sunnuntai 28. kesäkuuta 2015

Juliet Macur: Valheiden ketju


Juliet Macur: Valheiden ketju, Lance Armstrongin tarina, alkuteos: Cycle of Lies. The Fall of Lance Armstrong, suomentanut Sami Heino, sivumäärä 368.

Kirja kertoo lyhykäisesti: valheiden ketjusta, jonka toimittaja Juliet Macur on nähnyt ja tonkinut seitsemän kertaa Tour de Francen voittaneen Lance Armstrongin voittojen takaa. Macur on löytänyt paljon lokaa. Lokaa Armstrongin päälle ovat heittäneet monet hänen entisistä tallikavereistaan. Lance Armstrongilla on elinikäinen kilpailukielto ja hänen voittonsa on pyyhitty historian lehdiltä.

Juliet Macur on hiostanut Armstrongia dopingista jo ennen kuin korttitalo kaatui, ja toiminut New York Timesin toimittajana. Lance Armstrong tunnusti käyttäneensä dopingia (vasta)  tammikuussa 2013 Oprahin showssa, vaikka Tourin voitot olivat vuosilta 1999 - 2005. Tätä ennen muut amerikkalaiset pyöräilijät, osa valan velvoittamina olivat todistaneet Armstrongin olleen sangen aloitteellinen dopingin käytössä, ja edesauttaneen doping-kulttuurin syntymistä. Tyler Hamiltonin teos Voittoja ja valheita oli julkaistu 2012. Tyler Hamilton jäi dopingista kiinni kahdesti vuonna 2004, joista toinen käry mitätöitiin. Kirjassaan Tyler Hamilton Lancen entinen apuajaja tunnustaa oman doping-käyttönsä, ja "tunnustaa myös Lance Armstrongin käyttäneen dopingia". Lainausmerkit ovat omiani, eivät lainausta teoksesta. Jäljempänä on muutama lainaus itse kirjastakin.

Juliet Macur aloittaa valheiden ketjun kuitenkin kauempaa, alkuun hän romuttaa Lancen äidin yksinhuoltajamyyttiä. Macurin mukaan Linda-äiti on ollut varsin vähän aikaa ilman aviomiestä. Lisäksi hän väittää, että oppikoulukavereiden mukaan Lance olisi ollut koulukiusaaja ja ylimielinen öykkäri.

Seuraavaksi hän puhuu pyöräilyn doping-ongelmasta ja kytkee Armstrongin dopingin käyttöön ennen syöpädiagnoosia.   Tässä luvussa alkoi "hieman" tökkiä. Macur kirjoittaa, että Ben Johnson oli jäänyt kiinni dopingista voitettuaan Calgaryn olympiakisojen 100 metrin pyrähdyksen!  ("fakta" sivulla 79). Ben Johnson jäi kiinni Soulin kesäolympiakisoissa 100 metriä juoksun jälkeen ei suinkaan Clgaryn talviolympialaisten jälkeen!!!
---
Sivuhuomio
Olen seurannut doping-keskustelua jo 1970-luvulta asti 1974 kärysi MM-kisoissa suomalainen jääkiekkomaalivahti, 1977 kärysi kolme suomalaista yleisurheilijaa Europpan Cupissa. En kirjaa kärynneiden nimiä, he ovat rangaistuksensa kärsineet. Muistan myös Kouheroisten Kovan käryn Los Angelesin olympiakisoista 1984 ja siihen liittyneet selitykset talonmiehistä, ja vielä kovemman käryn Soulista eli Ben Johnsonin kiinnijäännin. Myöhemmin Ben Johnsonin asioita pöyhittiin todenteolla, ja hänen Rooman MM-kisojen voitto ja 100 metrin maailmanennätys mitätöitiin, vaikka hän ei jäänyt kiinni Rooman MM-kisoissa. Tässä kirjassa viitataan Marion Jonesin "käryyn", joka sekään ei tapahtunut laboratoriossa. Samoin Suomessa STT:n dopinguutista käsiteltiin käräjillä ja Lahden 2001 kisojen jälkeen  oikeudenkäyntejä oli lisää. Ihmetyttää, että miksi dopingin tunnustanut kärynnyt urheilija kaiken lisäksi pantiin viraltakin. Tunnustaminen minusta on lopulta puhdistavaa ja suoraselkäistä. Viraltapano luultavasti tuli tuomiosta, mutta minusta käry ei olisi oman oikeustajuni mukaan este toimia vaikkapa rajavartijana.
---
Macurin kirjassa on henkilöhakemisto ja "kirjallisuutta aiheesta" tässä osiossa on esitelty myös Tyler Hamiltoltonin ja Daniel Coylen teos Voittoja ja Valheita sekä Lance Armstrongin teos Ei ainoastaan pyöräilystä, jotka olen blogannut siis täällä.

Juliet Macur on hyvin järjestelmällinen ja varovainen. Hän on kerännyt kirjansa erilaisista lausunnoista ja asiakirjoista. Minusta pyöräilyn ja isojen ympäriajojen logiikkaa Macur ei ole täysin sisäistänyt. Joukkueessa on (oltava) kapteeni, jota muut auttavat, voi toki olla joku tasamaan kirimies, mutta jos tavoitteena on kokonaiskilpailun voitto, kaikkien pitää ajaa joukkueena kapteenin suojaamiseksi, sooloja ei sallita. Kun tallipäällikkö käskee on vedettävä on uhrattava itsensä. Kaikki eivät voi olla kapteeneja. Joukkueurheilissa on aina joku joka määrää, miten joukkue toimii ja mitkä ovat kunkin yksilön roolit. Tämä on selvä jo sopimusta tehdessä. Kaikille ei myöskään makseta samaa palkkaa. Kirjassa puhutaan paljon rahasta. Tähdet tienaavat enemmän kuin rivimiehet.

Macur käy asiaa läpi suhteellisen kronologisesti. Tarkasteltuaan Lancen lapsuutta ja uran alkuaikoja puhutaan myös syöpädiagnoosista ja "tunnustuksesta", eli Lance syöpähoidoissa viruessaan olisi sairaalassa tunnustanut dopingin käytön. Myöhemmin useat muut ajajat etupäässä Floyd Landis nimesivät Lance Armstrongin dopingin pyörittäjäksi. Minusta väite on ainakin osin vailla pohjaa, sillä dopingin käyttöä oli ennen Lancen aikaa ja varmaankin sen jälkeen, aineet kuitenkin hankittiin jostain. Koska Lance on nyt tunnustanut käyttäneensä, niin doping-asia on totta, mutta ilmenee minusta aivan väärässä mittasuhteessa. "Tunnustaneita" ja kärynneitä pyöräilijöitä on kymmeniä ellei satoja  ja kuten kirjakin mainitsee, niin kaikki eivät ole koskaan jääneet kiinni. George Hincapiella on aina ollut "puhdas" näyte. Tämä antaa masentavan kuvan dopingtestien tehosta. Suurimmat dopingratsiat olivat Tourilla vuonna 1998, jolloin Lance ei ollut mukana, hänen voittonsa olivat vuosina 1999 - 2005. Monet tunnustaneet jatkoivat dopingin käyttöä vaihdettuaan tallia, joten Armstrong ei dopingin käytön jatkamiseen ainakaan vaikuttanut. Lisäksi on paljon pyöräilijöitä, jotka ovat kärynneet ja kilpailukiellon jälkeen jatkaneet ilman että lauma tutkijoita olisi ollut kintereillä.

Parannuttuaan levinneestä kivessyövästään Lance perusti säätiön Livestrongin, joka taistelee syöpää vastaan ja Lance profiloitui pyöräilijänä, joka voitti syövän. Juliet Macur kuvaa kuitenkin Lance Armstrongin varsin epämiellyttävksi ihmiseksi. Jälkisanoissa sivulla 326 lukee:
Tässä tiivistetysti yhteen virkkeeseen kokoelma siitä, mitä hänellä oli sanottavanaan vanhoista ystävistä, perheenjäsenistä, joukkuetovereista, toimittajista ja pyöräilyviranomaisista:
"Selkärangattomiin nynnyihin kuului kerskailevia, kusipäisiä, hölmöjä, vitun näätämäisiä, paskahousuisia ja heikkoja omaa persettään varjelevia vittupäitä, jotka olivat hulluja, seinähulluja, pähkähulluja, kajahtaneita, myrkyllisiä, psykoottisia ihmisiä - ....", virke jatkuu, mutta ei jatku tässä blogissa. Kovia sanoja sanottuna ja kirjoitettuna. Myös viranomaisten toiminta hipoi ajojahtia, joka kuten kirjassa mainitaan kohdistui ajouran lopettaneeseen pyöräilijään. Kuitenkin joka kausi jää uusia pyöräilijöitä kiinni dopingtesteissä. Minusta Macur antaa ymmärtää, että Lancella ei ollut "ystäviä", tässä hän kuitenkin puhuu ystävistä. Näissä kirjoissa sankarit ja konnat tulevat liian mustavalkoisiksi. Lance on paha, niin paha, tuskin paljoakaan pahempi kuin muut jotka ovat käyttäneet. Eräistä muista käyttäjistä Macurin teksti antaa "jopa psykoottisen kuvan".

