"Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä"

"Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä" on suoraan Suomen perustuslaista, ja varmasti pitää paikkaansa". 

Turun hovioikeuden remontti on valmistunut eli evakkoaika alkaa olla päätöksessä.

Suomen perustuslaki jaettiin joka kotiin

Suomen perustuslaki tuli voimaan 1.3.2000, ja samalla "poistettiin käytöstä" edelliset neljä perustuslakia, eli uudella perustuslailla kumottiin niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen:
1) Suomen Hallitusmuoto (annettu 17.7.1919)
2) Valtiopäiväjärjestys (annettu 13.1.1928)
3) valtakunnanoikeudesta (annettu 25 11.1922)
4) eduskunnan oikeudesta tarkastaa valtioneuvoston jäsenten ja oikeuskanslerin sekä eduskunnan oikeusasiamiehen virkatointen lainmukaisuutta (annettu 25 11.1922).

Yläkuvan mukainen Suomen perustuslaki -kirja jaettiin jokaiseen kotitalouteen. Kirjassa on vain laki painettu. Minusta kansalaiset eivät ymmärtäneet, kuinka isosta muutoksesta oli kyse, ja kuinka hyvän suojan Suomen perustuslaki antaa.

Suomen perustuslaki on tehnyt samalla lakien säätämisestä (tai muuttamisesta) varsin vaikeaa, sillä moni laki on ristiriidassa perustuslain kanssa. Minusta on lisäksi ongelmallista, että Eduskunnan oma elin päättää lain perustuslain mukaisuudesta, eli Perustuslain pykälä 74 kuuluu:

74 § Perustuslainmukaisuuden valvonta

Eduskunnan perustuslakivaliokunnan tehtävänä on antaa lausuntonsa sen käsittelyyn tulevien lakiehdotusten ja muiden asioiden perustuslainmukaisuudesta sekä suhteesta kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin.

Perustuslakivaliokunta on tavallaan kaikkien tärkein Eduskunnan valiokunnista, koska se päättää lakien perustuslain mukaisuudesta. Se saa lausuntoja (tai asiantuntijat tulevat antamaan lausuntoja), joita varten tutkitaan asiaa,  (näin yksinkertaistaen). Entä jos lausunnot ovat ristiriidassa keskenään?

Perustuslakia itseään on vaikea muuttaa se vaatii 2/3-osan enemmistön ja vaalit väliin tai 5/6 osa enemmistön ja (lisäksi vielä 2/3 enemmistö).

73 § Perustuslain säätämisjärjestys

Ehdotus perustuslain säätämisestä, muuttamisesta tai kumoamisesta taikka perustuslakiin tehtävästä rajatusta poikkeuksesta on toisessa käsittelyssä äänten enemmistöllä hyväksyttävä lepäämään ensimmäisiin eduskuntavaalien jälkeisiin valtiopäiviin. Ehdotus on tuolloin valiokunnan annettua siitä mietintönsä hyväksyttävä asiasisällöltään muuttamattomana täysistunnossa yhden käsittelyn asiana päätöksellä, jota on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä.

Ehdotus voidaan kuitenkin julistaa kiireelliseksi päätöksellä, jota on kannattanut vähintään viisi kuudesosaa annetuista äänistä. Ehdotusta ei tällöin jätetä lepäämään, ja se voidaan hyväksyä vähintään kahden kolmasosan enemmistöllä annetuista äänistä.

Perustuslain alkupykälät eivät ole muodostaneet ongelmia, mutta ovat luonnollisesti tärkeitä.

1§ Valtiosääntö

Suomi on täysivaltainen tasavalta.

Suomen valtiosääntö on vahvistettu tässä perustuslaissa. Valtiosääntö turvaa ihmisarvon loukkaamattomuuden ja yksilön vapauden ja oikeudet sekä edistää oikeudenmukaisuutta yhteiskunnassa.

(kolmatta momenttia muutettu säätämisen jälkeen enkä kirjaa sitä tähän).

Keskeistä tässä kansalaisen kannalta on:
Valtiosääntö turvaa ihmisarvon loukkaamattomuuden ja yksilön vapauden ja oikeudet sekä edistää oikeudenmukaisuutta yhteiskunnassa.
Tämä johtaa suoraan perusoikeuksiin, jotka ovat peruslaissa pykälissä 6- 23.

2§  Kansanvaltaisuus ja oikeusvaltioperiaate

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta.

Kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen.
Valtiovalta siis kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta. Valtiovalta ei siis kuulu jollekin yksittäiselle ryhmälle vaan kansalle ja sitä kautta eduskunnalle. Tämä joskus minusta "unohdetaan".

Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia.

Keskeistä tässä kansalaisen kannalta on:
Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia. Tätä ei juuri paremmin voi kiteyttää.

3§ Valtiollisten tehtävien jako ja parlamentarismi

Lainsäädäntövaltaa käyttää eduskunta, joka päättää myös valtiontaloudesta.

Hallitusvaltaa käyttävät tasavallan presidentti sekä valtioneuvosto, jonka jäsenten tulee nauttia eduskunnan luottamusta.

Tuomiovaltaa käyttävät riippumattomat tuomioistuimet, ylimpinä tuomioistuimina korkein oikeus ja korkein hallinto-oikeus.

Keskeistä tässä kansalaisen kannalta on minusta vallan kolmijako. Lainsäädäntövalta, toimeenpanovalta ja tuomiovalta on oltava vallan kolmijaon mukainen. Minusta Perustuslakivaliokunnan asema on hieman ongelmallinen, mihin se tässä asettuu.

Toisessa luvussa ovat perusoikeudet, jotka ovat miltei alkuperäisessä muodossaan. Perusoikeudet turvaavat monia "oikeushyviä" ja ovat perustava koko yhteiskunnalle, ne ovat minusta usein lainsäätämisjarruja. Lisäksi perusoikeuksia ei saisi viranomaisen taholta loukata, ellei asiasta ole säädetty lailla. Lisäksi lasten perusoikeuksia ei tule rajoittaa. Kasvatus minusta on usein sellaista, että jonkun lapsen oikeutta ilmaista itseään, tai liikkua pitää voida rajoittaa, että muiden oikeudet toteutuvat. Tämä on minusta käytännön tasolla ongelmallista, enkä tiedä onko tämä hyväksyttävä periaate rajoittaa perusoikeuksia.

