Peruskoulujen aamunavauksien uskonnollisuudesta

Turun Sanomissa oli juttu 22.11.2015 sivulla 9 koskien Uskonnollisia päivänavauksia, aiemmin viikolla Turun Sanomat uutisoi Eduskunnan oikeusasiamiehen päätöksestä 18.11.2015 koskien peruskoulussa järjestettyä virsivisaa.

Ratkaisu "Opetushallitukselle moitteet Virsivisan järjestelyistä peruskoulussa löytyy" täältä ja pidemmin täältä.

Yllä olevan lehtijutun ingressi oli aika voimakas " Opetushallitus jopa kannustaa pitämään aidosti uskonnollisia päivänavauksia. Pakko ei ole osallistua". Laitoin postia lehdelle tästä jutusta, minusta tämä on vahvasti sanottu, sillä verkossa löytämistäni ohjeista TÄÄLLÄ, on seuraava lainaus "Koulu voi järjestää uskonnollisia tilaisuuksia, kuten jumalanpalveluksia ja uskonnollisia päivänavauksia, tai sisällyttää koulun toimintaan uskonnollisia toimituksia, kuten ruokarukouksia ". Eli koulu voi järjestää, minusta tässä ei puhuta kannustamisesta.

Lisäksi ohjeet jatkuvat "Perustuslain 11 §:n 2 momentin mukaan kukaan ei ole velvollinen osallistumaan omantuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen. Tämän perusteella oppilasta ei voida velvoittaa osallistumaan jumalanpalvelukseen, uskonnolliseen päivänavaukseen tai muuhun uskonnolliseen tilaisuuteen tai toimitukseen. Vapaus olla osallistumatta uskonnolliseen tilaisuuteen ja toimitukseen on riippumaton yhdyskunnan jäsenyydestä. Näin ollen myöskään tiettyyn uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluvia ei voida velvoittaa osallistumaan asianomaisen uskonnollisen yhdyskunnan uskonnollisiin tilaisuuksiin ja toimituksiin. "

Perusopetusasetuksen 6§:n mukainen "Päivän työ aloitetaan lyhyellä päivänavauksella" eli aamunavaus pystytään minusta järjestämään ilman uskonnollisia yhdyskuntia  eikä Perusopetusasetuksessa ole mitään viittausta uskontoon koskien päivänavauksia.

Ennakkoilmoitus uskonnollisista tilaisuuksista peruospetuksessa kotiin on pakollinen, mutta ei useinkaan riittävä toimi, minusta oppilailla ei ole useinkaan aitoa mahdollisuutta kieltäytyä tästä.
Jos aamunvaus tulee luokkahuoneen kaiuttimista, niitä on hankala "tukkia", jos aamunavaus on juhlasalissa tai  aulassa, missä ovat oppilaat, jotka eivät halua osallistua.

Kieltäytymisessä on minusta sekin ongelma, että siinä oppilaan täytyy "paljastaa" oma vakaumus.

Perusopetuksen  uskonnon/elämänkatsomustiedon opetuksesta on säädetty erikseen Perusopetuslain 13§:ssä. Yllä oleva linkki käsittelee myös sitä TÄÄLLÄ.
*****
Asian uutisointi jatkuu tällä uutisella Turun Sanomissa

Jonka otsikko Opetushallitus: Koulujen aamunavausten syytä olla uskonnollisia ja ingressi

"Vapaa-ajattelijoiden puheenjohtaja Petri Karisma ihmettelee uskonnollisten päivänavauksien yleisyyttä Suomen kouluissa. Hänen mukaansa kaikki koulut eivät noudata tiedotusvelvollisuuttaan."

Juttu alkaa " Lännen Median maakuntalehdet kertoivat sunnuntaiaamuna opetushallituksen kannustavan pitämään kouluissa avoimen uskonnollisia päivänavauksia. Opetusneuvos Pekka Iivosen mukaan ne tukevat hyvin koulun eettistä ajattelua."

Kuten yllä kirjoitan asia minusta ratkaistaan perustuslain ja perusopetusasetuksen mukaan. Minusta päivänavausten ei tarvitse olla uskonnollisia, ja nykyajan koulussa on tilanteita, jossa luokalla suurin osa ei kuulu esim. evankelis-luterilaiseen kirkkoon, aina on luontevaa toimia, kuten perustuslaki ohjaa, eli koulu toimii kouluna.

Perusoikeuksien rajoittamisesta koulussa

Valtioneuvoston oikeuskansleri on antanut 6.11.2014  ratkaisun eräiden peruskoulujen käytännöistä matkapuhelinten käytön rajoittamisessa koulupäivän aikana otsikolla ”Rajoitukset matkapuhelimen käytössä koulupäivän aikana” 28.11.2014 on annettu ratkaisu "Oikeus maksuttomaan ja yhdenvertaiseen perusopetukseen"

Minusta tässä on kolme lähtökohtaa
1. Perusoikeuksien rajoittaminen täytyy perustua laintasoiseen normiin ja se tulee kertoa rajoittamisen yhteydessä tai olla vaihtoehtoisesti yleisesti tiedossa ja osattava perustella
2. Peruskoulu perustuu oppilaiden oppivelvollisuuteen, eli pakkoon, josta on säädetty perusopetuslaissa.
3. Perusopetuksen pitää olla maksutonta

Koululla on minusta oikeus rajoittaa lain perusteella (esim. perusopetuslaki) perustuslain perusoikeuksia, ei muuten. Jos lait eivät anna mahdollisuutta oikeisiin toimiin, eduskunnan pitää säätää uudet lait. Jos perusoikeuksia rajoittavia lakeja ei ole, perusoikeuksia ei saa rajoittaa.

Oikeuskanslerin päätöksen mukaan "Koulun kurinpitotoimissa ja muussa työrauhan turvaamisessa joudutaan johonkin mittaan rajoittamaan oppilaiden perusoikeuksia. Kuten perusoikeuksien turvaamisessa, myös niiden perusteltavissa olevassa rajoittamisessa on perustuslain 6 §:n mukaisesti oppilaita kohdeltava valtakunnallisesti tasa-arvoisesti"

Matkapuhelin-asiassa minusta koululla on oikeus edellyttää, että matkapuhelimilla ei häiritä opetusta. Minusta koululla ei ole oikeutta "takavarikoida" matkapuhelinta. Haltuun ottamisesta säädetään perusopetuslain 36d§:ssä "Rehtorilla tai koulun opettajalla on yhdessä tai erikseen oikeus työpäivän aikana ottaa haltuunsa oppilaalta 29 §:n 2 momentissa tarkoitettu kielletty esine tai aine tai sellainen esine tai aine, jolla oppilas häiritsee opetusta tai oppimista " 29 §:n toinen momentti kuuluu "Kouluun ei saa tuoda eikä työpäivän aikana pitää hallussa sellaista esinettä tai ainetta, jonka hallussapito on muussa laissa kielletty tai jolla voidaan vaarantaa omaa tai toisen turvallisuutta taikka joka erityisesti soveltuu omaisuuden vahingoittamiseen ja jonka hallussapidolle ei ole hyväksyttävää syytä ". Joten matkapuhelin voi olla mukana koulussa. Oikeuskanslerin päätöksessä viitataan lisäksi ainakin seuraaviin perusoikeuksiin 12 § Sananvapaus ja julkisuus, Jokaisella on sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. sekä 15§ Omaisuuden suoja, Jokaisen omaisuus on turvattu. Lisäksi 6 § Yhdenvertaisuus on tärkeää, sillä 3. momentti: Lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti.

