Elatusvelvollisuus jatkuu eikä tasa-arvo toteudu

Vanhempien elatusvelvollisuus jatkuu Suomessa yli 18-vuotiaaksi, mikäli lapsi opiskelee.

Kun lapsi täyttää 17 vuotta lapsilisän maksaminen loppuu. Opintotuki, jota voidaan maksaa 17-vuotiaasta alkaen, on alempi kuin lapsilisä.

Opintotukea saa seuraavasti, jos asuu vanhempiensa tykönä

Ikä	Toinen aste	Korkeakouluopinnot 2014 -
Yli 20-vuotias	81,39  A	137,35  A
17 - 19-vuotias	38,66  B	62,06  A

Lähde Kelan sivut täällä.

B tarkoittaa, että vanhempien tulot alentavat tukea,

Lukiolainen tai ammatillista koulutusta suorittava 17 - 19-vuotias nuori saa opintotukea enintään 39 euroa kuussa, jos vanhemmat käyvät töissä luultavasti tuki on nolla euroa. Tuki laskee tulojen noustessa ja alle 10 euron kukausitukea  ei makseta (omakohtainen kokemus).

Kolmekymmentäyhdeksän euroa  ei riitä edes linja-automatkoihin saati kirjoihin. Muut kansalaisryhmät saavat yleensä enemmän rahaa.

Jos täysikäinen "lapsi" ei saa opiskelija-asuntoa niin käytännössä vanhemmat joutuvat maksamaan lapsensa opinnot myös korkeakoulussa, jossa kirjoihinkin rahaa menee rutkasti. Täysikäisten elatusvelvollisuutta ei oteta huomioon alaikäisten lasten opintotuen määrityksessä.

Yli 20-vuotias saa opintotukea vain 137 euroa opiskelukuukaukautena, jos opintopisteitä kertyy, jos ei kerry tuki on 0 euroa. Millä muulla väestöryhmällä on näin alhainen "tulotaso". 

Onko Suomi oikeasti tasa-arvoinen maa, jossa eri väestöryhmiä kohdellaan taloudellisesti tasa-arvoisesti???

Minusta tämä perustuu Lakiin lapsen elatuksesta, sen ensimmäisen luvun 3§ kuuluu seuraavasti:

" Lapsen oikeus saada elatusta vanhemmiltaan päättyy, kun hän täyttää kahdeksantoista vuotta.
Vanhemmat vastaavat lapsen koulutuksesta aiheutuvista kustannuksista myös sen jälkeen, kun lapsi on täyttänyt kahdeksantoista vuotta, mikäli se harkitaan kohtuulliseksi. Tällöin otetaan erityisesti huomioon lapsen taipumukset, koulutuksen kestoaika, siitä aiheutuvien kustannusten määrä sekä lapsen mahdollisuudet koulutuksen päätyttyä itse vastata koulutuksestaan aiheutuneista kustannuksista."

Minusta vanhempien elatusvelvollisuus aikuiselle lapselle ei ole kohtuullista, koska nyky-Suomessa,  jaetaan ilmaisia vastikeettomia tulonsiirtoja kaikille muille maassa oleville väestöryhmille niin opiskelijoiden vanhemmat joutuvat ainoina maksamaan aikuisten lastensa koko opintoaikaiset kustannukset.  Onko tämä laki Perusoikeuksien yläpuolella.

Jos lapsi opiskelee kotipaikkakunnan yliopistossa tai korkeakoulussa, opiskelija-asuntoa ei saa, mikä minusta on myös tasa-arvoloukkaus ja sotii minusta perustuslakia vastaan. Lapsen tulee asua kotonaan, täysikäisen kuuluu itsenäistyä.

"Etävanhemman" elatusvelvollisuuden pitää päättyä täysikäisyyteen, monesti voidaan toinen vanhempi jopa vieraannuttaa lapsesta, joten minusta silloin ei pitäisi olla enää velvollisuuksia, jos ei ole oikeuksia.

Mikseivät laillisuusvalvojat puutu asiaan? Laissa puhutaan harkinnasta, Kelan sivuilla on summat, eikä puhuta harkinnasta, mutta taulukossa on A kirjain, eli tulea voidaan nostaa vanhempien tulojen perusteella. Minusta pääsääntö pitäisi olla, että kaikkia väestöryhmiä kohdellaan samanarvoisesti, ilman A-kirjainta. Minusta kohtuullista olisi se, että vanhemmat vastaisivat vain alaikäisten lastensa kustannuksista, ei täysikäisten.

