perjantai 30. elokuuta 2013

Oppivelvollisuuden nousu nostaa myös koulujen kustannuksia

Laskin pitää lukiolaisella olla


Valtion budjettiriihessä elokuussa 2013 on päätetty nostaa oppivelvollisuutta 17-vuotiaseen asti. 

Ylen uutisten mukaan tämä tarkoittaa, että oppimateriaalit pitää hankkia näillekin oppivelvollisille. 

Lukiossa tämä tarkoittaa, että opiskelija ei joutuisi ostamaan ykkösvuoden kirjoja, mutta tarkoittaako tämä sitä, että lukio käyttää kierrätyskirjoja ja lukiolaiset saavat käytettyjä kirjoja, vai käytetäänkö uudistuksen tullen jo sähköisiä kirjoja. Ensimmäiseksi vuodeksi kannattaa ottaa silloin mahdollisimman paljon kursseja ja kursseja, joissa nyt on maksuja. Koulu joutuu tällä logiikalla ostamaan symbolilaskimet, ja tietokoneen ja taulukkokirjat, jos se käyttää sähköisiä kirjoja. Maksaako koulu vielä oppivelvollisen laajakaistayhteyden, eihän ilman sitä tietokone ja e-materiaali toimi. Myös ohjelmalisenssit maksavat. Kuka korjaa tietokoneen, jos se hajoaa?

Koska myös ammattikoulussa luetaan kirjoja, ja tarvitaan suojavaatteita ja työkaluja. Matematiikan, äidinkielen, fysiikan ja kemian, englannnin ja ruotsin kirjat varmasti pitää ostaa, niitä yleensä luetaan ykkösvuonna "amiksessa" ja ovat pakollisa aineita Työsaleihin tarvitaan turvakengät ja haalarit, ehkä työkalupakki. Keittiöön keittiöjalkineet, työvaatteet, hattu ja näiden pesetys sekä veitset joko koululle, nyt ovat ostaneet itse vaatteet, myös tarjoilijan asun ja veitset ja ovat voineet käyttää vaatetusta kesätöissä ja koulun jälkeen, parturikampaajaopiskelijoilla omat sakset ja kammat ja "harjoituspäät". Pitääkö kaiken olla oppivelvollisuudessa maksutonta, näin on peruskoulun luokkaretkistä päätetty. Enää lukiolaiset eivät käy "pakollisissa" teatterikäynneissä, eivätkä maksa kuvaamataidon materiaalimaksuja...

Uudistus kuullostaa hyvin kalliilta, jos olisi 60 000 toisen asteen alle 17-vuotiasta oppilasta, ja vähintään 500 euron kustannukset oppilasta kohti tarkoittaa yli 30 miljoonaa euroa, kun jo nykytilanteessa valtion kestävyysvaje on 10 miljardia euroa, saavatko koulut rahaa kohonneisiin kustannuksiin vai leikataanko opetuksesta.

Miten menetellään oppilaan iän kanssa? Ikäluokasta on syntynyt aina 1.1 ja joku 31.12, ja muut sillä välillä? Tämä riippuu lain muotoilusta, jos oppivelvollisuus jatkuu 17-vuotiaaksi, tällöin siihen asti opiskelukustannukset maksetaan tai ehkä vain peruskoulun jälkeinen vuosi. Suljetaanko siinä tapauksessa kymppiluokan tai ammattistartin käyneet pois toisen asteen ykkösvuonna "ilmaisvälineistä"?

Nämäkin ovat lukiokirjoja
Lukiokirjojen hinnoista tarkemmin täällä

***
19.10.2013

Ilmeisesti hallituksen kokoomusministerit ovat alkaneet laskea, mitä uudistus merkitsee, ja tälle oppivelvollisuuden nostolle ollaan lyömässä kapulaa rattaaseen.

