan.

Perustutkinto-opinnot pitää olla maksuttomia.

Opetuksen pullonkaulat pitää tunnistaa, ja tunnustaa, ja poistaa. Kielten ryhmiä pitää kasvattaa. Suomi on kaksikielinen tasavalta, ruotsi on siis pakollinen ja suomi.

Ylioppilaskunnan "pakkojäsenyydestä" minusta seuraa, että jäsenistöä pitää kuulla ja pidättäytyä muusta toiminnasta kuin "lakisääteisestä", ja kaikkia 'perusoikeuksia' olisi hyvä noudattaa kaikessa ylioppilaskunnan toiminnassa suoraan ja välillisesti esim. fuksikastajaisissa. Fuksi ei ehkä uskalla kieltäytyä tästä.

Alkoholin juomista ei minusta ei pidä ihannoida. Alkoholi ei minusta kuulu ns. päivätapahtumiin. Iltatapahtumissa noudatetaan anniskelulainsäädäntöä. Hauskaa voi pitää muutenkin.

Turun ylioppilaslehti pitää säilyttää. Ylioppilaskunnalla pitää olla oma lehti, joka jutuillaan puhuttelee jäseniä.

Opiskelijoiden toimeentulo pitää turvata. On väärin, että töitä tekemättä saa yhteiskunnalta enemmän rahaa, kuin opiskelemalla yliopistossa.

Ylioppilaskunta on opiskelijoiden edunvalvoja.

Ylioppilaskuntatoiminta on myös hauskaa.

HIrvensalo kaavoitus uhkaa puurouttaa liikenteen lopullisesti ja uhkaa minusta luontoa.

Hirvensalon saaressa  on asukkaita 9000 eli enemmän kuin monessa Suomen kunnassa.

Osayleiskaavassa tavoitellaan väkimäärän kolminkertaistusta, eli enemmän kuin monessa Suomen kunnassa. Lisäksi Satavan Hirvensalon puoleiseen päähän halutaan "asukkaita", ja kaikki yhden sillan kautta. Olen korostanut punaisella rakennettavia alueita. Kaikkein itäisimpään alueeseen kaavaillaan toista siltaa, joka olisi pitänyt jo ajat sitten rakentaa. Lisäksi olisi toivottavaa, että Kakskerran Harjattulasta, jonne kaavaillaan "asukkaita" saataisiin silta Kaarinaan.

Kukolantien liikenne on jumittunut joka arkiaamu kello 7.35 - 8.00, sillä Kukolantien ja Ylikyläntien liikennevalot ovat huonosti toimivia ja Ylikylän risteys on jumissa, koska vanhemmat vievät lapsia kouluun ja muutenkin. Kukolantielle rakennetaan jatkuvasti lisää eli liikennepuuro pahenee!!!

Koska Hirvensalo, Satava ja Kakskerta ovat saaria, kaikki liikenne ohjautuu Hirvensalon yhden sillan kautta. Kakskerta on umpiperä, ja alueella on jo nyt yli 10 000 asukasta, ja pian ehkä 20 000. Kaikki yhden sillan takana, tai onhan silta Satavaan ja pikku silta Kakskertaan, mutta Hirvensalon silta on lopulta ainoa.

Kaikki menevät nyt Turkuun yhden sillan kautta.

Olisi mukava saada palvelujakin
-terveyskeskus
-yläkoulu (on suunniteltu Syvälahteen jo 10 vuotta). Teatteriin kyllä liikenee rahaa hulppeasti yli 30 miljoonaa pelkkää rakennukseen ja käyttörahat päälle, mutta ei Syvälahden kouluun, jossa väestöpohja on aikamoinen.

Pahin ongelma on yhä paheneva liikennepuuro, joka pahenee, kun tulee enemmän ihmisiä ja enemmän autoja. Kaupunkiin tullessa on välillä neljä kaistaa, sitten taas kaksi. Liikenne on täysin puuroutunut puuttuvien yhden tai kahden lisäsillan vuoksi. Työkaverit ajavat aamuisin nopeammin Aurasta ja Piikkiöstä.

Pahiten minua surettaa Hirvensalon olemassa olevat metsät, josta jo Arolan metsää parturoidaan, juttu täällä.

Muutkin metsät luultavasti parturoidaan, ja tehdään taloa tilalle. Minkähän väestöennusteen mukaan näitä värkätään?

Jatkan tätä bloggausta, asia on jokseenkin tärkeä.

