torstai 26. joulukuuta 2013

Liikennevalot puurouttavat Kukolantien ja Kakskerrantien T-risteyksen liikenteen?


Liikennevalot rakennetaan Kukolantien ja Kakskerrantien T-risteykseen.

Minusta parempi vaihtoehto olisi ollut, kuten olen ehdottanutkin liikenneympyrä, kuten Kukolantien toisessa päässä on.

Kakskerrantietä ajavat ovat varsin joustavasti antaneet tilaa aamuruuhkassa. Nyt on vaarassa suuremmat ruuhkat, ja hankalat paikat Kukolantien ja Riistakadun kohdalle, sekä aiempiin Kukolantien risteyksiin.

Jos risteykseen tulee vielä jalankulkijoiden ylityspaikka palaa liikennepuuro lopullisesti pohjaan.
Jos tehdään suojatie se kannattaa laittaa Satavan puoleiseen päähän, jotta kaupunkiin kääntyvät saavat kääntyä, muuten jono on ainakin Anniityn päiväkodille asti ja ylikin.

Suurin ongelma risteyksessä on ollut liikennemäärän lisäksi se, että linja-autopysäkit ovat  Turusta tullessa juuri Kakskerrantiellä ennen T-risteystä ja Kukolantiellä sen jälkeen.Tälle asialle pitää tehdä jotain.

Autoilijat ovat olleet erittäin joustavia, järkeviä, muuten liikenne ei olisi toiminutkaan. Uutisessa on mainittu, että asiasta on tullut toiveita. Tämä on kummallista, sillä olen kuullut, että liikenneympyrää on toivottu ei valoja.

Kaupunkiin mennessä Ylikylän tien T-risteyksessä on valot, kuten Vanhan Kakskerran tien kohdalla, mantereen puolella on seuraavassa T-risteyksessä valot, joten niitä riittää.

Vähä-Heikkiläntien ja Uittamontien risteykseen tulee valot. Tämä on hyvä. Uittamontieltä tulo on ollut hyvin vaikeaa. Liikennepuuro johtuu siitä, että Hirvensalosta tuleva liikenne puuroutuu Stålarminkadulle, jonka vuoksi käytetään kiertoreittinä Vähä-Heikkilöntietä, joka siis myös puuroutuu.

Ongelmaan on vain yksi ratkaisu. Hirvensalon rakentaminen lopetetaan kunnes uusi joko silta- tai tunneliyhteys tehdään. Tämä vaihtoehto ei ole mahdollinen, koska satoja tai tuhansia pientaloja rakennetaan saarella juuri tälläkin hetkellä, eli liikennepuuro sen kuin sakenee.

Itse ajan Hirvensaloon/Hirvensalosta autolla vain jos muitakin on kyydissä tai joudun kuljettamaan tavaraa, muuten käytän polkupyörää, kävelen tai juoksen. Bussia en käytä.

***
Laitoin nämä asiat myös liikennesuunnittelun tietoon, jos kerran muitakin toiveita on tullut.

Läheinen alikulku on tämän näköinen.

Palautetta antamastani palautteesta en ole (tietenkän) saanut.

24.8.2014 liikennevaloja ei ole vieläkään alettu asentaa, 23.9 on alettu toimia, bloggaus TÄÄLLÄ.

Aamulla valoista ei pääse autoja, sillä Ylikyläntien risteys jumittuu koulun lakamisaikana ja tilanne Kukolantiellä on kaaosmainen, odotin 8.12.2014 klo 7.47- 8.02 yli 10 minuuttia, ennen kuin  pääsin valoista.

perjantai 20. joulukuuta 2013

Dipoli myyty, Vanha Poli myyty


Kuva otettu noin vuonna 1985

Luin Helsingin Sanomista, että Dipoli Otaniemestä on myyty.

Hesarin jutussa luki, että "Dipolin rakennuttaminen ei ollut ylioppilaskunnalta kaikkein järkevin ratkaisu", ei varmasti ollut, eikä Vanhan Polin myynti vuonna 1986, jolloin sitä perusteltiin sillä, että Dipoliin satsataan, ja että muutetaan lopullisesti Otaniemeen. Minusta annettiin ymmärtää, että Dipolin ongelmat ratkaistaan. Ei ratkaistu. TKY oli kroonisesti rahavaikeuksissa vuonna 1986.

TKY möi Vanhan Polin ja nyt siis AYY Dipolin. Asia ei ole minulle yllätys, sillä Dipolin talon "hankaluudesta" kirjoitin jo heinäkuussa 1986 Hesarin mielipidesivulle, kuvassa ote, olen säilyttänyt jutun. Sitähän pidetään "monumenttina" mutta se taipuu huonosti liiketoimintaan, mutta arkkitehti vastusti eräitä muutoksia.