Minusta on parempi malli, että oppivelvollisuus määäriteltäisiin entiseen tapaan joko peruskoulu tai 17-vuotta tai kymmenen vuotta koulun aloittamisen jälkeen.

lauantai 24. elokuuta 2013

Aki Sirkesalon musiikki elää

Minulla on Aki Sirkesalon useimmat levyt ja kuvan mukainen Aki Sirkesalon halutuimmat nuottihistoriikki, missä on tarinaa Akin levyistä, kappaleista, soolouran alusta. Kirjassa on 117 A4-kokoista sivua, ja kirja on Liken kustantama vuodelta 2002. Kirja on julkaistu luultavasti Halutuimmat kokoelman jälkeen. Kirjassa on nuotit ja sanat kaikkiin levyn biiseihin, ja tarinat, joita en tässä referoi.

Aki Sirkesalon muistan yhtenä Rockradion toimittajista, yhtyeitä Akilla oli Giddyups, joka lauloi englanniksi.

Veeti&Velvets -kvartetti, jossa oli myös Veeti Kallio, Sasu Moilanen, ja Sami Saari, tai kun Veeti oli nimihenkilö, niin Aki kuului trioon (toinen vasemmalta). Pojat laulavat hienosti.

Lemmenjättiläiset oli Akin keikkabändinä. Hieno bändi.
Tunnustan, että alkuun vierastin Akin musiikkia, ja en pitänyt ensimmäisistä soolosinkuista, vaikka nykyisin pidän niistä kovin. Kiinnostus ja pitäminen Akin musiikkin kasvoi pikku hiljaa, ja on ollut erittäin vahvaa, juuri kuuntelin taas kerran kaikki hänen levytyksensä. Aki on nykyisin eräs kestosuosikkejani.

Olen ollut Akin keikalla ja omistanut Akin levyjä jo 2000-luvun alussa. Akin traagisen poismenon jälkeen oli monta vuotta, että en kuunnellut Akin levyjä, ja vaikka olin ostanut Akin kuoleman jälkeisen Sanasta miestä -levyn, en voinut kuunnella sitä. Radiossa uusittiin Akin haastattelu, jonka nauhoitin C-kasetille ja kuuntelin, samalla aloin kuunnella myös Akin levyjä uudestaan, ja myös Sanasta miestä -levyä. Olen vielä ostanut Akin ystävien muistokonsertin levyn.

Akin kaikki levyt ovat loistavia kokonaisuuksia, jotka ovat enemmän kuin biisiensä summa.


Mielenrauhaa on Akin ensimmäinen soolo-CD vuodelta 1995. Itse olen ostanut tämän kuten kaikki muutkin Akin äänitteet vasta 2000-luvulla. Levyllä on monta hittiä ja hienoa kappaletta, biisit kannattaa todella kuunnella. Jostain syystä en erityisemmin pidä kappalaeesta Vieläkö sun omenapuusi kasvaa, muut ovat minusta kuunneltavia, ja Mielenrauhaa, Naispaholainen, Miehen täytyy, Marvin Gaye, Mustankipee ovat erittäin hyviä biisejä.

Koti-ikävä, Hikinen iltapäivä, Kun musiikki soi, Sä jaksat tanssii ja Sileää pintaa ovat muut biisit.

Aika -levy on vuodelta 1996. Nimi kappale Aika on hyvä biisi, kuten myös Seksuaalista häirintää, Leijaillen, ja Toulambe laulaa. Erittäin mahtavia ovat Suuri sydän ja käärmeen kieli sekä Mikään ei muutu, CD:n muut biisit ovat Kiire, Missä betoni kasvaa, Lemmen jättiläinen, Heitätkö avaimen, Se oikea sekä Tämä kaupunki.


Kissanelämää on minusta Akin levyistä kokonaisuudessaan paras, se on vuodelta 1998. Biisit ovat mahtavia, eniten pidän päätösraidasta Pikkuihminen. Punatukkainen on mahtava käännösbiisi. Biisilista: Sanat, Mä tuun kotiin, Punatukkainen, Kissanainen, Minerva, Äiti, Halu hyvään, Kun nainen haluaa, Mykkäkoulu, Eksyin suudelmaan ja Pikkuihminen.