Linkin Park Himoksella

Linkin Park nousi Himos-areenalle 31.8.2015 kello 20.00 ja veti uskomattoman hienon keikan The Hunting Party Tour -kiertueellaan.

Lämppäreinä olivat ruotsalainen Dead By April ja kotimainen Disco Ensemble.

Tupa oli miltei täynnä kun Linkin Park esiintyi. Himos oli paikkana hieno.

Tässä biisilista tai setlist, jonka pitäisi olla "oikea"
Papercut (pitkä intro, joka oli varsin mahtava, ekalta Hybrid Theory levyltä)

Given Up (kolmoslevyltä Minutes to Midnight)

Rebellion (kolmoslevyltä Minutes to Midnight)

Points of Authority (ekalta Hybrid Theory levyltä)

One Step Closer (ekalta Hybrid Theory levyltä)

A Line in the Sand (kolmoslevyltä Minutes to Midnight)

From the Inside (tokalta Meteora -levyltä)

Runaway (ekalta Hybrid Theory levyltä)

Wastelands (kolmoslevyltä Minutes to Midnight)
Castle of Glass (kolmoslevyltä Minutes to Midnight)

Leave Out All the Rest / Shadow of the Day / Iridescent

Robot Boy (ei laulua, laulun kanssa on kolmoslevyllä Minutes to Midnight)

Joe Hahn Solo

New Divide (Kappale elokuvaan Transformers?)

Breaking the Habit (yllä minuutin pätkä, otettu video Lumialla, toiselta Meteora -levyltä)

Darker Than Blood

Burn It Down (vitoslevyltä Living Things)

Final Masquerade (kutoslevyltä The Hunting Party)

Remember the Name (Fort Minorin biisi?)

Welcome (Fort Minorin biisi?)

Numb (tokalta Meteora -levyltä)

In the End (ekalta Hybrid Theory levyltä)

Faint (tokalta Meteora -levyltä)

Sitten vielä encore

Waiting for the End (neloslevyltä A Thousand Suns)

What I've Done (kolmoslevyllä Minutes to Midnight)

Bleed It Out ((kolmoslevyltä Minutes to Midnight)

Ostin lipun heti kun tuli myyntiin, luultavasti 4.3.2015 on vain tulostuspäivä, ei ostopäivä, joka oli aiemmin.

Tämä bloggaus on tehty itselleni, konsertti oli elämys, ja ne hetket, jotka ihminen on onnellinen ovat tärkeitä. Konsertti oli hieno elämys

Linkin Parkin levyt ovat

Hybrid Theory (2000)

Meteora (2003)

Minutes to Midnight (2007)

A Thousand Suns (2010), kuva on albumuvihon kakkossivulla, CD:n kannessa ei lue levyn nimeä

Living Things (2012)

The Hunting Party (2014), kuva sisävihon kannesta, albumin kansi on samanlainen, en tiedä mikä suunta on oikea, tämä lienee jotenkin väärin päin. Kaikki levyt ovat hyviä, pidän paljon neloslevystä, vaikka se on hieman erilainen.

Jäsenet, nykyiset

Chester Bennington, laulu
Mike Shinoda, laulu, samplaus, kitara, kosketinsoittimet

Joe Hahn, levysoittimet, samplaus, rytmit ja äänet
Rob Bourdon, rummut
Brad Delson, kitara
David Farrell, basso

Linkin Park: Recharged on levy alkaa biisillä A Light That Never Comes, ja jatkuu eri miksauksin biiseistä Castle of Castle, Lost in Echo, Victimized, I'll Be Gone, Lies Greed Misery, Roads Untravveled, Powerless, Burn it Down, Unti itt Breaks, Skin to Bone, lopuksi vielä toiset versiot I'll be gone, Until it breaks ja A Light That Never Comes.

25.7.2017:

Linkin Park julkaisi One More Light -levyn vuonna 2017. Levy on minusta yhtyeen paras, se on melodinen, mutta sisältää tummia, syviä vesiä.

20.7.2017 iski musertava suru-uutinen Linkin Park ei ole entisensä, kun laulaja Chester Bennington löytyi kuolleena asunnostaan. "Why is everything so heavy? "
Levyn biisit ovat kaikki hyviä ja ne ovat:

 Nobody Can Save Me, Good Goodbye (feat. Pusha T & Stormzy), Talking To Myself, Battle Symphony, Invisible, Heavy (feat. Kiiara), Sorry For Now,  Halfway Right,  One More Light, Sharp Edges 

Levyn biisit (huomasin sen ennen tätä surua) kyntävät raastavasti tummia vesiä ja pohjamutia. Niin kauheaa kuin se onkin, tämä on hyvä levy, jota ei ole enää helppo kuunnella.  "Why is everything so heavy? "

Bändi on peruuttanut kiertueensa.

