lauantai 26. marraskuuta 2011

"Ilmainen" peruskoulu?

26.11.2011
Suomessa on kuulemma ilmainen peruskoulu.

Totta se on, opetus on ilmaista ja kouluruoka. Yhdeksänvuotinen onni maksetaan verovaroista.

Yhä enemmän yksittäistapuksissa vaaditaan sekä omaa rahaa että varusteita: joissain kouluissa pitää hankkia luistimet ja sukset ja muut urheiluvälineet. Ne, jotka kritisoivat hankintoja, leimataan luusereiksi, mutta lapsiköyhyyttä on olemassa, moni perhe, varsinkin yksihuoltajaperhe joutuu turvautumaan toimeentulotukeen, ja moni hakee varusteet kirppikseltä. Tämä kannattaa huomioida: tuloerot ovat kasvaneet.

Jotkut opettajat vaativat raportteja powerpointilla tai wordilla tai tulostettuna, eikä koulun koneita saa käyttää, eikä liitetiedostona voi lähettää, jolloin tulostus tuli koulun paperille. Kaikilla nimittäin ei ole tulostinta, ei tietokonetta eikä powerpointtia kotona. Ihmettelen suuresti mihin katosivat kynä ja paperi, onko powerpoint jotenkin hienompi kuin ruutupaperilla tehty hieno analyysi. Tietokoneaikana monet eivät näe substanssia vaan välineen. En näe mitään hienoa powerpoint -diassa itsessään. Sisältö on tärkeää. Powerpointilla saa selkeää, ja animaatiota, mutta ei kai se peruskoulussa ole kaikkein tärkeintä. Luulisi opettajien arvostavan oppilaan omaa kirjoitusta, koska lyijykynällä ei saa ruutupaperille kirjoitusta copy-pastella.

Sitä paitsi monelta jää huomaamatta että nykyiset älykännykät mahdollistavat lunttaukset, koko netti on kokeen ajan käytössä, jos kännykkä saa olla sylissä tai käsissä. Rikkaan on mahdollistaa hankkia: älykännykkä, kannettava tietokone, hienot urheiluvälineet, lähteä luokkaretkelle, samaan aikaan kuin muut tekevät koulutöitä. Monet kielikylpyluokat tekevät reissun päättövuonna. En tietenkään kannata mitään tasapäistämistä, mutta ilmainen on ilmainen, pidetään siitä kiinni tai säädetään uudet perusoikeudet, peruskoulu on maksullinen!

Liikuntakin voisi minusta olla ilmaista koulussa: cooperin testi, pikajuoksut, pituushyppy, telinevoimistelu, vatsalihasliikkeitä, jalkapalloa, koripalloa ja lentopalloa tai sitten vaan liikutaan luonnossa. Talvella jääkiekkoa niillä joilla varusteet on, loput hiihtävät, jos varusteet on, jos ei ole sitten reipasta kävelyä, mutta Turussa on suksivuokraamo, jolloin kaikki pääsevät latubaanalle Impivaaraan ilmaisen peruskoulun piikkiin.

Kun omat lapset kävivät peruskoulua ostimme heille kaikille Aapiset, koulu käytti kierrätysversioita. Sukset ja luistimet olivat kotikäytössä ihan liikunnan riemun vuoksi, mutta lämpimien talvien aikana 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa oli yhdet hiihtokelit talven aikana, jolloin monojen kanssa tuli ongelmia, vaikka niitä oli useita, ne kävivät liian pieniksi. Suksisetit ja monot maksavat jo usealle lapselle monia satasia...Ostimme yhdet tai kahdet sukset naapureilta ja sukset kiersivät perheessä, mutta monokauppaan piti mennä ja monot maksoivat silloin maltaita tai yli 50 euroa kuitenkin, sidetyyppejä kun on useita, mutta suksiin käy vain oikea ja  oikea mono piti olla, aina sen yhden talven hiihdon ajan :)
Muutama viimeinen talvi on ollut kylmä ja luminen, mutta nyt näyttää taas "vähä" lumiselta.

