torstai 26. joulukuuta 2013

Liikennevalot puurouttavat Kukolantien ja Kakskerrantien T-risteyksen liikenteen?


Liikennevalot rakennetaan Kukolantien ja Kakskerrantien T-risteykseen.

Minusta parempi vaihtoehto olisi ollut, kuten olen ehdottanutkin liikenneympyrä, kuten Kukolantien toisessa päässä on.

Kakskerrantietä ajavat ovat varsin joustavasti antaneet tilaa aamuruuhkassa. Nyt on vaarassa suuremmat ruuhkat, ja hankalat paikat Kukolantien ja Riistakadun kohdalle, sekä aiempiin Kukolantien risteyksiin.

Jos risteykseen tulee vielä jalankulkijoiden ylityspaikka palaa liikennepuuro lopullisesti pohjaan.
Jos tehdään suojatie se kannattaa laittaa Satavan puoleiseen päähän, jotta kaupunkiin kääntyvät saavat kääntyä, muuten jono on ainakin Anniityn päiväkodille asti ja ylikin.

Suurin ongelma risteyksessä on ollut liikennemäärän lisäksi se, että linja-autopysäkit ovat  Turusta tullessa juuri Kakskerrantiellä ennen T-risteystä ja Kukolantiellä sen jälkeen.Tälle asialle pitää tehdä jotain.

Autoilijat ovat olleet erittäin joustavia, järkeviä, muuten liikenne ei olisi toiminutkaan. Uutisessa on mainittu, että asiasta on tullut toiveita. Tämä on kummallista, sillä olen kuullut, että liikenneympyrää on toivottu ei valoja.

Kaupunkiin mennessä Ylikylän tien T-risteyksessä on valot, kuten Vanhan Kakskerran tien kohdalla, mantereen puolella on seuraavassa T-risteyksessä valot, joten niitä riittää.

Vähä-Heikkiläntien ja Uittamontien risteykseen tulee valot. Tämä on hyvä. Uittamontieltä tulo on ollut hyvin vaikeaa. Liikennepuuro johtuu siitä, että Hirvensalosta tuleva liikenne puuroutuu Stålarminkadulle, jonka vuoksi käytetään kiertoreittinä Vähä-Heikkilöntietä, joka siis myös puuroutuu.

Ongelmaan on vain yksi ratkaisu. Hirvensalon rakentaminen lopetetaan kunnes uusi joko silta- tai tunneliyhteys tehdään. Tämä vaihtoehto ei ole mahdollinen, koska satoja tai tuhansia pientaloja rakennetaan saarella juuri tälläkin hetkellä, eli liikennepuuro sen kuin sakenee.

Itse ajan Hirvensaloon/Hirvensalosta autolla vain jos muitakin on kyydissä tai joudun kuljettamaan tavaraa, muuten käytän polkupyörää, kävelen tai juoksen. Bussia en käytä.

***
Laitoin nämä asiat myös liikennesuunnittelun tietoon, jos kerran muitakin toiveita on tullut.

Läheinen alikulku on tämän näköinen.

Palautetta antamastani palautteesta en ole (tietenkän) saanut.

24.8.2014 liikennevaloja ei ole vieläkään alettu asentaa, 23.9 on alettu toimia, bloggaus TÄÄLLÄ.

Aamulla valoista ei pääse autoja, sillä Ylikyläntien risteys jumittuu koulun lakamisaikana ja tilanne Kukolantiellä on kaaosmainen, odotin 8.12.2014 klo 7.47- 8.02 yli 10 minuuttia, ennen kuin  pääsin valoista.

perjantai 20. joulukuuta 2013

Dipoli myyty, Vanha Poli myyty


Kuva otettu noin vuonna 1985

Luin Helsingin Sanomista, että Dipoli Otaniemestä on myyty.

Hesarin jutussa luki, että "Dipolin rakennuttaminen ei ollut ylioppilaskunnalta kaikkein järkevin ratkaisu", ei varmasti ollut, eikä Vanhan Polin myynti vuonna 1986, jolloin sitä perusteltiin sillä, että Dipoliin satsataan, ja että muutetaan lopullisesti Otaniemeen. Minusta annettiin ymmärtää, että Dipolin ongelmat ratkaistaan. Ei ratkaistu. TKY oli kroonisesti rahavaikeuksissa vuonna 1986.

TKY möi Vanhan Polin ja nyt siis AYY Dipolin. Asia ei ole minulle yllätys, sillä Dipolin talon "hankaluudesta" kirjoitin jo heinäkuussa 1986 Hesarin mielipidesivulle, kuvassa ote, olen säilyttänyt jutun. Sitähän pidetään "monumenttina" mutta se taipuu huonosti liiketoimintaan, mutta arkkitehti vastusti eräitä muutoksia.

Luultavasti Dipoli-talon tappiollisen toiminnan syy on ollut koko ajan sama: lämmitettäviä kuutioita on ollut liian paljon, mutta vuokrattavia neliöitä liian vähän.
Kaunis talo sisältä ja ulkoa, mutta hyvin epäkäytännöllinen ja kallis, minun mielestäni.
Talo viettää vuonna 2016 viisikymmenvuotispäiviä, ja jo 1980-luvulla oli havaittavissa kulumista, kävin viimeksi talossa keväällä 2000.

Luin vanhoja Otahuutoja niin TKY:n edustajisto päätti 15.9.1986 myydä Vanhan Polin SKOP-pankille. Kauppaa perusteltiin TKY:n rahatilanteella, ja velkaisuudella. Vastustajat puolestaan epäilivät Dipolin (talon) kannattavuutta. Dipoli-yhtiön mainitaan kannattaneen myyntiä.
TKY:n Nyytiset Uuheter:n mukaan äänestystulos oli edustajistossa 35 -10, mutta kauppa oli muistaakseni jo kerran torjuttu, tämä oli toinen yritys. Jutussa lukee, että TKY on tuottanut 20 vuotta tappiota (eli sen aikaa kun Dipoli-talo oli ollut Otaniemessä, ei lukenut jutussa). Myyntijutun jälkeen Nyytisissä oli ilmoitus: Dipoli Open house tilaisuus kaikille teekkareille 8.10.1986 klo 16 - 18 tarjolla voileipiä, viiniä, ja olutta. Kirjoitin tilaisuudesta Otahuutoon: osallistuminen oli hyvin laimeaa.

Syynä oli  nyt ajateltuani Vanhan Polin myynti ja siksi, että ilmoitus oli Nyytisissä ei Otahuudossa. Vastaukseksi tuli TKY:n silloiselta puheenjohtajalta, että läsnäolijat saivat kolme olutta, joka oli enemmän kuin kaksi, yksi tai ei yhtään olutta. Skannasin jutun, se oli Otahuudossa N:O 20 julkaistu 16.10.1986, olin lehden päätoimittaja, ja juttu on minun kirjoittamani, jutun kuva on Dipolitalon portaikosta, niistä monista. Kuva on rasteroitu, joten siitä ei näe talon tyyliä, joka on siis hieno.

Vanha Poli myytiin 30 miljoonasta markasta SKOP:lle, ei ole enää SKOP:a eikä ole pian enää teekkarien omistamaa Dipolia.

Minulla on joitain kuvia Dipolista sisältä, mutta niissä on ihmisiä, joiden kuvien julkaisuun ei ole lupaa enkä kaikkia tunnekaan, rajasin eräästä kuvasta salien kyltin, kuva suurenee, jos klikkaat sitä.


***
Tämän olen kirjoittanut aiemmin tässä blogissa Vanhan Polin jutussa, täällä.
Vanha Poli näytti korjattaessa tältä

2015 Torni on tällainen

Osakuntatalo Dipolin rakennusta Espoon Otaniemessä silloin 1980-luvulla jo ruodittiin, hieno talo sinäänsä, mutta varsin laaja. Dipolissa toimi TKY:n sihteeristö, "Keltsu" eli Kaljakellari, tai Cantina millä nimellä se milloinkin oli, sitten oli vähän parempi ruokapaikka, Kino Dipoli, ja sitten oli muuta tilaa jota vuokrailtiin tilaisuuksiin.

***

Mitä seuraavaksi myydään Rantasaunako?

sunnuntai 8. joulukuuta 2013

Opettajien takavarikot alkavat, rauhoittuuko koulu?

Vuoden 2014 alusta muuttuivat koulun pelisäännöt eli  opettajilla on oikeus tarkastaa oppilas ja haltuunottaa oppilaan tavaroita, toivon mukaan peruskoulu rauhoittuu. Kuten alempana ilmenee "takavarikointi" tulee suorittaa hienotunteisesti ja tytöltä takavarikoinnin suorittaa naisopettaja, pojalta miesopettaja. Tarkastuksessa, joka on pintapuolinen, pitää olla läsnä toinen kouluun henkilökuntaan kuuluva. Minusta tässä ei ole määritelty sukupuolta, mutta oletettavaa on, että se on tytöillä nainen ja pojilla mies. Tarkastuksesta ja takavarikoinnista  pitää antaa raportti ja informoida huoltajia. Haltuunotettu omaisuus pitää palauttaa oppitunnin tai koulupäivän jälkeen. "Laittomat" tavarat pitää luovuttaa poliisille.

Edit 12.9.2014: 
Etelä-Suomen aluehallintovirasto on linjannut aivan oikein, että opettajalla ei ole oikeutta haltuunottaa oppilaan kännykkää, ellei oppilas häiritse sillä opetusta. Päätöstä, en löytänyt, mutta juttu oli Opettaja-lehdessä 35/2014. 

Minusta on päivänselvää, että koulun järjestyssäännöt eivät mene lain yli, eikä kännykkää voida tietenkään kieltää. Kännykkä on henkilökohtainen tavara. Oppilaalla on oikeus omiin tavaroihinsa. Hyvä Etelä-Suomen AVI.

Muutokset perusopetuslakiin, lukiolakiin ja lakiin ammatillisesta koulutuksesta ovat käyneet eduskunnan perustuslakivaliokunnassa, joten laki voitiin säätää normaalissa järjestyksessä 

Uusitussa perusopetuslain 29§:ssä siis säädettäisiin, että ”opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön” eikä ”kouluun ei saa tuoda eikä työpäivän aikana pitää hallussa sellaista esinettä tai ainetta, jonka hallussapito on muussa laissa kielletty tai jolla voidaan vaarantaa omaa tai toisen turvallisuutta taikka joka erityisesti soveltuu omaisuuden vahingoittamiseen ja jonka hallussapidolle ei ole hyväksyttävää syytä”. Minusta tämä on ainakin ampuma-ase, puukko tai muu teräase, kaasuase tai nyrkkirauta tai esim. huumava aine.
Väljästi sanoen 29§ myös pykälä määrää, että koulun pitää tehdä kiusaamisen vastainen suunnitelma ja hyväksyä järjestyssäännöt..

