Seppo Koskinen, Heikki Kulla: Virkamiesoikeuden perusteet

Seppo Koskinen, Heikki Kulla: Virkamiesoikeuden perusteet, Talentum kuudes uudistettu painos 2013, sivumäärä 449.

Kirja on hyvin ansiokas ja perinpohjainen katsaus virkamiesoikeudesta, ensin tarkastellaan peruskäsitteet, sitten virkamiesoikeuden lähteet, viran perustaminen, täyttö, virkamiehen oikeudet ja velvollisuudet. Sitten käsitellään virkaehtosopimusoikeutta, virantoimituksen keskeytystä, ja virkasuhteen päättymistä, kuten irtisanomista, purkamista, sekä virkamiehen oikeussuojaa.

Upea teos, jossa on hyvä sisällys, tiivis asiahakemisto, ja vielä oikeustapaushakemisto.

Alla oleva bloggaukseni  ei ole suoraan kirjasta, vaan lähinnä omaa ajatusprosessiani, kun luin teosta. Teoksessa on käsitelty sekä valtion että kunnallisen puolen virkamiesoikeutta. Olen ollut molemmissa virkamiehenä, mutta pidempään ja jälkimmäisen osan kunnalla, joten painotan huomioissani sitä. Olen kopioinut tähän suoraan myös lakipykäliä.

Virkamiesoikeus käsittelee virkamiesten oikeudellista asemaa, eli mitkä ovat virkamiesten oikeudet ja velvollisuudet. Virkamiehet käyttävät julkista valtaa he ovat virkasuhteessa julkishallinnossa. Viranomainen on julkisia tehtäviä hoitava julkisyhteisön toimielin, jossa on virkasuhteessa virkamies.

Virkamiesoikeuden lähteet ovat perustuslaki, valtion virkamieslaki, sekä kuntalaki, ja laki kunnallisesta virkahaltijasta, sekä laki kunnallisesta virkaehtosopimuslaista ja siten myös virkaehtosopimukset (esim KVTES ja OVTES). Lisäksi kirjassa viitataan oikeuskäytäntöön ja virkamiesetiikkaan,

Perustuslaki (lyhenne PL) käsittelee julkisen vallan käyttöä ja virkamiehiä:
PL 2§ kolmas momentti
"Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia". 

PL 118§ ensimmäinen momentti
"Virkamies vastaa virkatoimiensa lainmukaisuudesta. Hän on myös vastuussa sellaisesta monijäsenisen toimielimen päätöksestä, jota hän on toimielimen jäsenenä kannattanut"

PL 121§:"Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon. Kuntien hallinnon yleisistä perusteista ja kunnille annettavista tehtävistä säädetään lailla.".

PL 125§ toinen momentti:

"Yleiset nimitysperusteet julkisiin virkoihin ovat taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto".

Virkasuhteen päättämiseen liittyy
PL 18§ kolmas momentti
"Ketään ei saa ilman lakiin perustuvaa syytä erottaa työstä".

Laki kunnallisesta viranhaltijasta (KvhL)

KvhL 17§
"Viranhaltijan on suoritettava virkasuhteeseen kuuluvat tehtävät asianmukaisesti ja viivytyksettä noudattaen asianomaisia säännöksiä ja määräyksiä sekä työnantajan työnjohto- ja valvontamääräyksiä.
Viranhaltijan on toimittava tehtävässään tasapuolisesti ja käyttäydyttävä asemansa ja tehtävänsä edellyttämällä tavalla.
Viranhaltija ei saa vaatia, ottaa vastaan tai hyväksyä sellaista taloudellista tai muuta etua, josta säädetään rikoslain 40 luvussa".
Rikoslain luvussa 40 on kielletty lahjuksen ja törkeän lahjuksen ottaminen, virkasalaisuuden rikkominen, virka-aseman väärinkäyttäminen, virkavelvollisuuden rikkominen.
Vahingonkorvauslaista minusta seuraa, että lievän tuottamuksen tapauksessa virkamies ei ole vahingonkorvausvelvollinen.

Rikoslaissa mainittiin virkasalaisuuden rikkominen. Virkamiehellä on salassapitovelvollisuus, Julkisuuslaissa (laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta) on kohta, joka mainitsee vaitiolovelvollisuuden.
Julkisuuslaki 23§
Vaitiolovelvollisuus ja hyväksikäyttökielto
1: Viranomaisen palveluksessa oleva samoin kuin luottamustehtävää hoitava ei saa paljastaa asiakirjan salassa pidettävää sisältöä tai tietoa, joka asiakirjaan merkittynä olisi salassa pidettävä, eikä muutakaan viranomaisessa toimiessaan tietoonsa saamaa seikkaa, josta lailla on säädetty vaitiolovelvollisuus. Vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluvaa tietoa ei saa paljastaa senkään jälkeen, kun toiminta viranomaisessa tai tehtävän hoitaminen viranomaisen lukuun on päättynyt.