2 luku Perusoikeudet 
Omat mielipiteeni ovat suoralla tekstillä, joka momentin tai pykälän alla
Keskeistä tässä kansalaisen kannalta on:
Valtiosääntö turvaa ihmisarvon loukkaamattomuuden ja yksilön vapauden ja oikeudet sekä edistää oikeudenmukaisuutta yhteiskunnassa. (eli tämä juontuu Perustuslain 1§:stä)
Perusoikeudet -kirjassa (Hallberg, Karapuu, Tuori, V-P Viljanen, Ojanen ja Scheinin) sivulla 146 on lueteltu valiokunnan esittämä luettelo millä edellytyksillä perusoikeuksia voidaan rajoittaa
1. Lailla säätämisen vaatimus
2. Täsmällisyys- ja tarkkarajaisuusvaatimus
3. Hyväksyttävyysvaatimus
4. Ydinalueen koskemattomuuden vaatimus
5. Suhteellisuusvaatimus
6. Oikeustutvavaatimus
7. Ihmisoikeusvelvotteiden noudattamisen vaatimus

Perusoikeudet -kirjassa joka kohtaa on perusteltu laveammin.

Suhteellisuusvaatimukseen liittyy selitys "Rajoitusten tulee olla välttämättömiä tavoitteen saavuttamiseksi sekä laajuudeltaan oikeassa suhteessa perusoikeuksien suojaamaan oikeushyvään ja rajoituksen taustalla olevan yhteiskunnallisen intressin painoarvoon".

6 § Yhdenvertaisuus

Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä.

Tämä varmasti toteutuu, mutta minusta varallisuusasema saattaisi vaikuttaa, oikeudenkäynnit eivät ole halpoja tätä nykyä.

Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.
Minusta virkanimityksissä voidaan asettaa jonkun puolueen ehdokas etusijalle, tämä minusta ei ole oikein, ellei hakija ole oikeasti pätevin. Lautamiesten valintaa on myös ruodittu.

Minusta tätä yhdenvertaisuutta "rikotaan" myös ns. positiivisella erityiskohtelulla, joka minusta monesti ei ole heikomman suojelua vaan olemassa olevien asemien säilyttämistä. Minusta tosiasiallisesti positiivisella erityiskohtelulla voidaan suosia ryhmiä, joiden tosiasiallinen asema on itse asiasssa parempi. Perusoikeudet -kirjassa tarkastellaan paljon positiivista erityiskohtelua.

Lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti.

Koulussa on turvallisuuden ja kasvatuksen nimissä rajoitettava lasten perusoikeuksia, kaikki eivät voi puhua yht'aikaa, heidän tulee olla koulussa. Opetukseen osallistuminen on koululaeissa määritelty. Oppivelvollisuudesta säädetään perusopetuslaissa.

Sukupuolten tasa-arvoa edistetään yhteiskunnallisessa toiminnassa sekä työelämässä, erityisesti palkkauksesta ja muista palvelussuhteen ehdoista määrättäessä, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään.

Minusta Suomi on varsin tasa-arvoinen maa, ja Suomessa sana HÄN on sama molemmille sukupuolille, jolloin miehiä ja naisia ei erotella kielessä, kuten monessa muussa kielessä tehdään. Niaset ovat työelämässä heikommassa asemassa (minusta objektiisesti), yksityselämässä miehet ovat joissain asioissa heikommalla, mm. lasten huoltajuusasiat, odotettavissa oleva eliikä, koulusuoritukset ... Minusta naisten asemaa on silti syytä turvata, sillä taloudellisesti miehet ovat paremmassa asemassa.

7 §  Oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen

Jokaisella on oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen.

Ketään ei saa tuomita kuolemaan, kiduttaa eikä muutoinkaan kohdella ihmisarvoa loukkaavasti.

Henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ei saa puuttua eikä vapautta riistää mielivaltaisesti eikä ilman laissa säädettyä perustetta. Rangaistuksen, joka sisältää vapaudenmenetyksen, määrää tuomioistuin. Muun vapaudenmenetyksen laillisuus voidaan saattaa tuomioistuimen tutkittavaksi. Vapautensa menettäneen oikeudet turvataan lailla.

Tämä pykälä 7§ on minusta kaikkein tärkein, jota täydentää 8§. Minusta esim. raiskaustuomiot ovat Suomessa alhaisia, nehän rikkovat juuri tätä vastaan. 

8 § Rikosoikeudellinen laillisuusperiaate

Ketään ei saa pitää syyllisenä rikokseen eikä tuomita rangaistukseen sellaisen teon perusteella, jota ei tekohetkellä ole laissa säädetty rangaistavaksi. Rikoksesta ei saa tuomita ankarampaa rangaistusta kuin tekohetkellä on laissa säädetty.

9 § Liikkumisvapaus

Suomen kansalaisella ja maassa laillisesti oleskelevalla ulkomaalaisella on vapaus liikkua maassa ja valita asuinpaikkansa.

Jokaisella on oikeus lähteä maasta. Tähän oikeuteen voidaan lailla säätää välttämättömiä rajoituksia oikeudenkäynnin tai rangaistuksen täytäntöönpanon varmistamiseksi taikka maanpuolustusvelvollisuuden täyttämisen turvaamiseksi.

Suomen kansalaista ei saa estää saapumasta maahan, karkottaa maasta eikä vastoin tahtoaan luovuttaa tai siirtää toiseen maahan. Lailla voidaan kuitenkin säätää, että Suomen kansalainen voidaan rikoksen johdosta tai oikeudenkäyntiä varten taikka lapsen huoltoa tai hoitoa koskevan päätöksen täytäntöönpanemiseksi luovuttaa tai siirtää maahan, jossa hänen ihmisoikeutensa ja oikeusturvansa on taattu. 