Nykyisin on joissain yläkouluissa Itsenäisyyspäivän tanssit. Hyvä ja kannatettava perinne, mutta vanhemmat joutuvat vaate- ja kenkäkauppiaitakin kannattelemaan usealla setelilappusella, monellakaan 15-vuotiaalla ei ole mustaa pukua, nahkakenkiä ja valkoista paitaa ja solmiota. Pitkään musta puku ei edes pojille mahdu, kasvu kun jatkuu vielä yläkoulun jälkeen.
*****
4.12.2014

Suomi on hyvä maa. Valtioneuvoston oikeuskansleri on antanut ratkaisunsa "Oikeus maksuttomaan ja yhdenvertaiseen perusopetukseen" ja lausunnon tiivistelmässä lukee: "Oikeuskansleri totesi oppilaiden tasavertaisen oikeuden perusopetukseen edellyttävän minimissään, että kaikilla on maksutta käytettävissään laite, joka mahdollistaa opetukseen osallistumisen ja annettujen työtehtävien suorittamisen. "

Ratkaisu pdf-muodossa on täällä.

torstai 24. marraskuuta 2011

EU-perusteoksia

Marko Ruonalan upouutta EU-perusteosta ja hieman vanhempaa Reijo Kemppisen Suomi Euroopan unionissa jaetaan Eurooppa tiedotuksessa ilmaiseksi. Kirjat löytynevät eurroopatiedotuksen nettisivuiltakin.

Kirjoissa esitetään miksi EEC, EY ja EU ovat olemassa. Toisen maailman sodan jälkeisiä historiallisia näkökohtia, käydään läpi EU:n historiaa, kriittisiä kohtia, päätöksentekoa, ja perussopimuksia selvitetään, ja Ruonalan teoksessa on sivulla s.168 Timo Soininkin mielipide, EU on edennyt liian pitkälle., on myös Satu Hassin ja Erkki Tuomiojan muutaman mainitakseni.

Eurokriisin ja EU:n laajenemisen aikana suositan molempia teoksia sekä asian vastustajille että kannattajille.

Tosi on, että EU on liian laaja, hajanainen, monimutkainen ja kallis, mutta toiminnan lähtökohta, rauha, vapaakauppa ja valuutan vaihtokustannusten - ja riskien minimointi, on oikea.

EU:sta puuttuvat Sveitsi, Norja ja Islanti. Norjalla on öljyä, Islannilla maalämpöä ja kalaa, sekä Sveitsillä muita vahvuuksia esim. finanssisektori.

Olisiko integraatiolle Suomessa vaihtoehtoja? Minusta ei olisi ollut, mutta se EU, johon me liityimme on tyystin erilainen, kuin nykyinen.

Eurolle olisi ollut vaihtoehto, koska Ruotsilla ja Tanskalla on kruununsa!

Mentiinkö eurohuumassa liian pitkälle?
Laajeniko EU liian nopeasti?

Missä on yhteisvastuu, kun joku maa  on vaikeuksissa?
Miksi epäkohtiin budjettivajeissa ei puututtu eikä niistä piitattu?
Luultiinko, että talouskasvu kuittaa velat, eikä vaaraa velkaantumiselle nähty?
Nähdäänkö ongelmana, että pian vain Kiinalla on valuttaa, mitä lainata?
Autetaanko Suomea, jos olemme vaikeuksissa?

EU:n keskuspaikoista toinen on Belgian pääkaupunki. Belgia on maa, jossa on ollut vaalit, mutta poliittista hallitusta ei ole saatu kokoon. Eli ongelmia on vanhoissakin jäsenmaissa. Kreikkakin liittyi jäseneksi ennen Suomea jo vuonna 1981, Italia on ollut perustajajäsen 1957 kuten Rooman sopimuksesta voi päätellä, mutta Italia ja Belgia olivat jo mukana 1951 hiili- ja teräsunionissa. Espanja ja Portugali tulivat jäseneksi 1986.

