Turun filharmoninen orkesteri on Turun kaupungin kulttuuriairueen yksi kärjistä. Toiminta tapahtuu 1952 valmistuneessa rakennuksessa (valokuva ilmakuvasta), minusta taaemmalla oleva rakennus toimii ammattikouluna. Koko kompleksi on tietääkseni Göteborgin kaupungin lahjoittama. Talo on siis nuorempi kuin orkesteri, joka viettää 225-vuotisjuhlaa. Turun soitannollinen seura perustettiin vuonna 1790. Orkesteri kunnallistettiin vuonna 1927, jolloin sen nimeksi tuli Turun kaupunginorkesteri.
Vuonna 2012 Turun filharmonisen orkesterin ylikapellimestarina aloitti Leif Segerstam (s. 1944) eli hän oli viime vuonna 70-vuotias. Segerstam on kahdestoista ylikapellimestari. Todellisuudessa Segerstam ei voi olla päivittäinen orkesterin johtaja, vaan luultavasti sovitulla palkkiolla tekee tiettyjä konsertteja. Sibeliuksen juhlavuotena on Sibeliusmaraton. Minusta Sibeliuksen sinfonioita hienosti tv:ssä aukonut ja johtanut Hannu Lintukin (s.1967) on ollut TFO:n kapellimestarina 1990-luvun ja 2000-luvun molemmin puolin.
Soittajia
Soittajia on nykyisin 74 eli Turun filharmoninen orkesteri on Suomen viidenneksi suurin (wikipedian mukaan neljänneksi suurin, Turun kaupungin sivujen mukaan viidenneksi suurin).
Orkesteriin tarvitaan kapellimestari, webissä on nimeltä vain Leif Segerstam. Kapellimestariin kannattaa panostaa, sillä hän viime kädessä vastaa taiteellisesta tasosta, ja siitä miten hän saa soittajat soittamaan.
Viulisteja on esitelty 25, joista tosin kaksi on vuorottelevia konserttimestareita, jotka vastaavat "viuluista". Alttoviulisteja on 8, sellistejä on 7, kontrabasisteja on 5, huilisteja 3, Oboeta soittaa 3, klarinettia 3, fagottia 3, käyrätorvea 5, trumpetisteja on 3, kuten pasunistejakin, tuubaa soittaa yksi, patarumpuja 2 kuten lyömäsoittimiakin, yksi soittaja soittaa harppua. Soittajia yhteensä on esitelty 74 ja tähän päälle kapellimestari. On Turussa suuri orkesteri. Minusta tässä ei kukaan soittanut flyygeliä eikä pianoa, eli onko nämä sitten tarvittaessa vierailevia taiteilijoita. Lisäksi ns. hallinto on erikseen vuosikertomuksessa Hallinnon alla oli 33 nimeä. Toiminnan pyörittäminen vaatii ammattitaitoisen henkilökunnan, kuten soittaminenkin.
Kustannukset
Taide myös maksaa, Turun filharmoninen orkesterin vuosikertomuksen 2014 mukaan:
Toimintamenot olivat 5 220 002 €, joista palkkojen osuus oli 4 023 375 €. Toimintamenot olivat kasvaneet vuodesta 2013 peräti 335 211 €, toimintatulot kasvoivat vain 76 436 €.
Pääsymaksuilla katettiin noin 10% tästä eli 519 749 € kun tuotot yhteensä olivat 708 903 €.
Minusta orkesterin "miinus" oli siis -4 511 099 €.
Konserttitalo maksaa erikseen
Konserttitalosta vastaava "miinus" on mielestäni - 825 508 €.
Joten tuotot - menot ovat konserttitalolle ja orkesterille yhteensä -5 336 607 €.
Korjatkaa, jos olen väärässä,
1. minusta tähän menee julkista rahaa 5,3 miljoonaa euroa.
2. Kävijöitä on vuodessa noin 50 000
Jokaisen myös lasten pitäisi maksaa lipustaan 100 euroa enemmän, että homma toimisi taloudellisesti.
Osa lastenlipuista maksaa 2 euroa ja aikuisten lippuja on ainakin osa 20 euroa. Eli näiden hinnat olisi minun matematiikalla 102 euroa ja 120 euroa. Kaupunki kierrättää tässä myös omaa rahaa, sillä jokainen kaupungin työntekijä saa ns. Tyky-rannekkeen, jolla hän voi maksaa myös TFO:n konserttilippuja.
Teatteri- ja orkesterilaki on olemassa, mutta sieltä en löytänyt summia, minedun sivuilta löysin summan 1,9 miljoonaa euroa otsikolla "Orkestereiden laskennalliset henkilötyövuodet vuonna 2015". Loppu kaiketi on kunnan maksettavaa. (Selvittelen tätä vielä). Julkiset palvelut maksetaan julkisella rahalla, ja tässä osin pääsylipputuloin.
3. Lippujen hinnat ovat varmasti kohdillaan eli konsertit ovat mainio mahdollisuus nauttia yhteiskunnan tuottamista elämyksistä. TFO on huippuorkesteri.
Nyt kun yhteiskunnassamme ollaan kaikkea leikkaamassa, katsotaan kohtaako klassinen musiikki liike- ja kunnallis- taloudelliset lainalaisuukset, kuten 1900-luvun alkupuolella. Pudottaako valtio tukeaan tai kunta?
Luin nimittäin Vesa Sirénin kirjasta Suomalaiset kapellimestarit, että Tauno Hannikainen (1896 - 1968) olisi ollut Turun kaupungin orkesterin ensimmäinen ylikapellimestari. Soittajia oli silloin 30, kaksi alttoviulistia, sellistiä ja kontrabasistia. Soittajat palkattiin vain osaksi vuotta (6 - 7 kuukautta). Hannikainen itsekin etsi leipää ja haasteita väliltä muualta.
Ole Edgren (1899 - 1962) toimi Turun kaupungin orkesterin johtajana 1941 - 1962, ja soittajia oli sota-aikana vain 16, eli soittajien lukumäärä kaiketi sanelee esitettäviä teoksia ja niiden soittotiheyttä.
On aiemminkin selvitty vaikeuksista. Sotien jälkeen toiminta elpyi ja muun muassa. Jorma Panula (s. 1930) oli myös Turussa taiteellisena johtajana 1963-1965 ja ilmeisesti ylikapellimestarina. Ensimmäinen ulkomaalainen ylikapellimestari Turussa oli neuvostoliittolainen Igor Semjonovitš Bezrodny. Ranskalainen Jacques Mercier on ollut myös ylikapellimestarina.
Konserttiin?
Konserttitalon ARS-Musica kauppa myy lippuja, puhelimitse myydään lippuja arkisin klo 9-15, ovelta saa lippuja, jos ei ole loppuun myyty tuntia ennen konserttia. Lippupalvelussa varmasti myydään myös lippuja ennakkoon,
Vinkki jätä auto kotiin
Turun konserttitalolle on hyvä tulla kävellen tai bussilla tai taksilla. Aninkaistenmäellä kadulla ei ole nimittäin parkkipaikkoja, joten auto kannattaa jättää joko Puutorin tai Louhen parkkitaloon.
Yläkuvan piha on koulun piha eikä ole siis konserttivieraiden parkkipaikka. Kulttuuriväki säästää luontoa, eikä aja yksityisautoilla eikä tuota hiilidioksidipäästöjä, eikä parkkeeraa ainakaan väärään paikkaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Roskapostin vuoksi kommenttien valvonta on päällä.
Kiitos kuitenkin, että kommentoit :)