Peruskoulun maksuttomuus päätöksen mukaan: "Opetusvälineiden maksuttomuutta koskevat säännökset eivät sinänsä estä sitä, että oppilaat käyttävät opetuksessa omia välineitään, esimerkiksi kännyköitä tai tietokoneita. Omien välineiden käytön tulee kuitenkin perustua oppilaan/huoltajan vapaaehtoisuuteen. Perusopetuksen maksuttomuudesta johtuu, että koulu ei voi velvoittaa oppilaita hankkimaan tai käyttämään omia välineitään opetustarkoitukseen".

Eli maalaisjärkisesti. Omia työvälineitä saa käyttää, mutta ilmainen peruskoulu tarkoittaa, että koulu viime kädessä vastaa välineiden hankkimisesta. Sen kertoo toki perusopetuslakikin ja sen 31§, jossa lukee " Opetus ja sen edellyttämät oppikirjat ja muu oppimateriaali sekä työvälineet ja työaineet ovat oppilaalle maksuttomia".

*****
Mikä on yläkuvan merkitys?
Matkapuhelinrajoitus päätöksessä puhutaan viestien vapaasta vastaanottamisesta ja lähettämisestä. Koska koulussa pitää rajoittaa työrauhan vuoksi oppilaiden puhevaltaa, vain yksi puhuu kerrallaan. Minusta ei voida lähteä siitä, että millä tahansa viestimellä lähetettäisiin omia viestejä jatkuvasti ja koko ajan. Tällöinhän pitäisi luultavasti sallia rumpu, jos sillä lähetettäisiin viestejä, radioamatöörilaitteet, radiopuhelin, samalla logiikalla ja luonnollisesti kaikki saisivat puhua samaan aikaan. Perusoikeuksien vaalijat pitävät tärkeänä sitä, että lasten perusoikeuksia ei saa rajoittaa kuten ei aikuisenkaan. Koulussa perusopetuslaki säätelee kuitenkin opettajan ja koulun oikeutta käyttää julkista valtaa. Minusta oppilas on koulussa oppiakseen taitoja ja tietoja. Vapaa oma perusoikeuksien mukainen toiminta voi minusta rajoittaa muiden oikeuksia ja oppimista. Koululla minusta on vastuu, että kaikkien oikeudet toteutuvat, ja että kenenkään perusoikeuksia ei rajoiteta. Tämän vuoksi on välillä puututtava koulussa olevien oppilaiden käytökseen laissa määrättyjen keinojen puitteissa, tämä on minusta sitä kasvatusta.

Ylipäätään Suomen kouluissa toiminta on lain mukaista, mutta kyseiset kantelut kielivät siitä, että rehtoreita ja opettajia on täydennyskoulutettava perusoikeusnäkökulmasta viranomaisen työssä.

Kuinka suuria opetusryhmät ovat peruskoulussa?

Olen pidempään pohtinut kysymystä, jonka esitti myös yläkuvan Turun Sanomien 5.9 olleessa jutussa Koulutuksen tutkimuslaitoksen johtaja professori Jouni Välijärvi.

Kuinka suuria opetusryhmät ovat todellisuudessa peruskoulussa?

Jos esimerkiksi alakoululuokka 1 C:llä on 22 opiskelijaa, mutta se jaetaan äidinkielessä ja matematiikassa kahteen ryhmään, todellinen opetusryhmäkoko on vähemmän kuin 22.

Tai yläkoululuokka 8F jaetaan äidinkielessä, matematiikassa, ruotsissa, englannissa, valinnaisissa kuten kotitaloudessa ja teknisissä töissä lisäksi poikien ja tyttöjen liikunnat järjestetään erikseen jotkut toiseen ryhmän yhdistäen jotkut yksikseen. Tiedän tapauksissa, jossa historian ja yhteiskuntaopin tunnit ovat jaettu. Uskonnon opetuksen järjestelytj ohtavat siihen, että ryhmät ovat pienempiä kuin virallinen luokkakoko, sillä on mahdollisuus valita ET ja jokaiselle uskontokunnalle järjestetään tiettyjen kriteerien täyttyessä oma ryhmä, jossa on sitten luonnollisesti monta oppilasta mahdollisesti eri kouluistakin.

Tällöin todellinen ryhmäkoko minusta pienenee ehkä paljonkin, kuten pienenee myös siinä tapauksessa, että osalla tunneista tietyt opiskelijat ovat erityisopettajan opetuksessa, osa on "resurssiopettajan" ryhmässä ja osa on sijoitettu toiseen koulutaloon pienryhmään. lisäksi oppilaille tarjotaan tukiopetusta ja erityisopetusta.

Pitäisikö laskea painotettu keskiarvo? Voisiko tulla vastaukseksi, että todellinen ryhmäkoko on alle 20 ehkä 16?

Kyseisessä tutkimuksessa Suomi oli tehokkuusvertailun kärjessä.

Mutta mitataanko opettajien palkat oikein ja mitataanko ryhmäkoot oikein?

Millä asiantuntemuksella ihmettelen?
En samalla kuin professori Välijärvi, mutta olen opettanut ammoisella yläasteella myöhemmin toisella ja korkea-asteella ja toiminut koulutuksen "hallintotehtävissä", ja olen selvittänyt eräiden nyky peruskoululuokkien jakotunnit eri aineissa.

Mitään systematiikkaa jakotunneissa ei ole vaan vaihtelee luultavasti kouluttain, vuosittain ja aineittain, mutta aina on jakotunteja isoilla ryhmillä.

Mikä merkitys tällä on resurssikeskustelussa?
Kun opiskelija siirtyy lukioon opetusryhmän koko voi olla jopa 40 tai ylikin. Harva opetusryhmä on alle 20. Lukio-opiskelijan valmiudet voivat olla varsin hyvät, mutta kaikki eivät pysty pääsemään näin isoissa ryhmissä hyviin tuloksiin, vaan kotiläksyjä tehdään kauan tai ei tehdä ja ei menestytä.