Enkeleitä onko heitä -levyn nimibiisistä biisistä tykkään ehkä eniten Akin kaikista biiseistä, CD ei ole kokonaisuudessaan niin hyvä kuin Kissanelämää, CD on vuodelta 2001. 
Biisilista: Senat Sakaisin, Enkeleitä Onko Heitä, Helena, Tule Mun Luo, Hehkuvaa Laavaa, Kitara, Jouten, Sikamakee, Talismaani, Laihat Lauseet, Suu Selittää, sekä Enkeleitä... toiseen kertaan eri miksauksella.


Halutuimmat on kokoelma Akin "parhaita" biisejä vuodelta 2002. Päätösbiisi on Hotelli Soinnussa tehty Toijalan takana -biisi, pidän siitä paljon.

Biisilista: Melkein onnellinen, Naispaholainen, Punatukkainen, Kissanainen, Tule mun luo, Enkeleitä onko heitä, Mustankipee, Marvin Gaye, Mykkäkoulu, Helena, Pelkkää kuvitelmaa, Seksuaalista häirintää, Hikinen iltapäivä, Mä tuun kotiin, Mielenrauhaa, Mikään ei muutu, Aika, sekä Toijalan takana.

Toijalan takana on tehty siis tv-ohjelmassa Hotelli Soinnussa, ja siihen piti sisällyttää lause "Toijalan takana ei ole paljon mitään". Aikaa tekoon annetiin neljä tuntia. Katsoin lähetyksen, ja biisi on minusta erittäin hyvä hyvä. Aki on kotoisin Toijalasta, ja biisi kertoo ainakin julkkiksista aikakausilehdissä. Pelkkää kuvitelmaa on käännösbiisi, sävellys on Norman Whitfieldin, sanat ovat Akin, biisin nimi alunperin on Just my imagination. Punatukkainen on Van Morrisonin biisi Brown Eyed Girl. Muut biisit ovat Akin sävellyksiä ja sanoituksia, mutta Hector on ollut mukana Hikinen iltapäivä -biisin sanoittajana.


Sanasta miestä julkaistiin Akin kuoleman jälkeen vuonna 2005. Minusta tämä on hyvä albumi, mutta minulle tulee jotenkin apea olo kuuntelusta.

Biisilista: Parempaa aikaa, Mullonikäväsua, Turistit, Hiljennä, Siiri; Telepatiaa, Kun rakkaus sanoo stop, Haava, Remontti, Sanansa mittainen mies, Mene pois sekä Tule nyt. Minusta Mullonikäväsua on levyn paras biisi.


Akin ystävät järjestivät Akin muistoksi Mielenrauhaa -hyväntekeväisyyskonsertin ja sen levy minulla on myös, siinä laulavat "laulujärjestyksessä" seuraavat artistit seuraavat kappaleet: 
Esa Kaartamo: Mielenrauhaa,
Jussu Pöyhönen: Hikinen iltapäivä ja Sanasta miestä,
Maarit Hurmerinta: Mustankipee, Suuri sydän ja Käärmeenkieli
Sami Saari: Miehen täytyy ja Vieläkö sun omenapuusi kasvaa
Maarit Hurmerinta sekä Sami Saari: Marvin Gaye
Antti Matikainen: Kissanainen
Petra: Enkeleitä onko heitä,
Niko Ahvonen: Sä jaksat tanssii ja Punatukkainen
Maija Vilkkumaa: Kun rakkaus sanoo stop ja Seksuaalista häirintää
Jiri Nikkinen: Helena ja Mikään ei muutu
Tuomari Nurmio: Naispaholainen.


Esa Kaartamo on tuottanut Akin kappaleita, ja taustalaulanut ja toiminut kosketinsoittajana, Sami Saari on kaiken muun ohella laulanut taustoja ja soittanut kitaraa, Jiri Nikkinen on laulanut myös taustoja.
Pidän Maarit Hurmerinnan versioista, sekä Sami Saari onnistuu, ja Maija Vilkkumaa onnistuu myös hyvin, mutta niin myös kaikki muutkin Naispaholaiseen Tuomari Nurmio tuo omaa näkemystään. TikTakin Petran Enkeleitä onko heitä myös sykähdyttää.