Kirjassa hyvin ilmenee koko doping-ajojahti tai -prosessi. Jo aktiiviaikana Armstrongia epäiltiin dopingista, ja Armstrong hyökkäsi vastaan. Hän lopetti pyöräilyn vuonna 2005, mutta palasi. Poissa ollessa Floyd Landis, joka oli riitautunut Armstrongin kanssa jo aiemmin, voitti Tourin, mutta jäi testosteronista kiinni. Hän käytti rahaa puolustautumiseen käryä vastaan, ja kiisti kaiken. Kuitenkin lopulta tunnusti, että on käyttänyt ja uhkaili tunnustavansa kaikkien muidenkin dopingin käytön ja tunnustikin. Lance Armstrong sen sijaan ei ole muita loannut.

En missään oloissa hyväksy kiellettyjä keinoja, mutta tämä on hyvin amerikkalainen kirja. Halutaan puhdistaa pyöräily, mutta luultavasti käryjen ja tunnustusten perusteella ongelma on paljon yleisempi ja syvempi. Kannatan ns. totuuskomissiota, eli voitaisiin tunnustaa ilman pelkoa elinikäisistä kilpailukielloista. Macurin kirjassa ilmeni, että käyttäjien rangaistukset vaihtelivat riippuen, kuinka yhteistyökykyisiä he ovat. En tiedä tarkoittaako tämä sitä, kuinka paljon tunnustaa muiden käyttäneen? Saattaa olla, että eräät sponsorit haastavat Lancen oikeuteen ja vaativat sponsorirahojaan takaisin, minkä kirjassa mainittu bridge-mestari Bob Hamman on tehnytkin. Monet sponsorit ovat saaneet hyödyn, ihmisen muisti on kovin lyhyt, harva muistaa, mitä jonkun kisapaidassa on lukenut vuonna 1999.

Tästä kirjasta  ei kannata kirjoittaa sitä, mitä käytettiin ja miten, sen voi lukea itse kirjasta. Minusta rivien välistä selviää, että loppujen lopuksi oli kyse rahasta ja kateudesta, että tähdet saivat isoja rahoja, ja muut eivät. Minusta tämä on kaiken ammattiurheilun luonne huiput saavat mielettömiä rahasummia, ne jotka ovat rivimiehiä saavat hyvin pieniä summia, osa selittyy urheilijasopimuksista, osa palkintorahoista, mutta sponsorirahalla on myös suuri merkitys. Myös kärynneet urheilijat jätetään liian yksin. Urheilijat yleensäkin jätetään liian yksin. Monet Lance Armstongin dopingin paljastaneet urheilijat olivat jättäneet koulunsa kesken, uransa  he olivat aloittaneet aivan liian nuorina.

Koko tutkintaan ja prosesseihin on mennyt luultavasti jokaiselta instanssilta hyvin suuria summia rahaa, mikä tässä on niin tärkeää? Luultavasti myös veronmaksajien rahaa on palanut varsin runsaasti.  Kysymys on minusta  "vain" urheilusta. En ole voittanut elämässäni juuri mitään enkä varmaan voitakaan, mutta  voittaminen on urheilijasta huikeaa, Voiton tunne voi olla isoa myös juniorikilpailussa. Tehdyn maalin pihapeleissä voi muistaa loppuelämän. Isoihin voittoihin tarvitaan rutkasti enemmän työtä ja monia tuskan vuosia. Minusta urheilun reilun pelin ideaa ei voi liiaksi korostaa. Voitto kuuluisi itsen ja toisten takia saavuttaa puhtain keinoin. Mutta miten pitää toimia tilanteessa, jossa tietää, että osa kilpakumppaneista käyttää epoa tai verensiirtoja tai kasvuhormonia, tai testosteronilaastareit?. Itse ainakin lopettaisin. Minusta osallistuminen ja parhaansa tekeminen pitäisi riittää, voittajia palvotaan liikaa, mikä ilmenee myös liian isoissa palkkioissa.

*****
Lance Armstrong (s. 1971) saavutti seitsemän peräkkäistä Ranskan ympäriajon voittoa vuosina 1999 - 2005. Doping-jahdin tuloksena Lance myönsi kielletyt keinot vuonna tv-ohjelmassa 2013, jonka jälkeen historia on uudelleen kirjoitettu, eikä voittosarakkeessa enää lue Lance Armstrong.

lauantai 27. kesäkuuta 2015

2015 Tour de France, pyöräilyn Ranskan ympäriajo 4.7 - 26.7.2015


Tourin 2015 voitti SKY-tallin britti Christopher Froome ennen Movistarin kolumbialaista Nairo Quintanaa, joka voitti nuorten kilpailun. Kirikilpailun voitti Tinkoff-Saxon slovakialainen Peter Sagan. Mäkikirikilpailussa paras oli Froome ennen Quintanaa. Neljään etappivoittoon ylsi Lotto-Soudalin saksalainen Andre Greipel.

Tähän postaukseen keräsin pyöräilyn Ranskan ympäriajon 2015 etappeja ja tunnelmia, lopputulokset alimpana.

(last edit 27.7.2015)
Yläkuva on Letour.fr -sivuilta täällä, liitin yläkuvan  kahdesta kuvakaappauksesta, joten kannattaa katsoa oikea kuva täältä. Le tourin webbisivut ovat muutenkin hyvät. Kisat seurasin Eurosportilta.

Viime vuonna 2014 seurasin ja kirjasin näin Nibalin Tourin voittovuoden.

Tämä vuoden kilpailu alkoi lauantaina  4.7.2015  Utrechtistä,  poliisien lakko ei sotkenut suunnitelmia. Maalissa Pariisin Champs Elyseellä kilpailijat ovat sunnuntaina 26.7. Normaaliin tapaan on kaksi lepopäivää, ja kaksi aika-ajoa, henkilökohtainen ja joukkueaika-ajo. Muista etapeista 9 on tasamaa etappia, 3 mäkistä, vuorietappeja 7, joista 5:ssä on maali huipulla.

Jos Tinkoff Saxon Alberto Contador olisi voittanut, olisi hän ollut ympäriajojen valtias, sillä hän voitti Vueltan 2014 ja Giron 2015.

Muita suosikkeja olivat Chris Froome, toissa vuoden mestari, ja Nairo Guintana osallistuu, hän voitti Giron 2014, ja jätti kuten Froome Giron 2015 ajamatta. Astana tallina on varmasti vahva ja etenkin viime vuoden vuoden voittaja Vincenzo Nibali.

Etapit

1. lauantai 4.7: Henkilökohtainen aika-ajo 13,8 km Utrechtissä
Etappi on käynnistynut ja johdossa on Jos van Emden ajalla 15:11, uusiseelantilainen 24:n Jack Bauerin kaima Jack Bauer on viidentenä ajalla 16:07. Kärkipaikka on vaihtunut Rohan Dennis alitti 15 minuuttia 4 sekunnilla ja 69 ajajan jälkeen kärjessä. Nairo on jäänyt hänestäkin jo minuutin.
Kuumuus vaivasi ja lopputuloksissa BMC:n australialainen Rohan Dennis voitti ja pukeutuu keltaiseen. Tähdet jäivät noin minuutin ja ovat nipussa. Tony Martin jäi Dennisistä 5 ja Cancellara 6 sekuntia. Rata oli minusta varsin "tekninen", joskaan koko matkalta sitä ei näytetty.

2. sunnuntai 5.7 Utrecht - Zelande 166 km, tasamaaetappi
Etappi on käynnissä ja neljä ajajaa (Barta, Fonseca, Clement ja Quemeneur) ovat irti eroa 2.38, tilanne elää ja joukko on jonkin verran hajallaan,
Lopussa parisenkymmentä ajajaa selvittivät välinsä, ja kirissä saksalainen Andre Greipel Lotto-Soudalista oli nopein ennen Sagania, Cancellaraa ja liian aikaisin avannutta Cavendishiä.
Keltainen paita Fabian Cancellaralle, ennen Tony Martinia.
Tuuli hajotti ajajat ja kärkijoukon mukana ennakkosuosikeista Contador, Froome ja Uran. Nibali ja Nairo Quintana jäivät yli minuutin kaksikymmentä sekuntia.
Yllättävä etappi, jossa tuuli ja satoi, lopussa nähtiin voimalaitos ja hieno silta.


3. maanantai 6.7 Anvers - Huy 159.5 km, hieman mäkinen etappi
Etapilla oli karmea joukkokolari, ja kilpailu keskeytettiin hetkeksi, varmasti järkevä ratkaisu. Yhden pyöräilijän kaatumisesta seurasi muiden nurin meno, ja "kasa" muodostui jonkinnäköisen valaisinpylvään kohdalle. Fabian Cancellara, jolla oli eilen keltainen paita kaatui myös pahasti, ajoi etapin maaliin, mutta selkävamman takia keskeytti. Ainakin 4 muuta keskeytti. Katsoin uusintalähetyksessä tilanteen. Valokuvaajat ottivat loukkaantuneista lähikuvia, eli niitä lehdistä varmasti löytyy ja netistäkin kuvahaulla William Bonnet crash, ikävän näköistä jälkeä, toivottavasti kaikki tulevat kuntoon.