Lukiovertailuissa olen ihmetellyt lukioita, joissa ylioppilaskirjoittajia on alle 30. Mistä rahoista opetus maksetaan? Kuka rahoittaa pienet ryhmät? Ei kai pienet koulut voi saada "lisärahaa"?

Ammattikoulussa ryhmäkoot vaihtelevat aloittain ja kouluttain, mutta jos ammattia tukevissa yhteisissä aineissa kuten äidinkielessä, englannissa, ruotsissa ja matematiikassa ryhmän koko on 18, monesta opiskelijasta tämä tuntuu isolta, sillä peruskoulussa on ryhmäkoko voinut olla alle 15 tai jopa alle 10.

Miten ryhmäkoko vaikuttaa (omia havaintoja)?
Korkea-asteella olen luennoinut 250 hengelle, mutta pitänyt demoja samalla kurssilla yhdeksälle ryhmälle, eli demoissa teoreettinen ryhmäkoko (ja todellinenkin, koska demot olivat pakollisia) oli 27,8. Joissain ryhmissä oli 30 joissain 22. Jos ryhmässä on työrauha ja ryhmä osallistuu aktivisesti, iso ryhmä ei ole huonompi kuin pieni ryhmä.

Pieni ryhmä on minusta parempi, jos ryhmässä on henkilöitä, joilla ei ole opiskeluvalmiuksia tai -halua, koska pienessä ryhmässä on enemmän "aikaa", myös toiset oppilaat voivat selittää ja tukea. Monesti tämä jää opettajan harteille.

Peruskoulun alaluokilla pitäisi minusta olla alle 20 oppilaan ryhmiä. Pientä ryhmää esimerkiksi 16 oppilasta ei minusta tarvitse jakaa, jos luokassa ei ole integroitu erityisoppilaita. Minusta on hankala opettaa yksin 20 hengen ryhmää, jos viidellä on hojks, koska he juuri vaativat erityistukea. Niin isossa ryhmässä ei ole mahdollista sitä antaa. Jos luokassa on muutama erityistukea tarvitseva, se onnistuu hyvin varsinkin, jos opiskelijalla on motivaatiota istua kärsivällisesti tilanteessa, jossa hän ei pääse etenemään. Levottomuus luokassa leviää, eli opettajalta vaaditaan hyvää organisointitaitoa ja rauhallisuutta. Monesti opettaja joutuu miettimään eri ohjelman näille oppilaille.

Omana kouluaikanani pidin itse isosta ryhmästä, sillä siellä oli paljon kavereita. Iso hyvin toimiva ryhmä on varsin tehokas ja joustava. Itse kävin keskikoulun poikaluokassa, siellä oli aina kavereita. Tämän ryhmän tehokkuus ja joustavuus ei useinkaan suuntautunut oppimistavoitteisiin, mutta jos joku halusi opiskella, se oli mahdollista. Itse aloin lukea kokeisiin vasta keskikoulun neljännellä (peruskoulun 8 luokalla), peruskouluksi muuttuneen koulun yhdeksännellä luokalla tein läksyjäkin. Poika- ja tyttökouluista on luovuttu, itsekin kävin kansakoulun ja lukion luokassa, jossa oli tyttöjä ja poikia, tällä on tasapainottava vaikutus ja lisää tasa-arvoa. Turussa oli minusta 1970-luvun alussa kaksi poikaoppikoulua (Ressu Maariankadulla ja Klassikko Linnankadulla) ja kaksi tyttöoppikoulua (Luostarivuori ja Aurakadulla toinen), kaksi ruotsinkielistä oppikoulua ja loput olivat suomenkielisiä yhteiskouluja, joista yksi Norssi oli valtion harjoittelukoulu.

Opettajien takavarikot alkavat, rauhoittuuko koulu?

Vuoden 2014 alusta muuttuivat koulun pelisäännöt eli  opettajilla on oikeus tarkastaa oppilas ja haltuunottaa oppilaan tavaroita, toivon mukaan peruskoulu rauhoittuu. Kuten alempana ilmenee "takavarikointi" tulee suorittaa hienotunteisesti ja tytöltä takavarikoinnin suorittaa naisopettaja, pojalta miesopettaja. Tarkastuksessa, joka on pintapuolinen, pitää olla läsnä toinen kouluun henkilökuntaan kuuluva. Minusta tässä ei ole määritelty sukupuolta, mutta oletettavaa on, että se on tytöillä nainen ja pojilla mies. Tarkastuksesta ja takavarikoinnista  pitää antaa raportti ja informoida huoltajia. Haltuunotettu omaisuus pitää palauttaa oppitunnin tai koulupäivän jälkeen. "Laittomat" tavarat pitää luovuttaa poliisille.

Edit 12.9.2014: 
Etelä-Suomen aluehallintovirasto on linjannut aivan oikein, että opettajalla ei ole oikeutta haltuunottaa oppilaan kännykkää, ellei oppilas häiritse sillä opetusta. Päätöstä, en löytänyt, mutta juttu oli Opettaja-lehdessä 35/2014. 

Minusta on päivänselvää, että koulun järjestyssäännöt eivät mene lain yli, eikä kännykkää voida tietenkään kieltää. Kännykkä on henkilökohtainen tavara. Oppilaalla on oikeus omiin tavaroihinsa. Hyvä Etelä-Suomen AVI.

Muutokset perusopetuslakiin, lukiolakiin ja lakiin ammatillisesta koulutuksesta ovat käyneet eduskunnan perustuslakivaliokunnassa, joten laki voitiin säätää normaalissa järjestyksessä 

Uusitussa perusopetuslain 29§:ssä siis säädettäisiin, että ”opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön” eikä ”kouluun ei saa tuoda eikä työpäivän aikana pitää hallussa sellaista esinettä tai ainetta, jonka hallussapito on muussa laissa kielletty tai jolla voidaan vaarantaa omaa tai toisen turvallisuutta taikka joka erityisesti soveltuu omaisuuden vahingoittamiseen ja jonka hallussapidolle ei ole hyväksyttävää syytä”. Minusta tämä on ainakin ampuma-ase, puukko tai muu teräase, kaasuase tai nyrkkirauta tai esim. huumava aine.

Väljästi sanoen 29§ myös pykälä määrää, että koulun pitää tehdä kiusaamisen vastainen suunnitelma ja hyväksyä järjestyssäännöt..

Oppilaan velvollisuudesta korvata aiheuttamansa vahinko säädetään peruopetuslain 35§:ssä, eli vahingonkorvauslaki on edelleen voimassa, mutta uutta on, että koulussa kouluaikana opettajalla tai rehtorilla on oikeus määrätä oppilas puhdistamaan sotkemansa paikka. Oppilaan oikeutta osallistua opetukseen ei saa kuitenkaan rajoittaa ja koulupäivän jälkeisestä "toiminnasta" pitää ilmoittaa kotiin.