Akin musiikki avautuu ehkä hitaasti, mutta säilyttää tenhonsa. Kuuntelen aika ajoin Aki Sirkesalon levyjä, ja häntä kyllä kaipaan, mutta hyväksyn, että kaikella on aikansa ja kohtalonsa.

keskiviikko 21. elokuuta 2013

Opettajien takavarikointioikeus puhuttaa

Ikiliikkuja on keksitty, ja se on vaatimukset opettajien oikeudesta takavarikoida oppilaiden omaisuutta

STT:n uutisesta ovat ainakin Kainuun Sanomat uutisoinut täällä, ja Turun Sanomat paperilehdessä 22.8.2013.

Kainuun Sanomien verkkosivun jutusta lainausta, (toimittajan kohdalle merkitty STT, ANNA LEPPÄVUORI)

Opettajat haluavat kouluille vallan päättää itse siitä, mitä koululaisilta saa takavarikoida. Nykyinen laki ei salli esimerkiksi energiajuoman takavarikoimista, vaikka se lieneekin käytäntö monissa kouluissa.
Deekoo: Ihme ja kumma, eikö parempi ole kirjata lakiin, asetukseen tai järjestyssääntöihin, mitä saa takavarikoida, tai mitä ei saa takavarikoida.
Tai sitten virkamiehen pitää käyttää harkintaa.

Meidän mielestämme olisi selkeämpää, että peruskoulujen järjestyssäännöissä voitaisiin päättää esineiden ja asioiden käytöstä ja säilytyksestä koulupäivän aikana, sanoo kehittämispäällikkö Nina Lahtinen Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:stä.
Deekoo: Järjestyssäännöissä mainitseminen on minusta asianmukaista.

Apulaisoikeuskanslerin mukaan laki ei salli energiajuomien takavarikoimista oppilailta. Lupaa siihen ei ole tuomassa myöskään kesäkuussa julkistettu lakiesitys koulurauhan parantamiseksi, vaikka se salliikin häiriötä aiheuttavien esineiden takavarikoinnin. Energiajuomaa tuskin voi tulkita sellaiseksi, arvioi esitystä valmistellut hallitusneuvos Janne Öberg opetus- ja kulttuuriministeriöstä.
Deekoo: Huhuja on kuulunut, että opettajat juovat luokassa kahvia, ja kahvinkeittimiä on luokassa, miten kahvi eroaa energiajuomasta. Voiko opiskelijan energiajuoman takavarikoida, jos opettaja juo itse kahvia.
Eikö parempi tie olisi seuraava:
Toimitaan lain ja järjestyssääntöjen ja terveen järjen mukaan. 

Jos opiskelijan käytös on ongelmallista, voidaan hänet poistaa luokasta, käsitellä oppilashuoltoryhmässä, toisen asteen koulutuksessa voidaan antaa varoitus tai erottaa, peruskoulussa voidaan antaa jälki-istuntoa.
Koululla on lain mukaan velvollisuus tehdä tietyissä tilanteissa "lastensuojeluilmoitus", ja antaa tietyt tukipalvelut. Koulupoliisi tai poliisi voidaan kutsua paikalle, poliisilla on oikeus takavarikoida jutuissa mainitut alkoholit. Päihteiden hallussapito voi ylittää kynnyksen ilmoittaa asia sosiaaliviranomaisille. Opettajat voivat laittaa wilmamerkinnät, toiset opettajat varsinkin ala-asteella merkitsevät unohduksia ja muita töppäilyjä ylös, ja monet unohdukset vaikuttavat joskus jopa numeroihin.
Jotenkin tässä heijastuu taas behaviorismi, eli kaikkien asioiden uskotaan ratkeavan takavarikointioikeuksia lisäämällä. Isot ongelmat eivät monestikaan ratkea heti, minusta prosessin oikeudenmukaisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota.

Minusta opettajat voisivat keskittyä opettamiseen ja kasvattamiseen, eivätkä tavaroiden takavarikoimiseen.

***
Opettajalehti jatkaa aiheesta pääkirjoitussivulla 23.8.2013 otsikolla "Takavarikot maalaisjärjellä". "etteivät energiajuomat ... kuulu koulupäivään", minusta tuntuu omituiselta tällainen behavioristinen ajatus, opettajat juovat kahvia välitunneilla, joskus jopa luokassa, mikä ongelma on sitten oppilaan energiajuoma tai karkit. Jos se on järjestyssäännöissä kielletty, opiskelija voidaan poistaa energiajuoman kanssa luokasta, antaa joku muu laillinen seuraamus, eikö säännöt kannata sitä paitsi tehdä yhdessä.