Oppilaan velvollisuudesta korvata aiheuttamansa vahinko säädetään peruopetuslain 35§:ssä, eli vahingonkorvauslaki on edelleen voimassa, mutta uutta on, että koulussa kouluaikana opettajalla tai rehtorilla on oikeus määrätä oppilas puhdistamaan sotkemansa paikka. Oppilaan oikeutta osallistua opetukseen ei saa kuitenkaan rajoittaa ja koulupäivän jälkeisestä "toiminnasta" pitää ilmoittaa kotiin.

Lain 35 a §:ssä säädetään, että oppilas voidaan määrätä kasvatuskeskusteluun, jonka kirjaukset tulee ilmoittaa kotiin, ja kotijoukot voivat eräin edellytyksin niihin osallistua. Jälki-istunnossa voidaan teettää kasvatuksellisia kirjallisia tai suullisia tehtäviä tai harjoituksia. Jälki-istunnossa pitää olla hiljaa, jos niin määrätään, tietenkään hiljaa ei tarvitse olla, jos kyse on suullisista tehtävistä. Jälki-istunto ei korvaa oppituntia eikä oppilas voi olla poissa sen vuoksi oppitunnilta.

Suurimmat muutokset tulevat muihin lain 36§ kohtiin, niissä säädetään 36 a, d, e, f,g ja h §:issä
36 a §:ssä todetaan, että rehtori voi antaa kirjallisen varoituksen ja menettely kurinpitoasiassa ja erottamisen täytäntöönpano, ja ”määräaikaisesta erottamisesta päättää opetuksen järjestäjän asianomainen monijäseninen toimielin
36 d §:ssä säädetään oikeudesta ottaa haltuun esineitä tai aineita. Rehtorilla tai koulun opettajalla on yhdessä tai erikseen oikeus työpäivän aikana ottaa haltuunsa oppilaalta kielletty esine tai aine tai sellainen esine tai aine, jolla oppilas häiritsee opetusta tai oppimista. Tähän pätee mitä on säädetty voimakeinojen liioittelusta Rikoslain 4:s luku ja 6: § "Voimakeinoja käytettäessä saa turvautua vain sellaisiin tehtävän suorittamiseksi tarpeellisiin toimenpiteisiin, joita on pidettävä kokonaisuutena arvioiden puolustettavina, kun otetaan huomioon tehtävän tärkeys ja kiireellisyys, vastarinnan vaarallisuus sekä tilanne muutenkin." Voimankäyttövälineitä ei luonnollisestikaan saa käyttää.

36 e §:ssä määrätään oikeudesta tarkastaa oppilaan tavarat tähän laitan ehdotetun pykälän sanatarkasti
Edellä 29 §:n 2 momentissa tarkoitetun kielletyn esineen tai aineen haltuun ottamiseksi koulun opettajalla ja rehtorilla on työpäivän aikana oikeus tarkastaa oppilaan mukana olevat tavarat, oppilaan hallinnassa olevat koulun säilytystilat ja päällisin puolin hänen vaatteensa, jos on ilmeistä, että oppilaan hallussa on tällaisia esineitä tai aineita ja oppilas pyynnöstä huolimatta kieltäytyy niitä luovuttamasta tai ei luotettavasti osoita, ettei hänen hallussaan niitä ole.
Oppilaalle tulee ennen tarkastusta ilmoittaa tarkastuksen syy.
Tarkastajan tulee olla oppilaan kanssa samaa sukupuolta. Tarkastuksessa tulee olla läsnä tarkastajan lisäksi toinen täysi-ikäinen koulun henkilökuntaan kuuluva. Oppilaan pyynnöstä tarkastuksessa tulee olla läsnä hänen valitsemansa koulun henkilökuntaan kuuluva, jos tämä on saapuvilla.
Edellä 3 momentissa säädetystä tarkastuksen suorittamistavasta voidaan kuitenkin poiketa, jos se on asian kiireellinen luonne huomioon ottaen turvallisuuden kannalta ehdottoman välttämätöntä".
Eli minusta varsin hyvä muotoilu, minusta kiireellinen tilanne koskee uhkaavaa oppilasta, jolla on ase, eli se on oltava poikkeustapaus.

36 f §:ssä säädetään haltuunoton ja tarkastamisen yleiset periaatteista, eli toimet tehdään turvallisesti mahdollisimman vähän puututaan henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ja toimitaan hienotunteisesti ja 
"toimenpiteiden käyttö tulee kouluissa suunnitella ja ohjeistaa". lisäksi säädetään, että 
"voimakeinojen käyttöön turvautuneen opettajan tai rehtorin tulee antaa kirjallinen selvitys tapahtuneesta opetuksen järjestäjälle".
Oppilaan tarkastaminen ja esineiden ja aineiden haltuun ottaminen tulee kirjata. Edellä 36 d ja 36 e §:ssä tarkoitetuista toimenpiteistä on ilmoitettava oppilaan huoltajille mahdollisimman pian.
36 g §:ssä säädetään haltuun otetun esineen palauttamisesta, eli tavara palautetaan joko oppitunnin jälkeen tai viimeistään työpäivin päättymisen jälkeen. Mikäli on lain mukaan kielletyistä esineistä palautetaan ne huoltajille (oletus esim. tupakkatuotteet) tai poliisille ("haltuun otetut huumausaineet, ampuma-aseet, aseen osat, patruunat, ammukset ja kaasusumuttimet sekä räjähteet").

36 h §:ssä todetaan, että luokasta poistettua oppilasta ei saa jättää ilman valvontaa (tämä on johtanut kuulemani mukaan eräissä kouluissa siihen, että oppilaita ei saa poistaa luokasta, koska valvontaa ei pystytä järjestämään vaatii ylimääräisen opettajan) ja oppilashuolto pitää järjestää esimerkiksi jälki-istunnon saaneelle oppilaalle.

36 i §:ssä säädetään kurinpidollisten ja kasvatuksellisten toimien seuraamisesta seuraavasti "Opetuksen järjestäjän tulee seurata 35 a, 36, 36 b, 36 d ja 36 e §:n mukaisten toimenpiteiden käyttöä ja niiden kehittymistä".

Aika näyttää kuinka uusi laki toimii, ja minkälaisia ohjeita tai määräyksiä sen toimeenpanossa annetaan. Toivottavasti koulu rauhoittuu.
***


maanantai 2. joulukuuta 2013

Pisa-hätä

Suomessa on pian Pisa-hätä, kun  Pisa-pisteet laskivat. Pisa-tutkimuksessa mitataan 15-vuotiaiden taitoja lukemisessa, matematiikassa ja luonnontieteissä. Matematiikassa ollaan sijalla 12, Kiinan Shanghai on kärjessä, Sveitsi ja Alankomaat ovat myös Suomen edellä ja joukko Aasian maita. Lukutaidossa oltiin kuudes ja luonnontieteissä viides

Suomi putosi kärjestä ja pian etsitään syyllisiä.

Monta vuotta rehvasteltiin hyvillä tuloksilla, ja kahvitettin ilmaiseksi (?) vierailijoita ja unohdettiin keskittyä oppimisedellytysten kehittämiseen. Tämä on siis minun mielipiteeni.

Miksi näin on käynyt?
Pitää pohtia, mitkä tekijät tukevat osaamista ja mitkä asiat eivät tue oppimista. Listaan muutamia asioita alle, mutta koulun mahdollisuudet ovat varsin rajalliset, kyse on minusta syvemmästä ja vaikeammasta ongelmasta, joka näyttäytyy tuloerojen kasvamisena ja lisääntyvänä viranomaisten kasvatusvastuuna.

Esikoulu minusta ainakin tukee oppimista, koulukypsyys on parempaa. Lähikoulu alakoulussa on hyvä ja turvallinen paikka oppia. Oma opettaja alakoulussa auttaa oppimista ja aineopettaja yläkoulussa.

Erityisopiskelijoiden integrointi oppilasryhmiin samalla kun ryhmäkokoja kasvatetaan vähentää minusta kaikentasoisten oppilaiden oppimista, myös erityisopiskelijoiden. Koulussa aikaa kuluu samojen asioiden jauhamiseen, eikä päästä syvemmälle, kun osa ei hallitse edes perusasioita. Jos oppilas on poissa, pitää hänelle antaa tukiopetusta omalla ajalla tai sitten osaaminen päivitetään omatoimisesti kotona.

Minusta matematiikassa, kielissä ja äidinkielessä tarvitaan oma aineopettaja jo viidenneltä luokalta alkaen. Koulussa pitää vaatia osaamista ja käyttäytymistä. Luokalta pääsee, vaikkei matematiikan asioita osaisikaan, en ole kuullut, että joku olisi jäänyt yläkoulussa luokalle muuta kuin poissaolojen vuoksi.

OKM:n pressitiedotteessa 3.12.2013 todetaan
" Suoritustasoltaan heikkojen matematiikan osaajien määrä on kasvanut Suomessa 7 prosentista 12 prosenttiin ja erinomaisten matematiikan taitajien määrä vähentynyt 23 prosentista 15 prosenttiin".

Tämä on minusta juuri seurausta siitä, että erityisopiskelijat on integroitu normaaliryhmään, ja siitä, että matematiikasta saa arvosanan viisi tai kuusi, vaikka ei asioita osaisikaan.

Mutta ongelmat ovat minusta syvemmällä.
Tuloerot ovat revenneet: on rikkaita ja köyhiä, kuten aina, mutta rikkaat ovat yhä rikkaampia, ja heidän mahdollisuutensa suunnitella veroja kasvavat kansainvälisen verokilpailun takia.
Keskiluokka köyhtyy ja keskiluokan työaika lisääntyy, he rahoittavat tuloveroillaan kuntapalveluja.
Vanhemmat eivät ehdi tukea lasten koulunkäyntiä
Yhteiskuntaan syntyy yhä enemmän viranomaispalveluja, jotka hämärtävät kasvatusvastuuta ja vievät perheiltä kasvatusoikeutta. Vanhempia minusta syyllistetään yhä enemmän.
Rikkaiden vanhempien lapset keskittyvät samoille asuinalueille, joihin muodostuu kouluja, joihin muodostuu erikoisluokkia, joihin panostetaan enemmän esim. sponsorirahaa.
Kilpailuyhteiskunta luo epätervettä kilpailua, joka ei edistä yhteenkuuluvuutta eikä oppimista.
Korkeakoulujen pääsykokeet lisäävät eriarvoisuutta, tarvitaan kallis valmennuskurssi, jotta ovet aukenevat yliopiston "huippulinjoille".
Opettajan arvostus laskee samoin kuin kunnan koulun, joka joutuu lähitulevaisuudessa säästökuurin alle.