3: Edellä tarkoitettu henkilö ei saa käyttää salassa pidettäviä tietoja omaksi taikka toisen hyödyksi tai toisen vahingoksi. Asianosainen, hänen edustajansa tai avustajansa saa kuitenkin käyttää muita kuin asianosaista itseään koskevia tietoja, kun kysymys on sen oikeuden, edun tai velvollisuuden hoitamista koskevasta asiasta, johon asianosaisen tiedonsaantioikeus on perustunut.

Kuntalaissa puhutaan kunnan henkilöstöstä, julkista valtaa käytettäessä sitä hoidetaan virkasuhteessa. Tällöin joko perustetaan virka tai otetaan henkilö virkasuhteeseen. Kunnalla on kuntalain mukaan oltava Hallintosääntö, joka käsittelee hallinnon järjestämistä, johtamista, taloudenhoitoa, toimivallan siirtämistä. Joka tapauksessa yksittäinen virkamies perehdytetään siihen, mitkä ovat hänen tehtävänsä, päätösvaltansa, ja mistähän on vastuussa.

Virkaura
Tarkastelen kuntaa otettavaa virkamiestä esimerkiksi opettajaa. Suotavaa olisi hakea hänet julkisella haulla, ja kirjassa selvitetään viranperustamista, ja virantäyttöä 80 sivua. Kun henkilö on valittu, hänelle annetaan nimityskirja tai virkamääräys. Virantoimitus alkaa ehdollisena 1.8.2019, terveystarkastus edellytetään, ja opettajalla rikostaustan selvittäminen, sitten on koeaika, joka on virkamiehellä enintään puoli vuotta.

Virkamiehen oikeuksia
Otettavalla virkamiehellä tässä tapauksessa opettajalla on oikeuksia. Kuntasektorin opettajalle maksetaan palkka, joka määräytyy OVTES- ja KVTES- sopimusten mukaan, lisäksi opettajalla määritetään työnvaativuus (TVA), ja työsuoritusten arviointi (TSA). Opettajalle maksetaan opetettavan aineen mukaan, ja tuntimäärän. Ammatillisessa koulutuksessa vuosityöajassa lehtorin vuosityöaika on 1500 h, ja jos ottaminen tapahtuu 1.8.2019 jälkeen sitomattoman työajan minimi on 25%. Opettajilla on 190 työpäivää, ammatillisella puolella opettajilla on 10 vapaajaksoviikkoa. Opettajalle lasketaan ns. palveluvuodet, joista tulee palkan vuosisidonnainen osa. Opettajalla on oikeus vanhempainlomiin, oikeus hoitaa sairastunutta lasta palkalla tai palkatta.
Työnantajan on kohdeltava työntekijää tasapuolisesti, ja annettava virkasuhteeseen kuuluvat edut, ellei niitä ole määritelty viranhaltijan haettaviksi. Työnantajalla on myös huolehtimisvelvollisuus.

Virkamiehellä ja opettajalla on perusoikeudet. Opettajaa ei voi erottaa työstä ilman lakiin perustaa syytä. Virkamies saa kuulua yhdistyksiin, sivutoimea on anottava. Virkamiehen pitää myös tällöin jäävätä itsensä tarvittaessa. Virkamies saa osallistua lakkoon.
Virkamiehellä on sananvapaus. Yksityishenkilön sananvapautta ei voi rajoittaa, mutta opettaja ei saa toisaalta kertoa salassa pidettäviä tietoja, joita hänellä on (mahdollisesti) oppilaiden kotioloista, varallisuudesta tai perhesuhteista. Luonnollisesti opettajan ominaisuudessa on käytettävä asiallista kieltä, ja puhuttava virka-asioissa totta.

Opettaja opettaa ja kasvattaa, hän myös arvioi oppilaan tai opiskelijan osaamista ja antaa numeroita. Opettaja voi poistaa koululakien mukaan oppilaan luokasta. Peruskoulussa opettaja voi poistaa oppilaan luokasta ja määrätä hänelle jälki-istuntoa. Oppilasta (ja huoltajaa) on kuultava. Rehtorilla on enemmän kurinpidollisia valtuuksia. Joka tapauksessa opettaja ja rehtori käyttävät julkista valtaa.

