torstai 27. marraskuuta 2014

Sähköiset yo-kirjoitukset etenevät aikataulussaan



Vaikka eilisestä 26.11.2014 Turun Sanomien uutisoinnista voisi toisin päätellä, sähköisiä ylioppilaskirjoituksia viedään vauhdilla eteenpäin.

Digabi-projekti teki päätöksen jalostaa oman järjestelmän, joka on minusta oiva ratkaisu. Minusta ei ole ollut koskaan tarkoituskaan käyttää jotain "vanhaa olemassaolevaa". Päätös uutisoitiin jo puolitoista vuotta sitten eli KESÄLLÄ 2013. Päätöksen hyvä puoli on hakkeroinnin ja lunttaamisen estäminen. Lisäksi varsin kevyellä tietoteknisellä laitteistolla voi kokeen suorittaa. Käyttöympäristö/järjestelmä syötetään koneeseen USB-tikulla.

Häiriötön oma järjestelmä, joka on yksinkertainen ja luotettava ja sopii yleisimpiin "kannettaviin", on ainakin oma toiveeni. Lisäksi on tiedotettava asiasta jo yläkoulussa, jolloin laitteet hankittaisiin jo lukion ensimmäiselle periodille. Entisenä tietotekniikan opettajana olettaisin, että lukiossa ja sen tuntijaossa olisi hyvä panostaa tietotekniikan opetukseen, tai ainakin niin, että kirjoitusohjelma ja taulukkolaskenta olisi hallussa. Nuorilla on paljon "älylaitteita", mutta siitä huolimatta tietotekniikan hyötykäyttö ei ole välttämättä riittävän hyvin hallussa.

Digabi on reagoinut Turun Sanomien uutisointiin omalla sivulla NÄIN.

Yläkuva on kooste "uutisesta", ja "vastineesta".

Olen sähköisistä yo-kirjoituksista blogannut aiemmin NÄIN.

sunnuntai 23. marraskuuta 2014

Lukion tuntijako ei juurikaan muuttunut


Lukion tuntijako ei juurikaan muuttunut
Muutokset ovat lähinnä kosmeettisia, eikä muuta käytännössä juuri mitään, suurempi vaikutus on sähköisillä ylioppilaskirjoituksilla. Tosin tieto- ja viestintätekniikkaa ei ole lainkaan pakollisten joukossa, enkä nähnyt listassa lainkaan.

Lukion ja ylioppilaskirjoitusten kesken oppiaine eli äidinkieli ja kirjallisuus ei muuttunut, eivätkä kielet.

Opinto-ohjausta on lukiossa jatkossa kaksi pakollista kurssia. Entisen yhden asemasta.

Matematiikassa ainoa muutos, joka minusta on todella huono, että ensimmäinen lukion kurssi on yhteinen. Tämä ei auta valitsemaan pitkää matematiikkaa, sillä matematiikkaa on peruskoulussa jo luettu yhdessä yhdeksän vuotta. Lisäksi lukion kurssivalinnat tehdään jo peruskoulun jälkeen kesällä, eikä syksyllä ykköskurssin jälkeen. Pitkän matematiikan yo-kirjoituksiin ilmoittautuu vuosittain noin 12000 kokelasta ja lyhyen matematiikan yo-kokeeseen noin 18 000 kokelasta

Reaaliaineista pakollisen kurssin menettivät uskonto ja historia, eli uskontoa on kaksi pakollista kurssia, historiassa kolme, kuten yhteiskuntaopissakin, joka sai kurssin lisää, kuten filosofiakin, jota on kaksi pakollista kurssia. Minusta todella pieniä muutoksia, jotka kuvaavat myös yo-kirjoituksiin ilmoittautumisia.
Yhteiskuntaoppiin ilmoittautuu nyt noin 8500 kokelasta, kun historiaan vastaavasti 7200 kokelasta, aiemmin historia oli suositumpi.
Uskontoon (ev.lut) ilmoittautuu noin 2500 kokelasta, kun filosofiaan vastaavasti 1200. Uskonnon valinnaisten kurssien määrää nostettiin neljään. Sekä filosofian että uskonnon ilmoittautumiset ovat olleet laskussa.
Terveystieto on suosituin reaaliaine ylioppilaskirjoituksissa, siihen ilmoittautui 15 400 kokelasta.