Ulkomaalaisen oikeudesta tulla Suomeen ja oleskella maassa säädetään lailla. Ulkomaalaista ei saa karkottaa, luovuttaa tai palauttaa, jos häntä tämän vuoksi uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu.

Minusta asuinpaikan saa valita vapaasti. Minusta ei voi vaatia, että yhteiskunta tämän valinnan jälkeen rakentaa palvelut viereen. Viimeinen momentti säätelee esim. turvapaikan hakijoita.

10 § Yksityiselämän suoja

Jokaisen yksityiselämä, kunnia ja kotirauha on turvattu. Henkilötietojen suojasta säädetään tarkemmin lailla.

Kirjeen, puhelun ja muun luottamuksellisen viestin salaisuus on loukkaamaton.

Lailla voidaan säätää perusoikeuksien turvaamiseksi tai rikosten selvittämiseksi välttämättömistä kotirauhan piiriin ulottuvista toimenpiteistä. Lailla voidaan säätää lisäksi välttämättömistä rajoituksista viestin salaisuuteen yksilön tai yhteiskunnan turvallisuutta taikka kotirauhaa vaarantavien rikosten tutkinnassa, oikeudenkäynnissä ja turvallisuustarkastuksessa sekä vapaudenmenetyksen aikana.

11 § Uskonnon ja omantunnon vapaus

Jokaisella on uskonnon ja omantunnon vapaus.

Uskonnon ja omantunnon vapauteen sisältyy oikeus tunnustaa ja harjoittaa uskontoa, oikeus ilmaista vakaumus ja oikeus kuulua tai olla kuulumatta uskonnolliseen yhdyskuntaan. Kukaan ei ole velvollinen osallistumaan omantuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen.

Varsinkin pykälän loppu on vaarassa koulussa esim. jos uskonnolliset aamunavaukset ovat "pakollisia"

12 § Sananvapaus ja julkisuus

Jokaisella on sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Tarkempia säännöksiä sananvapauden käyttämisestä annetaan lailla. Lailla voidaan säätää kuvaohjelmia koskevia lasten suojelemiseksi välttämättömiä rajoituksia.

Viranomaisen hallussa olevat asiakirjat ja muut tallenteet ovat julkisia, jollei niiden julkisuutta ole välttämättömien syiden vuoksi lailla erikseen rajoitettu. Jokaisella on oikeus saada tieto julkisesta asiakirjasta ja tallenteesta.

Minulla on ollut vaikeuksia saada julkisista asiakirjoista tieto.

13 § Kokoontumis- ja yhdistymisvapaus

Jokaisella on oikeus lupaa hankkimatta järjestää kokouksia ja mielenosoituksia sekä osallistua niihin.

Jokaisella on yhdistymisvapaus. Yhdistymisvapauteen sisältyy oikeus ilman lupaa perustaa yhdistys, kuulua tai olla kuulumatta yhdistykseen ja osallistua yhdistyksen toimintaan. Samoin on turvattu ammatillinen yhdistymisvapaus ja vapaus järjestäytyä muiden etujen valvomiseksi.

Tarkempia säännöksiä kokoontumisvapauden ja yhdistymisvapauden käyttämisestä annetaan lailla.

14 § Vaali- ja osallistumisoikeudet

Jokaisella Suomen kansalaisella, joka on täyttänyt kahdeksantoista vuotta, on oikeus äänestää valtiollisissa vaaleissa ja kansanäänestyksessä. Vaalikelpoisuudesta valtiollisissa vaaleissa on voimassa, mitä siitä erikseen säädetään tässä perustuslaissa.

Jokaisella Suomen kansalaisella ja maassa asuvalla muulla Euroopan unionin kansalaisella, joka on täyttänyt kahdeksantoista vuotta, on oikeus äänestää Euroopan parlamentin vaaleissa sen mukaan kuin lailla säädetään. (muutos)

Jokaisella Suomen kansalaisella ja maassa vakinaisesti asuvalla ulkomaalaisella, joka on täyttänyt kahdeksantoista vuotta, on oikeus äänestää kunnallisvaaleissa ja kunnallisessa kansanäänestyksessä sen mukaan kuin lailla säädetään. Oikeudesta muutoin osallistua kuntien hallintoon säädetään lailla.

Julkisen vallan tehtävänä on edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan päätöksentekoon.

15 § Omaisuuden suoja

Jokaisen omaisuus on turvattu.

Omaisuuden pakkolunastuksesta yleiseen tarpeeseen täyttä korvausta vastaan säädetään lailla.

16 § Sivistykselliset oikeudet

Jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Oppivelvollisuudesta säädetään lailla.

Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta sekä kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä.

Tieteen, taiteen ja ylimmän opetuksen vapaus on turvattu.

17 § Oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin

Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi.

Jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä turvataan lailla. Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan.

Saamelaisilla alkuperäiskansana sekä romaneilla ja muilla ryhmillä on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Saamelaisten oikeudesta käyttää saamen kieltä viranomaisessa säädetään lailla. Viittomakieltä käyttävien sekä vammaisuuden vuoksi tulkitsemis- ja käännösapua tarvitsevien oikeudet turvataan lailla.

18 § Oikeus työhön ja elinkeinovapaus

Jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla. Julkisen vallan on huolehdittava työvoiman suojelusta.

Julkisen vallan on edistettävä työllisyyttä ja pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus työhön. Oikeudesta työllistävään koulutukseen säädetään lailla.

Ketään ei saa ilman lakiin perustuvaa syytä erottaa työstä.

19 § Oikeus sosiaaliturvaan

Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon.

Lailla taataan jokaiselle oikeus perustoimeentulon turvaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella.

Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Julkisen vallan on myös tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu.

Julkisen vallan tehtävänä on edistää jokaisen oikeutta asuntoon ja tukea asumisen omatoimista järjestämistä.

20 § Vastuu ympäristöstä

Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille.

Julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön sekä mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon.

21 § Oikeusturva

Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi.

Käsittelyn julkisuus sekä oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea muutosta samoin kuin muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeet turvataan lailla.

Tämä on tärkeä, kuuleminen on keskeistä. Kuulemisessa on tärkeää, että kuultava tietää mistä kuullaan, ja hän saa minusta etukäteen materiaalin, joka siihen liittyy. Valituskelpoinen kirjallinen päätös on myös keskeistä saada prosesin päätteeksi.

22 § Perusoikeuksien turvaaminen

Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen.

*****
Tämä bloggaus perustuu 12 pykälään, bloggarilla on sananvapaus.

Lopuksi tieto, jonka sisäistin Perusoikeudet -kirjasta. Perustuslain jokainen tarkoittaa Suomen oikeuspiiriin kuuluvaa luonnollista henkilöä. Jokainen voi olla myös käänteisessä merkityksessä eli 'Ketään ei saa...'

Peruskoulujen aamunavauksien uskonnollisuudesta

Turun Sanomissa oli juttu 22.11.2015 sivulla 9 koskien Uskonnollisia päivänavauksia, aiemmin viikolla Turun Sanomat uutisoi Eduskunnan oikeusasiamiehen päätöksestä 18.11.2015 koskien peruskoulussa järjestettyä virsivisaa.

Ratkaisu "Opetushallitukselle moitteet Virsivisan järjestelyistä peruskoulussa löytyy" täältä ja pidemmin täältä.

Yllä olevan lehtijutun ingressi oli aika voimakas " Opetushallitus jopa kannustaa pitämään aidosti uskonnollisia päivänavauksia. Pakko ei ole osallistua". Laitoin postia lehdelle tästä jutusta, minusta tämä on vahvasti sanottu, sillä verkossa löytämistäni ohjeista TÄÄLLÄ, on seuraava lainaus "Koulu voi järjestää uskonnollisia tilaisuuksia, kuten jumalanpalveluksia ja uskonnollisia päivänavauksia, tai sisällyttää koulun toimintaan uskonnollisia toimituksia, kuten ruokarukouksia ". Eli koulu voi järjestää, minusta tässä ei puhuta kannustamisesta.

Lisäksi ohjeet jatkuvat "Perustuslain 11 §:n 2 momentin mukaan kukaan ei ole velvollinen osallistumaan omantuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen. Tämän perusteella oppilasta ei voida velvoittaa osallistumaan jumalanpalvelukseen, uskonnolliseen päivänavaukseen tai muuhun uskonnolliseen tilaisuuteen tai toimitukseen. Vapaus olla osallistumatta uskonnolliseen tilaisuuteen ja toimitukseen on riippumaton yhdyskunnan jäsenyydestä. Näin ollen myöskään tiettyyn uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluvia ei voida velvoittaa osallistumaan asianomaisen uskonnollisen yhdyskunnan uskonnollisiin tilaisuuksiin ja toimituksiin. "

Perusopetusasetuksen 6§:n mukainen "Päivän työ aloitetaan lyhyellä päivänavauksella" eli aamunavaus pystytään minusta järjestämään ilman uskonnollisia yhdyskuntia  eikä Perusopetusasetuksessa ole mitään viittausta uskontoon koskien päivänavauksia.

Ennakkoilmoitus uskonnollisista tilaisuuksista peruospetuksessa kotiin on pakollinen, mutta ei useinkaan riittävä toimi, minusta oppilailla ei ole useinkaan aitoa mahdollisuutta kieltäytyä tästä.
Jos aamunvaus tulee luokkahuoneen kaiuttimista, niitä on hankala "tukkia", jos aamunavaus on juhlasalissa tai  aulassa, missä ovat oppilaat, jotka eivät halua osallistua.

Kieltäytymisessä on minusta sekin ongelma, että siinä oppilaan täytyy "paljastaa" oma vakaumus.

Perusopetuksen  uskonnon/elämänkatsomustiedon opetuksesta on säädetty erikseen Perusopetuslain 13§:ssä. Yllä oleva linkki käsittelee myös sitä TÄÄLLÄ.
*****
Asian uutisointi jatkuu tällä uutisella Turun Sanomissa

Jonka otsikko Opetushallitus: Koulujen aamunavausten syytä olla uskonnollisia ja ingressi

"Vapaa-ajattelijoiden puheenjohtaja Petri Karisma ihmettelee uskonnollisten päivänavauksien yleisyyttä Suomen kouluissa. Hänen mukaansa kaikki koulut eivät noudata tiedotusvelvollisuuttaan."

Juttu alkaa " Lännen Median maakuntalehdet kertoivat sunnuntaiaamuna opetushallituksen kannustavan pitämään kouluissa avoimen uskonnollisia päivänavauksia. Opetusneuvos Pekka Iivosen mukaan ne tukevat hyvin koulun eettistä ajattelua."

Kuten yllä kirjoitan asia minusta ratkaistaan perustuslain ja perusopetusasetuksen mukaan. Minusta päivänavausten ei tarvitse olla uskonnollisia, ja nykyajan koulussa on tilanteita, jossa luokalla suurin osa ei kuulu esim. evankelis-luterilaiseen kirkkoon, aina on luontevaa toimia, kuten perustuslaki ohjaa, eli koulu toimii kouluna.

Perusoikeuspulmia peruskoulussa?

Vapaus on monesti hyvin ohutta ja kontrolloitua

Perusoikeudet on määritetty perustuslain toisessa luvussa pykälissä 6 - 23. Perusoikeudet ovat yksilölle turvattuja oikeuksia. Perusoikeudet turvaavat yksilön vapautta julkisen viranomaisen "puuttumiselta".

Perusoikeuksien rajoitukset pitää perustua eduskunnan säätämiin lakeihin. Julkisen viranomaisen toiminnan pitää perustua lakiin.

Peruskoulu ei ole pakollinen, mutta oppivelvollisuus on, oppivelvollisuudesta on säädetty perusopetuslaissa.