Lain 35 a §:ssä säädetään, että oppilas voidaan määrätä kasvatuskeskusteluun, jonka kirjaukset tulee ilmoittaa kotiin, ja kotijoukot voivat eräin edellytyksin niihin osallistua. Jälki-istunnossa voidaan teettää kasvatuksellisia kirjallisia tai suullisia tehtäviä tai harjoituksia. Jälki-istunnossa pitää olla hiljaa, jos niin määrätään, tietenkään hiljaa ei tarvitse olla, jos kyse on suullisista tehtävistä. Jälki-istunto ei korvaa oppituntia eikä oppilas voi olla poissa sen vuoksi oppitunnilta.

Suurimmat muutokset tulevat muihin lain 36§ kohtiin, niissä säädetään 36 a, d, e, f,g ja h §:issä

36 a §:ssä todetaan, että rehtori voi antaa kirjallisen varoituksen ja menettely kurinpitoasiassa ja erottamisen täytäntöönpano, ja ”määräaikaisesta erottamisesta päättää opetuksen järjestäjän asianomainen monijäseninen toimielin”

36 d §:ssä säädetään oikeudesta ottaa haltuun esineitä tai aineita. Rehtorilla tai koulun opettajalla on yhdessä tai erikseen oikeus työpäivän aikana ottaa haltuunsa oppilaalta kielletty esine tai aine tai sellainen esine tai aine, jolla oppilas häiritsee opetusta tai oppimista. Tähän pätee mitä on säädetty voimakeinojen liioittelusta Rikoslain 4:s luku ja 6: § "Voimakeinoja käytettäessä saa turvautua vain sellaisiin tehtävän suorittamiseksi tarpeellisiin toimenpiteisiin, joita on pidettävä kokonaisuutena arvioiden puolustettavina, kun otetaan huomioon tehtävän tärkeys ja kiireellisyys, vastarinnan vaarallisuus sekä tilanne muutenkin." Voimankäyttövälineitä ei luonnollisestikaan saa käyttää.

36 e §:ssä määrätään oikeudesta tarkastaa oppilaan tavarat tähän laitan ehdotetun pykälän sanatarkasti

”Edellä 29 §:n 2 momentissa tarkoitetun kielletyn esineen tai aineen haltuun ottamiseksi koulun opettajalla ja rehtorilla on työpäivän aikana oikeus tarkastaa oppilaan mukana olevat tavarat, oppilaan hallinnassa olevat koulun säilytystilat ja päällisin puolin hänen vaatteensa, jos on ilmeistä, että oppilaan hallussa on tällaisia esineitä tai aineita ja oppilas pyynnöstä huolimatta kieltäytyy niitä luovuttamasta tai ei luotettavasti osoita, ettei hänen hallussaan niitä ole.

Oppilaalle tulee ennen tarkastusta ilmoittaa tarkastuksen syy.

Tarkastajan tulee olla oppilaan kanssa samaa sukupuolta. Tarkastuksessa tulee olla läsnä tarkastajan lisäksi toinen täysi-ikäinen koulun henkilökuntaan kuuluva. Oppilaan pyynnöstä tarkastuksessa tulee olla läsnä hänen valitsemansa koulun henkilökuntaan kuuluva, jos tämä on saapuvilla.

Edellä 3 momentissa säädetystä tarkastuksen suorittamistavasta voidaan kuitenkin poiketa, jos se on asian kiireellinen luonne huomioon ottaen turvallisuuden kannalta ehdottoman välttämätöntä".

Eli minusta varsin hyvä muotoilu, minusta kiireellinen tilanne koskee uhkaavaa oppilasta, jolla on ase, eli se on oltava poikkeustapaus.

36 f §:ssä säädetään haltuunoton ja tarkastamisen yleiset periaatteista, eli toimet tehdään turvallisesti mahdollisimman vähän puututaan henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ja toimitaan hienotunteisesti ja 

"toimenpiteiden käyttö tulee kouluissa suunnitella ja ohjeistaa". lisäksi säädetään, että 

"voimakeinojen käyttöön turvautuneen opettajan tai rehtorin tulee antaa kirjallinen selvitys tapahtuneesta opetuksen järjestäjälle".
Oppilaan tarkastaminen ja esineiden ja aineiden haltuun ottaminen tulee kirjata. Edellä 36 d ja 36 e §:ssä tarkoitetuista toimenpiteistä on ilmoitettava oppilaan huoltajille mahdollisimman pian.

36 g §:ssä säädetään haltuun otetun esineen palauttamisesta, eli tavara palautetaan joko oppitunnin jälkeen tai viimeistään työpäivin päättymisen jälkeen. Mikäli on lain mukaan kielletyistä esineistä palautetaan ne huoltajille (oletus esim. tupakkatuotteet) tai poliisille ("haltuun otetut huumausaineet, ampuma-aseet, aseen osat, patruunat, ammukset ja kaasusumuttimet sekä räjähteet").

36 h §:ssä todetaan, että luokasta poistettua oppilasta ei saa jättää ilman valvontaa (tämä on johtanut kuulemani mukaan eräissä kouluissa siihen, että oppilaita ei saa poistaa luokasta, koska valvontaa ei pystytä järjestämään vaatii ylimääräisen opettajan) ja oppilashuolto pitää järjestää esimerkiksi jälki-istunnon saaneelle oppilaalle.

36 i §:ssä säädetään kurinpidollisten ja kasvatuksellisten toimien seuraamisesta seuraavasti "Opetuksen järjestäjän tulee seurata 35 a, 36, 36 b, 36 d ja 36 e §:n mukaisten toimenpiteiden käyttöä ja niiden kehittymistä".

Aika näyttää kuinka uusi laki toimii, ja minkälaisia ohjeita tai määräyksiä sen toimeenpanossa annetaan. Toivottavasti koulu rauhoittuu.
***

Virkamies vastaa, vaikka ei olisi paikallakaan

Rehtorilla on  vastuu liikuntatunneista, vaikka hän ei olisi paikallakaan. Hyvinkään käräjäoikeus antoi tuomionsa 26.9.2013. Asia oli järkyttävä, sillä liikuntatunneilla oli tapahtunut pulkkaonnettomuus, ja oppilaalle oi aiheutunut selkäydinvamma, uhrille myötätuntoa ja voimia. 

***
Rehtorin saama sakkotuomio perustuu luultavasti perusopetuslain 37§:ssä oleva mainintaan "Jokaisella koululla, jossa järjestetään tässä laissa tarkoitettua opetusta, tulee olla toiminnasta vastaava rehtori.", lisäksi rehtorilla on perustuslain 118 pykälän mukaan vastuu virkatoimistaan ja rikoslain 40 luku on omistettu virkarikoksiin, näitä lienee punnittu oikeudessa.