****
Ammatillisen koulutuksen tutkinnon perusteet muuttuvat pikavauhtia alkavaksi 1.8.2015. Muutokset ovat sangen suuria myös "yleissivistävissä aineissa". Elokuussa 2015 otetaan käyttöön osaamispisteet ja vieläpä taannehtivasti jo aloittaneilla samalla tutkinnon perusteet ovat päivitetty.

Ammatilliseen koulutukseen tuli 1990-luvun loppupuolella työssäoppiminen, sitten otettiin käyttöön uudet perusteet 2000-luvun alussa, seuraavaksi tulivat ammattiosaamisen näytöt nuorisoasteelle. Uudet tutkinnon perusteet tulivat myös 2009,

Ammatillisen koulutuksen opiskelijavalinta muuttui syksyllä 2013, eli yhdeksäsluokkalaiset saivat etusijan koulutukseen hakeutumisessa, sillä he saivat rutkasti lisäpisteitä.

Lukioon pääsyyn ratkaisee edelleen vain keskiarvo ja opintopolun mukaan "Lukiokoulutuksen opiskelijavalinnassa noudatetaan opetus- ja kulttuuriministeriön päätöstä lukion opiskelijaksi ottamisen perusteista (856/2006, muutosasetus 948/2007 ".
*****
Minusta lukion tuntijakouudistuksessa olisi pitänyt poistaa epätasa-arvo päivä ja iltalukion välillä. Toisessa 75 kurssia, joista vähintään 47 on pakollista, lisäksi on vähintään 10 syventävää kurssia. Aikuislukiossa kursseja on luokkaa 44. Minusta tämä on epätasa-arvoista. Epätasa-arvoista on minusta se, että jos on aloittanut päivälukion joutuu suorittamaan (tai sisällyttämään tutkintoon) aikuislukiossa liikunnan, terveystiedon ja kaksi kurssia kuvataidetta tai musiikkia.

Minusta on eri asia suorittaa lukio 44 kurssilla kuin 75 kurssilla.

maanantai 17. marraskuuta 2014

Ahtisaarileivos



Ahtisaaripäivien yhteydessä presidentti ja Nobelin rauhanpalkinnon saaja Martti Ahtisaari vieraili Turussa 13.11.2014. Päivä alkoi Turun ammatti-instituutin Aninkaisten koulutalossa. Leipuri-kondiittorialan opiskelijat opettajansa johdolla olivat suunnitelleet Ahtisaarelle nimikkoleivoksen. Perusraaka-aine on rahka.


Juhlapäivän jälkeen leivoksia on myyty Aninkaisten herkussa koulutalon myymälässä Nahkurinkadulla. Yhden leivoksen hinta on 3 euroa. Ostin kaksi leivosta.


Leivos oli minusta varsin hyvä. Rahkamainen hyytelö oli hallitsevana raaka-aineena. Söin leivokset kylmänä.

Mansikan sijasta leivoksen päällä voi olla sokerimassasta tehty sovinnonkyyhky, lähde täällä.

Leivoksessa on virallisissa tilauksissa myös kyyhky-logo.



sunnuntai 16. marraskuuta 2014

Ei rahalla opiskelemaan vaan pääsykokeet säilytettävä yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin

Maksullisissa korkeakouluissa aloitti parisensataa opiskelijaa. Asiasta on juttu Helsingin Sanomissa  täällä, kuva ei liity juttuun, mutta kuva symboloi akateemisen opin korkeutta ja sininen taivas vapautta.

"Helsinkiin on avattu syksyn 2011 jälkeen kolme maksullista korkeakouluyksikköä, joihin pääsee opiskelemaan ilman pääsykokeita. Maksullisissa korkeakouluissa voi Suomessa opiskella kauppatieteitä ja oikeustieteitä".

Perustuslain 16§:n loppu kuuluu:
Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta sekä kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä.

Tieteen, taiteen ja ylimmän opetuksen vapaus on turvattu
.”