Nykyäänhän on juuri päinvastoin. Vanhempien kuuluu kustantaa täysikäisten opiskelu, mutta jo päivähoito kustannetaan yhteiskunnan toimesta joko kokonaan tai osittain.

Oikiksen pääsykoekirjat

Turun oikiksen, Lapin yliopiston ja Itä-Suomen oikiksen pääsykoekirjat 2017 postitetaan ei saa enää kampukselta hakea:
Kaikki ovat "siviilioikeutta" ja "ohuita", yhteensä noin 320 sivua.

Juha Karhu: Vahingonkorvausoikeuden ja sopimusoikeuden perusteet
Mika Launiala: Siviiliprosessin perusteet
Eva Tammi-Salminen: Perusteita panttioikeudesta.

Tammi-Salminen on töissä Turun mö., Launiala Itä-Suomen yliopistossa, ja JUha Karhu Lapin yliopistosta

2019 pieni osa valitaan YO-todistuksella materiaali on maksuton ja netissä..
Keväällä 2019 koe on myös sähköinen, sähköiset koekirjat selviävät aikanaan.



Historiaa aiemmilta vuosilta
2016 Kirjat olivat: Jaakko Ossa: Varallisuuden tuoton ja siirron verokohtelu
Kim Talus ja Sirja-Leena Penttinen: Johdatus Euroopan Unionin oikeuteen
Jussi Tapani: Rikosvastuun perusteet

Jaakko Ossa on Turun yliopiston  vero-oikeuden professori
Kim Talus on professori Itä-Suomen yliopistossa, missä tietääkseni vaikuttaa myös Sirja-Leena Penttinen.
Jussi Tapani on Turun yliopiston  rikosoikeuden professori (ja dekaani). Jussi Tapani on yhdessä Itä-Suomen rikosoikeuden professorin Matti Tolvasen kanssa julkaissut t2004 eoksen Rikosvastuu ja sen toteuttaminen.

Pääsykoe Turun yliopistoon ja Ita-Suomen yliopistoon on 25.5.2016, eli lukuaikaa on sangen vähän. Tulokset julkaistaan 1.7.2016.

Helsinki oikis, pääsykoekirjat 2016
Suomenkielinen pääsykoe
Janne Kaisto: Esineoikeuden alkeet. sivumäärä 165
Päivi Korpisaari: Johdatus viestintäoikeuteen. Sivumäärä 219
Risto Koulu ja Heidi Lindfors: Velkavastuun toteuttaminen luottoyhteiskunnassa.sivumäärä 208.

Yhteensä 592 sivua päntättävää

Ruotsinkielinen pääsykoe

Dan Helenius: Grunderna för europeisk och internationell straffrätt.Sivumäärä 236.

Konrad Lundberg et al.: Juridik – civilrätt, straffrätt, processrätt  3. painos, Sanoma Utbildning 2015, luvut 1-3, 9-15, 17-20 ja 22-23. Sivumäärää en löytänyt nettikaupastakaan, eikä tästä tule siis kaikkea. (Onkohan tämä ruotsalainen kirja, jonka toinen painos on käytössä Ruotsissa?)
Lapin yliopiston kirjat ovat 
Oikeus tänään 1 ja 2 neljäs uudistettu painos
Aiheita ovat: Velvoiteoikeus, Oikeusinformatiikka ja Sähköinen asiointi ja viestintä julkisella sektorilla sekä Johdatus kansainväliseen rikosoikeuteen, Esineoikeuden perusteita, Vero-oikeuden perusteet ja Sosiaalihuolto ja asiakkaan oikeusturva.

Vuoden 2015 juttu: 2015 Oikikseen englanninkielinen kirja???
Yläkuva ei esitä pääsykoekirjoja valitettavasti, sillä vuonna 2015 Oikeustieteellisen tiedekunnan pääsyvaatimuksena (ainakin Turkuun ja Joensuuhun siis Turun ja Itä-Suomen yliopistoon) ovat seuraavat kirjat

1. Katja Weckström: Internet Commerce and Law (134 sivua)
2. Matti Tolvanen: Prosessioikeuden perusteet (166 sivua)
3. Mika Viljanen: Baselin pankkisääntelystrategiat (270 sivua)
Yhteensä kirjoissa siis 570 sivua.

Lähde täällä. 

Kirjat maksavat 55 euroa kappale, ja kerralla ostettuna 155 euroa. Kirjat ovat pehmeäkantisia.