Kaikki nämä faktat ja paljon muuta selviävät EU-perusteoksista, mutta kysymyksiin, meidän pitää löytää vastaukset :)

tiistai 15. marraskuuta 2011

Koulun suunnistusopetus


Minulla on käsitys koulun suunnistusopetuksesta.

Se on hyvää silloin, kun se perustuu siihen, että opetetaan perusperiaatteet: karttamerkit ja kompassin käyttö. Hyvä olisi käyttää joko kiintorasteja tai suunnistusseuran paikalleen laittamia rasteja ja tekemiä karttoja. Tällöin varmistustaan siitä, että rastit ovat oikeassa paikassa sekä kartalla että luonnossa.

Lasten mukaan pitää laittaa oikea kartta, rastinmääritteet ja kompassi. Kuvassa on kompasi ja kartta, ei rastinmääritteitä.

Kompassista näkee pohjoisen ja voi opettaa joko suuntaamaan kartan tai ottamaan suunnan.

Lapset ovat innokkaita, jos rastit ovat väärissä paikoissa, motivaatio lajiin menee. Tähän auttaa se, että on rastinmääritteet, jotka on tehnyt se henkilö, joka on vienyt rastit metsään.

Tärkeintä on uskaltaa mennä metsään, ja harrastaa turvallisesti, ja lapselle pitää kertoa, miten metsästä pääsee pois, jos eksyy. Turvallisuutta lisää, jos sovitaan selvät pelisäännöt ja maastossa ei ole jyrkänteitä eikä upottavia vesialueita, ja laitetaan oppilaat aluksi pareittain matkaan ja ollaan tutussa metsässä tai kaupungissa puistossa sprinttikartan kanssa.

Suunnistusliitolla ja seuroilla on materiaalia käyttäkää sitä.

Omille lapsilleni, jotka alkoivat käydä kuntorasteilla koulun "opetuksen" jälkeen, kävi koulussa niin kuin muillekin, että metsään kävi käsky ilman kompassia ja ilman rastimääritteitä eivätkä rastit olleet aina oikeassa paikassakaan. Kerran oli ollut kutosluokalla ajanotto, jos rastia ei löytänyt  tuli loppuaikaan +1 minuuttia. Tämä on tietenkin väärin, sillä tärkeämpää on löytää rastit omalla vauhdilla kuin löytää väärät rastit tai olla löytämättä. Suunnistuksen yksi idea on löytämisen ilo.

***
3.10.2012 edit
Tässä rastiympyrässä on monia kiviä, eli rastin määrite on miltei pakollinen. Valkoinen metsää, ja polku menee lähellä, koska kyse on taajamametsästä polkuja metsässä on enemmän kuin karttaan mahtuu, koska karttapala on Turun Ispoisista on kiviä metsässä enemmän kuin kartassa. tarvitaan siis määre millä puolella rastilippu on suhteessa kiveen, ja miten kivi määritetään, kokokin olisi hyvä tietää. Luultavasti kysessä on suuri kivi ja lippu on sen pohjoispuolella. Lisäksi rastilla olisi hyvä olla rasti koodi esim. 102.
Ikävä, jos tämä juttu pahoittaa jonkun opettajan mielen, mutta väärässä paikassa oleva rasti pahoittaa monesti sitä etsivän oppilaan mielen, puuttuva tai väärä rastinmäärite myös pahoittaa mieltä ja sen jälkeen "suunnistus" ei ole nuoresta kivaa.

Toisaalta oikealla asenteelta löytyy liput oikeat ja väärät.

Jos pummaa, pummilajit on määritelty täällä.

sunnuntai 13. marraskuuta 2011

Valetodistuksia

On ollut valelääkäriä, jolla on ollut tekaistuja tarinoita, jo vuonna 2008
STT: ”Turun hovioikeus piti ennallaan Karkkilassa ja Karjaalla valelääkärinä toimineen miehen tuomion. Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus tuomitsi viime syksynä miehen puolentoista vuoden ehdottomaan vankeuteen. Mies työskenteli ilman koulutusta lääkärinä vuosina 2008 ja 2009. Hän ehti hoitaa satoja potilaita ja kirjoittaa tuhansia reseptejä, muttei tiettävästi syyllistynyt vakaviin hoitovirheisiin”.