Tämä on minun mielipiteeni tulevasta Pisa-tuskasta, pisatuhkaa ripotellaan päällemme, vaikka vain osa syy on "koulun" tai koulujärjestelmän, ongelma on syvemmmällä.

***
Jälkihuomautus
Ikäluokka on Suomessa noin 60 000. Tutkittavia oli Suomessakin yli 10 000 eli otos tai näyte on ainakin riittävän suuri, miten muissa maissa tutkinta on tehty, onko oikeasti valittu riittävän suuri edustava otos (ei olla valikoitu oppilaita harkinnalla) noin kuudesosa 15-vuotiaista?

Suomessa kaikki ruotsinkieliset koulut on mitattu ja koulut, joissa maahanmuuttajataustaisia oppilaita on yli viisi, tieto perustuu Hesarin juttuun.

Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden osuus Suomessa on noussut tasaisesti ja nousee tulevaisuudessakin, naapurimaissa osuus on ollut suurempaa.

maanantai 25. marraskuuta 2013

Blogiohjeita piilomainonnasta, markkinoinnista ja henkilötiedoista

Kuluttaja-asiamies ja aiemmin tietosuojavaltuutetun toimisto ovat antaneet ohjeita blogien pitäjille.

Tietosuojavaltuutetun toimisto on muistuttanut ainakin yksityisyyden suojasta, henkilötiedoista ja tekijänoikeudesta. Eli selkokielellä: toisen materiaalia ei saa laittaa ilman asianomaisen lupaa nettiin, toisen henkilötietoja ei saa laittaa nettiin luvatta, koskee myös toisen valokuvaa, josta henkilö tunnistetaan nimeltä, ja omia henkilötietoja ei kannata laittaa nettiin blogien yhteydessä.

Kuluttaja-asiamies teroittaa, että piilomainonta on kiellettyä myös blogeissa.

Minusta ohjeen lähtökohtana on Kuluttajansuojalaki 20.1.1978/38, jonka ensimmäisen luvun 1§:ssä lukee, että "laki koskee kulutushyödykkeiden tarjontaa, myyntiä ja muuta markkinointia elinkeinonharjoittajilta kuluttajille. Lakia sovelletaan myös, kun elinkeinonharjoittaja välittää hyödykkeitä kuluttajille".

Tämä tarkoittaa minusta sitä, että jos bloggaaja on ammattilainen ja myy tai markkinoi jotakin, laki koskee häntä.

Vaikka bloggaaja kokee olevansa amatööri, kuten itse olen, ei hän sitten voi ottaa vastaan "ilmaisia näytteitä", jos esittelee niitä markkinointihengessä, ellei laita siitä merkintää bloggaukseen, sillä piilomainonta on kielletty. Yritys ei voi minusta käyttää harrastajan blogeja tuote-esittelyihin ilman merkintää, mistä tuote on saatu.

18.11.2013 Kuluttaja-asiamies lausui seuraavaa: "Piilomainonta kiellettyä myös blogeissa", koko juttu täällä. Ohjeissa lukee, että "blogien kautta mainostavien yritysten ja ammattibloggaajien on huolehdittava siitä, että lukija erottaa mainokset muusta sisällöstä".


Tämä ohje tulee suoraan kuluttajansuojalain perusteella, sillä lain ensimmäisen luvun 4§:n mukaan "Markkinoinnista on käytävä selkeästi ilmi sen kaupallinen tarkoitus sekä se, kenen lukuun markkinoidaan". Piilomainonta on siis kielletty. Ongelmahan on siinä, että nuoret eivät ehkä havaitse piilomainontaa, ja juuri heitä pitää erityisesti suojella:

Minusta kuitenkin kuluttajansuojalain ensimmäisen luvun toinen pykälä "Markkinoinnin hyvän tavan vastaisuus" on myös erittäin koska siinä puhutaan alaikäisistä. 2§ Alaikäisille suunnattua tai alaikäiset yleisesti tavoittavaa markkinointia pidetään hyvän tavan vastaisena erityisesti, jos siinä käytetään hyväksi alaikäisen kokemattomuutta tai herkkäuskoisuutta, jos se on omiaan vaikuttamaan haitallisesti alaikäisen tasapainoiseen kehitykseen tai jos siinä pyritään sivuuttamaan vanhempien mahdollisuus toimia täysipainoisesti lapsensa kasvattajina. Hyvän tavan vastaisuutta arvioitaessa otetaan huomioon markkinoinnin yleisesti tavoittamien alaikäisten ikä ja kehitystaso sekä muut olosuhteet.
Blogien pitäjistä ja lukijoista moni on alaikäinen. Itselleni ei ole selvää, selvittääkö näytteitä tarjoava yritys bloggarin iän. Minusta, vaikka tässä ei mainita, niin olisi hyvä selvittää. Alaikäisiä bloggareita pitää myös suojata piilomainonnan haitoilta.

Nostan vielä kuluttajansuojalain toisen luvun 13§:, jonka mukaan "jos markkinointiin liittyy arvontoja, yleisökilpailuja tai pelejä, niihin osallistumisen ehtojen on oltava selkeitä ja ymmärrettäviä sekä helposti saatavilla".
Jos "käytettyjä" ilmaisia mainosnäytteitä (esim. vaatteita tai kirjoja) arvotaan esittelyn jälkeen siihen pätenee edellä mainittu 13§.

Jos blogissa esitellään ilmaiseksi saatuja tuotteita esimerkiksi kirjojen näytekappaleita, vaatteita, meikkejä tai matkoja, lienee selvää, että kuluttaja-asiamiehen ohjeet pitää lukea ja sisäistää.

Kuluttaja-asiamiehen mukaan seuraavat pelisäännöt voimassa.
Mainos on voitava tunnistaa mainokseksi heti ensisilmäyksellä ilman tarkempaa tutustumista siihen.

Blogin pitäjää voi ohjeistaa seuraavilla tavoilla

Yhteistyösopimuksesta kerrotaan blogin etusivulla tai muuten selkeästi esim.
- yhteistyössä yrityksen x /tuotteen x kanssa tai
- sponsorina yritys x /tuote x

Moni ilmoittaa yhteistyöstä jossain välilehdellä, jossa harvemmin vieraillaan
saatu blogin kautta yritykseltä x tai
- sain tuotteen lahjaksi/ilmaiseksi/arvioitavaksi/lainaan yritykseltä x tai
- tuote on arvioitu yhteistyössä yrityksen x kanssa
Minusta tässä ei välilehti riitä, vaan tieto pitää olla bloggauksessa. Perustelen, sitä sillä, että linkkiä ei ole joka bloggauksessa, ja tieto pitää olla näkyvillä.

Sitä, mikä sanktio bloggarille asiasta tulee on minulle epäselvää.
Mennäänkö aluksi huomautuksella eteenpäin?

Ohjeet ovat siis täällä
---
Olen täysi-ikäinen mieshenkilö, enkä ole yhteistyössä minkään kaupallisen tai ei-kaupallisen tahon kanssa, enkä saa mitään etuisuuksia kirjoittamisestani. Olen kuitenkin niin vanha, että luulen, että yritykset eivät anna bloggareille mitään näytekirjoja "ilmaiseksi" vaikka ovat maksuttomia, vaan siihen kuuluu äänetön velvoite blogata. Perustelen tätä siten, että muuten näytekirjoja postitettaisiin kaikille. Sekä yritykselle että bloggarille on hyvä hahmottaa pelisäännöt, jotka sisältyvät ohjeisiin.

Ottaa bloggari ilmaisnäytteitä tai ei, hän on "blogi-julkaisunsa vastaava päätoimittaja" ja vastaa siitä mitä sisältöä blogissa on on.

Julkisen sanan neuvoston sivuilla on journalistin ohjeet.
Kohdassa 16 on ohjeistus " Ilmoitusten ja toimituksellisen aineiston raja on pidettävä selvänä. Piilomainonta on torjuttava."

Neuvosto on tiukasti  piilomainontaa vastaan täällä.
Lausumassa lukee mm. "Kaupallisia tuotteita käsittelevän journalismin täytyy neuvoston mielestä olla läpinäkyvää, ja toimitusten pitää voida tarvittaessa avata, millä perusteilla ne ovat valinneet tuotteita testattaviksi tai uutisoitaviksi."
Blogeista ei erikseen mainita, mutta siis blogejakin se minusta koskee.
*****
Bloggareita verotetaan, jos bloggaamisesta saa verotettavia palkkioita. Bloggaus asiasta täällä.

sunnuntai 24. marraskuuta 2013

Illoisten järven pohjoisosiin taloja




Illoisten järven pohjoisosiin luultavasti järven ja luonnonsuojelualueen väliin tullaan kaavoittamaan pientaloja. Taloissa asuisi noin 300 asukasta. (yläkuva: Turun opaskarttaan hahmottelin paikan)


Tässä uudempi karttapala

Ajo uudelle mahdolliselle alueelle tapahtuu Valkamatieltä

Illoisten järvi melkein näkyy tässä kuvassa nuolen kohdalla on järven pohjoispää tai paremminkin koilliskolkka.

Aiemmin Kukolantien päähän on tehty liikenneympyrä, jonka viereen on jo kaavoitettu ja rakennettukin taloja.

Ne näyttävät tältä




ja tältä.

Liikenneympyrän pohjoisosa näyttää tältä (opaskartta pohjana)
Nyt (kesäkuussa 2014) Kukolantietä ehdotetaan jatkettavaksi aina Särkilahteen asti eli Toijaisten kylätien vierestä jatkettaisiin Kukolantietä ja pellolle luultavasti ilmestyisi sitten joskus omakotitaloja.

Toijaisten kylätien kyltti

Tielinjaa


Koiraparkkia, missä ei nyt ednää käykään juuri lainkaan koiria, vaan koirien kanssa ulkoillaan purulenkillä, missä juostaan, kävellään sauvoilla, ja hiihdetään.