Minusta on väärin, jos suomenkieliseen koulutukseen pääsemiseksi vaaditaan englanninkielinen kirja. Nimi on englanninkielinen ja myös sisältö. Kysymykset ja vastaukset on ja vaaditaan suomeksi (tai ruotsiksi), joten kääntäminen auttaa. Tämä minusta lisää epätasa-arvoa, koska valmenuskursseille menijät tai materiaalin ostavat saavat kirjasta tiivistelmän suomeksi. Tämä ei ole suinkaan ilmaista toimintaa.

Koska kirjat ilmestyvät 30.3.2015 ja pääsykoe on jo 25.5.2015, eli aikaa on ruhtinaalliset 56 (57) päivää lukea nämä kirjat eli 10 sivua päivässä pitää opiskella ulkoa.

*****
Perustuslain 16§:n toinen ja kolmas momentti kuuluvat:

"Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta sekä kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä.

Tieteen, taiteen ja ylimmän opetuksen vapaus on turvattu".

Kolmas momentti minusta tarkoittaa, että yliopistoilla on täysi autonomia ja oikeus päättää hakukirjat ja sisäänpääsykriteerit. Yliopistolain 36 §:n mukaan "Yliopisto päättää opiskelijavalinnan perusteista. Silloin, kun yliopisto opiskelijoiden määrän rajoittamisen vuoksi ei voi ottaa koulutukseen kaikkia hakijoita, hakijoihin on sovellettava yhdenmukaisia valintaperusteita"

Vain prosessioikeuden perusteet on oikeustieteellisessä pakollinen opinto. Matti Tolvanen on tietojeni mukaan Itä-Suomen yliopistosta, kuten Katja Weckströmkin, mutta Mika Viljanen vaikuttaa Turussa. Akateemisessa maailmassa kuitenkin liikutaan opinahjosta toiseen. Baselin pankkisäätelystrategiat ja Internet Commerce and Law ovat loppuvaiheen opintoja ja porautuvat johonkin yksityiskohtaan. Prosessioikeus on aihealue, joka on juristin osattava ja nyt siis jo alalle haluavan. Käsitykseni mukaan Suomessa oikeusprosessit käydään suomeksi tai ruotsiksi (tai saameksi tai viittomakielellä), mutta ei englanniksi. Lisäksi lait "säädetään" suomeksi ja ruotsiksi.

Perustuslain 16§:n toinen momentti minusta tarkoittaa välillisesti sitä, että varattomuus ei saisi olla esteenä itsensä kehittämisessä. Jotkut haluaisivat sitä tehdä Turun tai Itä-Suomen oikiksessa. Minusta valmennuskurssien maksuista on paljonkin käyty keskustelua. Kaikilla ei ole varaa näihin.
*****
2.4.2015
Yle TV1;n Kuningaskuluttaja käsitteli 2.4.2015 Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan pääsykoesysteemiä. Kyselyn mukaan 84% sisäänpäässeistä olisi käynyt valmennuskurssin. Pääosin kurssia järjestää LEX ry. Kirjoista tehdään tiivistelmät ja kursseja on erilaisia, pitäjät ovat ammattilaisia.
Minusta systeemissä on hyvä asia vaihtuvat kirjat, sillä uudet ylioppilaat voivat hakea suhteellisen tasavertaisesti. Minusta pääsykoe mittaa hyvin opiskelun  ja työn luonnetta. Tentteihin päntätään ja niissä vaaditaan aika hyvä ulkomuistia, asioiden ymmärtämistä ja hallintaa. Myös esitutkinta-aineisto voi olla tuhansia sivuja. Syyttäjän, puolustuksen ja tuomarin on se käytävä läpi. Ohjelmassa haastateltu asiantuntija ei ollut samaa mieltä pääsykokeesta. Ohjelma tulee uusintana ja on Areenassa katsottavissa. Ohjelmassa sanotaan tahoja, jotka hyötyvät, minusta opettajat eivät hyödy. He opettavat ja saavat siitä vain korvauksen.

25.5.2015
Kokeesa oli englanninkielisestä kirjasta kaksi kysymystä, joista toinen oli oikein väärin -väitteitä.

1.7.2015
Turun oikiksessa ei ole vielä tuloksia ovessa 1.7.2015, mutta omilla pankkitunnuksilla kannattaa mennä Opintopolkuun ja näkee, onko tullut valituksi. Tulokset on seinässä perjantaina.

3.7.2015
Turun oikiksen tulokset olivat ulkoseinässä ja sisällä Caloniassa. Eli hakijan nimi, alkupisteet ja koepisteet ja yhteispisteet.
Yhteispistekiintiössä valittiin 100 opiskelijaa pisteitä piti olla 73,00.
Valintakoekiintiössä valittiin 54 ja pisteraja piti olla 46,50.