Nyt on tämä uudempi juttu, epäillyn nimen olen muuttanut XX:ksi. Edellinen valelääkäri paljastui pari vuotta sitten. hs.fi:n mukaan lääkäriliiton ” Pälve pitää XXn tapausta rankempana, koska tämä on toiminut laillistettuna lääkärinä. Pälve uskoo, että XX on pyrkinyt toimimaan yksin ilman kollegoiden läsnäoloa ja välttänyt päätöksentekoa”. "Valelääkäriksi epäilty ei tehnyt potilastenttiä, jota edellytetään ulkomailla koulutuksensa saaneilta lääkäreiltä, kertoo Aamulehti. ”XX osallistui Tampereen yliopiston kuulustelujärjestelmän kahteen ensimmäiseen osaan, mutta kolmatta vaihetta eli potilastenttiä häneltä ei edellytetty”.

Pitäisikö vain laittaa kaikki lääkärit EU-alueen ulkopuoliset lääkärit suorittamaan lääkärinopinnot Suomessa normaalein hakuineen, ja opintoineen. Ulkomaisista opinnoista saisi hyväksilukuja normaalin menettelyn mukaan, kuten muissakin opinnoissa. EU-maissa voitaisiin tunnustaa tutkintoja tai opintoja? (joidenkin mukaan ei edes näin). Näinhän muissa suomalaisissa (korkea-, ammatti-) kouluissa tehdään, vastaava opettaja tekee päätöksen tai pidetään uusi koe tai näyttö tai sitten pitää käydä kurssi uudestaan.

Luulisin, että eräs ongelma on lääkäripula terveyskeskuksissa. Terveyskeskustyö on rankkaa, ehkä ei kovin hyvin arvostettua eikä palkattua ja etenemismahdollisuudet ovat huonot. Lisäksi päivystyksessä on rankkaa. Tämä asia pitää ratkoa, onko sisäänotto lääketieteelliseen liian pientä, vai onko työolosuhteet liian huonoja, tai palkka. En ole lääkäri, mutta minusta tuntuu, että lääkärin perupalkka ei ole kovinkaan suuri verrattuna muihin aloihin. Päivystämällä ja vastaanotoilla palkka nousee, mutta myös tehty työ, eli vapaa-aikaa vaihdetaan työksi.

Itse käytän terveyskeskusta, koska ei ole sairaskuluvakuutusta (yksityistä). Kun oli alaikäisiä lapsia, niin heillä oli vakuutukset ja näiden osalla käytimme yksityistä terveydenhoitoa. Akuuteissa tapauksissa oli pakko mennä julkiseen päivystykseen, ja näin sen maailman muutaman kerran. Taannoin oli lausunto, että työnantaja ei saa "googlata" työnhakijan tietoja ilman työnhakijan lupaa, asiaa on perusteltu henkilötietolailla, josta kirjoitin täällä.

En tunne lain rajoja enkä henkilötiedon määritelmää (onko koulutus henkilötieto? Laissa ei lukenut, minusta voi tulkita olevan), mutta ajatusleikkinä voidaan ajatella, että olisiko pienellä googlauksella ja tietojen keräämisellä olla asiaa selventävä vaikutus? Eli feikit jäävät kiinni, hakija on itse ilmoittanut henkilötiedon, joka minusta voidaan tarkastaa. Ymmärrän että www-sivuilla on valetietoa, ja samannimisiä henkilöitä, mutta valittavan henkilön taustan asiallinen ja lainmukainen tarkastus pitäisi olla rutiinia. Suomessa luultavasti riittää, että tuo alkuperäiset kotimaiset todistukset paikalle.