Jutussa mainittu alkoholiasiaa myös  ihmettelen, jos opiskelijalla on alkoholia koulussa, siitä on seuraamukset olemassa, koulupoliisi takavarikoi alkoholin, lapsesta tehdään lastensuojeluilmoitus, jälki-istunto voi olla myös seuraamus, tai toisella asteella varoitus tai erotus ...

lauantai 17. elokuuta 2013

Vetämättömät, jälkiarvostelu



Vetämättömät oli Emma-teatterissa esitetty hupailu lännen henkeen. Lupasin kirjoittaa 17.8 oman näkemykseni näytelmästä. Näytännöt on pidetty, tällä arvostelulla ei ole enää merkitystä, luulen, että kesäteatterin ystävät ovat nauttineet reippaista esityksistä ja nauraneet vitseille. Vetämättömät täyttää kaikki hyvä kesäteatterin tarpeet: riittävän tuttu aihe, kliseitä, helppoja vitsejä, osa kaksmielisiä. Loistava kesähubailu?

Emmateatteri on Muumimaailman teatteri, jonne mahtuu useita satoja katsojia, laskin että Emmateatterissa on 831 paikkaa. Lipun hinnat olivat kesällä 29 euroa (erityisryhmät) ja aikuiset 31 euroa. Elokuvalippu on huomattavasti halvempi. Korkeaa hintaa voisi perustella, jos kyse olisi uniikkinäytöksestä, mutta näytöksiä on ennakon lisäksi 43. Laitosteatteritkin maksavat, joten kitinä ehkä on turhaa. Itse sain liput Turun Sanomien kestotilaajaetuna, ilmaiseksi siis tai ne tarvitsi jonottaa, jonoon mentiin 1,5 tuntia ennen avaamista arkiaamuna klo 6.30. Pienellä kertolaskulla -esimerkiksi 800 kertaa 30 = 24 000 euroa- saadaan käsitys bruttotuloista näytöstä kohti, jos liput saadaan myytyä. Kannatan teatteria, joka rahoittaa itse itsensä.

Lienen kyyninen, mutta minua ei naurattanut Vetämättömissä kuin kerran, ja se oli kun sheriffin viikset vahingossa irtosivat, ja se näyttelijöitäkin huvitti, mutta viiksien vetämättömyys oli ilmeisesti vahinko. Cancan-äänitehosteetkin olivat minusta hyvät, ja noin kahden tunnin esityksessä se on varsin vähän. Varsinkin puoliajan jälkeen jatkuvat vihkikaavan sopertelut olivat minulle tervan juontia. Itse en näe mitään nauramista juopuneessa papissa, puhevikaisessa pojassa, pieruhuumorikin oli toteutettu huonosti. Mutta kuten täällä kirjoitin, muut nauroivat, joten esitys oli varmaan sitten hyvä.

Olen ollut pienenä lännen elokuvien suuri ystävä. Elokuvateatterissakin olen katsonut John Fordin ohjaamia sekä John Waynen tähdittämiä filmejä,  Fred Zinnemanin Sheriffi on klassikko, Sam Peckinpahin Hurja Joukko on todella hyvä filmi, olen tutustusnut myös Clint Eastwoodin luomaan genreen sekä katsonut myös Sergio Leonen hengentuotteita. Olen selannut risaisiksi Lucky Luke sarjakuvat ja Tex Willer ja Morgan Kane ovat tuttuja "välituntilukemisena". Tiedän kuka on Ingallsin Laura. Pienessä talossa preerialla asuva Laura Ingalls mainitaan näytelmässä kerran, myös tunnusmelodiaa soitettiin hetkinen, kuten myös eräistä muista elokuvista (Pieni talo preerialla oli siis tv-sarja, joka perustuu löyhästi Laura Ingalls-Wilderin kirjoihin).