28.7.2015 Lähde täällä siellä on lisää tekstiä ja sivunumero
Englanninkielisen Katja Weckström: Internet Commerce and Law -kirjan kysymykset ja vastausten arvosteluperusteet
Oikein/Väärin kysymykset (eli lainausta)
1. Valtioiden väliset sopimukset (treaties) sitovat vain allekirjoittajavaltioita. Oikein
2. Yksittäistä asiaa voidaan tarkastella neljän eri sääntelymuodon kautta. Oikein 
3. “Law in action” viittaa voimassaolevaan oikeuteen ja sen täytäntöönpanoon kulloisellakin hetkellä. Oikein
4. Todistustaakkaa (burden of proof) on notoorisesti helppo arvioida summaarisessa menettelyssä. Väärin
5. Omaisuudella viitataan kontrollista syntyvään oikeusasemaan. Oikein
6. Pilottitapaus ei määrittele muiden vastaavanlaisten tapausten ratkaisuja. Väärin
7. Virtuaalihuonekalut eivät ole irtainta omaisuutta. Oikein
8. Virtuaalivarkauksissa kohteen korkea taloudellinen arvo estää lievästä rikoksesta tuomitsemisen. Väärin 
9. Tietoyhteiskuntakaaren säätämisen tarkoituksena oli sähköisen viestinnän lainsäädännöllisen kehikon (The legislative landscape) päivitys.Oikein
10. Tietomurrosta (Computer break-in) voidaan tuomita Suomen rikoslain mukaan vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi. Oikein

Esseekysymys

TEHTÄVÄ 5. Kansainvälistä vapaakauppasopimusta koskevien neuvottelujen tuloksena EU-jäsenmaiden parlamentit saavat käsiteltäväkseen lakiehdotuksen, johon sisältyy säännöksiä, joita voi mahdollisesti pitää rajoituksina sananvapauteen. Toimit Euroopan unionin neuvoston oikeudellisena neuvonantajana ja sinulta pyydetään vastauksia seuraaviin kysymyksiin. 

a) Mitä elementtejä oikeus sananvapauteen (right to freedom of expression) sisältää Euroopan ihmisoikeussopimuksen (European Convention on Human Rights) 10 artiklan 1 kohdan mukaan? 

Vastauksessa pitäisi olla seuraavaa, lähde täällä, lue sieltä vielä lishuomiot ja pisteet

a) Oikeus sananvapauteen sisältää vapauden: – pitää mielipiteitä  sekä – vastaanottaa  ja levittää – tietoja ja ajatuksia  – viranomaisten siihen puuttumatta  ja – alueellisista rajoista riippumatta. 

b) Euroopan ihmisoikeussopimuksen 10 artiklan 2 kohdan mukaan oikeutta sananvapauteen voidaan rajoittaa kansallisen turvallisuuden, alueellisen koskemattomuuden tai yleisen turvallisuuden vuoksi, epäjärjestyksen tai rikollisuuden estämiseksi, terveyden tai moraalin suojaamiseksi, muiden henkilöiden maineen tai oikeuksien turvaamiseksi, luottamuksellisten tietojen paljastumisen estämiseksi tai tuomioistuinten arvovallan ja puolueettomuuden varmistamiseksi. Minkä ehtojen on kuitenkin täytyttävä, jotta tällaisia rajoituksia voidaan asettaa? 

Vastauksessa pitäisi olla seuraavaa

Rajoituksista on säädettävä laissa  ja niiden on oltava välttämättömiä demokraattisessa yhteiskunnassa . 

c) Mitkä elimet voivat arvioida lakien perustuslainmukaisuutta (constitutionality) Saksassa, Ranskassa ja Suomessa? Miten kysymys lain perustuslainmukaisuudesta voi tulla tutkittavaksi Ranskassa? 

Vastauksessa pitäisi olla seuraavaa

Saksassa lain perustuslainmukaisuuden voi arvioida perustuslakituomioistuin, Ranskassa sen voi tehdä pysyvä erityinen toimielin. Suomessa perustuslainmukaisuutta voivat arvioida korkeimmat oikeusasteet. Ranskassa lainsäätäjä voi saattaa lain perustuslainmukaisuuden tutkittavaksi.

d) Oletetaan, että Ranskan lainsäätäjä katsoo lakiehdotuksen rajoittavan sananvapautta lainvastaisesti, mutta se ei halua hylätä ehdotusta. Mitä vaihtoehtoja lainsäätäjällä on, kun se haluaa lainsäädäntöprosessin kuitenkin etenevän?