Joaquim Rodriquez voitti etapin, Froome oli toinen samalla ajalla. Loppunyppylä oli tosi jyrkkä, siinä tuli isoja eroja. Nibali jäi 11 sekuntia ja Contador jäi 18 sekuntia. Christopher Froome sai keltaisen paidan sekunnin erolla Tony Martiniin, jota keltapaita tuntuu "hylkivän". Uran on seitsemäs, ja Contador kahdeksas, Nibali on sijalla 13, jäänyt Froomelle 1:38  ja minuutin verran Contadorista. Kuvassa on Froome aika-ajossa.

4. tiistai 7.7 Seraing - Cambrai 223,5 km, tasainen, mutta  välillä mukulakiveä.
Etappi päättyi Tony Martinin tuplajuhliin. Hän voitti lopun irtiotolla etapin ja sai vihdoin keltaisen johtajan paidan. SKY:n Froome yritti irtiottoa noin 8 km ennen maalia, mutta ei saanut ratkaisua. Froomen kakkostaktiikkana oli päästä paidasta, jää resursseja vuorille.  Mukulakiviosuudet ovat aina pahoja. Kärkimiehille ei sattunut haavereita. Etixx-Quick Stepin Martin johtaa Froomea 12 sekunnilla ja kolmantena on BMC:n Tejay van Garderen.  Etixx-Quick Stepin ajajakaarti on kovaa Martinin lisäksi Marc Cavendish, ja Michal Kwiatkovski ja Rigoberto Uran. Tämä oli pisin etappi tämänvuotisessa kilpailussa.

5. keskiviikko 8.7 Arras - Amiens 189,5 km, tasamaaetappi
Tony Martinilla ensimmäisen kerran keltapaita päällä kilpailussa. Ensimmäisen välikirin voitti irtiotossa ollut Pierre-Luc Périchon (BSE) ennen Loton Andre Greipelia, TGA:n John Degenkolbia ja Mark Cavendishia ja Peter Sagania. Irtiotto ajettiin kiinni. Jack Bauer joutui keskeyttämään kolarin vuoksi. Maali lähestyy ja kisailijat kolaroivat, huipuista Thibault Pinot kaatui, hän jäi eilenkin kärkiporukasta.
Andre Greipel voitti etapin, ja keltaisessa johtajan paidassa jatkaa Tony Martin.

6. torstai 9.7 Abbeville - Le Havre 191,5 km, tasamaaetappi, on kuitenkin mäkinen etappi.
Etappi on alkanut. Tony Martinilla oli rengasrikko, mutta päässyt pääjoukkoon, joka on 4 minuuttia jäljessä kolmea irtiottajaa. Irtiotossa eritrealainen Daniel Teklehaimanot MTN-tallista on saalistanut molempien mäkien mäkipisteen niin, että on virtuaalisesti tasoissa Rodriquesin kanssa kahdella pisteellä. Luvassa on välikiri, ja vielä yksi neloskategorian mäki ennen maalia. Välikirin kolme parasta pistemäärää meni hatkaporukalle, mutta eroa on enää minuutin verran ja mäkikiriin on 16 km. Eritrean pyöräilijä Teklehaimanot ottaa mäkipaidan, sillä hän voitti kolmannenkin mäen ja siirtyi kolmeen pisteeseen. Eroa on minuutin verran ja 20 km jäljellä. Irtiotto ajettiin kiinni, lopulta vain Cofidiksen Kenneth van Bilsen oli irti. Runsaat 3 km maalista. Pari kilometriä ennen maalia tuli kolari, jossa Tony Martin meni nurin ja kaatuessaan minusta kaatoi pyöräilijän, joka kaatoi Astanan puolustavan mestarin Vincenzo Nibalin. Martin pääsi joukkuetoverien avulla maaliin, mutta varmasti keskeyttää, solisluu teki kipeää, toivottavasti Nibali on kunnossa.
Tsekkiläinen Zdenek Stybar voitti ja Sagan oli toinen ja Coquard oli kolmas. Stybar on samasta tallista kuin Tony Martin ja Marc Cavendish, jolla on Man-saarten lippu monilla sivuilla. Eurosportilla on Britannian lippu.

7.  perjantai 10.7 Livarot Fougeres 190,5 km, luokiteltu tasamaaetapiksi.
Tony Martin ei starttaa, päivä ajetaan ilman keltapaitaa. Teklehaimanot nappasi päivän ainoan mäkipisteen, ja jatkaa pallopaidassa. Irtiotto ajettiin kiinni, loppukirissä Greipel voitti Saganin, mutta päivän ykkönen on Tony Martinin tallikaveri Eixx Quick Stepistä Man-saaren kiritykki  Mark Cavendish, joka oli liikuttunut voitostaan. Cavendish himmasi ensin ja jäi Greipellin taakse ja valitsi sisälinjan ja spurttasi ja oli ensin maalissa.

Welcome back Mark. (Valokuva Eurosportin lähestyksestä)

8. lauantai 11.7 Rennes - Mûr-de-Bretagne 181.5 km mäkinen
Etappi on käynnissä 100 km maaliin, muutaman ajajan irtiotto. Välikirin vei neljä iritiottajaa eli Pierre-Luc Périchon, Bartosz Huzarski, Sylvain Chavanel, ja neljäntenä Romain Sicard, pääjoukon kirin vei Greipel saaden 11 pistettä, Degenkolb sai 10, de Kort 9, Cavendish 8 ja Sagan 7 sekä Coquard 5 pistettä. Etappi päättyi parin kilometrin jyrkkään mäkeen ja etappivoittajaksi runttasi ranskalainen Alexis Vuillemoz, ennen Dan Martinia ja Alejandro Valverdeä. Sagan, joka oli neljäs siirtyi kirikilpailun kärkeen. Yhteiskilpailussa Sagan on 11 sekuntia jäljessä Froomea kakkosena. Nibali putosi loppumäessä ja jäi kymmenisen sekuntia lisää.


9. sunnuntai 12.7 joukkueaika-ajo Vannes - Plumelec 28 km, mäkiä, aika otetaan viidennestä joukkueen ajajasta. Ei ratkaise kisaa, mutta tässä voi tulla suuriakin eroja kärkiajajien kesken.

Lampre- talli johti aluksi loppuaika 33:03. Lopulta voitto oli kolmen kauppa. BMC voitti ajalla 32:15, ja SKY hävisi vain sekunnin. Häviö saattoi johtua siitä, että viides mies oli putoamassa liian kovan vedon seurauksena. Movistar tuli kolmanneksi ja Saxo neljänneksi.
Chris Froome jatkaa keltaisessa, T.J van Garderen nousi toiseksi ja van Avermaet kolmanneksi, sitten on Sagan, Contador, Uran, Valverde, Thomas, Quintana ja kymmenes on etapinkin voittanut Stybar.

Maanantaina 13.7 on lepopäivä
Äärimmäisen ikävä uutinen oli että Ivan Bassolla on todettu kivessyöpä. Tärkeintä on nyt pyöräilijän paraneminen.


10. tiistai 14.7  Tarbes - La Pierre-Saint-Martin 167 km, vuorietappi lopussa jyrkkä seinärinne Col de Soudet
Pyrenein ensimmäinen etappi päättyy rankkaan nousuun aina 1610 metrin korkeuteen Col de Soudetille. (Kuva Letourin sivuilta täältä, pienensin ja rajasin).
Etappi on käynnissä ja van Bilsen ja Fedrigo ovat irti, ensimmäinen neloskategorian kirimaali vasta lähestyy. Irtiottajat ottivat parhaat pisteet, mutta koska Greipel sai 6 pistettä Sagania enemmän siirtyy hän kirikilvan kärkeen.
Välikiri
1. Pierrick Fédrigo, 20 p
2. Kenneth van Bilsen, 17 p
3. André Greipel, 15 p
4. Mark Cavendish, 13 p
5. John Degenkolb, 11 p
6. Jens Debusschere, 10 p
7. Peter Sagan, 9 p.
Viimeistä mäkeä mennään, irtiotto on ajettu kiinni, ja kärjessä on Robert Gesink, ja häntä jahtaavat Froome, Quintana, Rolland, Gallopin ja Richie Porte (on myös SKY:sta, kuten Froomekin). Kuutisen kilometria maaliin. Froome johtoon, Quintanakin jää, ja varsinkin Contador. Alle 2 km jäljellä Froome on yksin, sitten seuraavat Quintana ja Port (Porte siis Froomen tallista) Gesink seuraavana, sitten ryhmä, jopssa SKY:sta Thomas, Valverde, Rolland ja Contador. Nibali on sipannut (taas).
Froome maalissa voittajana, Richie Porte hienosti toisena, saa pilkkupaidan, Nairo Quintana kolmas. seuraavina Gesink, ja Valverde, joka jäi 2:10, Froome voitti Portea 59 sekunnilla. Froome jatkaa keltaisessa.
Tilanne 10/21
1. Chris Froome SKY,
2. Tejay van Garderen BMC, jäljessä 2.52
3. Nairo Quintana Movistar, jäljessä  3.09
4. Alejandro Valverde Movistar, jäljessä  4.01
5. Geraint Thomas, SKY, jäljessä  4.03
6. Alberto Contador Tinkoff-Saxo, jäljessä 4.04
Viimevuotinen mestari italialainen Vincenzo Nibali Astanasta on jäljessä jo 6.57


11. keskiviikko 15.7 Pau Cauterets - Vallée de Saint-Savin 188 km, vuorietappi, jossa käydään Tourmaletin päällä (2115 km) sitten alas, ja lopussa vielä nousu.