Valeopettajistakin on puhuttu, mutta asia ei ole sama kuin lääkärin toimessa. Opettajan sijaisena voi olla henkilö, jolla ei ole tutkintoa, mutta palkasta rokotetaan, lisäksi pitää hakea kelpoa opettajaa aika ajoin. Ongelma on siinä, että lyhyihin sijaisuuksiin (esim. päivä) ei saada kelpoa, vaan esimerkiksi alalle opiskeleva. Virkaopettajillakin on erilaisia tutkintoja millä voi opettaa pätevästi. Teoria-aineita opettavalla pitää olla ylempi korkeakoulututkinto, opintoja opetettavasta aineesta riittävästi esim. 60 opintopistettä, pedagogiset opinnot. Ammattikoulussa pitää olla esimerkiksi ammatikorkeakoulututkinto, työkokemusta opetettavalta alalta yli 3 vuotta tai yli 5 vuotta ja pedagoginen pätevyys.

Opettajan palkka on aivan erilainen henkilöllä, jolla ei ole tutkintoa, eikä pedagogisia opintoja. Tietyillä parametreillä ja muutamalla ylitunneilla palkan ero voi olla 4000 euroa/kk pätevälle opettajalle 2000 euroa/kk ei pätevälle. Yleensä näin suureen eroon ei päädytä mutta yli tonniin kuitenkin, koska palkkarakenne rokottaa vähennyksiä puuttuvasta tutkinnosta, puuttuvasta arvosanasta, pedagogisen harjoittelun puutteesta ja ”ikälisät” ovat esim. 6% aina viiden vuoden välein, ja neljästi näitä hyvitetään ja palkkaan jyvitetään.

(Norssiportti © Mika Ruikka on tehnyt helpon laskurin , löytyy netistä, virallinen pohja on myös KT:n sivuilla, oikeahko, mutta vaikeampi kuin Mika Ruikan).
--
Toivottavasti ei anna väärää kuvaa, mutta www-tietosuojavaltuutetun sivulta.

Asian kuvaus:

Tietosuojavaltuutetulta kysyttiin henkilötietojen keräämisestä Internetistä työnantajan toimesta. Kantelija kertoi, että hän työnantajan kanssa käymiensä työsuhteeseen liittyvien neuvotteluiden yhteydessä huomasi järkytyksekseen, että työnantaja oli käynyt kantelijan nimellä olevilla Google-sivuilla, joilta löytyi lähes viisi vuotta vanha paneelikeskustelureferaatti. Kantelijan mukaan työnantaja käytti työsuhdeneuvotteluissa törkeästi hyväkseen tätä vanhaa, kantelijan elämässä edesmennyttä ajanjaksoa hänen siitä mitään tietämättä. Kantelijan kertoman mukaan hänet leimattiin erittäin kyseenalaisin ja vanhentunein tiedoin mielenterveysongelmaiseksi. Tietosuojavaltuutetulta kysyttiin, kuinka tällainen on mahdollista ja mitä voi tehdä saadakseen ko. kohdan pois Google-hakemistosta. Kantelija totesi, ettei hän alun perin ollut tietoinen, että paneelikeskustelu päätyy Internetpalstoille eikä häneltä oltu kysytty lupaa sen julkaisemiseen.
---

Tietosuojavaltuutetun vastaus:
Laki yksityisyyden suojasta työelämässä (759/2004) (työelämän tietosuojalaki) 4 §:n pääsäännön mukaan työantajan tai tämän edustajan tulee kerätä työntekijöiden tai työnhakijoiden henkilötiedot ensisijaisesti työntekijältä tai työnhakijalta itseltään. Jos työnantaja kerää henkilötietoja muulta kuin työntekijältä itseltään, työntekijältä on hankittava suostumus tietojen keräämiseen. Lain 4 §:n perusteluissa (HE 75/2000) todetaan, että tällainen tietojen kerääminen muualta kuin työntekijältä tai työnhakijalta itseltään, ts. ulkopuolisilta hankittavat tiedot, koskee myös tietoverkoista eli esimerkiksi Internetistä hakukoneen avulla ns. googlaamalla, kerättyä tietoa.