Luultavasti Dipoli-talon tappiollisen toiminnan syy on ollut koko ajan sama: lämmitettäviä kuutioita on ollut liian paljon, mutta vuokrattavia neliöitä liian vähän.
Kaunis talo sisältä ja ulkoa, mutta hyvin epäkäytännöllinen ja kallis, minun mielestäni.
Talo viettää vuonna 2016 viisikymmenvuotispäiviä, ja jo 1980-luvulla oli havaittavissa kulumista, kävin viimeksi talossa keväällä 2000.

Luin vanhoja Otahuutoja niin TKY:n edustajisto päätti 15.9.1986 myydä Vanhan Polin SKOP-pankille. Kauppaa perusteltiin TKY:n rahatilanteella, ja velkaisuudella. Vastustajat puolestaan epäilivät Dipolin (talon) kannattavuutta. Dipoli-yhtiön mainitaan kannattaneen myyntiä.
TKY:n Nyytiset Uuheter:n mukaan äänestystulos oli edustajistossa 35 -10, mutta kauppa oli muistaakseni jo kerran torjuttu, tämä oli toinen yritys. Jutussa lukee, että TKY on tuottanut 20 vuotta tappiota (eli sen aikaa kun Dipoli-talo oli ollut Otaniemessä, ei lukenut jutussa). Myyntijutun jälkeen Nyytisissä oli ilmoitus: Dipoli Open house tilaisuus kaikille teekkareille 8.10.1986 klo 16 - 18 tarjolla voileipiä, viiniä, ja olutta. Kirjoitin tilaisuudesta Otahuutoon: osallistuminen oli hyvin laimeaa.

Syynä oli  nyt ajateltuani Vanhan Polin myynti ja siksi, että ilmoitus oli Nyytisissä ei Otahuudossa. Vastaukseksi tuli TKY:n silloiselta puheenjohtajalta, että läsnäolijat saivat kolme olutta, joka oli enemmän kuin kaksi, yksi tai ei yhtään olutta. Skannasin jutun, se oli Otahuudossa N:O 20 julkaistu 16.10.1986, olin lehden päätoimittaja, ja juttu on minun kirjoittamani, jutun kuva on Dipolitalon portaikosta, niistä monista. Kuva on rasteroitu, joten siitä ei näe talon tyyliä, joka on siis hieno.

Vanha Poli myytiin 30 miljoonasta markasta SKOP:lle, ei ole enää SKOP:a eikä ole pian enää teekkarien omistamaa Dipolia.

Minulla on joitain kuvia Dipolista sisältä, mutta niissä on ihmisiä, joiden kuvien julkaisuun ei ole lupaa enkä kaikkia tunnekaan, rajasin eräästä kuvasta salien kyltin, kuva suurenee, jos klikkaat sitä.


***
Tämän olen kirjoittanut aiemmin tässä blogissa Vanhan Polin jutussa, täällä.
Vanha Poli näytti korjattaessa tältä

2015 Torni on tällainen

Osakuntatalo Dipolin rakennusta Espoon Otaniemessä silloin 1980-luvulla jo ruodittiin, hieno talo sinäänsä, mutta varsin laaja. Dipolissa toimi TKY:n sihteeristö, "Keltsu" eli Kaljakellari, tai Cantina millä nimellä se milloinkin oli, sitten oli vähän parempi ruokapaikka, Kino Dipoli, ja sitten oli muuta tilaa jota vuokrailtiin tilaisuuksiin.

***

Mitä seuraavaksi myydään Rantasaunako?

sunnuntai 8. joulukuuta 2013

Opettajien takavarikot alkavat, rauhoittuuko koulu?

Vuoden 2014 alusta muuttuivat koulun pelisäännöt eli  opettajilla on oikeus tarkastaa oppilas ja haltuunottaa oppilaan tavaroita, toivon mukaan peruskoulu rauhoittuu. Kuten alempana ilmenee "takavarikointi" tulee suorittaa hienotunteisesti ja tytöltä takavarikoinnin suorittaa naisopettaja, pojalta miesopettaja. Tarkastuksessa, joka on pintapuolinen, pitää olla läsnä toinen kouluun henkilökuntaan kuuluva. Minusta tässä ei ole määritelty sukupuolta, mutta oletettavaa on, että se on tytöillä nainen ja pojilla mies. Tarkastuksesta ja takavarikoinnista  pitää antaa raportti ja informoida huoltajia. Haltuunotettu omaisuus pitää palauttaa oppitunnin tai koulupäivän jälkeen. "Laittomat" tavarat pitää luovuttaa poliisille.