Virkamiehen velvollisuuksia
Virkamiehen ja opettajan virassaan pitää toteuttaa  hyvän hallinnon periaatteita, jotka on lueteltu Hallintolaissa. Opettajan pitää kohdella oppilaitaan tasapuolisesti, pysyä tehtävässään tasapuolisena, eikä edistää asiaan kuulumattomia tarkoituksia, suhteellisuuden taju pitää säilyttää ja opettajan pitää viestiä asiallisesti. Virkamiehen pitää hoitaa asiat asianmukaisesti ja viivytyksettä. Kunnassa on hallintosääntö, jossa on lueteltu eri toimijoiden vastuut ja tehtävät.
Virkamies ja opettaja ei saa vastaanottaa luottamusta vaarantavia etuja. Lahjuksen ottamisesta on enemmän rikoslain 40-luvussa.
Vaitiolovelvollisuus jatkuu, vaikka virkasuhde päättyisikin.

Virkamiehen vastuusta
Perustuslaki kertoo olennaisen virkavastuusta "Virkamies vastaa virkatoimiensa lainmukaisuudesta. Hän on myös vastuussa sellaisesta monijäsenisen toimielimen päätöksestä, jota hän on toimielimen jäsenenä kannattanut. 
Virkamiehen on tehtävä virassaan päätöksiä, ellei hän ole jäävi, jolloin joku toinen virkamies tekee,. Virkamies ei voi tekemättä jättämisellä välttää vastuuta (tämä on minun oma tulkintani). Laiminlyönnistä voi joutua rikosoikeudelliseen vastuuseen, ja myös voi joutua vahingonkorvausvelvolliseksi.

Virkasuhteen keskeytyminen
Minusta lomalla oleva virkamiehen virantoimitus on keskeytynyt, samoin sairaslomalla, hänellä on tällöin tarvittaessa sijainen.
Virantoimitus voi keskeytyä virkavapaan vuoksi, esimerkiksi opintovapaan, toisen viran hoito. Virkavapaalla virkamies ei voi käyttää julkista valtaa.
Virkamies voidaan pidättää virasta, esimerkiksi virkarikossyytteiden ajaksi, virkamiestä kuullaan, tehdään valituskelpoinen päätös, ja yleensä määräaika on laitettava, tai esimerkiksi oikeudenkäynnin ajaksi.

Virkasuhteen päättyminen ja päättäminen
Määräaikainen virkasuhde päättyy määräajan loputtua, sijaisuus päättyy kun viran vakinainen hoitaja palaa töihin.
Virkasuhde voi päättyä siksi, että virkamies irtisanoutuu, tai jää vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeelle. Virkamies voidaan myös nimittää toiseen virkaan.
Viran toimitus voi loppua virkamiehen kuolemaan, tai oikeuden päättäessä viraltapanosta.

Viranomainen voi myös irtisanoa viranhaltijan, tai purkaa virkasuhteen. Purkaminen tapahtuu ilman määräaikaa. Koeaikapurku lienee tavallisin muoto, siinäkin pitää kuulla virkamiestä. Virkasuhde voi myös päättyä, jos ehdollista valintaa ei vahvisteta, esimerkiksi valittu ei toimita lääkärintodistusta.

Virkamies voidaan irtisanoa taloudellisin ja tuotannollisin syin, jos tehtävät ovat vähentyneet olennaisesti ja pysyvästi, eikä viranhaltijaa voi siirtää muuhun tehtävään. Viranomainen ei voi hakea irtisanotun tilalle ketään.

Viranhaltija voidaan irtisanoa muuten vain asiallisesta ja painavasta syystä. Yleensä käytökseen pitää reagoida antamalla varoitus. Irtisanoa voidaan myös jos henkilöön liittyvät työntekoedellytykset ovat olennaisesti muuttuneet, eikä viranhaltija enää kykene työhön. Sairaus ei voi olla irtisanomisperuste, mutta työntekoedellytysten puuttuminen voi olla, luonnollisesti työnantajan pitää osoittaa tämä. Mikään vamma tai tapaturma ei siis voi olla syynä.

Viranhaltija voidaan irtisanoa myös olennaisten velvoitteiden vakavasta rikkomisesta. Opettajalla tämä voi olla esimerkiksi, että hän ei pidä oppitunteja, tai jatkuva myöhästely, joka johtaa siihen, että opiskelijat ovat yksin. Myös riittävän paha epäasiallinen käytös, voi johtaa "lailliseen irtisanomiseen". Tietenkin pitää olla näyttöä, josta opettajaa kuullaan. Kirjassa on KHO:n päätöksiä, joista juuri edellä luetelluista syistä on irtisanominen voitu tehdä. Sen sijaan siitä, että opettaja valittaa huonosta kohtelustaan ei luonnollisesti voi irtisanoa.

Virkasuhteen päättämisestä voi tehdä kuntalain mukaan oikaisuvaatimuksen (14 päivän kuluessa), ja valittaa sen jälkeen kuntalain mukaan hallinto-oikeudelle, joka käsittelee asian kiireellisenä.