Fort Minor on Mike Shinodan "sivuprojekti"

Fort Minor: Introduction, Remember the Name, Right Now, Petrified, Feel Like Home, Where'd You Go, In Stereo, Back Home, Cigarettes, Believe Me, Get Me Gone, High Road, Kenji, Red to Black, The Battle,Slip out the Back

Eli kuusitoista biisiä.

Ravintola Taito

Turun Data Cityssä toiminut entisen Turun hotelli- ja ravintolakoulun opetusravintola Alabama sai eilen uuden nimen ja se on Opetusravintola TAITO.

Avoimeen nimikilpailuun tuli yli 100 ehdotusta ja TAITO -nimeä oli ehdottanut kaksi henkilöä.

Kabinetit ovat nimeltään piletti, prikka, kippo ja tuuki. Lienevät Turun murretta ja tarkoittavat lippu, tarjotin, jonkinnäköinen astia ja pöytäliina

Turun hotelli- ja ravintolakoulu perustettiin Ylioppilaskylän Pehtoriin vuonna 1982. Syksyllä 1988 koulu muutti Lemminkäisenkadulle Data-Cityyn, jonne perustettiin myös Opetusravintola Alabama.

Nykyisin rakennus kuuluu Turun Teknologiakiinteistö Oy:lle, joka lienee Turun kaupungin omistama kiinteistöyhtiö. Turun hotelli- ja ravintolakoulu puolestaan on fuusioitu Turun sivistystoimeen ja on osa ammatillista koulutusta, oppilaitoksen nimi on Turun ammatti-instituutti. Koululla on tiloja myös Aninkaisten koulutalossa, jossa on Opetusravintola Aninkainen, jonka miljöö on suojeltu.

Nykyisin tutkinnon nimi on hotelli- ravintola ja cateringalan perustutkinto. Suuntautumisvaihtoehdosta riippuen opiskelija voi valmistua kokiksi, tarjoilijaksi tai vastaanottovirkailijaksi. Koulussa on paikkoja sekä peruskoulupohjaisille nuorille että ylioppilaille, peruskoulupohjaisille on tarjolla myös kaksoistutkintovaihtoehto, jossa luetaan neljää ainetta äidinkieltä, ruotsia, englantia ja matematiikkaa. Opiskelijat kirjoittavat Turun iltalukiossa.

Toisen asteen tutkinnon suoritettuaan opiskelija voi mennä töihin tai hakeutua jatko-opintoihin ammattikorkeakouluun tai yliopistoon.

Turku on hieno kaupunki ja opiskelukaupunki. Ammatillinen koulutus vetää nuoria, myös hotelli-, ravintola- ja catering-alalle.

Ensimmäistä kertaa olin itse tiloissa pitäessäni 1990-luvun alussa korkeakouluun pyrkijöille valmennuskurssia.

*****
Ravintolan Taito yhteystiedot ovat:

(Katsoin heidän nettisivuiltaa, kun googlen haku ajaa tänne):

Opetusravintola Taito, Datacity

Lemminkäisenkatu 14-18 B, 20520  TURKU

puh. 02 26333 430

Sähköposti: ravintola.taito -at- turku.fi

Avoinna elokuun puolesta välistä ainakin juhannukseen 

ma–pe klo 11.00–14.00, kesäaika ja muuten erillisen ohjelman mukaan.

Syksy 2016

Auditorio näytti olevan uusittu, kun kävin erään Asunto oy:n yhtiökokouksessa. 

Kahvila on muuttanut uusiin yritysvalmennustiloihin paikan nimi on Wisio, lisäksi Turun kaupungin vierailukeskusta rakennetaan Wision viereen.

AMKE:n 14 kohtaa kehittää ammatillista koulutusta

Syyskuussa 2015 AMKE julkaisi Sipilän hallituksen ohjelman mukaisesti 10.9.2015  14 keinoa purkaa päällekkäisyyksiä ja sääntelyä. Linkki "otsikossa"

AMKE taas on "Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry on ammatillisen koulutuksen järjestäjien edunvalvonta- ja palveluorganisaatio "

Tarkoitus on luonnollisesti kaataa raja-aitoja, poistaa byrokratiaa,.