Edit 12.9.2014: 
Etelä-Suomen aluehallintovirasto on linjannut aivan oikein, että opettajalla ei ole oikeutta haltuunottaa oppilaan kännykkää, ellei oppilas häiritse sillä opetusta. Päätöstä, en löytänyt, mutta juttu oli Opettaja-lehdessä 35/2014. 

Minusta on päivänselvää, että koulun järjestyssäännöt eivät mene lain yli, eikä kännykkää voida tietenkään kieltää. Kännykkä on henkilökohtainen tavara. Oppilaalla on oikeus omiin tavaroihinsa. Hyvä Etelä-Suomen AVI.

Muutokset perusopetuslakiin, lukiolakiin ja lakiin ammatillisesta koulutuksesta ovat käyneet eduskunnan perustuslakivaliokunnassa, joten laki voitiin säätää normaalissa järjestyksessä 

Uusitussa perusopetuslain 29§:ssä siis säädettäisiin, että ”opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön” eikä ”kouluun ei saa tuoda eikä työpäivän aikana pitää hallussa sellaista esinettä tai ainetta, jonka hallussapito on muussa laissa kielletty tai jolla voidaan vaarantaa omaa tai toisen turvallisuutta taikka joka erityisesti soveltuu omaisuuden vahingoittamiseen ja jonka hallussapidolle ei ole hyväksyttävää syytä”. Minusta tämä on ainakin ampuma-ase, puukko tai muu teräase, kaasuase tai nyrkkirauta tai esim. huumava aine.
Väljästi sanoen 29§ myös pykälä määrää, että koulun pitää tehdä kiusaamisen vastainen suunnitelma ja hyväksyä järjestyssäännöt..

Oppilaan velvollisuudesta korvata aiheuttamansa vahinko säädetään peruopetuslain 35§:ssä, eli vahingonkorvauslaki on edelleen voimassa, mutta uutta on, että koulussa kouluaikana opettajalla tai rehtorilla on oikeus määrätä oppilas puhdistamaan sotkemansa paikka. Oppilaan oikeutta osallistua opetukseen ei saa kuitenkaan rajoittaa ja koulupäivän jälkeisestä "toiminnasta" pitää ilmoittaa kotiin.

Lain 35 a §:ssä säädetään, että oppilas voidaan määrätä kasvatuskeskusteluun, jonka kirjaukset tulee ilmoittaa kotiin, ja kotijoukot voivat eräin edellytyksin niihin osallistua. Jälki-istunnossa voidaan teettää kasvatuksellisia kirjallisia tai suullisia tehtäviä tai harjoituksia. Jälki-istunnossa pitää olla hiljaa, jos niin määrätään, tietenkään hiljaa ei tarvitse olla, jos kyse on suullisista tehtävistä. Jälki-istunto ei korvaa oppituntia eikä oppilas voi olla poissa sen vuoksi oppitunnilta.

Suurimmat muutokset tulevat muihin lain 36§ kohtiin, niissä säädetään 36 a, d, e, f,g ja h §:issä
36 a §:ssä todetaan, että rehtori voi antaa kirjallisen varoituksen ja menettely kurinpitoasiassa ja erottamisen täytäntöönpano, ja ”määräaikaisesta erottamisesta päättää opetuksen järjestäjän asianomainen monijäseninen toimielin
36 d §:ssä säädetään oikeudesta ottaa haltuun esineitä tai aineita. Rehtorilla tai koulun opettajalla on yhdessä tai erikseen oikeus työpäivän aikana ottaa haltuunsa oppilaalta kielletty esine tai aine tai sellainen esine tai aine, jolla oppilas häiritsee opetusta tai oppimista. Tähän pätee mitä on säädetty voimakeinojen liioittelusta Rikoslain 4:s luku ja 6: § "Voimakeinoja käytettäessä saa turvautua vain sellaisiin tehtävän suorittamiseksi tarpeellisiin toimenpiteisiin, joita on pidettävä kokonaisuutena arvioiden puolustettavina, kun otetaan huomioon tehtävän tärkeys ja kiireellisyys, vastarinnan vaarallisuus sekä tilanne muutenkin." Voimankäyttövälineitä ei luonnollisestikaan saa käyttää.