Alla oleva analyysi on vain minun mielipidettäni ei kritiikkiä oikeuden päätöstä vastaan ei kenenkään syyllistämistä, minulla ei ole muuta tietoa kuin Iltasanomien juttu Hyvinkään käräjäoikeuden sivuilla ei ollut tapausselostetta.

Iltasanomat 26.9.2013:

"Hyvinkään käräjäoikeus antoi tuomionsa yläkoulun liikuntatunnilla sattuneesta tapaturmasta, jossa 15-vuotias koulutyttö loukkaantui vakavasti, seuraavassa lyhennellen IS:n tietoa, lähde iltasanomat -www-sivu, josta linkki ylhäällä".

Liikunnanopettaja piti kahdeksasluokkalaisille liikuntatunnin, johon kuului luistelua ja mäenlaskua koulun välittömässä läheisyydessä olevalla luistinradalla ja pulkkamäessä.

*Opettaja oli jakanut 8-luokkalaisten ryhmän kahtia: viisi sai mennä omatoimisesti pulkkailemaan

*Opettaja ... varoitti oppilaita laskemasta mäen lopussa olevaan notkoon.

*Hän alkoi merkitä turvallista laskureittiä rinteeseen muovikartioilla.

*Kun opettaja oli laittamassa viimeisiä kartioita paikoilleen, yksi oppilaista laski pulkassa polvillaan seisten hänen ohitseen kohti notkoa.

*Opettaja huusi tytön perään, ettei polviasennossa saa laskea.....

*Tyttö sai vaikean selkäydinvamman.

*Samassa kohtaa mäkeä oli sattunut vakava onnettomuus liikuntatunnilla myös vuonna 2005. Koulun rehtori oli tuolloin sopinut opettajien kanssa suullisesti, ettei notkon suuntaan saa laskea.

*Viime vuoden tammikuussa kohtalokasta liikuntatuntia vetänyt liikunnanopettaja ei tiennyt aiemmasta turmasta eikä ohjeistuksesta. Hän oli aloittanut työnsä kyseisessä koulussa elokuussa 2011.

*Hyvinkään käräjäoikeus katsoi, että opettaja oli tilanteessa ohjeistanut ja valvonut oppilaita riittävästi.

*Koulun rehtori sen sijaan oli laiminlyönyt velvollisuuksiaan, sillä hän ei ollut riittävästi huolehtinut siitä, että mäen turvallisuuteen liittyvät ohjeet välittyvät kaikille opettajille.

Syyttäjä oli vaatinut sekä opettajalle että rehtorille tuomiota virkavelvollisuuden rikkomisesta ja vammantuottamuksesta.  Oikeus hylkäsi opettajan syytteet, mutta tuomitsi rehtorin molemmista syytekohdista yhteensä 20 päiväsakkoon. Rehtorin maksettavaksi tulee 680 euroa. Tuomio ei ole lainvoimainen, ja osapuolet voivat vielä valittaa siitä".

Myötätunnon osoitukset oppilaalle, hänen läheisilleen, liikunnan opettajalle ja rehtorille. Pelisäännöt tekemällä voidaan estää vastaavat tilanteet.  Asia oli syyttäjän valitettua hovioikeudessa, jossa tuomio jäi voimaan, eli opettajaa ei tuomittu.

Edit: Rehtorin tuomio jäi voimaan. Opettajan osalta vapauttava tuomio jäi voimaan hovioikeudessa. Olen myöhemmin tilannut molemmat pöytäkirjat. Tämä teksti on kirjoitettu 2013, ja tänään on 21.5.2026.

*** 

Omaa arviointiani.

Analysoitaessa vastaavia tilanteita (ei tätä) tulee mieleeni seuraavia seikkoja jotka minusta pienentävät ”koulun vastuuta”

1. Yli 15-vuotiaan tai yli 18-vuotiaan oppilaan/opiskelijan asema on erilainen, opiskelijan oma vastuu on sitä suurempi, mitä vanhempi hän on. 

2. Mahdollinen oppilaan varoittaminen ja oppilaan oma asettautuminen vaaralle alttiiksi

3. Jos opettaja on ollut paikalla ja ollut aktiivinen

Seuraavat seikat minusta suurentavat ”koulun vastuuta” 

4. Suorituksessa olevaa oppilasta voi olla liian myöhäistä varoittaa

5. Liikunnanopettajan ja koulun vastuuta voi lisätä minusta se, että jos koulussa on tapahtunut aiemmin vastaavantyyppinen onnettomuus, tällöin koko pulkkailu pitäisi kieltää. Rehtorin voi olettaa olleen tietoinen pulkkailusta, jos pulkat  ovat olleet koulun omaisuutta tai oppilaat ovat ottaneet oman pulkan mukaan, jolloin koulun olisi minusta pitänyt tietää asiasta (pulkat naulakoilla). Liikunnanopettajan vastuuta minusta voi lisätä se seikka, että hän on jakanut ryhmän kahteen osaan, ja hänen olisi minusta pitänyt ymmärtää, että valvonta on vaikeaa ellei jopa mahdonta, ja onnettomuuksia voi sattua. Hänen pitäisi kieltää koko pulkkailu. Tai paremmnkin niin, että  pulkkailua ei olisi pitänyt olla koulun lajilistassa lainkaan. Toisaalta myös luistelussa tai jääkiekossa on vakava vammautumisen riski.

6. Minusta pulkkailua ei ole mainittu peruskoulun opetussuunnitelmassakaan liikuntalajina, ja koska oppilailla on tuskin kypäriä eikä pulkka anna mitään turvaa, oppilailla ei saisi olla pulkkailua kouluaikana. Tämä on minusta myös rehtorin vastuulla, jos se on koulun tapa.

7. Koulu on minun tulkintani mukaan vastuussa oppilaista aina kouluaikana ja kouluopetuksessa, oppilaalla on oppivelvollisuus peruskoulussa, joten hänen on osallistuttava opetukseen. Turvallisuus on siis koulun vastuulla. Rehtori on se, joka viime kädessä on vastuussa kaikesta. Minusta tämä vastuu on musertavan suuri, mutta seuraa minusta siitä, että oppilas on koulun vastuulla oppivelvollisuusaikanaan kouluaikana, rehtori taas vastaa koulun toiminnasta.

Muuta asiaan liittyvää, joka rajaa koulun vastuuta (ehkä)

8. Koulussa on oltava järjestyssäännöt, lisäksi on voimassa kaikki lait ja asetukset, ja on koulukohtainen ops. Minusta rehtorilta ei voi vaatia tämän lisäksi kaiken kattavaa listaa kielletyistä asioista tai tekemisistä, ja vaarallisista lajeista esim.