***
Hirvensalo on pian täyteen rakennettu tämä viimeinen kuva on otettu Pikisaaren suunnasta



jossa tämä nosturi avittaa kerrostalon rakentamista Arolan alueella, kuva on vanha ja talo lienee jo valmiskin.

maanantai 18. marraskuuta 2013

Asuntoja turkulaisillekin nuorille opiskelijoille




Luen satunnaisesti , Tylkkäriä, Turun yliopiston ylioppilaskunnan julkaisemaa lehteä tyl:ä, ja olen ollut opiskelijalehti- ja opiskelija-asuntolatoiminnassa mukana 1980-luvulla, olen siis entinen opiskelija, ja ollut täysipäiväinen veronmaksaja kolmisenkymmentä vuotta pian. Olen maksanut kunnallisveroa Turkuun yli 20 vuotta.

Tyllin numerossa 12/2013 on monenlaista juttua, löytyy reportaasia Jari Halosesta, polkupyöräilystä, Palestiinasta, Nalle-kirjasta, Kaurismäen filmeistä, sekalaista kulttuuriarviota ja asiaa Pohjois-Koreasta.

Vaali-jutun lisäksi yllättäen yksi juttu koskettaa tavallista opiskelijaa.



Eikö Tylkkärin mukaan pitäisi saada? Esitin nämä kysymykset päätoimittajalle, joka vastailikin minulle, mutta juttua ei julkaistu mielipidesivulla, joten laitan asioita tähän. Tämä on siis mielipide.

Pitäisikö turkulaisten nuorten asua vanhempiensa kanssa aina valmistumiseensa asti?
Pitäisikö turkulaisten vanhempien, jotka maksavat kunnallisveronsa Turkuun rahoittaa myös aikuisten lastensa asuminen kotonaan?

TYS  on säätiö, jossa nettisivujen mukaan on valtuusto, joka on ylin päättävä elin. Valtuuskunnassa on TYS:n webbisivujen mukaan 46 jäsentä, joista Turun kaupunki asettaa 25 eli enemmistön, Turun yliopiston ylioppilaskunta vain kuusi jäsentä..

Minusta opiskelijat ovat tasa-arvoisia. Turkulaisten vanhempien lapsella on yhtäläinen oikeus opiskelija-asuntoon kuin minkä muun paikkakunnan opiskelijalla. Minusta pisteyksessä on otettu huomioon uudet muualta tulevat opiskelijat (+10 - +30 p), ja he varmasti saavat asunnon. Minusta heillä on etuoikeus saada asunto heti, mutta tämä kyseinen +5 p täydentää turkulaisten vanhempien tykönä asuvien mahdollisuutta alkusyksyn jälkeen. Ilman sitä ei asuntoa koskaan tule, koska uusia opiskelijoita tulee niin usein (3 kertaa vuodessa) ja koska yo-kylän asuntoja voivat nykytilanteessa hakea esim. ammattikoulun opiskelijatkin, eli he saavat asunnon elokuussa kuten ammattikorkeakoulun opiskelijat. Tammikuussa puolestaan alkaa monia ammattikorkeakoulujen linjoja sekä ammattikoulun lähihoitajien kevään otto. Lisäksi on erilaiset vaihto-ohjelmien pisteet (+25 p.), takaavat opiskelijalle asunnon, virallinen vaihto-ohjelma voi olla milloin vain.

Mutta myös turkulaisilla on oikeus saada asuntoa, ilman tätä + 5p se ei onnistu käytännössä.

Minusta jossakin vaiheessa esim. 19- tai 20-vuotiaana voisi asunnonsaanti säätiöiltä olla riippumaton vanhempien asuinpaikasta, sitähän aikuistuminen ja tasa-arvo ovat.  Ymmärrän, että heti lukion jälkeen ulkopaikkakuntalaisille pitää varata asuntoja, mutta ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen kaikilla opiskelijoilla pitää olla yhtäläinen oikeus saada asunto. Minusta raskaus, liikuntavamma (esteetön asunto) ja häätö voivat olla erityisperusteita ”etuilla” asuntojonossa. Koska kyseessä on säätiö, sillä minusta on oikeus määrittää itse asunnonjakoperusteensa.

Olettaisin, että turkulaisten lapset ovat suurin yksittäinen Turun yliopiston ylioppilaskunnan ryhmä, tuntuu kummalta, että heille ette soisi mahdollisuutta omaan opiskelija-asuntoon.

Hakemusten normaaleihin opiskelija-asuntoihin pisteytys, lähde otsikkoa lukuunottamatta TYS:n www-sivut
Lähtötilanne 0 p.
Toinen perhehakijoista asuu TYS:llä 1 p.
Lapsipisteet (per lapsi/raskaus) 2 p.
Hakija asuu vanhempien luona opiskelupaikkakunnalla 5 p.
Sisäinen siirto, yksinasuva 6 p.
Sisäinen siirto, perhe 9 p.
Molemmat perheasunnon hakijat asuvat TYS:llä erikseen 10 p.
Erityinen terveydellinen syy (lääkärintodistus) alk. 10 p.

Uusi opiskelija Turussa/Raumalla
ja ei asuntoa opiskelupaikkakunnalla (koskee vain tammi-, elo-
ja syyskuuta ja riippuu kotikunnasta) 10-30 p.
...

Minusta asuntojono ei ole jono sanan varsinaisessa merkityksessä, koska vain jonon ensimmäinen saa asunnon.  Jonoon  ei tulla jonon päähän vaan pisteiden osoittamalle paikalle.

***
Tylkkärissä oli tosiaan juttua Jari Halosesta ja Kalevalasta ennen ensi-iltaa, nyt (13.11.13) on ilmestynyt arvostelukin, joka löytyy täältä. Se, että onko se osuva, en tiedä, mutta mielenkiintoinen mielipide joka tapauksessa.
___
Kuvat otettu Ylioppilaskylästä

keskiviikko 13. marraskuuta 2013

Ammatillisen koulutuksen osaamispisteet tulivat


Ammatillisen koulutukseen tuli 1.8.2015 osaamispisteet, eli luovuttiin opintoviikoista.
(kirjoitettu 13.11.2015, editoitu 28.8.201, jolloin uudistus on ollut jo voimassa ja vuoeksi 2017 on tulossa 190 miljoonan euron säästöt, jotka voivat nousta yli 200 miljoonaan euroon).

Osaamispisteuudistus koski jo opiskelemassa olevia opiskelijoita, joten oppilaitokset joutuivat muuttamaan opsinsa ja järjestelmänsä taannehtivastikin, mikä tuntui opiskelijoiden kannalta epäoikeudenmukaiselta. Opiskelija voi olla kuutamolla, kun uudistuksen jälkeen osaamispisteitä voi olla yllättävän vähän, koska jokainen tutkinnon osa on osaamispisteytetty uudestaan. Oppilaitokset joutuvat vielä kevääseen 2017 asti muuntamaan jo olemassa olevien opiskelijoiden "opseja", tuntuu todella turhauttavalta.

Ennen ammatillinen perustutkinto oli 120 opintoviikkoa, uudistuksen jälkeen 180 osaamispistettä. Kyse ei ollut pelkästä kertolaskusta 1,5:llä, sillä osaamispisteisiin liittyy osaaminen ja kuten yllä eräissä tutkinnoissa on rajuja muutoksia, osassa ei lainkaan. Perustutkintoja on muuten 52 kpl. Reformi astuu voimaan 2018, jolloin tutkintojen määrä putoaa. Ilmekuiskoulutus ja nuorisoaste laitetaan samalle viivalle, eli enää ei ole merkitystä, sillä miten koulutus järjestetään. Koska rahoitusta leikataan rajusti, osaaminen voidaan hankkia muuallakin kuin koulussa. Leikkausten vuoksi ammatillisten opettajien määrä minusta laskee.

Osaamispisteiden myötä uudistui taas kerran yhteisten aineiden opetus tai atto-aineiden tai yleisaineiden opetus, millä nimellä äidinkieltä, toista kotimaista kieltä, vieraita kieliä, matematiikkaa, fysiikkaa, kemiaa, yhteiskuntaoppia, taidetta ja kulttuuria, psykologia, etiikkaa, ympäristötietoa, yritystoimintaa, liikuntaa ja terveystietoa halutaan kutsua.

Huolestuttavaa on minusta se, että matematiikka ja äidinkieli voivat jäädä vähemmille tunneille kuin nyt, ne ovat minusta tärkeitä aineita, kuten myös toinen kotimainen kieli, vierasta kieltä eli englantia, joka myös on tarpeellinen jatko-opintojen kannalta luultavasti opetetaan riittävästi nyt ja tulevaisuudessa.

Ennen äidinkieltä on ollut 4 opintoviikkoa, uudistuksen jälkeen vähintään 5 osaamispistettä, eli uudistuksen jälkeen voi olla vähemmän äidinkielen opetusta, sillä keskimäärin opintoviikko on 1,5 osaamispistettä, eli neljä opintoviikkoa vastaa laskennallisesti kuutta osaamispistettä. Oletetetaan, että äidinkieltä on opetettu ennen vaikkapa 112 tuntia kolmessa vuodessa, niin uudessa tilanteessa ehkä vain 80 tuntia. Toki oppilaitos voi pitää opetustunnit ennallaan, mutta valtionosuusjärjestelmä leikkaa opiskelijakohtaista kustannuksia lähivuosina rajusti. Nykyisessä velkatilanteessa on vain niukkuutta jaettavana ja lähiuopetustunnit ovat kyllä pudonneet.

Sama pätee ruotsiin tai suomeen toisena kotimaisena kielenä eli uudistuksen myötä toista kotimaista pitää opiskella minimissään yhden osaamispisteen verran esimerkiksi 20 tuntia kolmessa vuodessa. Netistä etsin taulukoita ja yhdistelin niitä ja  ehdotus on minusta tällainen. Opiskelijan päättötodistukseen tulee jokaisesta osa-alueesta yksi numero maksimissaan siis neljä. Esimerkiksi äidinkielestä, toisesta kotimaisesta kielestä ja vieraasta kielestä saa vain yhden arvosanan.

Yhteiset tutkinnon osat 35 osaamispistettä (ennen 20 ov, eli tämä osio nousee)
1. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen 11 osaamispistettä suomenkielinen koulutus
-Äidinkieli vähintään 5 osp, valinnaisia 0-3 osp
-Toinen kotimainen, vähintään 1 osp, valinnaisia 0-3 osp
-Vieraat kielet, vähintään 2 osp, valinnaisia 0-3 osp

Nyt äidinkieltä on ollut 4 ov, toista kotimaista 1 ov ja vierasta kieltä 2 ov eli yhteensä 7 ov, mutta valinnaisia atto-opintoja on ollut 4 ov

2. Matemaattis- luonnontieteellinen osaaminen, 9 osaamispistettä
-Matematiikka 3 osp, valinnaisia 0-3 osp
-Fysiikka ja kemia, 2 osp, valinnaisia 0-3 osp
-Tieto- ja viestintätekniikka ja sen hyödyntäminen 1 osp, valinnaisia 0-3 osp

Nyt tilanne on seuraava: matematiikka 3 ov, fysiiikka 1 ov ja kemia 1 ov, tieto- ja viestintätekniikka ei ole ollut pakollinen.

3. Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen, 8 osaamispistettä
-Yhteiskuntataidot 1 osp, valinnaisia 0-3 osp
-Työelämätaidot 1 osp, valinnaisia 0-3 osp
-Yrittäjyys ja yritystoiminta 1 osp, valinnaisia 0-3 osp

-Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto,  tämä ei koske oppisopimusta, mutta koskee ilmeisesti täysikäisiä opiskelijoita. 2 osp, valinnaisia 0-3 osp

Nykyisin on ollut yhteiskunta- yritys ja työelämätieto, liikunta ja terveystieto kaikki 1 ov eli yhteensä 3 ov, eli tämä osio tulee kasvamaan. Lukiossa historia ja uskonto ovat pakollisia, historiaa on 4 kurssia (4*38 h), ja uskontoa 3, sekä yhteiskuntaoppia 2 kurssia.

Yhteiskuntataitojen ensimmäinen vaatimus on osata perusoikeudet, ja vertailla niiden toteutumista muihin maihin. Tämä on jo yhden 18 tunnin opetusaihe, sillä perusokeudet ovat nyky yhteiskunnan perusta. Se, miten ne toteutuvat eri maissa, ei minusta ole ammattikoulun asia, vaan minusta tohtorikoulutettavien tutkimusten aihe. Perusoikeutta saa Suomessa rajoittaa vain eduskunnan säätämän lain nojalla. Esimerkiksi ammattikoulu voi vaatia opiskelijalta läsnäoloa, sillä lasnäolovelvollisuus on määritelty laissa. Sen sijaan yhteiskuntataitojen tunneilla opiskelijalla voi olla lävistyksiä kasvoissaan ja hän saa ilmaista näkemyksiään yhteiskunnasta, sillä  laki ammatillisesta koulutuksesta ei säätele ihmisen ulkonäköä eikä mielipiteitä.

Valinnaisena 7 osaamispistettä tästä voi siirtää kolmeen ylempään 6 osp, mikä lienee melkein sääntö, ei poikkeus
4. Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen (0- 7 osp)
-Kulttuurien tuntemus, valinnaisia 0-3 osp
-Taide ja kulttuuri, valinnaisia 0-3 osp
-Etiikka, valinnaisia 0-3 osp
-Psykologia, valinnaisia 0-3 osp
-Ympäristöosaaminen, valinnaisia 0-3 osp
Nykyisin on vain pakollisena taide- ja kulttuuri ja sekin opiskelijoilla, jotka eivät ole täyttäneet 18-vuotta, kun otetaan opiskelijaksi. Tästä voidaan siis valita esim. taide ja kulttuuri.

Lukiossa on pakollinen psykologian kurssi, filosofia on pakollinen kurssi, kuvaamataito on niin ikään pakollinen kuten musiikki. Uskonnon kursseista yksi on muistini mukaan eettisesti painottunut.

***
Minusta tämä uudistus oli hyvin sekava uudistus, jota ajettiin liian nopealla aikataululla, ja olisi kannattanut toteuttaa vasta reformin yhteydessä.

Osaamispisteiden muuttaminen lähiopetustunteihin eri osaamistasoilla eli vuosiluokilla on haastavaa ja vaikeuttaa opettajien tuntijakoa, varsinkin jos tutkinnon osien painoarvoa muutetaan, eli entiset 10 opintoviikon palaset on eräissä tutkinnoissa muuttuneet eri suuruisiksi, osa 15 osp:ksi ja osa 10 osp:ksi.

Montako tuntia lähiopetusta on osaamispiste, onko se 18 h vai 20 h, pohdittiin ennen uudistus?
Pääosin aloitettiin 18 tunnilla, eli tuntiresurssi laski, jos se on aiemmin ollut yleensä 28 h/opv. Kun opetin alkuun "amiksessa" se oli 32 h/opv. Nyt eräissä oppilaitoksissa on menty jopa 18 tunnin alle 16 tuntiin. Useissa ammattioppilaitoksissa on YT:t ja lomautukset päälle. Onko tässä  enää järkeä, kohta kontaktiopetusta ei ole "lainkaan",

*****
Lukion tuntijakouudistus jäi tasolle, jossa yksi pakollinen historian kurssi meni yhteiskuntaoppiin, ja yksi pakollinen uskonnon kurssi filosofiaan. Opokurssit kasvoivat yhdestä kahteen. Ammatillinen koulutus siis muuttuu rajusti, mutta muuttuuko lukio. Uudessa hakujärjestelmässä ysiluokkalaiset ovat etusijalla ammatilliseen, mutta lukioon pyritään edelleen keskiarvolla! Olisiko lukio-opetusta oikeasti uudistettava, vai onko koulutus niin hyvä, että siihen ei ole syytä kajota?

****
16.9.2015
Sokerina pohjalla on tuulut "vaatimus", että vapaasti valittavista tutkinnon osista, jotka ovat ammatillisia, pitää antaa näyttö. Jos "vavan" osaamispistemäärä on 1, voi kontaktitunteja olla 15 tai 16, ja tästä pitää antaa siis vielä näyttö, jota varten tehdään näyttösuunnitelma, joka hyväksytetään toimielimessä. Tämä asia voidaan hoitaa, tekemällä suurempia kokonaisuuksia, mutta on joka tapauksessa ongelma, joka pitää myös ratkaista.

sunnuntai 10. marraskuuta 2013

Nikke Knatterton


Törmäsin Knikke Knattertoniin tai lyhyemmin Nikke Knattertoniin 1990-luvun alussa, kun niitä näytettiin TV:ssä. Olen myöhemmin ostanut yllä olevan DVD:n, jossa on (kaikki?) viisitoista jaksoa. Jaksojen nimistä kahdeksan on kolmiosaisia kuten Tiirikoita, turvasäilöjä ja tekijöitä

Jaksojen juoni on monesti varsin kaavamainen: Nikke kuuntelee musiikkia tai harjoittelee. Tulee toimeksianto, Nikke joko tyrmätään tai hän tyrmää konnia simultaaniiskulla leukaan. Victoria Peng tai Kissa-Max tai joku muu konna havittelee jotain keksintöä. Molly Mol keikistelee vähissä vaatteissa. Rikos ratkeaa, mutta usein konnat ja talouselämä fuusioivat voimansa. Verotarkastajista ei pidetä. Luultavasti Nikke on miehille suunnattua viihdettä.

Piirretyn sarjan animaattori on ollut Miki Muster ja suomalainen kertoja Jarmo Koski.

DVD:n alkunäytössä on nimi Nick Knatterton.

Jaksot
1. Tunnetko Knattertonin?
Tässä tutustutaan Nikkeen. Hän on aatelisuvun vesa Nikolaus von Knatter, jonka äiti Corinna von Knatter ahmi dekkareita. Salapoliisin työn vuoksi Nikke ei käytä oikeaa nimeään, isä Casimir Kuno von Knatter ei anna. Nikke on pasifisti, eli käyttää vain käsiään ja jalkojaan uhrien tainnuttamiseen.

2. Alibi-baarin salaisuudet
Tämä on tietyllä tavalla koko sarjan pääjakso. ja myös pisin jakso. Jakson alussa Nikke kuuntelee musiikkia kuulokkeilla, kunnes näkee puhelinkäden avulla, että puhelin soi. Kitsas miljönääri Conrad Knicker pyytää Niken apua kiristyksen vuoksi. Toisaalta Nikkeä varoitetaan pysymästä poissa Knickerin jutusta, ja puhelimeen johdetaan 2440 volttia, eli Niken sietorajan verran sähköä ja ammutaan vastapäisestä talosta. Nikke esittelee partakokoelmaansa, partaan voi kuulua esim. laskuvarjo. Nikke pystyy päättelemään luodin lentoradan, ja tupakantumpeista hän näkee nastahampaiden jäljet. Kun matka suuntautuu vastapäiseen taloon simultaani-isku leukaan tyrmää konnat, työkaluvarasto auttaa juuttuneessa hississä, myöhemmin jaksossa Nikke veneilee viemäriverkostossa, hän osaa kaupungin kartat ulkoa, myös viemäriverkoston.
Max Machsin studiossa on mallinukkeja siellä on Molly Molin vartaloa ja päätä usein versioin, on erilaisia roistojen päitä sekä Knicker ja myös Nikke Knatterton polttamassa piippua. Nikke on ikuistettu vahaan ja piipun poltto on toteutettu kemiallisesti. Itse jutussa alibeja "tehdään" Alibi baarissa, jonka hoitaja Victoria Peng saa Niken satimeen kahdesti. Kiristysvalokuvassa Molly ja Knicker on lavastettu samaan kuvaan vahanukein. Rikoksen motiivi on miljonäärin vaimon ja tyttären ahdinko, ja lunnasrahat menevät vaimolle, ostoksiin, perheen pää on liian kitsas. Nikelle järjestely käy, koska
johtopäätös: Pysyväthän rahat sentään perheessä.

3. Aina perjantaisin
Nikke Knatterton on kuntokävelyllä perjantaina, ja hän näkee pökertyneen malli Molly Molin, jolla on vihreää maalia päässä. Nikke ennen tekohengitystä päättelee, että isku on tullut  35 km:n tuntinopeudella vihreästä  tammen rungosta. Paikalta löytyy sormenjälkiä, jotka Nikke muistaa ilman rekisteriäkin: Kassakaappi-Teon ja Jalokivi-Jupen. Nilkku-Huugoa  syytetään jalokivivarkaudesta, mutta Nikke osoittaa todisteena olevan valokuvan valheelliseksi, perusteena maksaläiskä kädessä, joka kuuluu Jalokivi-Jupelle, johtopäätös: Nilkku-Huugo on syytön. Ennen kuin tyrmättyjen ihmisten ongelma ratkeaa, ajaa paikalle petollinen Virginia Peng.

