sunnuntai 29. maaliskuuta 2015

Oikiksen pääsykoekirjat

Turun oikiksen, Lapin yliopiston ja Itä-Suomen oikiksen pääsykoekirjat 2017 postitetaan ei saa enää kampukselta hakea:
Kaikki ovat "siviilioikeutta" ja "ohuita", yhteensä noin 320 sivua.

Juha Karhu: Vahingonkorvausoikeuden ja sopimusoikeuden perusteet
Mika Launiala: Siviiliprosessin perusteet
Eva Tammi-Salminen: Perusteita panttioikeudesta.

Tammi-Salminen on töissä Turun mö., Launiala Itä-Suomen yliopistossa, ja JUha Karhu Lapin yliopistosta

2019 pieni osa valitaan YO-todistuksella materiaali on maksuton ja netissä..
Keväällä 2019 koe on myös sähköinen, sähköiset koekirjat selviävät aikanaan.



Historiaa aiemmilta vuosilta
2016 Kirjat olivat: Jaakko Ossa: Varallisuuden tuoton ja siirron verokohtelu
Kim Talus ja Sirja-Leena Penttinen: Johdatus Euroopan Unionin oikeuteen
Jussi Tapani: Rikosvastuun perusteet

Jaakko Ossa on Turun yliopiston  vero-oikeuden professori
Kim Talus on professori Itä-Suomen yliopistossa, missä tietääkseni vaikuttaa myös Sirja-Leena Penttinen.
Jussi Tapani on Turun yliopiston  rikosoikeuden professori (ja dekaani). Jussi Tapani on yhdessä Itä-Suomen rikosoikeuden professorin Matti Tolvasen kanssa julkaissut t2004 eoksen Rikosvastuu ja sen toteuttaminen.

Pääsykoe Turun yliopistoon ja Ita-Suomen yliopistoon on 25.5.2016, eli lukuaikaa on sangen vähän. Tulokset julkaistaan 1.7.2016.

Helsinki oikis, pääsykoekirjat 2016
Suomenkielinen pääsykoe
Janne Kaisto: Esineoikeuden alkeet. sivumäärä 165
Päivi Korpisaari: Johdatus viestintäoikeuteen. Sivumäärä 219
Risto Koulu ja Heidi Lindfors: Velkavastuun toteuttaminen luottoyhteiskunnassa.sivumäärä 208.
Yhteensä 592 sivua päntättävää

Ruotsinkielinen pääsykoe
Dan Helenius: Grunderna för europeisk och internationell straffrätt.Sivumäärä 236.

Konrad Lundberg et al.: Juridik – civilrätt, straffrätt, processrätt  3. painos, Sanoma Utbildning 2015, luvut 1-3, 9-15, 17-20 ja 22-23. Sivumäärää en löytänyt nettikaupastakaan, eikä tästä tule siis kaikkea. (Onkohan tämä ruotsalainen kirja, jonka toinen painos on käytössä Ruotsissa?)
Lapin yliopiston kirjat ovat 
Oikeus tänään 1 ja 2 neljäs uudistettu painos
Aiheita ovat: Velvoiteoikeus, Oikeusinformatiikka ja Sähköinen asiointi ja viestintä julkisella sektorilla sekä Johdatus kansainväliseen rikosoikeuteen, Esineoikeuden perusteita, Vero-oikeuden perusteet ja Sosiaalihuolto ja asiakkaan oikeusturva.

Vuoden 2015 juttu: 2015 Oikikseen englanninkielinen kirja???
Yläkuva ei esitä pääsykoekirjoja valitettavasti, sillä vuonna 2015 Oikeustieteellisen tiedekunnan pääsyvaatimuksena (ainakin Turkuun ja Joensuuhun siis Turun ja Itä-Suomen yliopistoon) ovat seuraavat kirjat


1. Katja Weckström: Internet Commerce and Law (134 sivua)
2. Matti Tolvanen: Prosessioikeuden perusteet (166 sivua)
3. Mika Viljanen: Baselin pankkisääntelystrategiat (270 sivua)
Yhteensä kirjoissa siis 570 sivua.

Lähde täällä

Kirjat maksavat 55 euroa kappale, ja kerralla ostettuna 155 euroa. Kirjat ovat pehmeäkantisia.

Minusta on väärin, jos suomenkieliseen koulutukseen pääsemiseksi vaaditaan englanninkielinen kirja. Nimi on englanninkielinen ja myös sisältö. Kysymykset ja vastaukset on ja vaaditaan suomeksi (tai ruotsiksi), joten kääntäminen auttaa. Tämä minusta lisää epätasa-arvoa, koska valmenuskursseille menijät tai materiaalin ostavat saavat kirjasta tiivistelmän suomeksi. Tämä ei ole suinkaan ilmaista toimintaa.