Tämä on minusta väärin, jos tutkinto rinnastetaan vastaavaksi kuin Suomen valtion rahoitteisten kauppakorkeakoulujen ja oikeustieteellisten tiedekuntien. Minusta tieteen vapautta ei ole maksullisuus, eikä tämä maksullisuus sovi minusta ilmaisuun: "kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä ".

Jos tutkintovastavuutta ei ole, niin asia on sitä myöten selvä. Muuten minusta rahalla ei pidä antaa ostaa koulutuspaikkaa. Kuka takaa että vaatimukset ovat samat kuin "yleisissä korkeakouluissa"?

*****

Suomessa täytyy pian päättää korkeakoulutuksen painopisteet ja tarjonta. 

Minusta ammattikorkeakoulututkinto ja jatkotutkinnot ovat epäonnistuneet siinä mielessä, että minulle on epäselvää tutkintojen ero.

Mikä on tiedekorkeakoulun ja ammattikorkeakoulun ero?

Mikä on Insinööri YAMK-tutkinnon ja DI-tutkinnon ero?
Mikä ero on siinä, että henkilö esimerkiksi Otaniemessa Teknillisessä Korkeakoulussa (vai onko se Aalto yliopisto) suorittaa diplomi-insinööritutkinnon tai hän suorittaa AMK-insinööritutkinnon jälkeen ylemmän AMK-tutkinnon. Miksi tarvitaan kaksi polkua tähän? Mikä ero tässä on? Mitä järkeä on haaskata resursseja rinnakkaiseen koulutukseen?

Entä mitä eroa on tradenomin YAMK-tutkinnon ja kauppatieteenmaisterin tutkinnon välillä?

Mihin tarvitaan terveyspuolen mahdollisia YAMK-tutkintoja?

Mihin työllistyy restonomi YAMK?

Miksei perata tutkintoja ja supisteta sekä tiedekorkeakoulujen sisäänottoa ja tiedekorkeakoulujen määrää että liian nopeasti polkaistuja ammattikorkeakouluja? Ikäluokat ovat pienenemässä. Minusta sekä ruotsinkielisten  että suomenkielisten korkeakoulupaikkoja pitäisi rajusti supistaa. Ruotsinkielisiä paikkoja voisi minusta sijoittaa enemmän ammatilliseen koulutukseen. Englanninkielisten koulutusten valtionrahoitus (jos sellaista on) pitää välittömästi lopettaa, samoin ilmaiset kielikylvyt. Jos joku haluaa kielikylpyä voisi sen ostaa.

Tiedekorkeakoulujen tohtorikoulutusta pitäisi minusta myös vähentää. Jatkotutkintojen suorittaminen ei varmasti voi olla itsetarkoitus. Koulutus on hyvä investointi, mutta ylikoulutus ei ole järkevää. Turha on työntää rahaa monenkertaiseen koulutukseen. Tohtorin työllistyminen yksityiselle sektorille ei ole sen helpompaa kuin maisterin.

Ammattikorkeakoulu- ja tiedekorkeakoulukelpoisuus saavutetaan lukion käymisen jälkeisellä ylioppilastutkinnon suorittamisella tai ammatillisen perustutkinnon suorittamisella. Tämä on hyvä lähtökohta. Myös pääsykokeet pitää säilyttää, sillä sekä lukiossa että ammatillisessa koulutuksessa arvosanat eivät ole aina vertailukelpoisia esimerkiksi lukihelpotusten ja mukautettujen arvosanojen vuoksi. Lukihelpotuksesta ei tule käsitykseni mukaan edes merkintään ylioppilastutkintotodistukseen, eikä ammatillisen koulutuksen mukautus vaikuta jatko-opintokelpoisuuteen. Tämän vuoksi kattavat pääsykokeet yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin on säilytettävä, vaikka nekin syövät resursseja.

keskiviikko 12. marraskuuta 2014

Turun tori varsin tyhjä





Kuva Turun torilta 12.11.14 puolilta päivin


Tässä kuva hieman toisesta kulmasta.

Aiemmin jo keskustan kauppoja on lopetettu, juttu tai kuvia TÄÄLLÄ.

Jos Toriparkki siis tulee, niin silloin rakennusaikana nämäkin myyjät ovat poissa, ja voisivat siirtyä Puutorille, jossa lapsuudessani oli torikauppaa. Puutorin alla on oma "toriparkkinsa".