Lain perusteluissa (HE 75/2000) todetaan lisäksi, että mikäli työntekijä tai työnhakija ei tietojen keräämisen suostumustaan anna tai sitä on asian laatu huomioon ottaen mahdotonta pyytää häneltä, on työnantajalla oikeus hankkia tietoja suostumuksettakin kahdella edellytyksellä. Ensinnäkin tietoja voidaan hankkia vain silloin, kuin ne ovat lain 3 §:n tarpeellisuusvaatimuksen mukaisesti välittömästi tarpeellisia työsuhteen kannalta. Toiseksi henkilötietojen hankintaan on oltava selvä peruste, joka liittyy työntekijän tai työnhakijan luotettavuuden selvittämiseen.
--
En tiedä liittyykö tämä mihinkään arvioikaa itse!

keskiviikko 9. marraskuuta 2011

Tintin seikkailut: Yksisarvisen salaisuus 3Dubattu: Kiitos ja anteeksi!

Tintti -tarra-arkkeja (skannattuna)
Olen Tinttifani, jolla on kaikki Tintti-albumit, muutama oheiskirja, Tintti DVD piirretyt. Tintin lukeminen alkoi ilmeisesti jo 1970-luvun alussa. Lempialbumini olivat pienenä Yksisarvisen salaisuus ja Rakham Punaisen aarre.

Kiitos: Tintti saatiin valkokankaalle. Filmi ylitti trailerin jälkeiset odotukset. Filmin alkutekstit olivat suorastaan lumoavat: piirrettyä tyyliä ja albumien kuvia. Yksisarvisen alkukuva oli loistava, torikohtaus, jossa Hergen näköinen kaveri piirsi Tintin, ja legendaarinen Yksisarvisen pienoismallin osto. Steven Spielberg ja tuottaja Peter Jackson olivat tehneet hyvän ja jännittävän elokuvan, siitä iso kiitos.

Anteeksi: Minä en pitänyt Tintistä elokuvasta, koska minusta Tintin, kapteeni Haddockin, Dupondtien, ja Castafioren luonteita ja hahmoja oli hieman muutettu, vain Milou henki samaa albumi-intoa. Tintti oli vähemmän partiopoikamainen ja enemmän lehtimies. Paljon tuli mieleen Indiana Jones eli Kadonneen aarten metsästäjät ja Kristallikallon valtakunta, eli Marokko, sivuvaunutakaa-ajokohtaus.

Kiitos: Juoni oli hyvä ja muutettu, eli albumeja ei ollut vain uudelleen sijoitettu valkokankaalle, vaan tapahtumajärjestystä oli muutettu. Loistava oivallus oli Sakarinin taustan muuttaminen Rakham Punaisen jälkeläiseksi.

Ikävää: minusta albumien tuplatarinan loistaviin oivalluksiin kuuluu professori Tuhatkaunon tulo Tintti-seikkailuihin ja hänen Hai-sukellusveneensä. Tuhatkaunon rahoin ostetaan Moulinsartin linna ja korjataan, ja sinne tulee hieno laivan hylky ja tavaroita ja aarre. Aarresaarella käynti on albumissa muutenkin hieno. Rommin löytyminen, Dupondtien ilman pumppaus ja kaikki papukaijat, toteemit ja aarteen etsiminen. En yleensä pidä asioiden pitkittämisestä. Lopputaistelua oli elokuvassa pitkitetty, ja nosturitaistelu oli turha, samoin Castafioren laulua oli liian kauan, viesti meni perille nopeasti. Lisäksi avainten kalastelukohtaus oli minusta huono. Kultasaksisesta ravusta albumina en edes pidä, ja paras kohta, siinä on kapteenin mukaantulo ja hienot rapusäilykepurkit, jotka olivat toki filmissä. 3D oli silmiini hieman liian nopeaa, Filmissä Moulinsart oli heikossa kunnossa, ja merelle ei (vielä) päästy.