Koska kirjat ilmestyvät 30.3.2015 ja pääsykoe on jo 25.5.2015, eli aikaa on ruhtinaalliset 56 (57) päivää lukea nämä kirjat eli 10 sivua päivässä pitää opiskella ulkoa.

*****
Perustuslain 16§:n toinen ja kolmas momentti kuuluvat:

"Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta sekä kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä.

Tieteen, taiteen ja ylimmän opetuksen vapaus on turvattu
".

Kolmas momentti minusta tarkoittaa, että yliopistoilla on täysi autonomia ja oikeus päättää hakukirjat ja sisäänpääsykriteerit. Yliopistolain 36 §:n mukaan "Yliopisto päättää opiskelijavalinnan perusteista. Silloin, kun yliopisto opiskelijoiden määrän rajoittamisen vuoksi ei voi ottaa koulutukseen kaikkia hakijoita, hakijoihin on sovellettava yhdenmukaisia valintaperusteita"

Vain prosessioikeuden perusteet on oikeustieteellisessä pakollinen opinto. Matti Tolvanen on tietojeni mukaan Itä-Suomen yliopistosta, kuten Katja Weckströmkin, mutta Mika Viljanen vaikuttaa Turussa. Akateemisessa maailmassa kuitenkin liikutaan opinahjosta toiseen. Baselin pankkisäätelystrategiat ja Internet Commerce and Law ovat loppuvaiheen opintoja ja porautuvat johonkin yksityiskohtaan. Prosessioikeus on aihealue, joka on juristin osattava ja nyt siis jo alalle haluavan. Käsitykseni mukaan Suomessa oikeusprosessit käydään suomeksi tai ruotsiksi (tai saameksi tai viittomakielellä), mutta ei englanniksi. Lisäksi lait "säädetään" suomeksi ja ruotsiksi.

Perustuslain 16§:n toinen momentti minusta tarkoittaa välillisesti sitä, että varattomuus ei saisi olla esteenä itsensä kehittämisessä. Jotkut haluaisivat sitä tehdä Turun tai Itä-Suomen oikiksessa. Minusta valmennuskurssien maksuista on paljonkin käyty keskustelua. Kaikilla ei ole varaa näihin.
*****
2.4.2015
Yle TV1;n Kuningaskuluttaja käsitteli 2.4.2015 Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan pääsykoesysteemiä. Kyselyn mukaan 84% sisäänpäässeistä olisi käynyt valmennuskurssin. Pääosin kurssia järjestää LEX ry. Kirjoista tehdään tiivistelmät ja kursseja on erilaisia, pitäjät ovat ammattilaisia.
Minusta systeemissä on hyvä asia vaihtuvat kirjat, sillä uudet ylioppilaat voivat hakea suhteellisen tasavertaisesti. Minusta pääsykoe mittaa hyvin opiskelun  ja työn luonnetta. Tentteihin päntätään ja niissä vaaditaan aika hyvä ulkomuistia, asioiden ymmärtämistä ja hallintaa. Myös esitutkinta-aineisto voi olla tuhansia sivuja. Syyttäjän, puolustuksen ja tuomarin on se käytävä läpi. Ohjelmassa haastateltu asiantuntija ei ollut samaa mieltä pääsykokeesta. Ohjelma tulee uusintana ja on Areenassa katsottavissa. Ohjelmassa sanotaan tahoja, jotka hyötyvät, minusta opettajat eivät hyödy. He opettavat ja saavat siitä vain korvauksen.

25.5.2015
Kokeesa oli englanninkielisestä kirjasta kaksi kysymystä, joista toinen oli oikein väärin -väitteitä.

1.7.2015
Turun oikiksessa ei ole vielä tuloksia ovessa 1.7.2015, mutta omilla pankkitunnuksilla kannattaa mennä Opintopolkuun ja näkee, onko tullut valituksi. Tulokset on seinässä perjantaina.

3.7.2015
Turun oikiksen tulokset olivat ulkoseinässä ja sisällä Caloniassa. Eli hakijan nimi, alkupisteet ja koepisteet ja yhteispisteet.
Yhteispistekiintiössä valittiin 100 opiskelijaa pisteitä piti olla 73,00.
Valintakoekiintiössä valittiin 54 ja pisteraja piti olla 46,50.