Käytännössä lähes kaikki oppivelvolliset suorittavat peruskoulun. Peruskoulussa rehtori ja opettajat voidaan tulkita julkisiksi viranomaisiksi. Kaiken julkisen vallankäytön pitää perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia.

Perusoikeusasiantuntijat korostavat, että ensinnäkin kaikki perusoikeuden rajoittamiset pitää perustua eduskunnan säätämään lakiin, ne on oltava mahdollisimman vähäisiä, alaikäisen perusoikeuksia pitää kunnioittaa ja alaikäisyys ei ole peruste rajoittaa perusoikeuksia ja alaikäisen perusoikeuksia pitää rajoittaa mahdollisimman vähän.

Tämä on pähkinänkuoressa perusoikeusproblematiikka.

Keskeisiä perustuslain perusoikeuksia ovat minusta
7§ Oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen, vaikea ajatella, että muut toteutuisivat, jos tätä loukataan. Myös 10§ eli yksityisyyden suoja on koulussa joskus koetteilla.

Pääosa koulutoiminnasta menee pykälien mukaan ja perusoikeuksia ei loukata, mutta oheen kirjaan tilanteita, jotka voivat olla perusoikeuksien kannalta pulmallisia.

Peruskoulussa varsinkin liikunnan tunnit voivat olla ongelmallisia, aiemmin (toivottavasti ei enää) lapsia patistettiin suihkuun liikuntatuntien jälkeen. Jos opettaja suorittaa "valvontaa liian tarkasti" on tämä minusta perusoikeuksien kannalta pulmallista. Jo pelkkä suihkupakko voi olla minusta perusoikeuksien rajoittamista. Lukio-opiskelijaakaan ei voi velvoittaa suihkuun. Jos lapsen kehityksessä on pulmia, ne kuuluvat terveydenhoitajalle, jos lasta ei kotona kohdella "kunnolla", opettajan kuuluu tehdä lain mukaan lastensuojeluilmoitus. Lastensuojeluilmoitusta minusta ei tehdä siitä, että lapsi ei käy koulussa silsaisissa tiloissa alasti suihkussa jonkun valvonnassa tai "pakottamana". Tämä minusta osoittaa lapsen taholta jopa vastuullista käytöstä, eli minusta mahdolliset pakkopesut ovat perusoikeuksien vastaisia. Hygieniaongelma olisi helppo ratkaista asianmukaisilla pukutiloilla ja pesujärjestelyillä tai tuntien sijoittamisilla.

Liikunnantunnilla tulee muitakin tilanteita, joissa voidaan rajoittaa henkilökohtaista koskemattomuutta.

Omana kouluaikana opettajat lukivat äidinkielen aineita ääneen tunnilla. Tämä voisi olla minusta perusoikeusloukkaus, samoin kun se, että puhutaan kaikkien kuullen oppilaiden sairauksista, vanhempien ammateista, varallisuudesta ja kotiloista. Myös  harrastukset kuuluvat yksityisyyden piiriin ja se, että jos ei harrasta mitään. Monesti oppitunneilla kyseltiin harrastuksista, lomanvietoista, perhejärjestelyistä, jotka siis kuuluvat selkeästi yksityisyyden piiriin. Pakko voi tulla siitä, että ryhmän paine pakottaa puhumaan. Tämä voi johtaa monesti koulukiusaamiseen tai kiusaamisen lisääntymiseen. Koulukiusaaminen on minusta peruskoulun pahin ongelma. Koulun pitää kaikin voimin taistella sitä vastaan, sillä peruskoulussa on pakko käydä, kiusattavat tuodaan kiusaajien "armoille". Tämän vuoksi kaikki nimittelyt, tönimiset ja liikkumatilan rajoitukset, jotka seuraavat koulukiusaamisesta, pitää kitkeä pois. Tämä tapahtuu totta kai perusopetuslain mukaisin menetelmin. Toivottavasti tällaisia tilanteita koulussa ei enää ole, eikä tule.

Koulussa ei ole myöskään pakko osallistua uskonnon harjoittamiseen. Uskonnollisista tilaisuuksista pitää etukäteen informoida, mitä ei aina vieläkään tehdä. En ole koskaan ymmärtänyt, miksi nykykoulussa pitää olla kirkkopäiviä tai hartaushetkiä. Jos joku kuuluu "kirkkoon", voi osallistua sen toimintaan kouluajan ulkopuolella. Jumalanpalveluksiin voi osallistua kuka tahansa. En myöskään kannata poliittisten tilaisuuksien järjestämistä koulussa, vaalipaneeli vaalien läheisyydessä, missä kaikki ryhmät ovat paikalla, on eri asia.

Kännykän käyttöä voidaan rajoittaa koulussa vain perustellusti, mutta koululla ei ole oikeutta takavarikoida kännykkää. Tämä pohjautuu yksityisyyden suojaan, kännykkä voi sisältää hyvinkin henkilökohtaisia tietoja ja kännykkärajoitukset liittyvät varsinkin 12§ sananvapaus- ja julkisuus perusoikeuteen. Omaisuuden suoja minusta säätelee sitä, mitä toisen tavaralle saa tehdä. Perusopetuslaissa on määritelty, mitkä tavarat voidaan ottaa haltuun, ja millä edellytyksin. Kännykkää ei voida ottaa haltuun, eikä sen sisältöä selata. Tällainen toiminta ei perustu mihinkään lakiin ja on siksi minusta perusoikeuksien rajoittamista. Sen sijaan peruskoulussa oppilaan pitää osallistua opetukseen ja käyttäytyä asianmukaisesti. Kaikki eivät voi puhua yht'aikaa, eivätkä käyttää kännykkää tunnilla. Asianmukaista minusta on, että kännykkä on esim. oppilaan repussa tai taskussa.