Turun torilla on todella vähän torimyyjiä ja asiakkaita.

lauantai 8. marraskuuta 2014

135-vuotias Turun Klassikko



Turun Suomalainen lyseo perustettiin vuonna 1879. 

Tänään 8.11.2014 koulu vietti Turun suomenkielisen lukiolaitoksen 135-vuotisjuhlaa. 

Koulun nimi ja rakennus ovat vaihtuneet, mutta Turun Klassikoiden puolesta puhunut Antti Jääskeläinen sanoi, että koulu ei ole rakennus vaan henki. 

Nykyiseen koulurakennukseen siirryttiin osapuilleen 1964, ensimmäiset tytöt pääsivät kouluun pyrkimään ja aloittamaan syksyllä 1972, ja viimeinen kokonaan poikaluokka aloitti syksyllä 1973, eli silloiselle 1D-luokalle, jossa itsekin olin, ei "riittänyt" enää tyttöjä, kolmelle muulle luokalle kyllä. Syksyllä 1975 viimeinen ikäluokka tuli oppikouluun ja tämä oli viimeinen ikäluokka, joka luki pitkän latinan. Seuraavat oppilaat tulivat yläasteen 7-luokalle syksyllä 1978.

CXXXV-juhlat aloitti koulun rehtorin Helena Rönkän muotokuvan paljastus, josta on myös koulun Facebook-sivulla täällä.

Tilaisuus oli lämminhenkinen, paikalla olivat koulun nykyinen rehtori Kai Heino, taiteilija, Helena Röngän tytär, entisiä Helena Rönkän oppilaita, vanhoja klassikoita,  entisiä opettajia ja nykyisiä opettajia ja oppilaita.

Helena Rönkä opetti omana aikanani myös latinaa. Hän siirtyi yläasteen rehtoriksi 1970-luvulla, kun koulu muuttui oppikoulusta peruskouluksi ja lukioksi. Helena Rönkää kuvattiin hyväksi ja vaativaksi opettajaksi, jonka asiantuntemusta antiikin historiasta kiitettiin. Hän ymmärsi oppilaita ja oli lämminhenkinen. Rönkä, joka oli koulussa myös tyttönimellään Sovinen, ei opettanut minua, vaan koulussa oli kolme muutakin latinan opettajaa.

torstai 6. marraskuuta 2014

Talon purkua Itäisellä Pitkälläkadulla, ja uuden rakentamista

Eilen 5.11 purettiin Kivenhakkaajankadun päässä Itäisellä Pitkänkadulla taloa, jossa lienee ollut lapsuudessani liikkeitä ja varmastikin asukkaita, mutta viime vuosina tyhjää ja välin talonvaltaajia.

Nyt taloa rouhitaan alas.

(Kuva suurenee kyllä)


Tässä tilanne 6.11


11.11.14 on jäljellä vain kivijalka ja alakerros

17.11.14 Maan tasalla miltei


8.12.2014 on joku maalannut "OLEN ENÄÄ MUISTO VAIN"

15.12 kivijalkakin on poissa

Tontti on tyhjä

11.2.2015 ensin ilmestyi aita ja sitten töhry


24.2.2015 aitaan on tehty kunnon graffitti tai maalaus

Tylkkärissä talosta oli asiantunteva muistokirjoitus

Lopulta tilalle on tulossa kerrostalo, josta tietoa Turun kaupungin Rakennuslautakunnan sivuilla oheisessa linkissä
Setlementtiasunnot Oy:n rakennuslupahakemus 3-14-11 (2014-1584)
Taloon tulee 2785 neliömetriä, jos se sitten toteutuu.



ja talo nousee ja osoite on siis Itäinen pitkäkatu.

Tässä jo valmis

sunnuntai 2. marraskuuta 2014

Ei opettajarekistereille, kyllä opettajanimikkeen suojaamiselle

Yliopistoissa on mahdollisuus saada opettajan pätevyys, myös muualla on mahdollisuus saavuttaa opettajan pätevyys, josta säädetään Asetuksessa opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksissa.