Froomen  ylivoima eilen on noteerattu, mutta tänään on uusi päivä. Kuva aika-ajon SKY:n joukkueesta Eurosportin lähetyksestä.
Päivän välikiri oli heti alussa sen ja 20 pistettä sai Matteo Trentin, Sagan sai kakkossijasta 17 p, Greipel sai vain 7 pistettä, joten Greipelin vihreä paita meni taas Saganille.
Etapilla on  viiden ajajan irtiotto, sitten on kaksi ajajaa ja sitten pääjoukko, Ensimmäinen kolmesta mäestä lähestyy. Mäen päällä ensimmäinen on yllättäen takaa tullut Dan Martin ennen Thomas Vöckleriä. Seuraavaksi HC-kategoria, pääjoukko noin 8 minuuttia takana. Tourmaletin kuningas oli Rafal Majka, hän sai palkinnoksi ilmeisesti rahaa ja 25 mäkipistettä, hän on yhteiskilpailussa 51 minuuttia kärjestä, eli ei siten uhka Froomelle. Pauwels oli toinen, sitten Buchmann ja Dan Martin, Froome sai 6 pistettä ja oli yli 5 minuuttia myöhemmin huipulla.. Kun viimeinen mäki alkaa Rafal Majka on yksin kärjessä ja eroa on seuraavaan Serge Pauwelsiin runsas minuutti ja pääjoukkoon yli 6 minuuttia.
Rafal Majka voittaa, Dan Martin nousee etapin kakkoseksi ja Buchmann kolmoseksi, pääjoukko, jossa tähdet, on runsaan kuuden minuutin päässä. Pääjoukko on tullut maaliin ja Froome on yhdeksäs 5:21 kärjestä yhdessä Tejay Garderenin, Contadorin ja Quintanan kanssa.



12. torstai 16.7 Lannemezan - Plateau de Beille 195 km, vuorietappi, neljä vuorta, mutta ei "turmaleen" veroista        
Ensimmäisen välikirin vei Greipel, Sagan oli kolmas.

Ensimmäisenä Col de la Corella (1-kategoria) oli Kristjian Durasek, kun toista 1-kategorian nousua mennään on kolmikko Kwiatkowski, Preidler ja Vanmarcke irti, pääjoukko on yli 12 minuutin päässä, mutta minuutin päässä on iso ryhmä, josta paras on Astanan Fuglsang.
Viimeinen raateleva HC-nousu, Joaquim Rodriquez on menossa voittoon ja Astanan tanskalainen Fuglsang kakkoseksi. Tähdet spurttailevat vuorollaan noin seitsemän minuuttia Rodriquezille jääneenä. Välissä on pyöräilijöitä, joten tähdet eivät saa bonussekunteja eivätkä taistele etappivoitosta, jonka vie siis Rodriquez, ennen Fuglsagia ja kolmanneksi ajaa Bardet, tähdistä Valverde on yhdeksäs, Froome kymmenes, Quintana ja Contador saivat saman ajan kuin Froome. Froomella 60 mäkipistettä, ja Rodriquezilla 52, Fuglsagilla 41.

Pyreneit ovat takana, ja myös nämä aika vaarallisen näköiset laskut

13. Perjantai 17.7 Muret  - Rodez 198.5 km, mäkinen etappi, ensin kiripiostemaali, sitten mäkimaalit 3,4 ja 3  
Etappi käynnistynyt, lämpötila 31 astetta, nousee vielä tästä. Kolmen minuutin ja kuuden ajajan irtiotto, Gautierilla, Geniezillä ja Haasilla ei ole kiripisteitä ja niitä voi tulla, jos irtiotto pitää, Gelderman on kirikilpailussa 80:s, De Gendt 52:s ja Berichon 20:s, välikiriin matkaa 18 km ja eroa siis kolme ja puoli minuuttia. Välikirin vei Thomas De Gendt ennen Pierre-Luc Périchonia ja  Nathan Haas oli kolmas, pääjoukon nopein oli Lotto-Soudalin Andre Greipel (sai 9 pistettä), Sagan sai 6 pistettä, joten Greipel saa taas virtuaalisen vihreän paidan.
Irtiotto ajettiin kiinni vasta aivan viimeisessä mäessä ja Belgian BMC-tallin Greg van Avermaet voitti ylämäkikirissä Saganin, Froomen vetämä tähtiporukka jäi seitsemän sekuntia. Sagan on edelleen vihreän paidan haltija, pisteet 285 vastaan Greipelin 261.

14. lauantai 18.7 Rodez - Mende 178.5 km, mäkinen tai jopa vuorietappi mäkikirimaali 4, kirimaali, mäkimaali 2, mäkimaali 4, mäkimaali 2 ja loppukin on ylämäkeen. 

Eurospot-live nettiversiosta näkee tilanteen jo ennen tv-lähetystä, eli kun 20 minuuttia on ajettu, on kahden ajajan 12 sekunnin irtiotto, olen rajannut kuvaa ja siirtänyt irtiottajat pienennettynä kuvaan. Kuvakaappauksen jälkeen irtiottajat Gautier ja Plaza ajettiin kiinni. Luultavasti välikiriin, merkitty S -kirjaimella satsataan.
Nyt on noin minuutin irti, miehiä on prtäti 24 ja yksi heistä on vihreäpaitainen Sagan. Koska Greipel ei ole mukana, Lotto-Soudal joutunee vetohommiin. Tosin irtiottajista Barguil on 9:53 perässä ja kaveri on yhdestoista kokonaistilanteessa.
Välikirissä nopein oli Peter Sagan, joka oli etapin maalissa viides, eli vihreä paita on hänellä tukevasti.
Irtiotto selvitti etappivoiton. Bardet oli aktiivinen loppunousussa, ja sai Thibaut Pinotin vanaveteen, he kyttäilivät toisiaan. Takaa tuli Cummings ja vetäisi tasaisella lentokentällä molempien ohi. Tähdet tulivat irtioton jälkeen. Froome oli nopein, sitten aktiivinen Quintana, joka nousi yhteistilanteessa toiseksi, Valverde oli tähdistä kolmas. Contador ja van Gardenen jäi lisää ja putosi yhteistilanteessa kolmanneksi, samoin liian aikaisin avannut Nibali jäi taas lisää.
Froome jatkaa keltaisessa. Eilen sattui ikävämpi tapaus, kun yksi katsoja oli heittänyt keltaista nestettä Froomen päälle ja huutanut dopingista. Tässä linkki the Telegraphin www-sivulle. Ikävä tapaus.

15. sunnuntai 19.7 Mende - Valence 183 km, mäkinen etappi, enemmän ala kuin ylämäkeä    
Välikirissä isoimmat pisteet sai Peter Sagan, ja Greipel ei yhtään, joten vihreä pysyy Saganin paidan värinä. Etapin ylämäet ovat jo takana ja Matteo Trentin yrittää karkuun, matkaa on jäljellä liikaa eli yli 40 km. Ei kestänyt eikä Stybarin viime hetken yritys, vaan massakirin voimakkaisn oli Andre Greipel. Sagan jäi neljänneksi. Paitatilanne ennallaan.

16. maanantai 20.7 Bourg-de-Péage- Gap 201 km, vuorietappi tämäkin   
Nousuvoittoinen etappi on käynnistynyt, ja irtiotossa on mm. Peter Sagan ja Pauwels, de Gendt   pääjoukkoon on eroa parisen minuuttia. Välikirissä Sagan sai 20 pistettä lisää ja Thomas De Gendt, Lotto Soudalista 17 pistettä, eikä yrittänyt haastaa Sagania (Greipelin tallitoveri). Pääjoukko 5 minuutin päässä, loppu etappi on raskas, kaksi 2-kategorian mäkeä, ja loppu laskua.
Irtiottoon pitänyt, mutta irtiottajien ryhmä on hajonnut, pääjoukko 20 minuuttia jäljessä, Ruben Plaza on iskenyt. Isku piti loppuun asti, vaikka Peter Sagan yritti vimmatusti saada eroa kiinni. Lampren Ruben Plaza Molina siis voitti ja Sagan toinen, ja hän napsi paljon kiripisteitä.
Tähtien ryhmässä Nibali irtosi ylämäen lopussa. Alamäki oli jyrkkä ja mutkainen. Ilmeisesti Barquil ajoi SKY:n Geraint Thomaksen pyörään ja Thomas lensi pylvästä päin ja penkalle. Olin näkevinäni, että Thomas ajoi kuitenkin maaliin, joten toivotaan, että kaikki on kunnossa.

Tiistai 21.7 lepopäivä                                  
Välipäivä keskustelua dopingista täällä.