Kouluruoka on jokaisen oppilaan oikeus, mutta minusta ei velvollisuus. Oppilaan ei ole minusta siis pakko syödä koulussa, jos ei halua (monesti olisi järkevää). Myöskään maistamisvelvollisuutta ei ole kirjattu lakiin, tällöin ei ole pakko ottaa ruokaa eikä edes maistaa sitä. Jos oppilas pakotetaan syömään on se minusta perusoikeuksien kannalta pulmallista. Suurempi ongelma on minusta se, jos tällöin rikotaan jotain uskonnollista tapaa, tai oppilas joutuu "paljastamaan", mihin uskontokuntaan kuuluu tai joutuu tekemään tiliä terveydentilastaan.

Sivistykselliset oikeudet pitävät sisällään maksuttoman perusopetuksen. Kouluissa takavuosina pakotettiin lapset suorittamaan hiihdot, luistelut ja muut liikuntalajit. Minusta tämä johti siihen, että oli pakko ostaa esimerkiksi sukset, joilla ei voi  hiihtää, sillä Etelä-Suomessa ei ole yleensä lainkaan lunta. Perusoikeuksien mukaan peruskoulu on siis maksuton. Sukset on pieni ongelma, suurempi ongelma on monot, monot maksavat yhtä paljon kuin sukset. Opettaja antoi ymmärtää, että numeroa ei voida antaa, jollei ole hiihtänyt vaadittua matkaa ja reittiä. Minusta laissa ei ole kyseistä kirjausta eikä myöskään opetussuunnitelman perusteissa. Minusta virkamies ei saa antaa ymmärtää, että jonkun asian tekemisestä tai tekemättä jättämisestä koituu seuraamus, joka ei ole lainmukainen. Jos vanhempi kertoo  kouluun mielestään ohjeiden vastaisista menettelyistä, on hän useasti "hankala". Oppilas on vastaavasti "hankalan" vanhemman lapsi. Tämä on minusta myös aika yleinen tosiasiallinen seuraamus, joka ei kuulu moderniin perusoikeusyhteiskuntaan.

Peruskoulun eikä toisen asteen opetussuunnitelman perusteisiin ei kuulu mihinkään ulkopuolisten kyselyihin vastaaminen. Koulu ei minusta voi siten velvoittaa opiskelijaa vastaamaan arkaluonteisiin kyselyihin, kuten kouluterveyskyselyyn. Minusta mikään laki ei pakota tähän, joten silloin oppilas voi kieltäytyä. Koulussa tilanne on monesti sellainen, että oppilas ei kykene kieltäytymään, koska tilanne on pakottava. Minusta kaikki kyselyt pitäisi hoitaa koulun jälkeen järjestetyissä tilaisuuksissa, jotka kyselijätaho järjestää. Ne tulevat paikalle, jotka haluavat. Tämänkin asian esiinnosto, tuo hankalan vanhemman leiman, mikä on seuraamus, joka ei perustu lainsäädäntöön.

Opetushallitukselta odottaisin parempaa ohjeistusta kyselyihin, kännykkärajoituksiin, pukeutumis- ja hygienia-asiaan sekä kouluruokailuun. Oppilaan mahdollisuus "puolustautua olettamassaan perusoikeuspulmassa" on usein mahdotonta, sillä opettaja on hänelle liian suuri auktoriteetti. Monesti "vapaaehtoisuus" voi olla sitä, että oppilas ei tiedä tai ei uskalla kieltäytyä. Vanhempien mahdollisuus puuttua on myös hyvin rajattu ja heitä voi rajoittaa pelko siitä, miten koulussa reagoidaan asiaan. Pelko näyttäytyy haluna olla hiljaa, ja silittää myötäkarvaan. Kukaan ei halua lapsestaan silmätikkua. Monesti tämä pelko on turha, mutta selkeät kaikkia kouluja koskevat ohjeet olisi hyvä julkaista.

Perusoikeuksiksi on määritelty myös oikeusturva, yhdenvertaisuus ja rikosoikeudellinen laillisuusperiaate. Kuinkahan monta prosenttia luokasta poistamista ja jälki-istunnoista täyttävät nämä kriteerit, luultavasti nykyisin suurin osa ellei kaikki. Ennen oli ns. kollektiivisia rangaistuksia, jos kukaan ei tunnustanut, kaikki jäivät jälki-istuntoon. Tällaiset rangaistukset minusta eivät ole nykyperusoikeuksien mukaisia, eikä niitä kouluissa enää ole. Kussakin koululaissa on määritelty sallitut rangaistukset. Oppilaan kuuleminen pitää olla asianmukainen, eli oppilaan ja hänen huoltajansa pitää saada kaikki asiaan liittyvä materiaali jo etukäteen ja mahdollisuus esittää ilman painostusta oma näkemyksensä. Asian selvittäjä ei voi minusta olla sen ratkaisija.

Asiat, joihin koululla ei ole toimivaltaa, jäävät muiden viranomaisten tutkittavaksi, käsiteltäväksi ja ratkaistavaksi, esimerkiksi poliisin tai sosiaaliviranomaisten tai lääkäreiden. "Koulu on oppilaitos, ei hoitolaitos, ei poliisilaitos, ei oikeuslaitos eikä sosiaalilaitos".

Perusoikeus liikkumisvapaus ei aiheuta minusta perusoikeusloukkausta. Koulu on vastuussa oppilaista koulupäivän aikana, joten minusta siitä seuraa se, että oppilaita kielletään poistumasta koulun alueelta koulupäivän aikana turvallisuuden takia ilman hyväksyttävää syytä. Liikkumisvapauteen kuuluu se, että perhe voi valita asuinpaikkansa vapaasti. Tästä ei minusta seuraa se, että kunnan pitää rakentaa koulu asunnon viereen, eli "pikkukoulujen" lakkauttaminen minusta kuuluu kuntien itsehallintoon, joka on määritelty myös perustuslaissa.

Koululla on minusta myöskin oikeus vaatia tunneilla hiljaisuutta ja pulpetin ääressä istumista, eli ei voi lähteä siitä, että jokaisella olisi rajaton ilmaisuvapaus sekä liikkumisvapaus. Tämä onkin säädetty käyttäytymisnormein eri koululakeihin. Pitää myös muistaa, että kasvatus voi rajoittaa  perusoikeuksia turvatakseen toisia. Kasvatuksen tuloksena kasvatettava ymmärtää, miten voi luovia eri perusoikeuksien keskellä.