Vastauksessa pitäisi olla seuraavaa

Se voi muuttaa esitystä siten, että lainvastaiset rajoitukset poistuvat tai se voi hyväksyä esityksen perustuslain muuttamista koskevan menettelyn mukaisesti . Yhteensä 2 p.

Mikä on keskituloinen perhe?

Budjettia käsitellään eduskunnassa Iltasanomissa on laskelma keskituloisen perheen menetyksistä, voi olla tonnin luokkaa.


Iltasanomien esimerkkiperhe on tiivistetysti seuraava

Kaksi keskituloista aikuista ja kaksi lasta
Vuositulot ovat 40 000 €/vuosi/hlö eli yhteensä 80000 €
Asuvat 120 neliön omakotitalossa, ja omistaa kaksi autoa.

Itse emme ole koskaan emmekä nyt päässeet moisiin tuloihin, emmekä omakotitaloon asumaan, lisäksi lapsia oli enemmän kuin kaksi, mutta autoja oli vähemmän kuin kaksi, alkuun ei ollut yhtään. Kaikki automme olemme ostaneet käytettyinä. Nyt ajamme autolla, joka on 12 vuotta vanha japanilainen normaali uutena noin 20 000  €:a maksava, todellinen arvo on enintään 1500  €. Emmekä myöskään saaneet mitään yhteiskunnan rahallista tukea lapsilisää lukuunottamatta, veroja kyllä maksettiin ja maksetaan ahkerasti.

Minusta esimerkissä on vähän samaa vikaa, kuin aiemmassa keskustelussa, jossa puhuttiin 2100  €:n kuukausituloista, onko jollain sellaiset tulot. On ja esimerkkiperhettä köyhempiä perheitä on varsin paljon, mutta on myös rikkaampia. Omakotitaloja Turkuunkin rakennetaan enimmäkseen Hirvensaloon, ne ovat kuitenkin vähintään 200 neliön kokoisia, ja yleensä niissä on kolmekin autoa, ja mahdollisesti moottoripyörä ja mopoauto.

Mikä on keskituloinen perhe?

Millä rahamäärällä lapsiperhe tulee toimeen?

Millä köyhä lapsiperhe joutuu tulemaan toimeen?
Pitääkö perheellä olla omakotitalo ja kaksi autoa ja kaksi lasta?

Muihin en vastaa, mutta minusta viimeiseen vastaan, että minusta ei pidä olla.

Jokainen päättäköön missä asuu ja montako autoa hankkii. Omakotitalon ja autot saa tekemällä paljon töitä tai perustamalla menestyvän yrityksen. Yhteiskunnan pitää luoda edellytykset tähän, kannustaa työntekoon ja yrittämiseen.

Minusta monet joutuvat tulemaan toimeen vähemmällä kuin 80 000 €:n tuloilla. Kaikilla ei ole kahta autoa eikä omakotitaloa. Minusta politiikan lähtökohtana ei voi olla pohtia tällaisen kotitalouden tulonsiirtoja, vaan luoda heille työnteon ja yrittämisen mahdollisuus.

Yhteiskunnan pitää luoda lainsäädäntöpuitteet, infrastruktuuri, koulutus ja terveydenhuolto sekä turvata kansalaisten perusturva.

Köyhiä siis pitää auttaa rahallisesti ei rikkaita. Ihmisiä voidaan kannustaa rikastumaan, mutta tulonsiirroilla ei saa rikastuttaa jo ennestään varakkaita.

Tämä on vain minun mielipiteeni, mutta mikä on käytäntö?

Ylen tekstitv:n sivulla 105 julkaistiin uutinen 17.9.2014 otsikolla " Tulonsiirrot jopa 75 % bruttotuloista"
Itse uutisessa luki seuraavia tilastotietoja
"Yli puolet suomalaisista saa enemmän tulonsiirtoja kuin maksaa ansiotulo-, pääoma- ja kunnallisveroja, ilmenee Tilastokeskuksen vuoden 2012 luvuista". 

Tämähän on järkyttävän iso luku.

Uutinen kertaa tulonsiirtoja " työttömyysturva, erilaiset asumisen tuet sekä lapsilisät lisäävätkin merkittävästi etenkin kaikkein pienituloisimpien tuloja. Myös eläkkeet lasketaan tulonsiirtoihin". 

Minulle jäi epäselväksi, että onko tässä mukana myös toimeentulotuki, opintotuki luultavasti on, mutta onko vanhempainrahat ja kotihoidon tuki.