17. Keskiviikko 22.7  Digne-les-Bains - Pra Loup 161 km, vuorietappi minusta tämäkin, käydään Col d'Allosilla 2250 m merenpinnasta        
Aiemmilla etapeilla on lämpöä ollut 30 astetta. Välipäivänä Nairo Quintana ja Alberto Contador ovat uhkuneet optimismia saavuttaa Froomen etumatka.
Etapilla on kivuttu kaksi 3-kategorian mäkeä ja jäljellä ovat 2-, 1- ja 2-kategoriat. Peter Sagan on taas irtiotossa, välikiri on seuraavan 2-kategorian mäen ja alamäen jälkeen. Teklehaimanotkin on irtiotossa oli mäkikirissä toinen. Tejay Garderen on sen sijaan sairas, mutta sinnittelee pääjoukosta seuraavassa ryhmässä, Tejay kuitenkin keskyttää. Kun 50 km on jäljellä irtiotto on 4 minuutin päässä. Välikirissä Sagan oli kolmas Degengolb oli toinen, nopein oli Vaugrenard. Irtiotto on päästetty liian isoksi Iam cyclingin Matthias  Frank on nousussa, on virtuaalisesti jopa toinen etapilla pari minuutia kärjestä. Loppulaskussa Contador ilmeisesti kaatui ja jäi tähdistä ennen loppunousua  ja tippui yhteistilanteessa viidenneksi. Quintana ei onnistunut karistamaan Froomea. Froome jatkaa keltaisessa ennen Quintanaa ja Valverdeä, Mathias  Frank nousi kahdeksanneksi. Etapin kuningas oli kuitenkin saksalainen Simon Geschke ennen yhdysvaltalaista Talanskia.


18. torstai 23.7  Gap - Saint-Jean-de-Maurienne 186.5 km, HC-kategoria tässäkin, tässä viitataan Napoleonin 100 päivään ja 200 vuotta. Minusta Napoleonin valtakausi oli Euroopan kannalta vahingollinen.
Joaquim Rodriquez on napsinut mäkipisteitä, haluaa voittaa mäkipaidan. HC-mäessä de Gendt yritti yksin irti, ei onnistunut. Päivän välikirissä ei ollut huippukirimiehiä sen vei sitten Thomas de Gendt.
HC-mäen päällä oli ensimmäinen Romain Bardet, toinen oli Winner Anacona, joka ei vielä ole tänä vuonna nimestään huolimatta voittanut mitään. Rodriquez ei saanut enää pisteitä. Vimeinen 2-mäki Bardet johtaa. Tähdet  ajavat noin 3 minuutin päässä. Contador polki pesäeron edellisessä mäessä.
Bardet voittaa, Rolland kakkonen, Anacona kolmas, tähdet, jotka ovat yhdessä myös Contador jäävät noin kolme minuuttia. Yhteistilanne siis muuttumaton.

19. perjantai 24.7. Saint-Jean-de-Maurienne - La Toussuire - Les Sybelles 138 km rankka vuorietappi tämäkin mäet 1, 2 HC ja maaliin 1, välissä alamäet.
Pilkkupaitakilpailu on nyt tasainen, paita on Joaquim Rodriguezilla, hänellä on 68 pistettä, tasoissa on Romain Bardet, Jakob Fuglsangilla on 64, Froomella 61 ja Pauwelsillakin 55 pistettä, Porte ei enää kisaa paidasta 40 pisteellä ja tuskin Froomekaan. Ensimmäisessä päivän mäessä Rodriguez saalisti 10 pistettä, muut kärkimiehet eivät saaneer pisteitä. Tänään on vielä 1-kategoria, 2-kategoria ja HC. Välikiri on seuraavaksi, siinä ei ollut kirimiehiä Cyril Gautier vei sen. HC-mäen päällä oli ensin Pierre Roland ennen Nibalia, Bardet sai mäestä 16 p ja Froome 14 p, Bardet taistelee (ja johtaa) kilpailua mäkiherruudesta, sillä Rodriguez ei saanut pisteitä

Jäljellä on enää 2-mäki ja 1-mäki, tämän kuvan saa aina leourin viralliselta sivulta.
Nibali oli tämän päivän paras. Nairo Quintana tanssi eroon Froomesta, joka tuli maaliin kolmanneksi.

Yhteistilanne on seuraava:
1. Froome 78 h 37 min 34 sek
2. Nairo Quintana -2 min 38 sek
3. Alejandro Valverde -5 min 25 min

Mäkikirikilpailu
1. Romain Bardet Ranska, AG2R La Mondiale 90 p
2. Christopher Froome Iso-Britannia, SKY 87 p
3.Joaquim Rodriquez, Espanja, Team Katusha, 78 p

Pistekilpailu
1. Peter Sagan Slovakia, Tinkoff-Saxo 420 p
2. Andre Greipel, Saksa, Lotto-Soudal 316 p

20. lauantai 25.7  Modane Valfréjus - Alpe d’Huez 110.5 km,

Lyhyt etappi, jossa kuitenkin kaksi HC-kategorian nousua toinen maaliin.    

Ensimmäinen HC-mäki ja pääjoukko, jossa kaikki tähdet ovat, on yhdessä, noin 7 minuuttia irtiottajista, joita on useassa eri paikassa. Barquil on yhteistilanteessa jäänyt 27 minuuttia, hän on parhaiten sijoittunut irtiottaja. Loppunousu on se ratkaiseva ja Nairo varmasti yrittää tehdä oman ratkaisun. Valverde ja Quintana nykäisivät jo ensimmäisessä mäessä. Froome joutui ajamaan kiinni ilman apuajajia. Nibali on myös mukana. Tämä kvartetti on noin pari minuuttia kärjestä. Contador on seuraavassa porukassa noin puolen minuutin päässä. Laskussa tilanne muuttuu, mutta viimeinen nousu kaiken ratkaisee.
Viimeinen mäki ja Quintana ja Valverde ovat karistaneet Froomen, joka ei jaksa, 8 km nousua jäljellä. Tässä on nyt Tourin ratkaisu. Geniez, Pinot ja Hesjedal ovat johdossa, seuraavana ovat Quintana ja Valverde. Winner Anacona vetää Quintanale, muuta nyt Quintana on yksin. Froomeen jo minuutti ja yli 3 km jäljellä, koska Quintana saa hyvityssekunteja... Pinot voittaa etapin, Quintana on toinen, sitten Hesjedal, Frome jää yli minuutin Quintanalle, mutta Froome on menossa voittoon.

Yhteistilanne on seuraava:
1. Froome 81 h 56 min 33 sek
2. Nairo Quintana -1 min 12 sek
3. Alejandro Valverde -5 min 25 min
4. Vincenzo Nibali - 8 min 36
5. Alberto Contador -9 min 48 sek
6. Robert Gesink -10 min 47 sek

Mäkikirikilpailu
1. Cristopher Froome 119 p
2. Nairo Quintana 108 p
3.  Romain Bardet 90 p
4. Thibaut Pinot 82 p
5. Joaquim Rodriquez,78 p


21. Sunnuntai  26.7  Sèvres - Grand Paris Seine Ouest - Paris Champs-Élysées 109.5 km, Champs Elyseen loppukiri on aina huikea.
Alkuun on neloskategorian mäki, ja on välikiri ja sitten lopuksi loppukiri. Nyt ollaan jo Pariisissa matkaa maaliin 25 km, pieni kolmen ajajan 18 sekunnin irtiotto, tuskin pitää loppuun asti, eikä pidä.

Massakirin voittaa Andre Greipel, neljäs etappivoitto hänelle Coquard toinen ja Kristoff kolmas.

(Viimeisellä kilomeytrillä oli myös kolari).

Lopputulokset 
Yhteistilanne :
1. Christopher Froome 84 h 46 min 14 sek
2. Nairo Quintana -1 min 12 sek
3. Alejandro Valverde -5 min 25 min
4. Vincenzo Nibali - 8 min 36
5. Alberto Contador -9 min 48 sek
6. Robert Gesink -10 min 47 sek

Pistekilpailu
1. Peter Sagan Slovakia, Tinkoff-Saxo 432 p
2. Andre Greipel, Saksa, Lotto-Soudal 366 p
3. John Degengolb, Saksa, Giant - Alpecin 298 p

Mäkikirikilpailu
1. Cristopher Froome 119 p
2. Nairo Quintana 108 p
3.  Romain Bardet 90 p
4. Thibaut Pinot 82 p
5. Joaquim Rodriquez,78 p

Nuoret
1. Nairo Quintana 84 h 47 min 26 sek
2.  Romain Bardet  - 14 min 48 sek
3.  Barguil - 30 min 3 sek


Tallit
1. Movistar (Quintana, Valverde, Anacona, Izagirre Insausti, Castroviejo, Malori, Erviti)
2. SKY -57 min 23 sek
3.  Tinkoff-Saxo - 1 h

Blogissani seurataan suuria ympäriajoja
Ranskan ympäriajoa
2022 Le Tour näin
2021 Le Tour näin
2020 Le Tour näin
2019 Le Tour näin 
2018 Le Tour näin
2017 Le Tour näin
2016 Le Tour näin
2015 Le Tour näin
2014 Le Tour näin

Espanjan ympäriajoa
2022 Vuelta näin
2021 Vuelta näin
2020 Vuelta näin
2019 Vuelta näin
2018 Vuelta näin
2017 Vuelta näin
2016 Vuelta näin
2015 Vuelta näin
2014 Vuelta näin

Italian ympäriajoa
2023 Giro näin
2022 Giro näin
2021 Giro näin
2020 Giro näin
2019 Giro näin
2018 Giro näin
2017 Giro näin
2016 Giro näin
2015 Giro näin

tiistai 23. kesäkuuta 2015

Ravintola Kaskis on rento laaturavintola



Ravintola Kaskis perustettiin aivan uudella formaatilla Turkuun Kaskenmäen päälle. Aiemmin Kaskenahde toimi samassa tilassa. Kaskis ei ole pelkästään edeltäjänsä tapaa kalaravintola vaan Kaskis on rento laaturavintola.