Kansanedustaja Pauli Kiuru on Kokoomuksen verkkosivujen mukaan esittänyt, että opettaja ammattinimikkeenä olisi suojattu. Edelleen Kiuru toteaa, että "Lapsilla, opiskelijoilla sekä lasten vanhemmilla on oikeus tietää ja tarvittaessa tarkistaa, onko opettaja kelpoisuusehdot täyttävä pätevä opettaja".

Tämä toteutuu jo nyt, vanhemmat ja  opiskelijat saavat tiedon jo nyt julkisuuslain nojalla

Kiurun ehdotuksesta on Kalevan sivulla täällä.

Kai-Ari Lundell blogissaan Pro Peruskoulu on kirjoittanut asiasta otsikolla Opettajat rekisteriin 6  täällä. Blogin kommenteista kaksi on omiani, mutta ajattelin ne nostaa omaankin blogiin, tärkeä asia.

Yhtä mieltä olemme siitä, että "Epäpätevä 'opettaja' ei saisi käyttää nimikettä opettaja".

Seuraavasta olen samaa mieltä, sillä jo nykyinen julkisuuslaki takaa tämän
"Kiurun mielestä lapsilla, opiskelijoilla ja lasten vanhemmilla täytyy olla oikeus tietää ja tarvittaessa tarkistaa, täyttääkö opettaja kelpoisuusehdot"
Tämä minusta jo toteutuu, eli ei tarvita Kiurun esittämää rekisteriä:

Kelpoisuusasetus ja esimerkiksi sen 23§ asettaa koulutuksen järjestäjän hakemaan kelpoista opettajaa. Asetus on varsin tiukka.

Katsoin OKM:n raporteista niin epäpäteviä on enemmän ruotsinkielisissä kuin suomenkielisissä kouluissa. Erityisopettajina toimii myös epäpäteviä. Pitää muistaa, että heillä voi olla opettajan koulutus. Minusta ruotsinkielisessä koulussa pitää olla ruotsinkielinen opettaja. Opettajan saaminen on myös palkkauskysymys ja työolosuhdekysymys. Erityisopettajan työ on varsin rankkaa.

Kelpoisuusasetus on varsin tiukka. 

Yläkoulussa, lukiossa opettajalla pitää olla ensinnäkin vaadittava tutkinto, opettajan koulutus, arvosanat opetettavissa aineissa .

Ammatillisessa koulutuksessa yhteisten aineiden opettajan kelpoisuus on kuten lukiossa ja peruskoulussa (suunnilleen), ja ammatillisen opettajan pätevyyden saamiseksi pitää olla soveltuva tutkinto, ja  alan työkokemusta vähintään kolme vuotta sekä opettajan pedagogiset opinnot

Luokanopettajan pätevyys määritellään asetuksen 4§:ssa: "kasvatustieteen maisterin tutkinnon, vähintään 60 opintopisteen tai vähintään 35 opintoviikon laajuiset peruskoulussa tai perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot sekä vähintään 60 opintopisteen tai vähintään 35 opintoviikon laajuiset opettajan pedagogiset opinnot"

Kouluissa voi olla pätevä opettaja opettamassa ainetta, johon hänellä ei ole pätevyyttä, esim tietotekniikassa. Tuskin monellakaan tietotekniikan opettajalla on tietojenkäsittelystä maisterin tutkintoa ja riittävää arvosanaa ja auskultointi suoritettuna.

Yllä oleva tarkoittaa sitä, että johonkin pätevä opettaja ei ole pätevä kuin kapeaan sektoriin, joten opettajarekisteri voi antaa väärän kuvan, eikä sitä pidä perustaa, sillä tiedon saa jo nyt vain kysymällä. Myös tutkintotodistukset ja koulutodistukset ovat julkisia, myös oppilaiden. Ne saa koulusta yksinkertaisesti vain pyytämällä kuka tahansa. Pyyntöä ei tarvitse perustella.

Olisiko rekisteri avoin, kuten julkiset verotiedot? Olisiko se internetissä? Talletetaanko siihen myös opettajan sosiaaliturvatunnus? Samannimisiä opettajia on olemassa.

Lisäksi lasten kanssa työskentelevältä vaaditaan rikosrekisteriote. Tätä tietoa ei voi rekisteröidä, sillä opettaja näyttää pyytämäänsä rikosrekisterin otetta työnantajalle.