1. Yksi järjestämislupa

Amke ehottaa, että "otetaan käyttöön yksi järjestämislupa, joka sisältää ammatillisen koulutuksen lisäksi tutkintojen myöntämisen". 

Varmasti järkevä muutos

2. Yksi tapa suorittaa tutkinto

"Yhdistetään opetussuunnitelmaperustainen ja näyttötutkintona suoritettava ammatillinen tutkinto".

Minusta on ollut omituista, että on ollut rinnakkaiset systeemit, nyt kun nuorisoasteelle on tullut sekä osaamispisteet ja ammattiosaamisen näytöt, pitää olla vain yksi tutkinto ja yksi tapa suorittaa se..

3. Yksi tapa näyttää osaamista

Kannatan.
Mielestäni tämän pitää tapahtua työpaikalla,

4. Luovutaan koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmista

Totta: Opetushallituksen tutkinnon perusteet näyttösuunnitelmineen on kattava paketti, sisältää minusta kaiken olennaisen. Ei tarvita enää lisää paperia.

5. Yksi tapa myöntää ammatillinen tutkinto

Olen aina ihmetellyt ns, aikun tutkintotoimikuntien roolia, onhan nykyisellään nuorisoasteellakin "näyttöjä varten toimielin", miksi pitää olla rinnakkaisjärjestelmä.

6. Yksinkertaistetaan tutkintorakennetta

"Vähennetään ammatillisten perustutkintojen, ammattitutkintojen ja erikoisammattitutkintojen määrää"
Ei kun toimeksi vaan, olen ihmetellyt, useita erikoisammattitutkintoja, esim. baarimestarin erikoisammattitutkinto. Tarvitaanko yhteiskunnan säätelyä ja rahoitusta tähänkin asiaan? Baarin taloutta voidaan hoitaa merkonomi- ja tradenomi-, ekonomivoimin, ja tarjoilijalla on ammattitaito tehdä drinkkejä ja katsoa, että anniskelu tapahtuu lain mukaisesti.

7. Luovutaan tutkintotoimikunnista

AMKE:"Tutkintotoimikuntia on 147 ja niissä on 930 jäsentä, 65 pysyvää asiantuntijaa ja 90 ulkopuolista sihteeriä".

8. Yhtenäinen tapa henkilökohtaistaa

Minusta tämä henkilökohtaistaminen ja HOPS, ovat asioita, jotka toimivat käytännössä, koska jokainen opiskelee henkilökohtaisin suunnitelmin, mutta tästä on saatu aikaan iso byrokratia ja paljon paperia.

9. Yhtenäistetään opiskelijaksi ottamista

Minusta nuorisoasteelle pitää olla peruskoululaisille oma valinta eli yhteishaku, jo nyt oppilaitokset ovat varsin vapaasti voineet ottaa opiskelijoita.

AMKE; "Osaamisperustaisuus mahdollistaa ympärivuotisen opiskelun ja silloin opinnot on voitava aloittaa ympärivuotisesti".
Minusta ysiluokkalaiset aloittavat opiskelun samaan aikaan eli ysiluokan jälkeen elokuussa, ja ympärivuotiset mallit ovat huonosti toimivia juuri aloittaville, ympärivuotinen malli pitää olla, sillä se mahdollistaa jo osaamista omaaville joustavan aloituksen.

10. Yksinkertaistetaan oppisopimuksen hallintoa

AMKE; "Opetuksen siirtyminen työpaikoille edellyttää, että kaikilla koulutuksen järjestäjillä on mahdollisuus järjestää oppisopimuskoulutus. Nykyisin osa oppisopimuskoulutuksen järjestäjistä ostaa koulutuksen muilta koulutuksen järjestäjiltä, eivätkä roolit ole selkeitä työnantajan tai opiskelijan näkökulmasta".
Tämä on minustakin totta. 

11. Vähennetään pakollisia suunnitelmia

"Muutos vapauttaa opettajien työaikaa koulutukseen".

Totta.  AMKE on luetellut 19 pakollista suunnitelmaa. Minusta pelastussuunnitelmat ovat "pakolliset"", mutta esim. järjestyssäännöt pitäisi tulla suoraan opetushallituksesta, olisivat kaikille samanlaisia.Näiden suunnitelmien (19) teko vaatii monta henkilötyövuotta ja paperia tarvitaan monen metsätilkun puiden verran.

12. Poistetaan takaisinperintä valtion luovuttamista ja rahoittamista oppilaitostiloista luovuttaessa

Tätä en osaa kommentoida.