Olen ollut tosin vain kerran Kaskiksessa syömässä, mutta voin suositella paikkaa, olen kuullut ruuasta vain kehuja.

Palvelu oli myöskin rennon asiallista.

Sisustus on varsin pelkistettyä mutta toimivaa.

Olin syömässä ja osasta ruuista otin kuvia

Ennen alkuruokaa saapui pöytään tälläinen luultavasti tomaattia ja chiliä sisältävä herkullinen keitto

Tässä on siikaa eri muodoissa, kasviksia ja perunoista tehtyjä lettuja.

Pääruuaksi söin possua, josta ei kuvaa. En yleensä syö lihaa, mutta tämä annos oli hyvä ja iso, siihen sai perunoita, annoksessa oli "yrttejäkin", myös kalavaihtoehdon olisi saanut paistettua kuhaa muistaakseni.

Jälkiruuaksi oli raparperipiirakkaa ja jäätelöä. Tämä oli maistuva annos, ja raparperin voimakasta maku toimi muiden komponenttien kanssa hyvin.

Kahvi päätti ruokailuhetken. Joka oli onnistunut.

Annoshinnat ja ruokalistat, sekä varauskirjat löytyvät netistä, eli kannattaa katsoa minkälaisen aterian haluaa. Ravintolan tilauskirja on varsin täynnä eli pari kuukautta aiemmin pitää varata pöytä.

Ravintolalla on anniskeluoikeudet ja muille asiakkaille esiteltiin viinejä. En juo lainkaan alkoholia, jos olen autolla (enkä kyllä muutenkaan), mutta auto aiheuttaa sen, että en ota edes tervetuliaismaljoja en edes siideriä. Joka tapauksessa viinejä sai valita, mutta asiakkaat joivat ruuille suositusviinejä.

Pidin myös sisustuksesta, mutta jonkun mielestä se voi olla liian karu. Minusta ravintola on asiallinen rento paikka ja siellä on hyvä ruoka. Olen varsin nirso ruuan suhteen. Pitää sanoa, että ruoka oli erittäin hyvää ja omaperäistä, ja ruokailun jälkeen oli todella hyvä olo.

Ravintola on nyt kesälomilla, mutta varauskirja on netissä.

tiistai 16. kesäkuuta 2015

Haastavat Asiakastilanteet, väkivalta työssä


Rantaeskola, Hyyti, Kauppila, Koskelainen: Haastavat Asiakastilanteet, väkivalta työssä, Talentum 2015, sivuja 245.

Haastavat Asiakastilanteet -kirja on jaettu neljän osaan, joiden nimet ovat: Taustatekijät, Valmistautuminen, Kun tilanne on päällä sekä Tilanteen jälkeen. Kirjoittajat ovat takakannen mukaan turvallisuusalan opettajia ja asiantuntijoita Poliisiammattikorkeakoulussa. "Satu Rantaeskola on juristi, Jari Hyyti, Jaakko Kauppila ja Mari Koskelainen ovat psykologeja". Tämä ilmenee kirjassa positiivisesti, sillä tekstissä ovat faktat kunnossa, juridisetkin. Väkivaltaa tarkastellaan ammatillisesti ja lainsäädännön kannalta oikeiden rikosnimikkeiden kautta.

Kuten kirjassa todetaan, henkirikosten määrä on Suomessa vähentynyt, toisaalta haastavia asiakastilanteita aiheuttavat yhä enemmän huostaanottojen nousu sekä mielenterveysongelmien lisääntyminen. Lisäksi viranomaisten ahdistelu on saanut uusia muotoja, kun siihen on nettimahdollisuuksiakin.

Asiakkaan kohtaamista tarkastellaan. Usein aggressiivinen asiakastilanne johtuu asiakkaan turhautumisesta. Turhautuminen johtaa aggressioon. Asiakas voi olla poissa tolaltaan, sosiaalinen informaatio tai alisteinen asema voidaan kokea loukkaavaksi. Viranomaisen ylimielinen asenne voi pahentaa tilannetta. Kirjassa tuodaan esiin yleisiä käyttäytymistapoja, jotka pahentavat konflikteja.

Seuraavaksi annetaan malleja, joilla aggressiivista tilannetta voi "pehmentää", kuten puhejudo ja Kukipaso-menetelmä, joka tulee sanoista Kuuntele, Kiitä, Pahoittele ja Sovi. Puhejudoa avataan muutamia sivuja, siinä on keskeistä on pysyä rauhallisena eikä saa reagoida tunteella. Ylipäätään kannattaa pysytellä "virka-asemassa", asiakkaita kannattaa kohdella, kuten itseään haluaisi kohdeltavan vastaavassa tilanteessa. Toisaalta pitää muistaa, että virkamiehellä on vastuu virkatoimistaan ja sääntöjen mukaan pitää edetä eikä liikaa voi luvata. Asiakas tunnistaa myös toisen sanattomat viestit, joten sosiaalinen hyväksyntä on tärkeää, virkailija voi löytää asiakkaan kanssa jotain yhteistä, esimerkiksi harrastuksista.

Mielenterveyshäiriöiden esiintyvyydestä on teoksessa paljon tietoa sekä luokittelusta. Psykoottisen asiakkaan kohtaaminen on haastavaa, harhoja ei tule todentaa eikä mennä niitä ruotimaan. Masentunut asiakas on harvoin väkivaltainen, masennus on raskainta sen kokijalle. Teoksen mukaan personallisuushäiriöisen asiakkaan kohtaaminen on raskasta ja hankalaa. Narsistisen personallisuushäiriöisen kohtaaminen vaatii paljon työstöä. Narsisti vaatii (liian) paljon huomiota, ja hän reagoi voimakkaasti kielteiseen päätökseen. Epäsosiaalinen persoonallisuus vaatii virkamieheltä itsehillintää, sillä avoin vastustus voi kuumentaa tilanteen. Psykopaattinen personallisuuskin vaatii itsehillintää. Psykopaattinen personallisuus voi olla lipevä, ja psykopaatti on erittäin taitava valehtelemaan, tällöin asiakaspalvelija voi helposti päätyä väärään lopputulemaan. Tapauksia on esitelty paljon muitakin.

Ennalta kannattaa varautua sekä psyykkisesti että  teknisin välinein. Huonejärjestelyistä on maininta, ja siitä, että kannattaa katsoa vastaanottotilassa olevat mahdolliset "vaaralliset esineet pois". Kaikkia asiakkaita ei kannata kätellä, se voi joskus provosoida tilannetta. Olen kuullut myös, että istuva asiakas hyökkää harvemmin kuin seisaallaan oleva.

Suuri osa suomalaisista väkivaltarikoksista tehdään päihtyneenä. Päihtynyt asiakas voi olla arvaamaton ja väkivaltainen. Päihtynyttä asiakasta ei kannata tietenkään provosoida, eikä edes alkaa väitellä hänen kanssaan. Päihteiden käyttäjä saattaa olla myös "selvin päin" arvaamaton, sillä hänellä voi olla vieroitusoireita.

Seuraavaksi tarkastellaan väkivaltaisen hyökkäyksen tunnusmerkistöä ja toimintaa sen alettua. Tässä selvennetään myös juridisia termejä ja oikeuskäytäntöä, eli itseapu, jokamiehen kiinniotto-oikeus, hätävarjelu ja pakkokeinoja. Suomessa on aika tiukka tulkinta hätävarjeluun. Kirjassa kerrataan myös lähestymiskielto, johon tarvitaan käräjäoikeuden päätös.

Lisäksi pohditaan uhkaavia tilanteita, esim vauhkontuneen nuorisojengin kohtaamista. Sitten on erillisiä keissejä: uhkaava oppilas, hankala potilas, pysäköintivalvoja, jota uhkaillaan kadulla, elintarviketarkastaja, jota uhataan sähköpostitse. Lisäksi käsitellään asiakkaan liiallista kiintymystä.

Lopussa käsitellään tilannetta väkivaltaisen käytökset jälkeen eli stressireaktioita, pitkäkestoista kumuloitunutta stressiä, trauman syntymistä. Sitten käsitellään tilanteesta selviytymistä kuten itsehoitoa, defusingia ja debrifingiä sekä  vahingonkorvauksia ja valmistautuista oikeudenkäyntiin.