Vetämättömät oli osuva nimi, koska siitä puuttui veto, huumori, minusta myös tunne, olisin halunnut ainakin kunnon kapakkapianon jotain toimintaa. Esitteessä luvattiin puspus pampam, aika vähän ammuttiin, ja minusta ei taidettu juuri pussatakaan.

Vetämättömien mainoskuvassa on naisen korkokengät ja kannukset. Mksi? Sarina Röhrillä oli nahkasaappaat, mutta kenelläkään ei ollut kannuksia. Esitteessä luvataan myyttisiä lännen hahmoja, minulta ne menivät ohi, siellä oli minusta oli joitain kliseisiä hahmoja (Billy the Kid ja Zeronimo). Sen sijaan "ö'meerikan äk'sentillä vääntänyt" sheriffi oli sangen hauska hahmo, mutta koska sheriffin esittäjällä Karvosella oli monia muita hahmoja tämä jäi pelkäksi kuriosiiteetiksi. Sherifissä oli onnistunut ripaus Bondin J.W Pepperiä.

Odotin ennakkopuffien vuoksi Speden Hirttämättömien tapaista toimintaa, mutta Lammella ei ollut Speden, Simon tai Loirin karismaa, jotenkin Lampi oli liian iso näyttämöllä. Yhtä päämäärätöntä ja juonetonta meno kyllä oli, kuten Speden Hirttämättömissä.

Kritiikki osuu itseltäni harhaan, koska en käy teatterissa enkä kesäteatterissa. Kesäteatterin tarkoitus lienee  -Eppujen sanoin - murheen karkoitus. Murhe ehkä sitten karkoittui, puujalkavitsiä veistämällä, mutta minua ei alatyylin heitot, ja vähättelyt tai Varissuon ja nuorison mollaus sytytä kätenvetoineen.

Miksi ohjelmalehtisessä Miska Kaukonen ja  Santtu Karvonen ovat pienellä ja Sarina Röhr ja Jussi Lampi isolla? Karvonen ja Kaukonen veivät showta pitkälti eteenpäin, toki Röhr ja Lampi ovat "tuttuja TV:stä".

Käsikirjoitus oli Mikko Koivusalon. Se täytti varmastikin kesäteatterin tarkoituksen? Kirjaan juonta eli päättele itse.

KLO 19 Ohjelma on alkamassa.
Jussi Lampi hokee alussa, ettei kuulu tarinaan, ja hyppii pyssymiehen edessä takaperin, koska selkään ei saa lännessä ampua.

Seuraavaksi äiti (Karvonen) ja lapsia

Vankkureista myydään tulilientä intiaaneille

Saluuna ja piano, mutta piano ei liene oikea, eikä pianoa soiteta

Kultatyttö viety, kaapattu

Soitetaan kitaraa + huuliharppua, minusta ok, mutta jatkuva hoenta, etten kuulu tarinaan alkoi kyllästyttää.

Hevosen nimi on tam-poni (ei naurattanut minua yhtään muut "ymmärsivät" vitsin minua paremmin)

Maria Simberg siepattu, palkinto noin 10 000$ (jäi ihmettyttämään mitä noin tarkoitti, se oli ehkä vitsi)

Kaukosella hahmo Nobody, tästä revitään huumoria kerta toisensa jälkeen (tiedän, että Nobody tarkoittaa ei kukaan, luultavasti muutkin tiesivät).

Ammutaan lyijyä umpisuoleen, vai onko se umpisuoli poistettu (monesti toistuva vitsi, ei naurattanut minua, mutta joku nauroi, eli ilmeisesti vitsi oli hyvä ja toistolla vielä parempi).

Vekke Rämö - myy intiaaneille viinaa, purkaa rakennuksia,  ja omaa hyväveliverkostoja, (ei naurata minua, tätä toistettiin myös)

Huijari Nieminen? (Oltaisiin näytetty edes muutama korttitemppu)

Usain Colt lännen nopein mies (tämä oli ok-vitsi, ja minä  nauroin, tämä oli hyvin toteutettu)

Tauski mainitaan (miksi?)