13. Poistetaan opetusalan hankebyrokratia

AMKE: "Opetushallituksella kuluu 30 henkilötyövuotta hankkeiden hallinnointiin".
Minusta myös oppilaitoksessa hankkeissa raportointiin ja paperityöhön kuluu liikaa aikaa verrattuna itse hankkeeseen. Yleensä myös hakuvaihe on raskas ja odottaminen.

14. Tutkintojen myyminen ulkomaille mahdolliseksi

"Koulutusvienti edellyttää, että koulutuksen järjestäjä voi periä maksuja koulutuksen järjestämisestä ja tutkinnon myöntämisestä maksu ulkomailla Samalla poistetaan säädökset, jotka edellyttävät opiskelijalta suomen, ruotsin tai saamen kielen taitoa ja sitä, että ulkomailla koulutettava henkilö on suomalaisen koulutuksen järjestäjän opiskelija".

Tätä kohtaa vastustan. 
Minusta koulutusta ei kannata viedä, sillä näissä on nähty, että koko paketin laatu kärsii sekä kotimaassa että ulkomailla. Suomen rahat on loppu ja lisää ei tule, eikä ainakaan koulutusviennistä.
Vienti minusta johtaa vielä siihen, että koulutus muuttuu maksulliseksi, kuten se on ulkomailla. Minusta ensimmäinen perusasteen tutkinnon kuuluu olla suomalaiselle nuorelle ilmainen.
Suomen ja ruotsin (ja saamelais alueella saamen) kielitaitovaatimuksesta ei saa missään nimessä luopua. Perustuslain mukaan Suomi on kaksikielinen tasavalta.

Kielipuoli Suomea kuvatkoon yläkuvan pyrstötön fasaani.

Muuten yllä mainitut kohdat varmasti vievät Suomea ja ammatillista koulutusta eteenpäin. Viimeinen kohta on minusta jo turha.

Sen sijaan AMKE:n seuraavaa ehdotusta KESU:sta luopumista osin kannatan, maailma tosiaan muuttuu niin nopeasti, että neljän vuoden päästä on vaikea ennakoida. Jotkut raamit pitää olla ja suuntamerkit, sillä
"On helmee olla amis".

Perustulomallit ovat liian kalliita

Olen ihmetellyt monia "uusia ideoita ja hankkeita", eräs niistä on perustulo.

Perustulon idea on se, että kaikki saavat perustuloa ilman "tarvehankintaa".

Suomessa oli vuoden 2014 väestöä 5 471 753 eli miltei 5,5 miljoonaa.

Jos jokaisena vuoden kuukautena annetaan perustuloa vaikkapa 560 euroa tulee kustannuksiksi
5,5 miljoonaa x 12 kk * 560 euroa/kk = 36 960 miljoonaa euroa eli omien laskujeni mukaan 37 miljardia euroa. Meillä oli viisi henkinen perhe eli tällä tavoin laskettuna olisimme saaneet enemmän rahaa perustulossa, kuin että kävimme töissä. Eli viisihenkinen perhe tuli toimeen alle 2800 euron nettotuloilla.

Vaikka otettaisiin alaikäiset pois ja alennettaisiin tukea 500 euroon tulisi tulokseksi 4,5 miljoonaa x 12 kk x 500 euroa eli 27 000 miljoonaa eli 27 miljardia. Tällöin lapset varmasti saisivat lapsilisää, ja perhe mahdollisesti kotihoidontukea. Eläkkeitä maksetaan luonnollisesti edelleen, eli en aivan oivalla koko perustulouudistuksen ideaa. Tämähän olisi uusi pohjaton menoautomaatti. Niitä Suomessa on keksitty ennenkin ja varmasti yritetään keksiä vastakin. Kummallista on se, että työssäkäyvien palkkoja halutaan alentaa, mutta ylisuuriin ja liian kattaviin tukiin ei kajota. A-Talkissa 1.10.15 heitettiin jopa luku 1000 euroa kuussa, tämähän tarkoittaisi jo 54 - 74 miljardia!

Itse en ole saanut lapsena kuin lapsilisän, joka maksettiin äidin tilille, verotuksessa oli tuolloin lapsivähennys. Omat lapsemme ovat saaneet vain lapsilisää noin 100 euroa kuussa vaimon tilille ja jossain vaiheessa kodinhoidontukea, joka on vähemmän kuin yhteiskunnan panostus päivähoitoon. Lapsivähennyksiä verotuksessa ei ole. Tällä hetkellä ei tule mitään tukia. Minusta ei tarvitakaan, vaikka nettotulot ovat "elatusvelvollisiin nähden" pienet, ymmärrän, että Suomella ei ole varaa enempää. En ole kateellinen rikkaille, he ovat ottaneet riskiä ja yrittäneet tai tekevät kovasti töitä, tai omaavat kyvyn, joka on hinnoiteltu "oikein".