Tämä bloggaus perustuu mielipiteisiini, jotka kuuluvat sananvapauden piiriin. Suomessa on erikseen tahoja, jotka valvovat perusoikeuksien toteutumista esim. Eduskunnan oikeusasiamies.

Koululait eivät tue huumausainetestin tekemistä?

Apulaisoikeuskanslerin  päätöksessä 21.11.2014 on tarkasteltu huumausainetestin tekemistä peruskoulutason sisäoppilaitoksessa.

Ratkaisu ainakin linkistä "Huumausainetestaus peruskoulutason sisäoppilaitoksessa".

Suurin tai ainakin eräs suurimmista ongelmista oli se, että oppilaalle D oli tehty huumausainetesti ilman tämän omaa suostumusta.

Lainausta apulaisoikeuskanslerin päätöksestä:
"Nyt käsiteltävänä olevassa tapauksessa ei D:ltä saadun selvityksen perusteella pyydetty suostumusta testin tekemiseen tai selvitetty testin tuloksesta mahdollisesti aiheutuvia seuraamuksia tai kerrottu sen vapaaehtoisuudesta. Hänelle ei ole myöskään kerrottu, mihin tietoja luovutetaan. D:n äiti on antanut testaukseen suostumuksensa, mutta sen ei voida katsoa syrjäyttävän vaatimusta siitä, että suostumus olisi tullut pyytää nimenomaisesti henkilöltä, jonka perusoikeuksien rajoittamisesta oli kysymys eli D:ltä etenkin, kun hänen on peruskoulun yhdeksäsluokkalaisena täytynyt olettaa riittävästi ja oikein informoituna ymmärtävän asian ja kykenevän arvioimaan suostumuksen merkityksen itsenäisesti. Menettely huumausainetestauksen toteuttamisessa edellä mainitulta osin ei ole ollut perustuslaissa säädettyjen yksityiselämän suojaa ja henkilökohtaista koskemattomuutta koskevien säännösten mukaista".

****
Sovellettavat perusoikeudet tässä tapauksessa ovat minusta ainakin

6 § Yhdenvertaisuus
3. momentti: Lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti.

7 § Oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen
1. momentti Jokaisella on oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen.
3. momentti alku: Henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ei saa puuttua eikä vapautta riistää mielivaltaisesti eikä ilman laissa säädettyä perustetta

11§ Yksityiselämän suoja
Jokaisen yksityiselämä, kunnia ja kotirauha on turvattu. Henkilötietojen suojasta säädetään tarkemmin lailla.

*****
Oikeusoppineet korostavat että kaikki perusoikeuksien rajoittamiset on tarvittaessa perusteltava lain tasoilla normilla, eli perusoikeuksien rajoittaminen on perustuttava lakiin.

Nyt voimassa olevan perusopetuslain mukaan on 36 d §:n mukaan on oikeus ottaa haltuun esineitä tai aineita, sillä "Rehtorilla tai koulun opettajalla on yhdessä tai erikseen oikeus työpäivän aikana ottaa haltuunsa oppilaalta 29 §:n 2 momentissa tarkoitettu kielletty esine tai aine tai sellainen esine tai aine, jolla oppilas häiritsee opetusta tai oppimista... 36 e§n mukaan on myös oikeus tietyin edellytyksin tarkastaa oppilaan tavarat".

Oppilaalle tulee kertoa tarkastuksen syy. Tarkastajan tulee olla samaa sukupuolta ja paikalla pitää olla täysi-ikäinen koulun henkilökuntaan kuuluva, eli minusta esimerkiksi opetusharjoittelija ei täytä tätä kriteeriä, eikä myöskään välttämättä vahtimestari, jos palvelu on ulkoistettu.

Perusopetuslaissa ei ole erikseen määräyksiä huumausainetesteistä. 

En löytänyt huumausainetestistä määräyksiä lukiolaistakaan.

Minusta uuden hallituksen pitäisi pohtia, pitäisikö huumausainetesteistä säätää pykälät lakeihin. Alle 15-vuotiaan huumausainetestin tuloksesta kuuluisi aina informoida huoltajia. En tarkalleen tiedä mitä lakia sovelletaan, mutta Potilaslaissa on määritelty alaikäisen asemaa jo 7§:ssä sekä 9§:ssä "Jos alaikäinen potilas ikäänsä ja kehitystasoonsa nähden kykenee päättämään hoidostaan, hänellä on oikeus kieltää terveydentilaansa ja hoitoansa koskevien tietojen antaminen huoltajalleen tai muulle lailliselle edustajalle " Lain 14§ määrittelee salassapitovelvollisuuden rikkomisen rangaistavaksi teoksi. Oletan testin tuloksen olevan terveystieto, eli sitä ei näin ollen saisi kertoa huoltajalle. Oletettavaa on, että huoltajan kasvatustehtävää suorittaessaan tarvitsee tätä tietoa. 

Henkilökohtaiselta kannalta pidän järkevänä, että näin tehtäisiin. Toisaalta poliisi hoitaa tämän kaltaiset asiat. Huumausainelaissa (8§) minusta määrätään, että hallussapito on ehdottomasti kielletty, ja henkilö on velvollinen luovuttamaan kielletty aine poliisille (taikka tullin henkilökunnalle tai rajavartioviranomaiselle).

Laissa ammatillisessa koulutuksessa pykälä 34 a velvoittaa opiskelijaa tietyissä tilanteissa (vakavasti vaarantaa opiskelijan itsensä tai toisen henkeä tai terveyttä; tai vakavasti vaarantaa liikenteen turvallisuutta; tai vakavasti vaarantaa salassapitosäännöksin suojattujen tietojen suojaa tai eheyttä) esittämään huumausainetestiä koskevan todistuksen oppilaitokselle.