36 e §:ssä määrätään oikeudesta tarkastaa oppilaan tavarat tähän laitan ehdotetun pykälän sanatarkasti
Edellä 29 §:n 2 momentissa tarkoitetun kielletyn esineen tai aineen haltuun ottamiseksi koulun opettajalla ja rehtorilla on työpäivän aikana oikeus tarkastaa oppilaan mukana olevat tavarat, oppilaan hallinnassa olevat koulun säilytystilat ja päällisin puolin hänen vaatteensa, jos on ilmeistä, että oppilaan hallussa on tällaisia esineitä tai aineita ja oppilas pyynnöstä huolimatta kieltäytyy niitä luovuttamasta tai ei luotettavasti osoita, ettei hänen hallussaan niitä ole.
Oppilaalle tulee ennen tarkastusta ilmoittaa tarkastuksen syy.
Tarkastajan tulee olla oppilaan kanssa samaa sukupuolta. Tarkastuksessa tulee olla läsnä tarkastajan lisäksi toinen täysi-ikäinen koulun henkilökuntaan kuuluva. Oppilaan pyynnöstä tarkastuksessa tulee olla läsnä hänen valitsemansa koulun henkilökuntaan kuuluva, jos tämä on saapuvilla.
Edellä 3 momentissa säädetystä tarkastuksen suorittamistavasta voidaan kuitenkin poiketa, jos se on asian kiireellinen luonne huomioon ottaen turvallisuuden kannalta ehdottoman välttämätöntä".
Eli minusta varsin hyvä muotoilu, minusta kiireellinen tilanne koskee uhkaavaa oppilasta, jolla on ase, eli se on oltava poikkeustapaus.

36 f §:ssä säädetään haltuunoton ja tarkastamisen yleiset periaatteista, eli toimet tehdään turvallisesti mahdollisimman vähän puututaan henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ja toimitaan hienotunteisesti ja 
"toimenpiteiden käyttö tulee kouluissa suunnitella ja ohjeistaa". lisäksi säädetään, että 
"voimakeinojen käyttöön turvautuneen opettajan tai rehtorin tulee antaa kirjallinen selvitys tapahtuneesta opetuksen järjestäjälle".
Oppilaan tarkastaminen ja esineiden ja aineiden haltuun ottaminen tulee kirjata. Edellä 36 d ja 36 e §:ssä tarkoitetuista toimenpiteistä on ilmoitettava oppilaan huoltajille mahdollisimman pian.
36 g §:ssä säädetään haltuun otetun esineen palauttamisesta, eli tavara palautetaan joko oppitunnin jälkeen tai viimeistään työpäivin päättymisen jälkeen. Mikäli on lain mukaan kielletyistä esineistä palautetaan ne huoltajille (oletus esim. tupakkatuotteet) tai poliisille ("haltuun otetut huumausaineet, ampuma-aseet, aseen osat, patruunat, ammukset ja kaasusumuttimet sekä räjähteet").

36 h §:ssä todetaan, että luokasta poistettua oppilasta ei saa jättää ilman valvontaa (tämä on johtanut kuulemani mukaan eräissä kouluissa siihen, että oppilaita ei saa poistaa luokasta, koska valvontaa ei pystytä järjestämään vaatii ylimääräisen opettajan) ja oppilashuolto pitää järjestää esimerkiksi jälki-istunnon saaneelle oppilaalle.

36 i §:ssä säädetään kurinpidollisten ja kasvatuksellisten toimien seuraamisesta seuraavasti "Opetuksen järjestäjän tulee seurata 35 a, 36, 36 b, 36 d ja 36 e §:n mukaisten toimenpiteiden käyttöä ja niiden kehittymistä".

Aika näyttää kuinka uusi laki toimii, ja minkälaisia ohjeita tai määräyksiä sen toimeenpanossa annetaan. Toivottavasti koulu rauhoittuu.
***


maanantai 2. joulukuuta 2013

Pisa-hätä

Suomessa on pian Pisa-hätä, kun  Pisa-pisteet laskivat. Pisa-tutkimuksessa mitataan 15-vuotiaiden taitoja lukemisessa, matematiikassa ja luonnontieteissä. Matematiikassa ollaan sijalla 12, Kiinan Shanghai on kärjessä, Sveitsi ja Alankomaat ovat myös Suomen edellä ja joukko Aasian maita. Lukutaidossa oltiin kuudes ja luonnontieteissä viides

Suomi putosi kärjestä ja pian etsitään syyllisiä.

Monta vuotta rehvasteltiin hyvillä tuloksilla, ja kahvitettin ilmaiseksi (?) vierailijoita ja unohdettiin keskittyä oppimisedellytysten kehittämiseen. Tämä on siis minun mielipiteeni.