Niin ikään on käsitellyssä kokonaisvaltainen työssäjaksaminen, ammatillinen työrooli, mielikuvaharjoitukset. Puhutaan oikeasta hengityksestä ja kehon ja mielen rauhoittamisesta. Myös puhuminen ja työn herättämien tunteiden jakaminen on hyödyllistä.

Teos oli varsin tiivis faktapaketti. Ainoa miinus minusta oli se, että tekstissä vilisee liikaa sana eskaloituu.

keskiviikko 3. kesäkuuta 2015

Perusoikeuspulmia peruskoulussa?


Vapaus on monesti hyvin ohutta ja kontrolloitua
Perusoikeudet on määritetty perustuslain toisessa luvussa pykälissä 6 - 23. Perusoikeudet ovat yksilölle turvattuja oikeuksia. Perusoikeudet turvaavat yksilön vapautta julkisen viranomaisen "puuttumiselta".

Perusoikeuksien rajoitukset pitää perustua eduskunnan säätämiin lakeihin. Julkisen viranomaisen toiminnan pitää perustua lakiin.

Peruskoulu ei ole pakollinen, mutta oppivelvollisuus on, oppivelvollisuudesta on säädetty perusopetuslaissa.

Käytännössä lähes kaikki oppivelvolliset suorittavat peruskoulun. Peruskoulussa rehtori ja opettajat voidaan tulkita julkisiksi viranomaisiksi. Kaiken julkisen vallankäytön pitää perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia.

Perusoikeusasiantuntijat korostavat, että ensinnäkin kaikki perusoikeuden rajoittamiset pitää perustua eduskunnan säätämään lakiin, ne on oltava mahdollisimman vähäisiä, alaikäisen perusoikeuksia pitää kunnioittaa ja alaikäisyys ei ole peruste rajoittaa perusoikeuksia ja alaikäisen perusoikeuksia pitää rajoittaa mahdollisimman vähän.

Tämä on pähkinänkuoressa perusoikeusproblematiikka.

Keskeisiä perustuslain perusoikeuksia ovat minusta
7§ Oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen, vaikea ajatella, että muut toteutuisivat, jos tätä loukataan. Myös 10§ eli yksityisyyden suoja on koulussa joskus koetteilla.

Pääosa koulutoiminnasta menee pykälien mukaan ja perusoikeuksia ei loukata, mutta oheen kirjaan tilanteita, jotka voivat olla perusoikeuksien kannalta pulmallisia.

Peruskoulussa varsinkin liikunnan tunnit voivat olla ongelmallisia, aiemmin (toivottavasti ei enää) lapsia patistettiin suihkuun liikuntatuntien jälkeen. Jos opettaja suorittaa "valvontaa liian tarkasti" on tämä minusta perusoikeuksien kannalta pulmallista. Jo pelkkä suihkupakko voi olla minusta perusoikeuksien rajoittamista. Lukio-opiskelijaakaan ei voi velvoittaa suihkuun. Jos lapsen kehityksessä on pulmia, ne kuuluvat terveydenhoitajalle, jos lasta ei kotona kohdella "kunnolla", opettajan kuuluu tehdä lain mukaan lastensuojeluilmoitus. Lastensuojeluilmoitusta minusta ei tehdä siitä, että lapsi ei käy koulussa silsaisissa tiloissa alasti suihkussa jonkun valvonnassa tai "pakottamana". Tämä minusta osoittaa lapsen taholta jopa vastuullista käytöstä, eli minusta mahdolliset pakkopesut ovat perusoikeuksien vastaisia. Hygieniaongelma olisi helppo ratkaista asianmukaisilla pukutiloilla ja pesujärjestelyillä tai tuntien sijoittamisilla.

Liikunnantunnilla tulee muitakin tilanteita, joissa voidaan rajoittaa henkilökohtaista koskemattomuutta.

Omana kouluaikana opettajat lukivat äidinkielen aineita ääneen tunnilla. Tämä voisi olla minusta perusoikeusloukkaus, samoin kun se, että puhutaan kaikkien kuullen oppilaiden sairauksista, vanhempien ammateista, varallisuudesta ja kotiloista. Myös  harrastukset kuuluvat yksityisyyden piiriin ja se, että jos ei harrasta mitään. Monesti oppitunneilla kyseltiin harrastuksista, lomanvietoista, perhejärjestelyistä, jotka siis kuuluvat selkeästi yksityisyyden piiriin. Pakko voi tulla siitä, että ryhmän paine pakottaa puhumaan. Tämä voi johtaa monesti koulukiusaamiseen tai kiusaamisen lisääntymiseen. Koulukiusaaminen on minusta peruskoulun pahin ongelma. Koulun pitää kaikin voimin taistella sitä vastaan, sillä peruskoulussa on pakko käydä, kiusattavat tuodaan kiusaajien "armoille". Tämän vuoksi kaikki nimittelyt, tönimiset ja liikkumatilan rajoitukset, jotka seuraavat koulukiusaamisesta, pitää kitkeä pois. Tämä tapahtuu totta kai perusopetuslain mukaisin menetelmin. Toivottavasti tällaisia tilanteita koulussa ei enää ole, eikä tule.

Koulussa ei ole myöskään pakko osallistua uskonnon harjoittamiseen. Uskonnollisista tilaisuuksista pitää etukäteen informoida, mitä ei aina vieläkään tehdä. En ole koskaan ymmärtänyt, miksi nykykoulussa pitää olla kirkkopäiviä tai hartaushetkiä. Jos joku kuuluu "kirkkoon", voi osallistua sen toimintaan kouluajan ulkopuolella. Jumalanpalveluksiin voi osallistua kuka tahansa. En myöskään kannata poliittisten tilaisuuksien järjestämistä koulussa, vaalipaneeli vaalien läheisyydessä, missä kaikki ryhmät ovat paikalla, on eri asia.

Kännykän käyttöä voidaan rajoittaa koulussa vain perustellusti, mutta koululla ei ole oikeutta takavarikoida kännykkää. Tämä pohjautuu yksityisyyden suojaan, kännykkä voi sisältää hyvinkin henkilökohtaisia tietoja ja kännykkärajoitukset liittyvät varsinkin 12§ sananvapaus- ja julkisuus perusoikeuteen. Omaisuuden suoja minusta säätelee sitä, mitä toisen tavaralle saa tehdä. Perusopetuslaissa on määritelty, mitkä tavarat voidaan ottaa haltuun, ja millä edellytyksin. Kännykkää ei voida ottaa haltuun, eikä sen sisältöä selata. Tällainen toiminta ei perustu mihinkään lakiin ja on siksi minusta perusoikeuksien rajoittamista. Sen sijaan peruskoulussa oppilaan pitää osallistua opetukseen ja käyttäytyä asianmukaisesti. Kaikki eivät voi puhua yht'aikaa, eivätkä käyttää kännykkää tunnilla. Asianmukaista minusta on, että kännykkä on esim. oppilaan repussa tai taskussa.

Kouluruoka on jokaisen oppilaan oikeus, mutta minusta ei velvollisuus. Oppilaan ei ole minusta siis pakko syödä koulussa, jos ei halua (monesti olisi järkevää). Myöskään maistamisvelvollisuutta ei ole kirjattu lakiin, tällöin ei ole pakko ottaa ruokaa eikä edes maistaa sitä. Jos oppilas pakotetaan syömään on se minusta perusoikeuksien kannalta pulmallista. Suurempi ongelma on minusta se, jos tällöin rikotaan jotain uskonnollista tapaa, tai oppilas joutuu "paljastamaan", mihin uskontokuntaan kuuluu tai joutuu tekemään tiliä terveydentilastaan.

Sivistykselliset oikeudet pitävät sisällään maksuttoman perusopetuksen. Kouluissa takavuosina pakotettiin lapset suorittamaan hiihdot, luistelut ja muut liikuntalajit. Minusta tämä johti siihen, että oli pakko ostaa esimerkiksi sukset, joilla ei voi  hiihtää, sillä Etelä-Suomessa ei ole yleensä lainkaan lunta. Perusoikeuksien mukaan peruskoulu on siis maksuton. Sukset on pieni ongelma, suurempi ongelma on monot, monot maksavat yhtä paljon kuin sukset. Opettaja antoi ymmärtää, että numeroa ei voida antaa, jollei ole hiihtänyt vaadittua matkaa ja reittiä. Minusta laissa ei ole kyseistä kirjausta eikä myöskään opetussuunnitelman perusteissa. Minusta virkamies ei saa antaa ymmärtää, että jonkun asian tekemisestä tai tekemättä jättämisestä koituu seuraamus, joka ei ole lainmukainen. Jos vanhempi kertoo  kouluun mielestään ohjeiden vastaisista menettelyistä, on hän useasti "hankala". Oppilas on vastaavasti "hankalan" vanhemman lapsi. Tämä on minusta myös aika yleinen tosiasiallinen seuraamus, joka ei kuulu moderniin perusoikeusyhteiskuntaan.