-portaissa juokseminen kielletty, kaiteilla liukuminen kielletty, kännykällä puhuminen portaissa kielletty, … lista pitäisi olla tuhansia tekemisiä pitkä. Kannatan mallia, jossa ihmisellä on myös oma vastuu.

-pitääkö rehtorin siis tehdä lista kielletyistä lajeista liikuntatunneilla: eli kalliokiipeily, sirkuskoulu, nyrkkeily, kaikki muut kamppailulajit, jääkiekko ilman kypärää ja suojia, luistelu ilman kypärää ovat kiellettyjä, kuten laskettelu, ratsastus, hiihto mäkisessä maastossa, suunnistus....

9. Onko niin, että jos liikuntatunneilla sattuu kaatuminen luistellessa, rehtori on vastuussa mahdollisesta kallonmurtumasta, jos hän ei ole jokaiselle uudelle liikunnanopettajalle toimittanut kategorisesti lajilistaa, joka on kielletty?!?

10. Minusta rehtori voi olla luultavasti vain yhdessä paikassa yhteen aikaan. Rehtoreilla on pakollisia kokouksia.

11.9.2015
Sosiaalityöntekijöiden  tuottamuksellinen virkarikostuomio jäi voimaan ns. 8-vuotiaan tytön murhatapauksessa, jossa isä ja äitipuoli saivat elinkautistuomiot. Virkarikostuomiot jäivät voimaan koska kukaan ei valittanut hovioikeuteen. Minustakin tuomio oli oikein, eli vain sosiaalisektori sai tuomion. Muistaakseni toista rangaistusta ei laitettu täytäntöön, koska asian vuoksi henkilö menetti työkykynsä, hänen esimies sen sijaan tuomittiin.  Luultavasti tässä katsottiin, että lastensuojeluilmoitusten vuoksi sosiaalityöntekijän olisi pitänyt toimia (ripeämmin). Lastensuojelulaki oli varmasti tuomion pohjana. Kyseessä oli sakkotuomio.
Kirjasin asian tähän siksi, että se kuvaa virkamiehen ankaraa vastuuta.

Yläkuvassa on Turun hovioikeus, pulkkaonnettomuus käsiteltiin Kouvolan hovioikeudessa, sosiaaliviranomaisten jutusta ei valitettu hovioikeuteen.

Vanha jälki-istunto on parempi kuin pussillinen uusia työpalveluja

Turkulaisen tietolaatikko 8.9.12

Koulujen rangaistuksista puhutaan. Opettajat ja rehtorit saavat jo nyt käyttää oppilaisiin ja opiskelijoihin julkista valtaa joko suoraan tai välillisesti kuten oppilaaksi ottaminen, kurinpito, oppilasarvostelu ja tutkintojen hyväksyminen.

2010-luvun alussa nousi stereotyyppisesti valokiilaan jälki-istunnon muuttaminen työpalveluksi, ja jota useat kannattivat vaan en minä. Jälki-istunto on niin puuduttava rangaistus ainakin pikkupojalle, siinä oppii paremmin kuin tekemällä jotain mielekästä. Toiseksi työpalvelus voi muuttua ns simputukseksi ja siinä voi tulla työtapaturmia. Kasvatuskeskustelu, joka on käytössä 1.1.2014 alkaen voi olla yksinpuolista saarnaa. Toisaalta voi keskustelu johonkin johtaa, mutta niitä voidaan koulussa muutenkin käydä. Editoin tätä 15.5.2014, mutta alunperin tämä on kirjoitettu siis "vanhan" lain voimassa ollen. Alas laitan uuden lain ao.kohdat. Toki jälki-istunto on edelleen keinovalikoimassa. Monesti hiljaisuus on parempi kasvattaja kuin "saarna".

***

Olen istunut kouluaikana muutaman kerran jälki-istunnossa, mutta en opettajana ollessani määrännyt koskaan jälki-istuntoa. Omat jälki-istuntoni kärsin ja istuin, toisen koulun alueelta poistumisesta, oli vapaatunti, eikä koulu  järjestänyt opetusta, ja vapaatunnilla menimme kaikki kauppaan. Opettajalla, joka vapaatunnin ilmoitti, oli aikaa katsoa, ketkä kävelevät koulun pääportista ulos, vain ne jotka tunnistettiin, saivat istumista, loput eivät. Toinen jälki-istunto tuli tappelusta oppikoulun alkajaisiksi, omana kouluaikana välit setvittiin niin, se oli varmasti oikeudenmukainen tuomio, molemmat istuivat ja olimme kavereita sen jälkeen, tämä tapahtui oppikoulun ensimmäisellä luokalla, koulusta poistuminen tapahtui peruskoulun kahdeksannella luokalla, oppikoulun kolmannelta siirryttiin tähän peruskouluun, jolloin koulun alueelta ei saanut enää poistua, niin kuin oppikouluaikana oli saanut.

Turkulaisessa 8.9.2012 väitetään, että opettaja saa poistaa oppilaan luokasta lopputunnin ajaksi, mutta häntä ei saa jättää yksin luokkahuoneen ulkopuolelle, tätä ja montaa muuta lehdessä olevaa linjausta ihmettelen. Lehdessä väitetään, että opettaja voi erottaa oppilaan määräajaksi, mutta ei voi evätä oppilaalta oikeutta seuraavan päivän opetukseen. Minusta näissä on tulkinnan varaa.

On listassa oikeinkin: opettaja ei saa takavarikoida tavaraa, mutta minusta hän ei myöskään voi erottaa opiskelijaa, tuskin oppilastakaan ainakaan heti ilman huoltajan tai asianomaisen kuulemista.

Opettaja ei voi tarkastaaa oppilaan kassia, eikä ottaa veistä pois. Eikä Turkulaisen mukaan voisi jättää oppilasta pois luokkaretkeltä. Huomattavaa on minusta, että koulun pitää kuitenkin huolehtia turvallisuudesta eli miten se tapahtuu, jos joku riehuu luokkaretkellä.

***

Asian tekee monimutkaiseksi, että kurinpitopykälät esimerkiksi ammattikoulussa, lukiossa ja peruskoulussa ovat eri laeissa, eikä "helppoa" listaa voi laatia.

Nykyisen perusopetusĺain mukaan
35 a § Kasvatuskeskustelu
Oppilas, joka häiritsee opetusta tai muutoin rikkoo koulun järjestystä, menettelee vilpillisesti tai kohtelee muita oppilaita tai koulun henkilökuntaa epäkunnioittavasti tai heidän ihmisarvoaan loukkaavasti, voidaan ensisijaisena toimenpiteenä määrätä osallistumaan yhteensä enintään kaksi tuntia kestävään kasvatuskeskusteluun. Kasvatuskeskustelu voidaan järjestää kerralla tai useammassa osassa koulupäivän aikana tai sen ulkopuolella.