Pieruhuumoria, (ei naurata, eikä edes haise, mutta joku vaihtaa silti housuja, ei naurata)

KLO 20 tauko

KLO 20.25 (en katsonut kelloa)
Alkaa interaktiivinen osuus, (olemme muistaakseni intiaaneja)

Yleisö saa huutaa, ja rummuttaa jaloillaan.

Ratsuväki tulee (tai yksi jolla siniset vaatteet)

Vankkuripappi ( lienee Ankkurinappin parodia) tätä pappijuttua pyöritetään miltei koko ajan, (minua ei naurata)

Vekke Rämö yrittää mennä naimisiin Maria Simbergin kanssa, (eikä koskaan onnistu, eikä minua naurata)

Meksikolaiset tulevat puhumaan prostitutos professonals (minua ei naurattanut tämäkään, ihme tosikko!)

Humalainen pappi (tätä väännetään ja väännetään, välillä kaveri oli sammunut, joten Kaukonen oli vapaa muuhun)

Zeronimo (Kaukonen oli Zeronimo) touhuilee

Intiaanit Varissuolle reservaattiin (ei naurattanut eikä mamu-jutut)

Intiaani+rakennusmies ja joku kolmas hemmo ovat Village people ja homma loppuu (melkein nauratti)

Katsojat taputtavat ja pitivät. Tämä on se oikea arviointi. Katsojat päättävät, onko esitys hyvä.

Lavastus: sininen taivas ja pilvet, olivat hyviä, muut olivat viime vuoden Muumit Villissä Lännessä ylijäämiä. Musiikki oli tavanomaista, juonta ei minusta ollut. Hidastuskohta, joita on myös joissain lännenfilmeissä (Hurja joukko) oli suhteellisen hyvin toteutettu, mutta luulen, että valtaosa ei tajunnut viitettä.

*************************
Arvostelu on päättynyt ja kausi on päättynyt, yleensä vuorovuosina on ollut hyvä pätkä, mutta Emmateatteri ei päästä enää Linnateatteria kesäksi Kailoon, siitä täällä.
Tämä oli viimeinen näytelmä näillä näkymin.
*************************

Pa

maanantai 5. elokuuta 2013

Kauriita ja autoja



Valkohäntäpeuroiksi tai Laukonpeuroiksi niitä kutsuttiin, kun niitä oli vähän, mutta nyt niiden nimi lienee metsäkauris tai metsäpeura, ja niitä Turussakin on paljon, eilen pyörälenkillä illalla näin neljä eri paikoissa lähinnä niityillä. Joinain päivinä olen nähnyt yhdeksän eri paikoissa.

Kauris on nopea eläin, olen miltei törmännyt niihin pyörälenkillä, juoksulenkillä ja suunnistamassa, eli kauris on usein piilossa pusikossa, ja lähtee sieltä pois, kun ihminen tulee riittävän lähelle.

Kauriit ylittävät teitä, joten pian voi peurakolarit lisääntyä.


Kuvassa normi-bussi, minusta kauris ylittäessään tien ei väistä, eikä auto pysty väistämään eli yhteentörmäyksiä voi tulla.

Kuvat otettu kännykällä.
***
6.9.2013 Turun Sanomien mukaan Kakskerran Erä ry aloittaisi kauriiden harventamisen metsästämällä.
Kauriita ei ole ainakaan vaikea löytää, jos ajaa Maanpäähän iltasella voi jo pelkästään tieltä puolesta kymmenestä jopa kymmeneen kaurista. Haastetta tulee olemaan siinä, miten välttää onnettomuudet, on asutusta ja autoja, metsässä on softaajia, marjastajia, suunnistajia, sienestäjiä, metsäkaistaleet ovat varsin pieniä. En ole metsästäjä enkä omista asetta, ja olen ampunut vain armeijassa, joten en ole asiantuntija metsästyksen saralla. Luultavasti asiassa ei ole ongelmaa, ja toivottavasti ei tule. 8.9 lehdessä mainittiin jahdin jo alkaneen, ja muutamia kauriita oli metsästetty, ja ehkä 60 kaadetaan syksyn mittaan.

Kesällä 2014 on kauriita edelleen näkynyt, eli harvennus ei ollut liian suuri.