Filmi oli kuitenkin paljon parempi kuin trailerin jälkeen luulin, se oli aivan mukavaa katseltavaa.

Elokuvasalissa Kino-Palatsi Turku sali oli ensi-iltaviikkon nähden liian vähän katsojia noin 40, kävin teatterissa tiistaina 8.11 klo 17.45..

tiistai 1. marraskuuta 2011

Kakskerran koulu

Kävin Kakskerran kansakoulua vuosina 1960 ja 1970-luvun taitteessa, ja meillä oli hyvä koulu, ykkös-kakkosvuosi oli yhdistetty luokka ja kolmos-nelosluokka oli yhdistetty, mutta kakkos- ja nelosvuodet saimme "oman luokan".

Koulussa oli kolme opettajaa, joista Markus Rautio toimi rehtorina, hän oli hyvä rehtori, kuten opettajat Aaltonen ja Viitaniemikin ja myös Hannula ja Purokoski. Koulussa olivat myös talonmies, ja keittäjät, luokissa syötiin.

Välituntisin pelattiin jalkopalloa ja jääkiekkoa, luisteltiin, juostiin ja hauskaa oli, ja oppikouluun pyrittiin ja sinne päästiin.

Kakskerran kouluun tuli homeongelma 2000-luvulla, jonka vuoksi sitä korjailtiin, mutta sisäilmaongelmat uusivat, ja lapset ovat käyneet Haarlan koulua Hirvensalossa, jolloin varsinkin Kakskerran saarelta on pitkä koulumatka. Paikassa jossa itse asuin olisi Haarlaan ollut hieman lyhyempi matka, mutta asuin Satavan saaren "reunassa".

Kakskerta tarvitsee minusta koulun, ja koulupaikka on ihanteellinen. Piha-alue on laaja, siellä on pieni pururata noin 500 m -700 m jota olen juossut, kun olemme toissa kesänä käyneet pelaamassa asvaltoidulla koripallokentällä koripalloa. Lisäksi Höyttisten ja Naulan lahden suunnistusmaastot ovat tulleet tutuiksi, ja niitäkin voisi liikunnassa käyttää.

Neissä on adressipyyntö: "Uusi Kakskerran koulu (Turku) Me allekirjoitamme tämän adressin, jotta Kakskerran uusi koulu rakennetaan niin, että se on käytössä viimeistään syksyllä 2013".

http://www.adressit.com/allekirjoitukset/kakskerrankoulu/start/10

Adressisivulla lukee mm.
◦Vuoden 2013 syksyllä Haarlan koulussa ei ole tilaa väliaikaisratkaisulle, joten Kakskerran koulun oppilaat eivät voi siellä enää olla.


Asiasta on ollut mielipidekirjoituksia esim
Turun Sanomat 29.3 2011 02:31:51
Pieni lainaus: . "Kakskerran ja Satavan alueella on ollut hyvin pitkään kasvun esteitä, rakennuskiellot ja viimeiset kolme vuotta toimenpidekielto. Ne eivät voi olla vaikuttamatta alueen väestörakenteeseen. Jos lisäksi ainoa kunnallinen palvelu, koulu viedään alueelta pois niin, mitä kehitettävää on enää jäljellä".


Koulukiinteistön kuva on täällä


ja siellä lukee: Turun tilaliikelaitos sijoittaisi Kakskerran uuden alakoulun entisen opinahjon tontille Kakskerrantien varteen. Vanha käytöstä poistettu ja kosteusvaurioista kärsinyt rakennus purettaisiin. Kakskerran lapset ovat käyneet koulua Haarlassa keväästä 2007 lähtien. Uusi opinahjo on mahdollista saada valmiiksi syksyllä 2014
 
Itse säilyttäisin vanhan koulutontin ja rakentaisin uuden vanhan tilalle.
 
30.3.13: Kakskerran vanha koulu on huonommassa kunnossa, eikä uutta rakenneta ainakaan vielä.