4. Tiirikoita, turvasäilöjä ja tekijöitä
Jakson alussa Nikke harjoittelee nyrkkeilyä hiekkasäkin kanssa, johon on kiinnitetty verotarkastaja Sigmund Nuuskun pää, Nikke on saanut mätkyt. Joogatessaan hän kuulee kirkaisun ja yrittää lyödä, omaa pukeutumisennätystä 5,072 sek. Tinakatu 27:ssa verotarkastaja Nuusku on joutunut pilan kohteeksi, joku on asettanut punaisen väripatruunan suihkuun ja Nuusku on värjäytynyt.
Toisaalla Dolly Duuri väittää, että uuden iskelmän alkuperäisnuotit ovat varastetut. Jaksossa Nikke joutuu sairaalaan ja kipsataan, vaikka jäsenet ovat ehjänä. Virginia Peng on taas yksi pääkonna.
Dollyn kassakaapissa ei ollut nuotteja, vaan tyttö kalasti kuuluisuutta. Dolly poseeraa jakson loppupuolella Sicher & Heitzin mainoskuvissa ”Nuotit turvassa Sicher & Heitzin holveissa” firmasta käsin on tehtailtu murtoja, sillä verotarkastuksen takia voittokäyrät ovat lähteneet laskuun.

5. Kauko-ohjattu mehiläinen
Tästä jaksosta pidin erityisesti, nimi tulee kauko-ohjatusta supermehiläisestä, jossa kamera, ja jolla vakoillaan. Bruno Bims tehtailija, jonka tehtaat ovat kuin Kantin kategorinen imperatiivi, soittaa Nikelle, joka huoltaa jaloteräksistä valetakaraivoa. Casimir Cannin kopla vakoilee Bimsiä Supermehiläisellä, jota ohjataan radiolla autosta. Kopla laittaa jakson kuluessa Niken taskuun viisimarkkasen, jossa on lähetin. Seuraaminen onnistuu hyvin siihen saakka, kunnes Nikke antaa rahan viemäritarkastaja Tuoksulle. Nikke tainnutetaan jakson kuluessa vuorokaudeksi, jonka aikana Bims ja Cann tekevät puitesopimuksen, jolla säädellään talouselämän ja alamaailman suhteita. Bims saa Supermettisen, jonka pituus on 72 mm ja sisältää videokameran, radiolähettimen ja kloroformipiikin. Nikkeä harmittaa, mutta hän saanee toimeksiantoja Bimsin kilpailijoilta ja toisaalta talouselämän etu on kaikkien etu.

6. Seteleitä, letukoita ja huijareita
Knatterton polkee kuntopyörää, kun Mi-Tse Meyer tulee pyytämään apua Veto-Villen vaatteissa. Hauska jakso, jossa on taas farssimaista menoa. Viidenkympin setelit mustuvat, ja syynä on Leo Liuoksen liuos, jonka  hän on tehnyt konnien varalta. Rahat on nimittäin vohkittu Leo Liuoksen kassakaapista. Poliisi pidättää konnat, mutta Leo Liuos jakaa setelitupot konnille. Nikellä on jaksossa jaloteräksinen leukasuoja, autossa videokamera, jolla seurataan takaa ajettavaa. Mi-Tse taas käyttää poljinta, jolla Nikke tainnutetaan. Mit-sen isä on muuten naimisissa Virginia Schulzin kanssa, joka on siis Virginia Peng, ja Virginia ei ole siis Mi-Tsen äiti.

7. Urkkijoita, hölmöjä ja haihattelijoita
Nikke Knattertonilla on syvä uni -tekniikka, jossa näkee unta, että näkee unta, että näkee unta. Leo Liuos on keksinyt metallin pehmentäjän, jonka aineen perässä on agentteja. Jaksossa paljon kloroformia ja vangitsemisia. Vakoilija Olga Ogopova yrittää saada Liuoksen kaavaa itselleen. Kaavan toinen osa on Paula Pokerfacella, ja toinen osa on Niken nastahampaassa, molemmat ovat mikrofilmillä. Nastahammas tippuu veteen, ja Paulan filmi palaa. Leo Liuos leikkii hullua, ja Nikke pääsee vakoiluautoon, jossa lähettää viestin kaikille vakoilijoille "pelastukoon ken voi, meidät on kavallettu".

8. Tuliaseita ja tietokoneita
Nikke on vannoutunut pasifisti, käyttää aseessaan äänenvaimenninta. Bertha Baller, Ballerin asetehtaan johtaja, joka valmistaa ballerman-aseita, pyytää Niken apua. Hänen mäyräkoiransa arvokaulapantoineen on kadonnut. Koira löytyy, mutta kaulapannassa on mikrofoni. Supermehiläisellä harrastetaan taas teollisuusvakoilua, Kasimir Kann (Casimir Cann?) ja Sigeline Sold ovat Bimsin tehtaan palveluksessa, Casimir on ohjelmoinut asetehtaan tekemään leluja. Nikke heittää mettistä tuolilla, mutta tuolin sisällä ovat tärkeät paperit, lopussa tulee tehtaiden omistajien välillä  fuusio, kaikki aseet samasta paikasta Baller & Bims -lemmen aseita ei voita mikään.

9. Käteistä, koruja ja koukeroita
Nikke on katsomassa elokuvaa, jossa housut lentävät, niin kuin "tosielämässäkin". Jalokivi-Juppe kaappaa Nikeltä lentäneet housut, jotka kuuluvat Tino Talmille. Virginia Peng ompelee lutikan housuihin, jolla salakuuntelee Nikkeä.... Lopulta kyse on jalokivivarkauksista, joita tekee pieni opetettu apina, ja korut piilotetaan Virginian tummaan peruukkkiin, Virginia lieneekin siis blondi.
Jaksossa ilmenee, että Kissa-Max ja Jalokivi-Juppe ovat identtiset kaksoset, ja Niken onnennumero on 7.
Texas-miljönääri Barbara Bierbottle adoptoi apinan, kun Barbara saa korunsa takaisin.

10. Keräilijöitä, väärentäjiä ja varkaita
BB Rubens on huijaritaiteilija, joka maalaa nimensä turvin ja Molly Mol on mallina. Pauli Pösö on miljonääri ja taiteen keräilijä. Hän lupaa 50 000 markan palkinnon Nikelle, jos tuo varastetun Rubensin takaisin. Nikke tuo lopulta taulun takaisin, vaikka se ei ole oikea Rubens, mutta koska se on Rubens-nimisen henkilön maalaama, niin se on juridisesti oikein. Niken polkupyörä muotoillaan uudestaan, Nikke myy sen taidekauppias Kuuno Ketkulle 10 000 markalla, ja hän kauppaa sitä 25 000 markalla. Nykytaide on hinnoissaan. Nikellä on hatussaan periskooppi ja snorkkeli, ja puhallettava varapää.

11. Rikollinen liemikuutio
Hyvä jakso, jossa lopulta uhrit ja rikolliset yhdistävät voimansa. Benno Liemi on liemikuutiotehtaan johtaja, Bettina on hänen tyttärensä. Klaus Kynsi on mestarivaras, Stella Luisu hänen apuri. Gottfried on mestarikokki, joka omistaa ravintolan nimeltä Kitalaen kutittaja. Kun Nikke on syömässä kuulua hummerikeittoa, Gottfried löytää videokameran seinän takaa, lopulta konnien, Liemen ja Gotfriedin tiet yhtyvät ja sopu saadaan aikaan ...

12. Pää putosi jokeen
Knatterton on Lontoossa Thamesin varrella. Hän havaitsee pään kelluvan joessa, jonka hän hakee uimalla ja kuivattaa itsensä linkomenetelmällä. Tässä huumorina ovat muinaiset mestaukset ja Hamletin puhuminen kallo kädessä, tosin se tapahtui Helsingörissä Tanskassa, mutta Shakespeare oli englantilainen. Vahapää kuuluu sir Archibald Spleenille, joka on saita, ja kliseinen aristokraatti. Hänellä on kuivakka kummituksista pitävä vaimo, ja villi Sally-tytär, joka poseeraa vähissä vaatteissa. Tarinan kuluessa selviää varaskoplan naamioituminen kummitusasuihin, kummitusasuissa viihtyvät myös isä ja tytär Spleen, kun tulevat kotiin, Archibald oli teettänyt itsestään vahakuvan, jotta pääsee huvittelemaan. Vaimo taas käyttää irtopäätä rahan nostamiseen pankista, sir Archibald on varsin saita. Jakso päättyy kuten on alkanut, Spleenin vahapolla lilluu joessa.

13. Ryöstäjiä, tyttöjä ja hotelleja
Egon Puhallus ja Gaston ovat valefilmiryhmä, he varastavat Carmen del Pesetaksen ja muiden koruja Rivieralla, jossa Nikke lomailee. Nikke lassottaa konnat, mutta Sami Schnulz palkkaa heidät filmiin. Jaksossa on myös nouseva naistähti Lori Sontal (Lore Sontel), joka keikistelee.

14. Muotia, maalareita ja malleja
Tino de la Taille on muotisuunnittelija, jonka huippumalli on Felicitas Latta. Köyhä graafikko Konrad Rihveli varastaa lantiolinjan kaavan, ja on Felicitan poikaystävä. Muotivakoilussa Max Makko saa kaavan haltuunsa. Tino kuitenkin myy oikeutensa Maxille, koska ovat olleet räätälinopissa yhdessä....

15. Kujeita, kuhertelua ja kuvantekijöitä 
Jaksossa ollaan filmifestivaaleilla samalla porukalla kuin osassa 13. Egon Puhallus käsikirjoittaa  ja Gaston ohjaa, he ovat nyt siis oikea filmiryhmä. Carmen del Pesetas yhdessä Lori Sontalen kanssa lavastaaa Lorin ryöstön. Sami Schnulz, joka tuottaa filmin, ei maksa lunnaita, ja Nikke ratkaisee mysteerin. Lopputuloksena tulee filmi Kaksois-Lori, jossa pääosissa on Lori ja Heidi. 