Peruskoulun eikä toisen asteen opetussuunnitelman perusteisiin ei kuulu mihinkään ulkopuolisten kyselyihin vastaaminen. Koulu ei minusta voi siten velvoittaa opiskelijaa vastaamaan arkaluonteisiin kyselyihin, kuten kouluterveyskyselyyn. Minusta mikään laki ei pakota tähän, joten silloin oppilas voi kieltäytyä. Koulussa tilanne on monesti sellainen, että oppilas ei kykene kieltäytymään, koska tilanne on pakottava. Minusta kaikki kyselyt pitäisi hoitaa koulun jälkeen järjestetyissä tilaisuuksissa, jotka kyselijätaho järjestää. Ne tulevat paikalle, jotka haluavat. Tämänkin asian esiinnosto, tuo hankalan vanhemman leiman, mikä on seuraamus, joka ei perustu lainsäädäntöön.

Opetushallitukselta odottaisin parempaa ohjeistusta kyselyihin, kännykkärajoituksiin, pukeutumis- ja hygienia-asiaan sekä kouluruokailuun. Oppilaan mahdollisuus "puolustautua olettamassaan perusoikeuspulmassa" on usein mahdotonta, sillä opettaja on hänelle liian suuri auktoriteetti. Monesti "vapaaehtoisuus" voi olla sitä, että oppilas ei tiedä tai ei uskalla kieltäytyä. Vanhempien mahdollisuus puuttua on myös hyvin rajattu ja heitä voi rajoittaa pelko siitä, miten koulussa reagoidaan asiaan. Pelko näyttäytyy haluna olla hiljaa, ja silittää myötäkarvaan. Kukaan ei halua lapsestaan silmätikkua. Monesti tämä pelko on turha, mutta selkeät kaikkia kouluja koskevat ohjeet olisi hyvä julkaista.

Perusoikeuksiksi on määritelty myös oikeusturva, yhdenvertaisuus ja rikosoikeudellinen laillisuusperiaate. Kuinkahan monta prosenttia luokasta poistamista ja jälki-istunnoista täyttävät nämä kriteerit, luultavasti nykyisin suurin osa ellei kaikki. Ennen oli ns. kollektiivisia rangaistuksia, jos kukaan ei tunnustanut, kaikki jäivät jälki-istuntoon. Tällaiset rangaistukset minusta eivät ole nykyperusoikeuksien mukaisia, eikä niitä kouluissa enää ole. Kussakin koululaissa on määritelty sallitut rangaistukset. Oppilaan kuuleminen pitää olla asianmukainen, eli oppilaan ja hänen huoltajansa pitää saada kaikki asiaan liittyvä materiaali jo etukäteen ja mahdollisuus esittää ilman painostusta oma näkemyksensä. Asian selvittäjä ei voi minusta olla sen ratkaisija.

Asiat, joihin koululla ei ole toimivaltaa, jäävät muiden viranomaisten tutkittavaksi, käsiteltäväksi ja ratkaistavaksi, esimerkiksi poliisin tai sosiaaliviranomaisten tai lääkäreiden. "Koulu on oppilaitos, ei hoitolaitos, ei poliisilaitos, ei oikeuslaitos eikä sosiaalilaitos".

Perusoikeus liikkumisvapaus ei aiheuta minusta perusoikeusloukkausta. Koulu on vastuussa oppilaista koulupäivän aikana, joten minusta siitä seuraa se, että oppilaita kielletään poistumasta koulun alueelta koulupäivän aikana turvallisuuden takia ilman hyväksyttävää syytä. Liikkumisvapauteen kuuluu se, että perhe voi valita asuinpaikkansa vapaasti. Tästä ei minusta seuraa se, että kunnan pitää rakentaa koulu asunnon viereen, eli "pikkukoulujen" lakkauttaminen minusta kuuluu kuntien itsehallintoon, joka on määritelty myös perustuslaissa.

Koululla on minusta myöskin oikeus vaatia tunneilla hiljaisuutta ja pulpetin ääressä istumista, eli ei voi lähteä siitä, että jokaisella olisi rajaton ilmaisuvapaus sekä liikkumisvapaus. Tämä onkin säädetty käyttäytymisnormein eri koululakeihin. Pitää myös muistaa, että kasvatus voi rajoittaa  perusoikeuksia turvatakseen toisia. Kasvatuksen tuloksena kasvatettava ymmärtää, miten voi luovia eri perusoikeuksien keskellä.

Tämä bloggaus perustuu mielipiteisiini, jotka kuuluvat sananvapauden piiriin. Suomessa on erikseen tahoja, jotka valvovat perusoikeuksien toteutumista esim. Eduskunnan oikeusasiamies.

maanantai 1. kesäkuuta 2015

Tommy Hellsten: Virtahepo olohuoneessa


Tommy Hellsten: Virtahepo olohuoneessa, Kirjapaja, 1992 8:s painos, 164 tekstisivua.

Virtahepo olohuoneessa oli ensimmäinen lukemani Tommy Hellstenin kirja. Alaotsikkoina kirjassa ovat läheisriippuvuus ja sisäisen lapsen kohtaaminen. Luin sen 1990-luvulla ja nyt nopeasti uudestaan.

Teos on hyvä, joskin rankka. Kirjoitustyyli on kuitenkin pohdiskeleva, ja osin teologinen. Rankkuus tulee siitä, että tavalla toisella virtahepo on jokaisessa olohuoneessa, toimistossa, koululuokassa ja yhteisössä. Tommy Hellsten on tällöin ollut töissä Myllyhoitoyhdistyksessä, joka oli tuolloin lähinnä alkoholistien riippuvuuksien parissa työskennellyt yhdistys. Tässä on siis paljon alkoholistinäkökulmaa, vaikka tätä ongelmaa voi yleistää monenlaisiin ongelmiin, minkä Hellsten kirjan loppupuolella ja muissa kirjoissaan tekeekin.

Hellstenin teoksissa on myös hyvin "teologinen ote", mutta niitä voi lukea aivan kaikki aikuiset, lapsille en kirjoja suosittelisi, ehkä teini-ikäisille. Kirja on joka tapauksessa kirjoitettu lapselle, ja ensin puhutaan lapsiominaisuuksista. Lapsi on hauras, haavoittuvainen, lapsen pitäisi luottaaja  olla riippuvainen. Lapsella on iloa, elämänhalua, luovuutta ja intuitiota. Yhteiskunnassa on jo tuolloin ollut arvoina kilpailu, järki, hallinta ja näiden lisäksi kateus. Vanhemman sukupolven velvollisuus on kasvattaa lapset. Lapset oppivat peileistä. Kirjassa tarkastellaan tämän peilaustapahtuman monia häiriöitä ja häiriöiden seurauksia.

Kirjan nimi tulee isosta ongelmasta, esimerkiksi alkoholismista. Koko perhe tietää sen, ja se on virtahepona olohuoneessa, mutta kukaan ei halua nahdä sitä, mutta se alkaa vaikuttaa kaikkeen ja koko ajan. Vaikka lapset muuttavat kotoa pois, he ovat alkoholistin lapsia, mutta eivät ole voineet olla aitoja lapsia, ja heidän sisäinen lapsensa on syväjäätynyt.

Kirjan mukaan olisi ollut hyvä, jos alkoholismi suoraan nimettäisiin sairaudeksi ja hoidetaan sairautena. Alkoholisti on menettänyt elämänhallintansa. 

Kirjassa on paljon oivalluksia tunteista. Viha ja häpeä ovat myönteisiä tunteita. Vihan kieltäminen kääntyy sisäänpäin, ja vaatii energiaa. Häpeä voi olla suoja suuruuden tavoittelua vastaan, mutta jatkuvan häpeän kanssa eläminen on sietämätöntä, kuten riippuvuusperheessä varmasti on.

Kirjassa pohditaan paljon läheisriippuvuutta. Läheisriippuvuus tulee kirjan mukaan termistä co-dependency (google löysi termille yli kymmenen miljoonaa hakutulosta, läheisriippuvuudellekin 24 600). Läheisriippuvuuspersoonaa on tässä määritelty pitkästikin, hän ei esimerkiksi pysty käsittelemään virtahepoa siellä olohuoneessa vaan sopeutuu siihen. Hän ohjautuu ulkopuolelta, osaa lepytellä virtahepoa, kontrolloi tunteitaan, hakeutuu heikkojen joukkoon, sairastuu vahvuuteen, on kyvytön luottamaan muihin. LR-persoonalla on heikko oman minuuden kokemus ja hän on ylivakava jopa seuraleikeissä.

Minusta läheisriippuvuusluvussa oleva riippuvuuksien laajennus alkoholismista on hyvä, sillä on paljon muita riippuvuuksia, työnarkomaniaa ja syömishäiriöitä, jotka aiheuttavat ongelmia. Kuten alussa totesin kaikilla on ongelmansa, ja kaikkialla on ongelmia. Minusta totuudellisuus ja ymmärätäminen ovat parempia avaimia kuin hiljaisuus ja tuomitseminen.

Kirjan loppuosa käsittelee ongelman tunnistamista ja läpielämistä. Kuten kirjassa todetaan, kukaan ei muutu ennen kuin muuttumisesta kieltäytyminen alkaa olla liian tuskallista.