28.7.2015 Lähde täällä siellä on lisää tekstiä ja sivunumero
Englanninkielisen Katja Weckström: Internet Commerce and Law -kirjan kysymykset ja vastausten arvosteluperusteet
Oikein/Väärin kysymykset (eli lainausta)
1. Valtioiden väliset sopimukset (treaties) sitovat vain allekirjoittajavaltioita. Oikein
2. Yksittäistä asiaa voidaan tarkastella neljän eri sääntelymuodon kautta. Oikein 
3. “Law in action” viittaa voimassaolevaan oikeuteen ja sen täytäntöönpanoon kulloisellakin hetkellä. Oikein
4. Todistustaakkaa (burden of proof) on notoorisesti helppo arvioida summaarisessa menettelyssä. Väärin
5. Omaisuudella viitataan kontrollista syntyvään oikeusasemaan. Oikein
6. Pilottitapaus ei määrittele muiden vastaavanlaisten tapausten ratkaisuja. Väärin
7. Virtuaalihuonekalut eivät ole irtainta omaisuutta. Oikein
8. Virtuaalivarkauksissa kohteen korkea taloudellinen arvo estää lievästä rikoksesta tuomitsemisen. Väärin 
9. Tietoyhteiskuntakaaren säätämisen tarkoituksena oli sähköisen viestinnän lainsäädännöllisen kehikon (The legislative landscape) päivitys.Oikein
10. Tietomurrosta (Computer break-in) voidaan tuomita Suomen rikoslain mukaan vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi. Oikein

Esseekysymys
TEHTÄVÄ 5. Kansainvälistä vapaakauppasopimusta koskevien neuvottelujen tuloksena EU-jäsenmaiden parlamentit saavat käsiteltäväkseen lakiehdotuksen, johon sisältyy säännöksiä, joita voi mahdollisesti pitää rajoituksina sananvapauteen. Toimit Euroopan unionin neuvoston oikeudellisena neuvonantajana ja sinulta pyydetään vastauksia seuraaviin kysymyksiin. 
a) Mitä elementtejä oikeus sananvapauteen (right to freedom of expression) sisältää Euroopan ihmisoikeussopimuksen (European Convention on Human Rights) 10 artiklan 1 kohdan mukaan? 

Vastauksessa pitäisi olla seuraavaa, lähde täällä, lue sieltä vielä lishuomiot ja pisteet
a) Oikeus sananvapauteen sisältää vapauden: – pitää mielipiteitä  sekä – vastaanottaa  ja levittää – tietoja ja ajatuksia  – viranomaisten siihen puuttumatta  ja – alueellisista rajoista riippumatta. 

b) Euroopan ihmisoikeussopimuksen 10 artiklan 2 kohdan mukaan oikeutta sananvapauteen voidaan rajoittaa kansallisen turvallisuuden, alueellisen koskemattomuuden tai yleisen turvallisuuden vuoksi, epäjärjestyksen tai rikollisuuden estämiseksi, terveyden tai moraalin suojaamiseksi, muiden henkilöiden maineen tai oikeuksien turvaamiseksi, luottamuksellisten tietojen paljastumisen estämiseksi tai tuomioistuinten arvovallan ja puolueettomuuden varmistamiseksi. Minkä ehtojen on kuitenkin täytyttävä, jotta tällaisia rajoituksia voidaan asettaa? 

Vastauksessa pitäisi olla seuraavaa
Rajoituksista on säädettävä laissa  ja niiden on oltava välttämättömiä demokraattisessa yhteiskunnassa . 

c) Mitkä elimet voivat arvioida lakien perustuslainmukaisuutta (constitutionality) Saksassa, Ranskassa ja Suomessa? Miten kysymys lain perustuslainmukaisuudesta voi tulla tutkittavaksi Ranskassa? 
Vastauksessa pitäisi olla seuraavaa
Saksassa lain perustuslainmukaisuuden voi arvioida perustuslakituomioistuin, Ranskassa sen voi tehdä pysyvä erityinen toimielin. Suomessa perustuslainmukaisuutta voivat arvioida korkeimmat oikeusasteet. Ranskassa lainsäätäjä voi saattaa lain perustuslainmukaisuuden tutkittavaksi.

d) Oletetaan, että Ranskan lainsäätäjä katsoo lakiehdotuksen rajoittavan sananvapautta lainvastaisesti, mutta se ei halua hylätä ehdotusta. Mitä vaihtoehtoja lainsäätäjällä on, kun se haluaa lainsäädäntöprosessin kuitenkin etenevän?
Vastauksessa pitäisi olla seuraavaa
Se voi muuttaa esitystä siten, että lainvastaiset rajoitukset poistuvat tai se voi hyväksyä esityksen perustuslain muuttamista koskevan menettelyn mukaisesti . Yhteensä 2 p.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Roskapostin vuoksi kommenttien valvonta on päällä.
Kiitos kuitenkin, että kommentoit :)