Monet epäpätevät opettajat ovat pätevöitymässä. Epäpätevän opettajan virkasuhde loppuu määräajan jälkeen. Työnantajan pitää siis hakea pätevää opettajaa tämän jälkeen. Opettaja on virkasuhteessa. Määräaikaisen virkasuhteen saa katkaista toisin kuin määräaikaisen työsuhteen. Edelleen kannattaa käyttää koeaikaa, jolloin voi lain määräämissä rajoissa voidaan purkaa virkasuhde, jos ongelmia epäpätevän opettajan kanssa on.

Isoissa kaupungeissa saa varmasti päteviä opettajia tavanomaisiin oppiaineisiin. Kun ei ketjuta opettajan virkasuhteita vaan vakinaistaa heti tai mahdollisimman pian tai hakee suoraan virkaan ei epäpäteviä pitäisi olla. Lyhyisiin sijaisuuksiin tuskin tullaan saamaan aina kelpoisia opettajia. Pitäisikö tällöin oppitunnit peruuttaa? Isompi ongelma on minusta koulussa kaikenlaiset koulukuvaukset ja muut tilaisuudet sekä tilanteet, jossa oppilaat, joutuvat kantamaan pöytiä portaissa ja  jotka kaikki vievät aikaa oppitunneilta kuin satunnaisen sijaisen pitämä yksittäinen tunti.

Syrjäseuduilla on varmasti ongelmia, sillä esimerkiksi lukion opiskelijamäärä voi olla niin pieni, että on hankala palkata monia opettajia, eivätkä kurssitarjotin ja etäkurssit sovi valintojen kanssa yhteen. Tämä voi johtaa tilanteeseen, että jotakin ainetta voi opettaa juuri siihen epäpätevä opettaja, mutta joka tapauksessa pätevä opettaja. Eli tietotekniikkaa voi opettaa matematiikan opettaja tai filosofiaa voi opettaa yhteiskuntaopin opettaja.

Moniko kielikylpyopettaja on oikeasti pätevä antamaan englannin tai ruotsinkielellä opetusta? Ajetaanko tällä kielikylpyjen lopettamista? Tätä kyllä lämpimästi kannatan. Vähät resurssit pitää ohjata suomenkielellä opettamiseen suomenkielisissä kouluissa ja vain ruotsinkielellä opetettakoon ruotsinkielisissä kouluissa.

Tiivistelmä
1. Opettaja -nimike on suojattava, eli pitää olla suoritettu opettajakoulutus, jos kutsuu itseään opettajaksi. Tästä olen samaa mieltä. Mutta eihän nytkään ole voinut näin tehdä.

2. Rekisteri on minusta siis tarpeeton, koska tieto on saatavilla jo nyt. Julkisen viranomaisen asiakirjat ovat julkisia sen takaa julkisuuslaki ja perustuslain perusoikeus 12§ ja lause "Jokaisella on oikeus saada tieto julkisesta asiakirjasta ja tallenteesta". Eli opettajan määräyskirja on kelpoisuuden osalta julkista tietoa, eli vanhemmat ja opiskelijat saavat tämän tiedon kysymällä jo nyt. Ongelmaksi voi muodostua yksityiskoulut, julkisuuslaki ei päde niihin sekä kielikylvyt.

Myös opettajan tulot ovat julkisia, tiedon saa kunnalta kysymällä, eli mitä tällä rekisterillä haetaan, lisää valtion menoja vai? Henkilötietorekisteristä on omat lakinsa ja byrokratiansa, homma kaatuu sen kalleuteen.

Rekisterin tekee tehottomaksi myös samannimiset opettajat esimerkiksi Matti Virtanen. Onko myös opettajan sosiaaliturvatunnus yleisesti kaikille annettava tieto? Entä jos opettaja Liisa Laaksonen menee naimisiin, kuka pitää rekisteriä yllä, kun nimi vaihtuu. Onko tässä taas joku uusi virasto suunnitteilla, ja lisää julkisia menoja?

Muistutuksena Kokoomuksen muiden puolueiden suuntaan valtionvelkaa on pian 100 miljardia euroa, eli yli 590 miljardia mummon markkaa.