Perustulo lisäisi minusta rutkasti julkisen sektorin menoja, eli esimerkiksi kaikki opiskelijat eivät suinkaan saa mitään opintotukea eikä heidän tulotasonsa ole kehuttava, omasta lähipiiristäkin on esimerkkejä täysikäisistä korkeakouluopiskelijoista, jotka eivät saa lainkaan opintotukea. Tämän ongelman poistamiseksi ei kannata alkaa maksaa 5,5 miljoonalle ihmiselle satoja euroja kuussa rahaa ilman mitään vastiketta.

Tässä linkissä on esitetty summa 560 euroa kuussa. Luultavasti 560 euroa kuussa ei edes perustulon ajajien mukaan riittäisi vaan päälle räätälöitäisiin asumis- ja muut tuet osalle varmasti toimeentulotuki. Luultsvasti kolmen lapsen yksinhuoltaja saisi enemmän tukea kuin 560 euroa. Neljälle tuki olisi 2240 euroa, aika hulppea summa.

Toimenpidealoite www-sivulla luki lisäksi, että "perustulo takaa kattavan toimeentulon kaikille ja kaikissa tilanteissa, jolloin väliinputoajaryhmiä ei synny, mitä myös eduskunnan perustuslakivaliokunta on edellyttänyt käsitellessään nykyisen perustuslain pohjana olevaa perusoikeusuudistusta." Perusoikeusuudistuksesta en tiedä, mutta kannattaa tehdä sellainen, joka voidaan taata ja on taloudellisesti siedettävällä tasolla. Nykyisetkin perusoikeudet antavat minusta riittävän suojan ja turvan. Perusoikeudet tuntuvan rajoittavan ja hidastavan lainsäädännön uudistamista.

Aloitteessa puhutaan "ihmisarvoisesta elämästä", itsekin kannatan sitä. Omassa historiassani on opiskelu- ja multa ajoilta tilanteita, että ei ole ollut vuokran maksun jälkeen mitään muuta rahaa, koska opintolainaakaan ei ole saanut. Tällöin myös tingittiin syömisestä. Minusta ihminen ei tarvitse kampaamoja, ravintolaillallisia, kesämökkejä, purjeveneitä eikä ulkomaanmatkoja, eikä niitä tarvitse yhteiskunnan maksaa, jotta elämä olisi ihmisarvoista.

Minun mielestäni sosiaaliturvasta ei saa tehdä mitään automaattia, joka syö loputkin yrittämisen halut ja valtion ja kuntien rahojen rippeet, Minusta rikkaat ja keskituloiset selviävät ilman tulonsiirtoja, ja vain köyhiä pitää tukea, ja ilman nöyryyttämistä, köyhyys on harvemmin oma valinta. Minusta automaattiset maksut johtavat varmasti epäselvyyksiin.

Liian iso perustulo ajaa minusta hyvinvointivaltion alas, sillä se maksaa niin paljon, että kaikesta muusta joko leikataan tai palvelu muuttuu maksulliseksi, niin kuin monessa muussa maassa.

Ne jotka yrittävät ja ponnistelevat voivat sitten hankkia rahoillaan halukkuutensa mukaan veneitä, uima-altaita, tauluja ja mitä ikinä haluavatkaan.

Suomen kansantalous on pian selvitystilassa, ellemme laita asioitamme kuntoon. Jos luottoluokituksemme laskee, lainan hoitokulut kasvavat ja lainahana menee kiinni, katsotaan saammeko EU:lta jokainen perustuloa käteen. Tuskin. Saamme sieltä samanlaisen leikkauslistan kuin Kreikka, Irlanti, Portugali ja Espanja. Eli se siitä perustulosta.
*****
Tätä samaa velliä Ylen A-TALK:ssa 15.10.2015 hämmennettiin, eli  kansalaiset saisivat 500-800 euroa verottomana. Ihmetytti Sipilän hallituksen ministeri, hallitushan on leikannut kaikkien muiden etuja paitsi ei maanviljelijöiden. Suomihan maksaa EU-tukien lisäksi myös kansallista tukea.
Ilmeni että yksinhuoltaja ei elä perustulolla, joten useimmat tavalliset tuet jäävät ja epätavalliset veteraanituet, ja monet muut tuet jäisivät, joten pitää toivoa, että tätä ei tule. Liian kallista.
****
31.10.2015
Kela valmistelee mallia, jossa perustulo on 800 euroa täysimääräisenä ja osana 550 euroa, eli Suomi sinun luottoluokitus putoaa, tätä ei ole varaa maksaa.