Tämän jälkeen otetaan kantaa tulonjaon mukaan tulonsiirtoihin

"Vähiten tienaavaan 10 prosenttiin kuuluvilla tulonsiirtojen osuus tuloista ennen veroja voi kohota jopa 75 prosenttiin". Iso luku, minusta jos toimeentulotuki huomioidaan vielä isompi?

Mutta myös keskituloisia ja suurituloisia autetaan tulonsiirroilla; " Keskituloisillakin osuus bruttotuloista on noin kolmannes, suurituloisilla 10 %".

Suurituloisilla asuntolainan korkojen vähennysoikeus pienentää maksettavia veroja ja nostaa nettotuloja.

Se otetaanko maatalouden tuet ja yritystuet henkilöyrityksille huomioon en tiedä, mutta tässä laskelmassa tuskin.

Lukiokirjat, kalliita ovat, hintalaskelma alla

Fysiikan lukiokirjoja muutaman vuoden takaa

Yhden lukiolaisen oppikirjat maksavat runsaasti yli tuhat euroa, ja laajalla kurssivalikoimalla miltei 2000 euroa, jos ostaa kaikki sanakirjat, kertauskirjat. Jos suorittaa 80 kurssia, joista liikuntaan ei tarvitse hankkia kirjaa, ja yksi kirja on kahdenkympin hujakoilla niin summaan päädytään, sillä kielissä on kieliopit, harjoituskirjat ja matematiikassa taulukkokirjat, päälle voi tulla harjoituskirja. 75 kurssia on pakollista, alla laskelma 2012 hinnoin.
Lasse lukiolainen lukee pakolliset aineet, hinta-arvio karkeasti voisi olla
__________________________________________________________________
AI: äidinkielen kirjat 50 + 20 =70 euroa +konseptit ja teatterikäynnit
MAA: (laajan) matematiikan 13*20 = 260 euroa + kertauskirja, 2 laskinta, maol  yhteensä 435 euroa, yleisessä matematiikassa kursseja vähemmän, mutta perushankinnat samat, mutta sitten joutuu ottamaan esim. lisäkieliä.
ENA: englannin (A) 8 kirjaa maksaa noin 200 euroa sanakirja ja kielioppi
RUB: ruotsin (B) 6 kirjaa, sanakirja ja kielioppi maksaa noin 200 euroa
FY: yhden kurssin fysiikan kirja maksaa noin 32 e,
KE: yhden kemian kirjan kustannus on noin 32 e,
GE: kaksi maantiedon kurssia, yksi kirja maksaa noin 44 e, kirja kattaa molemmat kurssit
BI: kaksi kurssia biologiaa, yksi kirja maksaa noin 44 e, kirja kattaa molemmat kurssit
FF: yhden kurssin kirja filosofiassa maksaa noin 25 e,
PSY: psykologian kirja maksaa noin 27 e,
UE: neljä kurssia uskontoa, neljä kirjaa maksavat noin 108 e,
MU: musiikkia, kirja hinta 30e,
KUV: kuvaamataitoa, kirja 44 e + materiaalit.
HI: 4 kurssia historiaa, neljä kirjaa maksaa yhteensä noin 108 e,
YH: 4 kurssia yhteiskuntaoppia, neljä kirjaa maksaa yhteensä noin 108 e.
_____________________________________________________________________

Sain yhteissummaksi miltei 1700 euroa, mutta valittuina vain 55 kurssia, pitää olla 75 kurssia, 20 puuttuvasta kurssista 2 on liikuntaa ja 2 on opoa, eli jää 15 kurssia puuttumaan, lisäksi pitää hankkia vihot, konseptipaperit, äidinkielen teatterit, sekä kirjoitettavista aineista kertauskirjat "abikursseille".
Yo-lakki maksaa joitain kymppejä, samoin lyyra, vanhojen tanssi ja penkkariajot ovat myös pois omista rahoista. Lukio maksaa yli 2000 euroa, minun mielestäni ja saa hommaan kolme tonniakin menemään vanhojen tanssin kanssa. Tietokone ja laajakaista, sekä printteri ovat sangen tarpeellisia jo lukiossa. Myös ylioppilaskirjoitukset ovat maksullisia.
Ostin viimeksi elokuussa 2014 lukiokirjoja kolme kappaletta yhteishintaan 58,40, myyjä kysyi "haluatteko ostaa vielä 15 senttiä maksavan muovikassin". Ilmeitin, että "en halua ostaa 15 senttiä maksavaa muovikassia, kiitos". Minusta muovikassin voisi saada ilmaiseksi. Myös vihot ja kynät olivat varsin kalliita, niiden hintoja kannattaa vertailla.
***
Ylioppilaskirjoitukset tulevat sähköisiksi 2016 osittain, ja 2019 täysin (edit 6.10.2015)
-Tällöin pitää ostaa läppäri, siihen virustorjunta, kotiin laajakaista, koulussa voi olla langaton verkko.
-Jos kunta ei ole tehnyt sopimusta ohjelmatoimittajan kanssa, niin ohjlemalisenssit tulevat päälle.
-Jos sähköiset kirjat yleistyvät joudutaan ostamaan sähköiseen materiaaliin lisenssi, joka on määräaikainen, eli käytettyä kirjaa ei voi ostaa, koska kyse on lisenssin ostamisesta
-Tämä ei varmaankaan harvenna kirjalistaa eikä halvenna kirjamaksua.