DVD-paketissa oli kylkiäisenä oheinen suomennettu sarjakuva, joka on tullut ennen tv-sarjaa. Tämä sarjakuva on varsin anarkistinen, hauska, vauhdikas ja idea tv-sarjaan on siirtynyt hyvin.
Laukaus tekotakaraivoon on teoksen nimi. Tarinat ilmestyivät Quick-lehdessä viikottain. Sarjaa piirsi Manfred Schmidt, sarja oli suosittu, ja opuksen mukaan oheistuotteita oli paljon.
Laukaus tekotakaraivoon -sarjakuvan pääosissa ovat Nikke Knattertonin lisäksi, Evelyn Nylon monimiljoonikon tytär, ja isänsä Lucius X Nylon, tekokuitujen kruunaamaton kuningas. Konnapuolella häärivät katuojan kukkanen Virginia Peng sekä tyttökauppajärjestömies Nakke Nutti.
Tarina alkaa kun Evelyn soittaa Nikelle, ja puhelu katkeaa. Nikke lähtee veneellä viemäriverkostoa pisin tekoparta ja tekotakaraivo mukanaan. Virginia liftaa kyytiin ja vangitsee Niken. Vangitsemisia, pelastumisia on sivuilla toistuvasti ja jatkuvasti, antipatia verotarkastajia kohtaan on jatkuvaa sekä rikollisten ja talouselämänsuhteet ovat läheiset, vähäpukeisia naisia esiintyy.
Lappan Verlag GmbH Postfach 3407, 26024 Oldenburgin copyright-omaisuutta, skannattu ja pienennetty ja rajattu, kuva on hieman vinossa, poistetaan, jos kuvaa on käytetty epäasiallisesti tai laittomasti.

Pienensin kuvan, mutta siinä näkyy, että Nikke on sarjakuvassa kuin TV-sarjassa, tämä on mustavalkoinen, tätä kuvaa rajasin ja pienensin reippaasti. Sarjakuvassa on samat elementit on tyrmäykset, oleilut auton tavaratilassa yhdessä etsittävän Evelynin kanssa, jolla ei ole juurikaan vaatteita päällä....

Tämäkin tarina saadaan loppuun, ja Nikke Knattertonin henki ja siveys säilyvät.

keskiviikko 6. marraskuuta 2013

Kansakoulurakennus maan tasalle



Kakskerran kansakoulurakennuksen kohtalo sai sinettinsä marraskuussa 2013



Kakskerran koulun kello oli jo pysähtynyt ja koulu oli tyhjillään, kuva otettu keväällä 2013.


Eroosio söi, ja koulurakennusta kohtasi loppuvaiheessa ilkivalta.

Kakskerran koulu sijaitsee muuten Satavan saaressa, joka kuului 1960 luvun lopulle asti Kakskerran kuntaan, joka tiettävästi "pakkoliitettiin" Turkuun vuoden 1968 jälkeen.

Nyt koulu on purettu jo miltei kokonaan, kuva otettu 9.11.2013


Kun itse kävin "vanhaa" koulua, siellä oppilasmäärä vaihteli noin 50 ja 70 välillä, meillä oli yhdysluokat 1-2 ja 3-4 ja jos tilaa oli oli myös yhdysluokka 5 -6.
***
Jos tilaa ei ollut luokat 5 ja 6 järjestettiin Hirvensalon Särkilahdessa.

Yläkuvassa on Särkilahden entinen koulu, mutta rakennus on nyt muussa käytössä.
***
Itse pyrin nelosen jälkeen oppikouluun ja koulu ura Kakskerran koulurakennuksessa päättyi vuonna 1973, koulurakennus aloitti toimintansa vuonna 1964, sitä aiemmin Kakskerran koulu oli Kakskerran kirkon lähellä Kakskerran saaressa.
Syksyllä 2013 Kakskerran kansakoulu siis näyttää tältä, mutta keväällä 2013 koulurakennus näytti tältä.

Näissä asui opettajia. Ilkivaltaa on myös kyltissä, mutta...


teksti kyllä kiteyttää tilanteen.

ja kuva joka on otettu 2.5.2014

Jäljellä vain maakumpu.

tiistai 22. lokakuuta 2013

Ratamestarin rastit ja miten ne metsään laitetaan


Olin ratamestarina eräillä kuntorasteilla, ja olen ollut pari kertaa aiemminkin. Kävin seuran järjestämän kurssin kolmisen vuotta sitten ja se taisi oikeuttaa alimpaan tasoon eli kolmostasoon ratamestariluokituksessa, tämä on kolmannet radat mitkä tein.

Yksi seuralainen kysyi, miten lähestyit tätä ongelmaa. En oikein osannut vastata kysymykseen, sanoin vain, että tein radat ratamestariohjelma- condesilla , mutta ratoihin vaikuttaa moni asia esimerkiksi
-Tapahtuma-alue, parkkipaikka, tulospalvelun paikka, ja luvat siihen, nämä olivat sovittu ja varmistin ne.
- Katsastin kesällä maastoa ja rastin paikkoja kesällä, katsoin reittihärvelistä vanhoja ratoja, maastossa järjestetään jopa viidet kuntorastit vuodessa.
-Tehtävänä on tehdä neljä rataa 2 km, 3 km, 4 km ja 6 km, joista 2 km on erittäin helppo ja  3 km helppo, pidemmät radat pitää olla vaikeampia.
- Radoista pitää tulostaa paperisia karttoja, että ne riittävät halukkaille, mutta ei liikaa, tulostus tehdään 100 g:n paperille, ei siis tavalliselle A4:lle, joka on 80g.
- Kaikki rastit pitää viedä, eli leimasin ja rastit ennen tapahtumaa ja hakea sen jälkeen pois. Tein homman itse. Katsoin paikat, mistä rastit kannattaa viedä esim. autolla ja kävellen.

Minulla on periaatteena, että
*ratamestarilla on suuri vastuu tapahtumasta ja  tehtävänä on  ratasuunnittelulla estää suunnistajia juoksemasta kielletyillä ja vaarallisiila alueilla, siksi on esimerkiksi rasti 120 (kuva voi hieman suureta klikattaessa), se estää omakotitalon pihalle juoksun, samoin rastit 117 ja 118 ohjaavat suunnistajia maaliin. Harrastajilta ja aloittelijoilta ei voi vaatia samaa sääntöjen tuntemusta ja taitoa kuin lisenssin omaavilta kilpailijoilta kilpailuissa. Kuntorasteille voi tulla kuka vaan ja juosta periaatteessa minkä matkan hyväänsä. Minusta kannattaa aloittaa joko 2 km tai 3 km, vaikka luulisi osaavansa suunnistaa, jos tietää osaavansa suunnistaa kannattaa ottaa 4 km tai 6 km.
*Kuntorasteilla lähdön ja maalin valinta on keskeinen, jotta ihmisvirta menee ketään häiritsemättä. Missä olen järjestänyt on ollut yli 250 -350 suunnistajaa, vaikka koko päivän oli satanut ja osan tapahtuma-ajasta satoi.
*Tapahtuma järjestettiin arki-iltana  lokakuussa pimeä tulee jo viimeistään klo 19 ja hämärä jo klo 18 jälkeen, joten ratojen on oltava helppoja, jotta kaikki pääsevät turvallisesti maaliin.

Tein useita hahmotelmia ja katsoin rastin paikkoja. Keskuspaikka on koulun piha, jossa on parkkipaikka ja kartan myynti sekä tulospalvelu. Paikka on kartan keskikohdalla.

Suunnittelin radat niin, että kaikilla radoilla on ensimmäinen rasti eri, eli 2 km ja 6 km lähtivät pohjoiseen, 4 km koilliseen  ja 3 km lounaaseen. Minusta ratkaisu oli hyvä. Järjestäjille oli tullut palautetta, että radoilla oli eri lähtöpiste, vaikka siis vain lähtökolmion kärki näytti eri paikkaan :)

4 km ja  6 km joutuivat tekemään alussa reitinvalintoja juostessaan kellertävän entisen maankaatopaikan läpi ja takaisin, ja lähtivät sitten etelään. Pidempien ratojen haasteet olivat lähinnä reitinvalintaa ja rastinottoa.

2 km kiersi maankaatopaikkaa ja kulki polkuja sen läpi, jonkin verran reitinvalintaa

3 km pyörähti etelässä, yllättäen helpohko ohjaava rasti 120 aiheutti pulmia.



*Ratoja oli siis neljä ja rasteja 22, tässä eräs.

Ratadilemmoja on ainakin
* ratojen pitäisi antaa haastetta, mutta eivät saa olla liian helppoja eikä vaikeita
*helpoilla radoilla ei saa saa olla vaarallisia paikkoja
*rasteja ei voi liikaa metsässä, resurssit viedä rastit
*rastit eivät saisi näkyä liiaksi, koska leimasin voidaan varastaa, niitä ei myöskään ole järkevää kätkeä ainakaan helpoilla radoilla
*rastit pitäisi olla paikoissa, jossa on joku kiinnityssysteemi (esim. sopiva puu, tai muu vastaava)
*rastit pitää olla paikoissa, että sinne on helppo kulku esim. autolla, sillä leimasimet painavat ja rastiliput vievät tilaa
RASTIEN PITÄÄ OLLA OIKEASSA PAIKASSA!


***
Vastaava karttapohja on toisesta paikasta

Tässä on haasteita monia

1. Kielletyt alueet, joita ovat
*Natura-alueet, tien pohjoispuolella, ja eräissä muissa paikoissa
*Tontit, vihreillä alueilla ja tontit ovat laajentuneet
*Golfkenttä, olen värittänyt sen kielletyksi

2. Turvallisuus
Tienylitykset pitää minimoida ja käyttää suojatietä

3. Parkkipaikka on Saaroniemessä eli varsin kaukana, tämä tuo haasteita lyhyimpiin ratoihin eli lähtö tai maali pitää viedä varsin kauas

4. Kuntorasteja järjestetään täällä muutama vuodessa

Aikaa meni roppakaupalla ja tapahtumapäivänä on kova kiire, tavaroiden roudaus  on iso työ.

Mitä ratamestari saa?
Kokemuksia, ajokilometrejä paikan päälle, ja metsässä samoilua, rastipaikkojen merkitsemistä, rastien vientiä, poishakua, tavaroiden roudaamista.
Rahaa työstä ei saa, tämä on harrastus.

tiistai 15. lokakuuta 2013

Kielikylpy-tutkimusta tarvittaisiin



Ruotsinkielisissä peruskoululuissa oppimistulokset ovat huonompia kuin vastaavissa suomenkielisissä, havainto on Pisa-tutkimuksesta, jota olen referoinut täällä.

Eräs suora lainaus tutkimuksesta
En annan orsak till den sämre resultatnivån är att det finns många elever som  mest använder sig av ett annat språk utanför skolan än skolspråket. Till och med  19 % av de finlandssvenska eleverna talar för det mesta finska i hemmet. Dessa elever klarar sig också en aning sämre i läsning och i naturvetenskap än eleverna som för det mesta talar svenska i hemmet. Ett svagt skolspråk har naturligtvis en betydelse i framgången i läsning, men också i vissa andra ämnen. Törnroos (2007, 333) påpekar i sin analys av PISA 2003 -materialet att det fanns tecken på att sämre läsförmåga hos de finlandssvenska eleverna kan ha ett samband med svenskspråkiga skolors sämre framgång i matematik. Ett svagt skolspråk skall dock inte tolkas som förödande, utan som en central bit i en större helhet. Språket är inte statiskt utan utvecklas genom livet. Dessutom har de här eleverna troligtvis en stark finska, vilket stöder dem i inlärningen i alla skolämnen."