30.3.2016
Olli Kangas ja Ville-Veikko Pulkka on laatinit esityksen "Ideasta kokeiluun? - Esiselvitys perustulokokeilun vaihtoehdoista". Luin 30.3.2016 ilmestyneen tutkimuksen yhteenvedon ja suosituksen ja minusta ongelmat on tunnustettu, jotakin kaiketi esiselvityksen pohjalta kokeillaankin. Tässä lainaus yhteenvedosta: "Esiselvityksessä pohditaan puhtaan perustulon, osittaisen perustulon, negatiivisen tuloveron ja muiden mahdollisten mallien soveltuvuutta kokeiluun. Puhdas perustulo voisi korvata suuren osan tämän hetkisestä syyperusteisesta sosiaaliturvasta. Tästä johtuen etuuden tulisi olla huomattavan suuri. Malli olisi kuitenkin varsin kallis. Osittainen perustulo puolestaan yhtenäistäisi suuren osan nykyisiä perusturvaetuuksia ja ansiosidonnaiset etuudet jäisivät suurelta osalta ennalleen. Osittaista perustulomallia simuloidaan eri etuustasoilla ja eri asumiskustannuksilla kannustinvaikutusten selvittämiseksi".

Nuorten oppisopimuskoulutuksessa "kaikki voittavat"

Nuorten oppisopimuskoulutusta on haluttu lisätä. Nuorilla on tarkoitettu jopa 15-vuotiaita peruskoulun päättäneitä nuoria.

Ammatissa -lehdessä on kahden sivun juttu "Oppisopimuksessa kumpikin voittaa" pääkaupunkiseudulta, jutussa on haastateltu Espoon Omnian edustajia. Kumpikin tarkoittanee työnantajaa ja oppisopimuksella opiskelevaa.

Hyvä, että nuorille räätälöidään palveluja. Etusivulla on juttua markkinoitu " Oppisopimuksessa kaikki voittavat". Kaikki on minusta liikaa sanottu, sillä koulutus voi olla kalliimpi, kuin ryhmämuotoinen oppilaitoksessa tapahtuva, jossa ollaan työssäoppimassa.

Valtakunnassa on ollut kokeiluja, joissa yhteisvalinnan aikana on valikoitu peruskoulun päättäviä nuoria oppisopimuskoulutuksen ennakkojaksolle ammatilliseen oppilaitokseen. Ennakkojaksolla opetetaan alan peruskäytännöt ja tarvittavat lainsäädäntöopinnot (esim. työsopimuslaki, työturvallisuuslaki, laki nuorista työntekijöistä, vuosilomalaki, oppisopimuslaki, ja perustuslain perusoikeudet).Ennakkojaksolla ollaan myös työpaikalla, mutta ei työ- eikä oppisopimuksessa, mutta esimerkiksi työssäoppimassa.

Peruskoulun päättävillä nuorilla (15 v - 18 v) oppisopimus voi tapahtua monessa työpaikassa eli opiskelija voi vaihtaa oppisopimuspaikkaa tutkinnon osittain. Jos oppisopimus päättyy, opintoihin kannattaa rakentaa malli, jossa opiskelija siirtyy oppilaitoksen perusryhmään, josta vastaavasti joku toinen voi siirtyä oppisopimukseen.

Oppisopimusopiskelijat opiskelevat myös teoria-aineita, kuten ylläolevassa jutussa merkonomitutkintoa suorittavat, kahdesti kuukaudessa. Malli voi olla toisenlainen eli opiskelijat voivat olla neljä päivää viikossa töissä ja yhtenä päivänä viikossa opiskellaan koulussa lukujärjestyksen mukaan ryhmässä. Opiskelija saa palkkaa työajalta ja koulupäiviltä korvauksia. Hän ei saa opintotukea eikä koulusta ilmaista ateriaa. Oppisopimusta säätelee Laki oppisopimuskoulutuksesta, Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta pitää myös sisällään pykäliä, jotka pitää ottaa huomioon. Esimerkiksi 17 § alkaa "Pääosin työpaikalla järjestettävä koulutus voi perustua 15 vuotta täyttäneen opiskelijan ja työnantajan välillä tehtyyn kirjalliseen määräaikaiseen työsopimukseen (oppisopimus). Oppisopimus voidaan tehdä, jos työnantaja ja 8 §:ssä tarkoitettu koulutuksen järjestäjä ovat asetuksella tarkemmin säädettävällä tavalla sopineet oppisopimuskoulutuksen järjestämisestä "