***
Huono idea ei ole ostaa lukiokirjat vasta joka periodin alussa koska silloin oli varmasti uusin painos. Samalla voi tarkastaa, onko uusi painos samanlainen kun vanha, joskus on. Vanhoja kirjoja ei voi juurikaan käyttää, sillä painokset vaihtuvat nopeasti, ja opettajat käyttävät yleensä uusinta. matematiikassa ei voi edes myydä kirjoja jos aikoo matematiikan kirjoittaa, eikä kielissäkään. Toisaalta, jos ei kirjoita ainetta voi käyttää käytettyä kirjaa tai myydä kirjan pois. Kanta-asiakaskortti kirjakauppaan kannattaa hankkia, sillä saa yleensä jopa 20%:n alennuksen.

Lukiokirjasumma on poissa vanhempien kukkarosta. Toivoisin enemmän ymmärrystä köyhien vanhemmille, joilla ei välttämättä ole uusinta tietokonetta, laajakaistaa ja muita teknisiä vimpaimia, mitä jokaiselta lukiolaiselta odotetaan eikä vanhemmilla ole loputtomasti rahaakaan, ehkä mahdollinen uudistus auttaa tässä asiassa. Kotona asuvan opintotuki on lapsilisää pienempi, eli perheen nettotulot vielä putoavat lukion aikana, koska lapsilisä loppuu 17-vuotiaana. Vanhemmat tukevat kirja-alvilla valtiota, kirjaostoksillaan sekä kustantajia että kirjakauppoja.

Lukiokirjojen tuotoilla on aivan varmasti merkitystä sekä kustantamoille että kirjakaupoille. Vaikka ostimme lukiokirjat eräästä kaupasta, siellä jaettiin ilmaiset kirjamessuliput ns. paremmille kanta-asiakkaille, ostimme seuraavalle lapselle kirjat erikseen, missä oli halvin, eikä enää isossa paketissa, kanta-asiakaskortteja kannattaa hankkia useammasta kaupasta.

Mikä olisi parannus. Pakollisiin kursseihin yksi kirja, jolloin kirjamäärä putoaisi paljon. Kirjojen uusiminen vähäisemmäksi, tässä (vaikka köyhällä ei ollutkaan ehkä laajakaistaa) voisi käyttää nettipäivitystä, ei pitäisi ostaa koko kirjaa tai halpa tai huokea nettimateriaali. Katsotaan miten asia etenee.

Äidinkielessä voi selvitä kahdella kirjalla, lukioon tarvitaan usein vielä tietokone ja laajakaista

Laskimen kuva täällä

Turun Sanomien koulutusliitteessä 4.8.2015 oli myös laskettu lukiokirjojen kustannuksia

Kierrätyksellä voi säästää vaikkapa tuhat euroa koko lukion aikana.

Jos itse kävisin lukiossa niin selvittäisin, onko kirja muuttunut. Ostaisin kaverilta en kirjakaupasta, jossa kierrätyskirjat ovat kalliita. Ostaisin alennusmyynnistä muiden sarjojen kirjoja niissä aineissa, joissa kirjoittaisin.

Jutussa oli merkitty kustannukseksi vanhojen tanssit, mikä siis ei ole pakollinen, kuten ei mukaan laskettu penkkarikarkki-lasku. Sen sijaan ylioppilaskirjoitusmaksut pitää maksaa.

"Ilmainen" peruskoulu?

26.11.2011
Suomessa on kuulemma ilmainen peruskoulu.

Totta se on, opetus on ilmaista ja kouluruoka. Yhdeksänvuotinen onni maksetaan verovaroista.