Kasvatuskeskustelussa yksilöidään toimenpiteeseen johtanut teko tai laiminlyönti yhdessä oppilaan kanssa ja tarvittaessa selvitetään laajemmin käyttäytymisen syyt ja seuraukset sekä keinot koulussa käyttäytymisen ja oppilaan hyvinvoinnin parantamiseksi.

Kasvatuskeskusteluun määrää koulun opettaja tai rehtori. Kasvatuskeskustelu tulee kirjata ja siitä tulee ilmoittaa oppilaan huoltajille. Huoltajalle tulee varata mahdollisuus osallistua kasvatuskeskusteluun tai osaan siitä, jos se 2 momentissa esitetty huomioon ottaen katsotaan tarpeelliseksi.

36 § Kurinpito

Oppilas, joka häiritsee opetusta tai muuten rikkoo koulun järjestystä taikka menettelee vilpillisesti, voidaan määrätä jälki-istuntoon enintään kahdeksi tunniksi tai hänelle voidaan antaa kirjallinen varoitus. Jos rikkomus on vakava tai jos oppilas jatkaa edellä tarkoitettua epäasiallista käyttäytymistä jälki-istunnon tai kirjallisen varoituksen saatuaan, oppilas voidaan erottaa enintään kolmeksi kuukaudeksi. Kirjallinen varoitus ja määräaikainen erottaminen ovat kurinpitorangaistuksia.

Opetusta häiritsevä oppilas voidaan määrätä poistumaan jäljellä olevan oppitunnin ajaksi luokkahuoneesta tai muusta tilasta, jossa opetusta annetaan, taikka koulun järjestämästä tilaisuudesta.

Oppilaan osallistuminen opetukseen voidaan evätä enintään jäljellä olevan työpäivän ajaksi, jos on olemassa vaara, että toisen oppilaan taikka koulussa tai muussa opetustilassa työskentelevän henkilön turvallisuus kärsii oppilaan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi taikka opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti oppilaan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi.

Kotitehtävänsä laiminlyönyt oppilas voidaan määrätä työpäivän päätyttyä enintään tunniksi kerrallaan valvonnan alaisena suorittamaan tehtäviään.

Jälki-istunnossa voidaan teettää kirjallisia tai suullisia tehtäviä, harjoituksia ja tehtäviä, joiden tulee olla kasvatusta, opetusta ja kehitystä tukevia, oikeassa suhteessa oppilaan tekoon tai laiminlyöntiin sekä ikä ja kehitystaso huomioon ottaen oppilaalle sopivia. Oppilas voidaan myös velvoittaa istumaan hiljaa jälki-istunnon ajan.

Jälki-istuntoa ei voida järjestää siten, että oppilas joutuisi sen seurauksena jäämään pois opetussuunnitelman tai muun koulun toimintaa koskevan suunnitelman mukaisesta opetuksesta.

36 a § Menettely kurinpitoasiassa ja erottamisen täytäntöönpano

Ennen oppilaan määräämistä jälki-istuntoon, kirjallisen varoituksen antamista oppilaalle ja oppilaan määräaikaista erottamista on yksilöitävä toimenpiteeseen johtava teko tai laiminlyönti, kuultava oppilasta ja hankittava muu tarpeellinen selvitys. Ennen kurinpitorangaistuksen antamista on oppilaan huoltajalle varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Muista 36 §:ssä tarkoitetuista toimenpiteistä on ilmoitettava oppilaan huoltajalle ja opetuksen epäämisestä tarvittaessa koulun sijaintikunnan sosiaalihuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavalle viranomaiselle. Määräaikaisesta erottamisesta ja kirjallisesta varoituksesta tulee antaa päätös, ja muut 36 §:ssä tarkoitetut toimenpiteet tulee kirjata.

Opetuksen järjestäjän tulee järjestää opetus, joka estää määräajaksi erotetun oppilaan jäämisen jälkeen vuosiluokkansa ja opetusryhmänsä edistymisestä. Erotetulle oppilaalle laaditaan opetussuunnitelmaan perustuva henkilökohtainen suunnitelma, jonka mukaan opetus toteutetaan ja oppimista seurataan.

Määräaikaista erottamista koskevan päätöksen täytäntöönpanosta on voimassa, mitä hallintolainkäyttölain 1 ja 2 momentissa ja 32 §:ssä säädetään, ja lisäksi, mitä jäljempänä 4 momentissa säädetään.

Kun oppilas on käyttäytynyt niin väkivaltaisesti tai uhkaavasti, että toisen oppilaan tai koulussa tai muussa opetustilassa työskentelevän henkilön turvallisuus on kärsinyt tai vakavasti vaarantunut, ja on olemassa ilmeinen vaara, että väkivaltainen tai uhkaava käyttäytyminen toistuu, määräaikainen erottaminen voidaan panna täytäntöön sen estämättä, ettei päätös ole lainvoimainen.

Määräaikaista erottamista koskevan päätöksen täytäntöönpanosta lainvoimaa vailla olevana ja täytäntöönpanon alkamisen ajankohdasta on päätettävä samalla kun määräaikaisesta erottamisesta päätetään.

Rehtorin ja opettajan päätösvallasta jälki-istunnon määräämisessä sekä 36 §:n 2–4 momentissa tarkoitetusta asiasta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

Määräaikaisesta erottamisesta päättää opetuksen järjestäjän asianomainen monijäseninen toimielin. Sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen edustuksesta käsiteltäessä oppivelvollisen lapsen koulusta erottamista koskevaa asiaa säädetään lastensuojelulain 24 §:n 2 momentissa. Kirjallisen varoituksen antamisesta voi opetuksen järjestäjän niin päättäessä päättää myös koulun rehtori.

36 b § Häiritsevän ja turvallisuutta vaarantavan oppilaan poistaminen

Rehtorilla ja opettajalla on oikeus poistaa luokkahuoneesta tai muusta opetustilasta taikka koulun tilaisuudesta oppilas, joka ei noudata 36 §:n 2 momentissa tarkoitettua poistumismääräystä. Rehtorilla ja opettajalla on myös oikeus poistaa koulun alueelta oppilas, joka ei poistu saatuaan tiedon 36 §:n 3 momentissa tarkoitetusta opetuksen epäämisestä.

Jos poistettava oppilas koettaa vastarintaa tekemällä välttää poistamisen, rehtorilla ja opettajalla on oikeus käyttää sellaisia oppilaan poistamiseksi välttämättömiä voimakeinoja, joita voidaan pitää puolustettavina oppilaan ikä ja tilanteen uhkaavuus tai vastarinnan vakavuus sekä tilanteen kokonaisarviointi huomioon ottaen.