Nuorten oppisopimus on aikuisten oppisopimukseen varsin erilainen järjestelmä, sillä
-on malleja, jossa tutkinto suoritetaan monissa työpaikoissa eli järjestelmä on varsin joustava, ja ongelmat on pyritty minimoimaan.
-Koska on kysymys nuoresta työntekijästä, huoltaja voi purkaa työ/oppisopimuksen (Laki nuorista työntekijöistä 3§).
-Työnantaja voi purkaa sopimuksen koeajalla, ja joustavasti muutenkin, kun tutkinnon osa vaihtuu ja opiskelija pääsee oppilaitokseen perusryhmään.

Opiskelijat eivät siis saa opintotukea, mutta Suomessa opintotuen raja on muutenkin 17 vuotta. Lisäksi kotona asuvan alaikäisen tukeen vaikuttavat vanhempien tulot, ja tuki on minimaalinen, kun asuu kotona, esim. täysi opintotuki on 97 e/kk.

Nuorten oppisopimus ei minusta sovi kahdesta syystä massakoulutukseksi
1. Systeemi on varsin raskas opiskelijalle, sillä riippuen työ/oppisopimuksesta on hän töissä oppilaitoksen loma-ajat. Vuosiloma alkaa kertyä vasta kunnolla toisena ja kolmantena vuonna. Työn ja opiskelun yhdistäminen ei sovellu liian nuorelle automaattisesti.(Laki nuorista työntekijöistä 9§ ensimmäinen momentti: "Työnantajan on huolehdittava siitä, ettei työ ole nuoren työntekijän ruumiilliselle tai henkiselle kehitykselle vahingoksi ja ettei se vaadi suurempaa ponnistusta tai vastuuta kuin hänen ikäänsä ja voimiinsa nähden on kohtuullista."

2. Näkemykseni mukaan koulutus on kalliimpaa kuin oppilaitosmuotoinen opetus olettaen, että teoriaryhmä on pienempi. Tällä hetkellä työnantajalle on maksettu vielä erillistä korotettua koulutuskorvausta, kun hän työllistää nuoren. Systeemi maksaa minusta yhteiskunnalle enemmän kuin ns. ammatillisen peruskoulutuksen päiväkoulutus, vaikka oppisopimuksena järjestettävä amatillisen peruskoulutuksen yksikköhinta on 6606,76 euroa vuonna 2016, mutta työnantaja saa tämän lisäksi korvauksia. Lukiossa vastaava rahoitus on likimain 6000 euroa, ja ammatillisessa peruskoulutuksessa runsaat 10 000 euroa. Ainakin amiksen rahoista niistetään.

3. Yhteisten aineiden kontaktiopetus jää minusta aika ohuelle, eli tämä ei minusta voi olla kovin laajaa toimintaa. Jutun mukaan opiskelijat opiskelevat pari kertaa kuussa teoria-aineita (saavat itse vaikuttaa sisältöön!), jatko-opintoja varten olisi hyvä olla aika laajat äidinkielen, toisen kotimaisen kielen, vieraan kieleen ja matematiikan osaaminen.

4. Toinen tapa on rakentaa 2 +1 -malli, jossa opiskelija on oppilaitoksessa kaksi vuotta, ja viimeinen vuosi ollaan oppisopimuksella. Tällöin opiskelija siirtyy oppisopimukseen 17- ja 18-vuotiaana. Helposti 15-vuotiailla voi käydä niin, että ollaan vuosi tai kaksi oppisopimuksella, ja lopuksi palataan ryhmämuotoiseen koulutukseen.

*Oppisopimus voi olla hyvä tapa rekrytoida (mikä ajatus itse jutussakin on)
*Oppisopimuskoulutus sopii aktiiviselle nuorelle, mutta niin sopii koulutus päiväryhmässäkin
*Oppisopimuspaikassa tai oppilaitoksessa järjestetään näytöt tutkinnon osista, tämä pitää erikseen resursoida. Päiväkoulutuksessa näytöt annetaan yleensä työssäoppimisjaksolla.