Yhä enemmän yksittäistapuksissa vaaditaan sekä omaa rahaa että varusteita: joissain kouluissa pitää hankkia luistimet ja sukset ja muut urheiluvälineet. Ne, jotka kritisoivat hankintoja, leimataan luusereiksi, mutta lapsiköyhyyttä on olemassa, moni perhe, varsinkin yksihuoltajaperhe joutuu turvautumaan toimeentulotukeen, ja moni hakee varusteet kirppikseltä. Tämä kannattaa huomioida: tuloerot ovat kasvaneet.

Jotkut opettajat vaativat raportteja powerpointilla tai wordilla tai tulostettuna, eikä koulun koneita saa käyttää, eikä liitetiedostona voi lähettää, jolloin tulostus tuli koulun paperille. Kaikilla nimittäin ei ole tulostinta, ei tietokonetta eikä powerpointtia kotona. Ihmettelen suuresti mihin katosivat kynä ja paperi, onko powerpoint jotenkin hienompi kuin ruutupaperilla tehty hieno analyysi. Tietokoneaikana monet eivät näe substanssia vaan välineen. En näe mitään hienoa powerpoint -diassa itsessään. Sisältö on tärkeää. Powerpointilla saa selkeää, ja animaatiota, mutta ei kai se peruskoulussa ole kaikkein tärkeintä. Luulisi opettajien arvostavan oppilaan omaa kirjoitusta, koska lyijykynällä ei saa ruutupaperille kirjoitusta copy-pastella.

Sitä paitsi monelta jää huomaamatta että nykyiset älykännykät mahdollistavat lunttaukset, koko netti on kokeen ajan käytössä, jos kännykkä saa olla sylissä tai käsissä. Rikkaan on mahdollistaa hankkia: älykännykkä, kannettava tietokone, hienot urheiluvälineet, lähteä luokkaretkelle, samaan aikaan kuin muut tekevät koulutöitä. Monet kielikylpyluokat tekevät reissun päättövuonna. En tietenkään kannata mitään tasapäistämistä, mutta ilmainen on ilmainen, pidetään siitä kiinni tai säädetään uudet perusoikeudet, peruskoulu on maksullinen!

Liikuntakin voisi minusta olla ilmaista koulussa: cooperin testi, pikajuoksut, pituushyppy, telinevoimistelu, vatsalihasliikkeitä, jalkapalloa, koripalloa ja lentopalloa tai sitten vaan liikutaan luonnossa. Talvella jääkiekkoa niillä joilla varusteet on, loput hiihtävät, jos varusteet on, jos ei ole sitten reipasta kävelyä, mutta Turussa on suksivuokraamo, jolloin kaikki pääsevät latubaanalle Impivaaraan ilmaisen peruskoulun piikkiin.

Kun omat lapset kävivät peruskoulua ostimme heille kaikille Aapiset, koulu käytti kierrätysversioita. Sukset ja luistimet olivat kotikäytössä ihan liikunnan riemun vuoksi, mutta lämpimien talvien aikana 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa oli yhdet hiihtokelit talven aikana, jolloin monojen kanssa tuli ongelmia, vaikka niitä oli useita, ne kävivät liian pieniksi. Suksisetit ja monot maksavat jo usealle lapselle monia satasia...Ostimme yhdet tai kahdet sukset naapureilta ja sukset kiersivät perheessä, mutta monokauppaan piti mennä ja monot maksoivat silloin maltaita tai yli 50 euroa kuitenkin, sidetyyppejä kun on useita, mutta suksiin käy vain oikea ja  oikea mono piti olla, aina sen yhden talven hiihdon ajan :)
Muutama viimeinen talvi on ollut kylmä ja luminen, mutta nyt näyttää taas "vähä" lumiselta.

Nykyisin on joissain yläkouluissa Itsenäisyyspäivän tanssit. Hyvä ja kannatettava perinne, mutta vanhemmat joutuvat vaate- ja kenkäkauppiaitakin kannattelemaan usealla setelilappusella, monellakaan 15-vuotiaalla ei ole mustaa pukua, nahkakenkiä ja valkoista paitaa ja solmiota. Pitkään musta puku ei edes pojille mahdu, kasvu kun jatkuu vielä yläkoulun jälkeen.
*****
4.12.2014

Suomi on hyvä maa. Valtioneuvoston oikeuskansleri on antanut ratkaisunsa "Oikeus maksuttomaan ja yhdenvertaiseen perusopetukseen" ja lausunnon tiivistelmässä lukee: "Oikeuskansleri totesi oppilaiden tasavertaisen oikeuden perusopetukseen edellyttävän minimissään, että kaikilla on maksutta käytettävissään laite, joka mahdollistaa opetukseen osallistumisen ja annettujen työtehtävien suorittamisen. "

Ratkaisu pdf-muodossa on täällä.