Rehtori ja opettaja voivat 1 ja 2 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa toimia yhdessä tai kumpikin erikseen. Oppilaan poistamisessa ei saa käyttää voimankäyttövälineitä. Voimakeinojen käyttöön turvautuneen opettajan tai rehtorin tulee antaa kirjallinen selvitys tapahtuneesta opetuksen järjestäjälle.

Voimakeinojen käytön liioittelusta säädetään rikoslain 39/1889 4 luvun 6§:n  3 momentissa ja 7 §:ssä.

Lisäksi tavaroiden haltuunotto on tietyin edellytyksin mahdollista,.

***
Ammattikoulut ja muut vanhemmille tarkoitetut koulut saivat omat ns. lait "sopeutumattomuuteen ratkaisuun" eli ns. Soralain, jossa  kohtia, jotka ovat voimassa ammatillisessa koulutuksessa

Opetusta häiritsevä, väkivaltaisesti tai uhkaavasti käyttäytyvä tai toisen henkeä tai terveyttä vaarantava opiskelija voidaan määrätä poistumaan jäljellä olevan oppitunnin ajaksi luokkahuoneesta tai muusta tilasta, jossa opetusta annetaan, taikka oppilaitoksen järjestämästä tilaisuudesta.

Opiskelijan osallistuminen opetukseen voidaan evätä enintään kolmen työpäivän ajaksi, jos on olemassa vaara, että toisen opiskelijan tai oppilaitoksessa tai muussa opetustilassa työskentelevän turvallisuus kärsii opiskelijan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi taikka opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti opiskelijan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi”.

”Kurinpitorangaistuksista, opiskeluoikeuden peruuttamisesta ja opiskelusta pidättämisestä tulee antaa kirjallinen päätös…”.

"Ilmainen" peruskoulu?

26.11.2011
Suomessa on kuulemma ilmainen peruskoulu.

Totta se on, opetus on ilmaista ja kouluruoka. Yhdeksänvuotinen onni maksetaan verovaroista.

Yhä enemmän yksittäistapuksissa vaaditaan sekä omaa rahaa että varusteita: joissain kouluissa pitää hankkia luistimet ja sukset ja muut urheiluvälineet. Ne, jotka kritisoivat hankintoja, leimataan luusereiksi, mutta lapsiköyhyyttä on olemassa, moni perhe, varsinkin yksihuoltajaperhe joutuu turvautumaan toimeentulotukeen, ja moni hakee varusteet kirppikseltä. Tämä kannattaa huomioida: tuloerot ovat kasvaneet.

Jotkut opettajat vaativat raportteja powerpointilla tai wordilla tai tulostettuna, eikä koulun koneita saa käyttää, eikä liitetiedostona voi lähettää, jolloin tulostus tuli koulun paperille. Kaikilla nimittäin ei ole tulostinta, ei tietokonetta eikä powerpointtia kotona. Ihmettelen suuresti mihin katosivat kynä ja paperi, onko powerpoint jotenkin hienompi kuin ruutupaperilla tehty hieno analyysi. Tietokoneaikana monet eivät näe substanssia vaan välineen. En näe mitään hienoa powerpoint -diassa itsessään. Sisältö on tärkeää. Powerpointilla saa selkeää, ja animaatiota, mutta ei kai se peruskoulussa ole kaikkein tärkeintä. Luulisi opettajien arvostavan oppilaan omaa kirjoitusta, koska lyijykynällä ei saa ruutupaperille kirjoitusta copy-pastella.

Sitä paitsi monelta jää huomaamatta että nykyiset älykännykät mahdollistavat lunttaukset, koko netti on kokeen ajan käytössä, jos kännykkä saa olla sylissä tai käsissä. Rikkaan on mahdollistaa hankkia: älykännykkä, kannettava tietokone, hienot urheiluvälineet, lähteä luokkaretkelle, samaan aikaan kuin muut tekevät koulutöitä. Monet kielikylpyluokat tekevät reissun päättövuonna. En tietenkään kannata mitään tasapäistämistä, mutta ilmainen on ilmainen, pidetään siitä kiinni tai säädetään uudet perusoikeudet, peruskoulu on maksullinen!

Liikuntakin voisi minusta olla ilmaista koulussa: cooperin testi, pikajuoksut, pituushyppy, telinevoimistelu, vatsalihasliikkeitä, jalkapalloa, koripalloa ja lentopalloa tai sitten vaan liikutaan luonnossa. Talvella jääkiekkoa niillä joilla varusteet on, loput hiihtävät, jos varusteet on, jos ei ole sitten reipasta kävelyä, mutta Turussa on suksivuokraamo, jolloin kaikki pääsevät latubaanalle Impivaaraan ilmaisen peruskoulun piikkiin.

Kun omat lapset kävivät peruskoulua ostimme heille kaikille Aapiset, koulu käytti kierrätysversioita. Sukset ja luistimet olivat kotikäytössä ihan liikunnan riemun vuoksi, mutta lämpimien talvien aikana 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa oli yhdet hiihtokelit talven aikana, jolloin monojen kanssa tuli ongelmia, vaikka niitä oli useita, ne kävivät liian pieniksi. Suksisetit ja monot maksavat jo usealle lapselle monia satasia...Ostimme yhdet tai kahdet sukset naapureilta ja sukset kiersivät perheessä, mutta monokauppaan piti mennä ja monot maksoivat silloin maltaita tai yli 50 euroa kuitenkin, sidetyyppejä kun on useita, mutta suksiin käy vain oikea ja  oikea mono piti olla, aina sen yhden talven hiihdon ajan :)
Muutama viimeinen talvi on ollut kylmä ja luminen, mutta nyt näyttää taas "vähä" lumiselta.

Nykyisin on joissain yläkouluissa Itsenäisyyspäivän tanssit. Hyvä ja kannatettava perinne, mutta vanhemmat joutuvat vaate- ja kenkäkauppiaitakin kannattelemaan usealla setelilappusella, monellakaan 15-vuotiaalla ei ole mustaa pukua, nahkakenkiä ja valkoista paitaa ja solmiota. Pitkään musta puku ei edes pojille mahdu, kasvu kun jatkuu vielä yläkoulun jälkeen.
*****
4.12.2014

Suomi on hyvä maa. Valtioneuvoston oikeuskansleri on antanut ratkaisunsa "Oikeus maksuttomaan ja yhdenvertaiseen perusopetukseen" ja lausunnon tiivistelmässä lukee: "Oikeuskansleri totesi oppilaiden tasavertaisen oikeuden perusopetukseen edellyttävän minimissään, että kaikilla on maksutta käytettävissään laite, joka mahdollistaa opetukseen osallistumisen ja annettujen työtehtävien suorittamisen. "

Ratkaisu pdf-muodossa on täällä.