Perusoikeuksien rajoittamisesta koulussa

Valtioneuvoston oikeuskansleri on antanut 6.11.2014  ratkaisun eräiden peruskoulujen käytännöistä matkapuhelinten käytön rajoittamisessa koulupäivän aikana otsikolla ”Rajoitukset matkapuhelimen käytössä koulupäivän aikana” 28.11.2014 on annettu ratkaisu "Oikeus maksuttomaan ja yhdenvertaiseen perusopetukseen"

Minusta tässä on kolme lähtökohtaa
1. Perusoikeuksien rajoittaminen täytyy perustua laintasoiseen normiin ja se tulee kertoa rajoittamisen yhteydessä tai olla vaihtoehtoisesti yleisesti tiedossa ja osattava perustella
2. Peruskoulu perustuu oppilaiden oppivelvollisuuteen, eli pakkoon, josta on säädetty perusopetuslaissa.
3. Perusopetuksen pitää olla maksutonta

Koululla on minusta oikeus rajoittaa lain perusteella (esim. perusopetuslaki) perustuslain perusoikeuksia, ei muuten. Jos lait eivät anna mahdollisuutta oikeisiin toimiin, eduskunnan pitää säätää uudet lait. Jos perusoikeuksia rajoittavia lakeja ei ole, perusoikeuksia ei saa rajoittaa.

Oikeuskanslerin päätöksen mukaan "Koulun kurinpitotoimissa ja muussa työrauhan turvaamisessa joudutaan johonkin mittaan rajoittamaan oppilaiden perusoikeuksia. Kuten perusoikeuksien turvaamisessa, myös niiden perusteltavissa olevassa rajoittamisessa on perustuslain 6 §:n mukaisesti oppilaita kohdeltava valtakunnallisesti tasa-arvoisesti"

Matkapuhelin-asiassa minusta koululla on oikeus edellyttää, että matkapuhelimilla ei häiritä opetusta. Minusta koululla ei ole oikeutta "takavarikoida" matkapuhelinta. Haltuun ottamisesta säädetään perusopetuslain 36d§:ssä "Rehtorilla tai koulun opettajalla on yhdessä tai erikseen oikeus työpäivän aikana ottaa haltuunsa oppilaalta 29 §:n 2 momentissa tarkoitettu kielletty esine tai aine tai sellainen esine tai aine, jolla oppilas häiritsee opetusta tai oppimista " 29 §:n toinen momentti kuuluu "Kouluun ei saa tuoda eikä työpäivän aikana pitää hallussa sellaista esinettä tai ainetta, jonka hallussapito on muussa laissa kielletty tai jolla voidaan vaarantaa omaa tai toisen turvallisuutta taikka joka erityisesti soveltuu omaisuuden vahingoittamiseen ja jonka hallussapidolle ei ole hyväksyttävää syytä ". Joten matkapuhelin voi olla mukana koulussa. Oikeuskanslerin päätöksessä viitataan lisäksi ainakin seuraaviin perusoikeuksiin 12 § Sananvapaus ja julkisuus, Jokaisella on sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. sekä 15§ Omaisuuden suoja, Jokaisen omaisuus on turvattu. Lisäksi 6 § Yhdenvertaisuus on tärkeää, sillä 3. momentti: Lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti.

Peruskoulun maksuttomuus päätöksen mukaan: "Opetusvälineiden maksuttomuutta koskevat säännökset eivät sinänsä estä sitä, että oppilaat käyttävät opetuksessa omia välineitään, esimerkiksi kännyköitä tai tietokoneita. Omien välineiden käytön tulee kuitenkin perustua oppilaan/huoltajan vapaaehtoisuuteen. Perusopetuksen maksuttomuudesta johtuu, että koulu ei voi velvoittaa oppilaita hankkimaan tai käyttämään omia välineitään opetustarkoitukseen".

Eli maalaisjärkisesti. Omia työvälineitä saa käyttää, mutta ilmainen peruskoulu tarkoittaa, että koulu viime kädessä vastaa välineiden hankkimisesta. Sen kertoo toki perusopetuslakikin ja sen 31§, jossa lukee " Opetus ja sen edellyttämät oppikirjat ja muu oppimateriaali sekä työvälineet ja työaineet ovat oppilaalle maksuttomia".

*****
Mikä on yläkuvan merkitys?
Matkapuhelinrajoitus päätöksessä puhutaan viestien vapaasta vastaanottamisesta ja lähettämisestä. Koska koulussa pitää rajoittaa työrauhan vuoksi oppilaiden puhevaltaa, vain yksi puhuu kerrallaan. Minusta ei voida lähteä siitä, että millä tahansa viestimellä lähetettäisiin omia viestejä jatkuvasti ja koko ajan. Tällöinhän pitäisi luultavasti sallia rumpu, jos sillä lähetettäisiin viestejä, radioamatöörilaitteet, radiopuhelin, samalla logiikalla ja luonnollisesti kaikki saisivat puhua samaan aikaan. Perusoikeuksien vaalijat pitävät tärkeänä sitä, että lasten perusoikeuksia ei saa rajoittaa kuten ei aikuisenkaan. Koulussa perusopetuslaki säätelee kuitenkin opettajan ja koulun oikeutta käyttää julkista valtaa. Minusta oppilas on koulussa oppiakseen taitoja ja tietoja. Vapaa oma perusoikeuksien mukainen toiminta voi minusta rajoittaa muiden oikeuksia ja oppimista. Koululla minusta on vastuu, että kaikkien oikeudet toteutuvat, ja että kenenkään perusoikeuksia ei rajoiteta. Tämän vuoksi on välillä puututtava koulussa olevien oppilaiden käytökseen laissa määrättyjen keinojen puitteissa, tämä on minusta sitä kasvatusta.

Ylipäätään Suomen kouluissa toiminta on lain mukaista, mutta kyseiset kantelut kielivät siitä, että rehtoreita ja opettajia on täydennyskoulutettava perusoikeusnäkökulmasta viranomaisen työssä.