Miksi näin on käynyt?
Pitää pohtia, mitkä tekijät tukevat osaamista ja mitkä asiat eivät tue oppimista. Listaan muutamia asioita alle, mutta koulun mahdollisuudet ovat varsin rajalliset, kyse on minusta syvemmästä ja vaikeammasta ongelmasta, joka näyttäytyy tuloerojen kasvamisena ja lisääntyvänä viranomaisten kasvatusvastuuna.

Esikoulu minusta ainakin tukee oppimista, koulukypsyys on parempaa. Lähikoulu alakoulussa on hyvä ja turvallinen paikka oppia. Oma opettaja alakoulussa auttaa oppimista ja aineopettaja yläkoulussa.

Erityisopiskelijoiden integrointi oppilasryhmiin samalla kun ryhmäkokoja kasvatetaan vähentää minusta kaikentasoisten oppilaiden oppimista, myös erityisopiskelijoiden. Koulussa aikaa kuluu samojen asioiden jauhamiseen, eikä päästä syvemmälle, kun osa ei hallitse edes perusasioita. Jos oppilas on poissa, pitää hänelle antaa tukiopetusta omalla ajalla tai sitten osaaminen päivitetään omatoimisesti kotona.

Minusta matematiikassa, kielissä ja äidinkielessä tarvitaan oma aineopettaja jo viidenneltä luokalta alkaen. Koulussa pitää vaatia osaamista ja käyttäytymistä. Luokalta pääsee, vaikkei matematiikan asioita osaisikaan, en ole kuullut, että joku olisi jäänyt yläkoulussa luokalle muuta kuin poissaolojen vuoksi.

OKM:n pressitiedotteessa 3.12.2013 todetaan
" Suoritustasoltaan heikkojen matematiikan osaajien määrä on kasvanut Suomessa 7 prosentista 12 prosenttiin ja erinomaisten matematiikan taitajien määrä vähentynyt 23 prosentista 15 prosenttiin".

Tämä on minusta juuri seurausta siitä, että erityisopiskelijat on integroitu normaaliryhmään, ja siitä, että matematiikasta saa arvosanan viisi tai kuusi, vaikka ei asioita osaisikaan.

Mutta ongelmat ovat minusta syvemmällä.
Tuloerot ovat revenneet: on rikkaita ja köyhiä, kuten aina, mutta rikkaat ovat yhä rikkaampia, ja heidän mahdollisuutensa suunnitella veroja kasvavat kansainvälisen verokilpailun takia.
Keskiluokka köyhtyy ja keskiluokan työaika lisääntyy, he rahoittavat tuloveroillaan kuntapalveluja.
Vanhemmat eivät ehdi tukea lasten koulunkäyntiä
Yhteiskuntaan syntyy yhä enemmän viranomaispalveluja, jotka hämärtävät kasvatusvastuuta ja vievät perheiltä kasvatusoikeutta. Vanhempia minusta syyllistetään yhä enemmän.
Rikkaiden vanhempien lapset keskittyvät samoille asuinalueille, joihin muodostuu kouluja, joihin muodostuu erikoisluokkia, joihin panostetaan enemmän esim. sponsorirahaa.
Kilpailuyhteiskunta luo epätervettä kilpailua, joka ei edistä yhteenkuuluvuutta eikä oppimista.
Korkeakoulujen pääsykokeet lisäävät eriarvoisuutta, tarvitaan kallis valmennuskurssi, jotta ovet aukenevat yliopiston "huippulinjoille".
Opettajan arvostus laskee samoin kuin kunnan koulun, joka joutuu lähitulevaisuudessa säästökuurin alle.

Tämä on minun mielipiteeni tulevasta Pisa-tuskasta, pisatuhkaa ripotellaan päällemme, vaikka vain osa syy on "koulun" tai koulujärjestelmän, ongelma on syvemmmällä.

***
Jälkihuomautus
Ikäluokka on Suomessa noin 60 000. Tutkittavia oli Suomessakin yli 10 000 eli otos tai näyte on ainakin riittävän suuri, miten muissa maissa tutkinta on tehty, onko oikeasti valittu riittävän suuri edustava otos (ei olla valikoitu oppilaita harkinnalla) noin kuudesosa 15-vuotiaista?

Suomessa kaikki ruotsinkieliset koulut on mitattu ja koulut, joissa maahanmuuttajataustaisia oppilaita on yli viisi, tieto perustuu Hesarin juttuun.

Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden osuus Suomessa on noussut tasaisesti ja nousee tulevaisuudessakin, naapurimaissa osuus on ollut suurempaa.