Tämä lainaus on minusta kaiken ydin.

Toisaalta kahden kielen käyttäminen syö oppimistuloksia tai osaamista, mutta vahva suomi toisaalta auttaa kaikissa kouluaineissa ruotsinkielisiä.

Minusta kaksikielisellä perheellä on oikeus valita lapsilleen ilman syyllistymistä joko suomenkielinen tai ruotsinkielinen koulu. Koulu ja opettajat sitten tukevat oppilaita tarvittaessa. Luultavasti ruotsinkielisen koulun lapsi puhuu suomen kieltä kotona syystä, että isä tai äiti on suomenkielinen, ja siten myös morfar och mormor tai farfar ja farmor. Tästä luonnollisesta asiasta ei minusta kannata tehdä kovinkaan suurta numeroa vaan pohtia yleensä keinotekoisia kielikylpyjä.

Luonnollinen kielikylpy on minusta mennä esimerkiksi Ahvenanmaalla päiväkotiin dagikseen, jossa kaikki taalavat svenskaa, se on luonnollista, tai käydä alakoulu ruotsiksi, jos suomenkielistä ei ole tarjolla tai päinvastoin.

Keinotekoisena kielikylpynä pidän tilannetta, että kaikki leikkivät puhuvansa vierasta kieltä, mutta lopulta kaikki sitten puhuvatkin suomea. Monesti opettajat eivät ole saaneet koulutusta englanniksi opettamisesta, eivätkä osaa tarpeeksi hyvin englantia. Olen pitänyt noin 15 vuotta sitten oppitunteja englanniksi suomenkielisille oppilaille toisella asteella, kun järjestettiin englanninkielinen koulutus. Tunnit pidettiin, englantia puhuttiin, mutta koin tilanteen hankalaksi. No mitään kielilisää opetuksesta ei maksettu. Opetussisällöt taatusti kärsivät vieraskielisyyden kustannuksella. Opetin itse tietotekniikkaa, opetuksen tasoa olisi nostanut seikka, jos käyttöjärjestelmä ja ohjelmat olisivat olleet edes englanniksi. Eli valikossa olisi lukenut valmiiksi copy, paste, save and save as.

Olen myös opettanut vieraskielisiä opiskelijoita suomeksi, joille olen tunnin jälkeen selittänyt asioita englanniksi, tämä on minusta ollut hyödyllistä. Koko luokkaa opetetaan koulun virallisella kielellä, tukea voidaan antaa erikseen.

Minusta nyt tarvittaisiin laaja tutkimus, jossa selvitettäisiin kielikylpyluokkien oppilaiden menestys peruskoulun ja lukion jälkeen. Menestys on varmasti parempaa kuin keskimäärin, sillä ainakin alkuun kieliluokalle alakoulussa vaadittiin lukutaitoa ennen koulun aloittamista tai vahvaa muuta kielellistä osaamista eli valitut opiskelijat olivat keskimääräistä tasoa ylempänä. Kielikylpyjen yleistyminen on toisaalta alentanut varmasti kylpyyn pääsyn kynnystä, mutta viimeksi kirjoittivat ylioppilaaksi vuoden 1994 ikäluokka, joka aloitti koulun vuosituhannen alussa 2001. Esimerkiksi Turussa järjestettiin valikoidusti kielikylpyjä jo ainakin 1990 ikäluokalle, ja mahdollisesti jo aiemmin sekä ruotsiksi että englanniksi. Luultavasti on saattanut olla myös saksapainotusta.

Arvauksena: hyvä oppilas hyötyy kielikylvystä, keskitason ja "huono" oppilas kärsii.

Pitää muistaa, että elämä on on muutakin kuin kielikylpyä.

Matematiikka, fysiikka ja luonnontieteet tai tiede yleensä ei useinkaan ole kielellisistä valmiuksista kiinni. Tutkijat osaavat kommunikoida julkaisuin ja julkaisut ovat englanniksi, ei ruotsiksi tai suomeksi. Tieteen kieli on englanti, jota koko ajan tulvii eri medioista. Se ei ongelma, vaan se on mahdollisuus, niin kliseistä, mutta minusta niin totta.

perjantai 11. lokakuuta 2013

Pisa-tutkimusta på svenska i Finland

Turun Sanomat 7.10 kirjoittaa otsikkotasolla, että Suomen kieli valtaa alaa oppilaiden kotona ja koulussa ja Puutteellinen ruotsin taito selittää heikkoa koulumenestystä. Lehti on haastatellut toimijoita, ja viitannee Pisa-tutkimukseen 2009, jossa suomenkielisten koulujen 15-vuotiaitten tulokset ovat "paremmat" kuin  ruotsinkielisten koulujen.
EDIT 3.12.2013 Uudessa Pisa-tutkimuksessa 2012 (tulokset 2013) ruotsinkieliset lienevät olleet parempia matematiikassa kuin suomenkieliset, joten tilanne on muuttunut, tässä on vielä ollut pisteet 541 - 527.

Alkuperäinen bloggaus ...
Etsin verkosta Pisa-julkaisun Finlandssvenska 15-åriga elevers resultatnivå i PISA 2009 -undersökningen täältä. Kyse on sangen vanhasta tutkimuksesta eli vuodelta 2011, kun Pisa-tulokset ovat vuodelta 2009 ja tekijöinä mainitaan Heidi Harju-Luukkainen ja Kari Nissinen, printtasin ja luin niteen. Det är naturligtvis på svenska, men jag vill skriva på finska. Mutta niteessä tutkitaan ainakin "Resultatnivån för de finlandssvenska ungdomarnas prestationer jämförs med de nationella resultaten och resultaten i andra nordiska länder samt andra deltagande länders resultat. Den här rapporten granskar också orsakerna till skillnaderna i elevprestationen. Ett stort intresse riktas även mot könsskillnaderna som traditionellt sett har varit stora i Finland". Koko nide löytyy täältä.

Minusta tärkein tulos on se, että Pisa-tutkimuksessa "mantereella asuvien" ruotsinkielisten koulujen oppilaiden oppimistulokset ovat huonompia kuin vastaavien suomenkielisten koulujen ja myös huonompia kuin ahvenanmaalaisten.

Minusta Turun Sanomien juttu keskittyy siihen, että miksi.

Itse olen tuntenut nuoruuden kavereiden piirissä monia ruotsinkielisiä, jotka olivat suomenkielisessä oppikoulussa ja päin vastoin. Nykyisinkin tiedän, että kaksikielisten perheiden lapset käyvät joko suomenkielistä koulua tai ruotsinkielistä koulua, eli kaikki kaksikieliset perheet eivät sijoita lapsiaan suinkaan ruotsinkieliseen kouluun, vaikka se lienee yleisempää. Minusta molemmat koulut ovat hyviä. Itse osaan molempia kotimaisia kieliä joten kuten.

Yllä mainitun Pisa-julkaisun figurissa 3 tarkastellaan "Medelvärden i läsning, matematik och naturvetenskaper för Finland som helhet samt för de finsk- och svenskspråkiga skolorna" eli miten oppilaat ovat pärjänneet lukemisessa, matematiikassa ja luonnontieteissä, ja tulokset minusta ovat seuraavat

Lukeminen
Ruotsinkieliset koulut  511
Suomenkieliset koulut 538

Matematiikka
Ruotsinkieliset koulut  527
Suomenkieliset koulut 541

Luonnontieteet
Ruotsinkieliset koulut  528
Suomenkieliset koulut 556

Korkeammat pisteet indikoivat korkeampaa osaamista

Sitä onko ero suuri vai pieni, en osaa sanoa, mutta tilastollisesti merkitsevä se varmasti on, otoskoko on niin suuri.

Sen sijaan Suomen ruotsinkielisten koulujen tulokset lukemisessa (511) "voittavat"  Norjan (503), Islannin (500), Ruotsin (497) sekä Tanskan (495) tulokset, eli minusta mitään ongelmaa ei ole, koska samanlaiset tulokset ovat myös matematiikassa sekä luonnontieteissä.

Lukemisprosessiin liittyen suomenkielisten koulujen oppilaiden "kyky" etsiä tietoa, tulkita tekstejä on hieman parempi kuin ruotsinkielisten koulujen oppilaiden.

Minusta asiat ovat kunnossa, ja lasten kannattaa antaa puhua joko ruotsia tai suomea eller både och, vai väittääkö joku, että suomenkielisille tarkoitetut kielikylvyt olisivat haitallisia, kun ruotsinkielisten heikkoa menestystä yritetään selitellä suomen kielen puhumisella kotona ja välitunneilla? Toki olen itsekin sitä mieltä, että äidinkieli pitää olla vahva, mutta monet älykkäät ihmiset puhuvat lapsuudesta alkaen kahta tai kolmea kieltä ja menestyvät koulussa ja elämässä, esimerkiksi Keski-Euroopassa. Tiedän perheitä, joissa molemmat vanhemmat puhuvat lapsilleen omaa äidinkieltään, ja lapsesta tulee aidosti kaksikielinen ja lapsi pärjää.

Jos ja kun osaaminen on yhdeksäsluokkalaisten keskuudessa heikompaa ruotsinkielisten kuin suomenkielisten koulujen oppilailla, miksi ylioppilastuloksissa eroa ole. Esimerkiksi Turussa sijaitseva Katedrals Skolan i Åbo pärjää pakollisten yo-kirjoitusten vertailuissa, bloggaus täällä. Viime keväänä lukiosta kirjoitti 97 lukiolaista ylioppilaaksi keskimäärin pakollisista aineista puoltoäänin 20,03, ollen turkulaisista lukioista neljäs yhdeksästä päivälukiosta ja yhdestä iltalukiosta, lukion raja on alempi kuin monen muun turkulaisen lukion. Pisatutkimus tehtiin opuksen mukaan myös Turussa sijaitsevassa St Olofs Skolan nimisessä yläkoulussa, joka on ruotsinkielinen. Itse asiassa vuonna 2009  pisatutkittavat ysiluokkalaiset ovat saattaneet kirjoittaa jopa osa ylioppilaaksi keväällä 2013, luultavasti vuoden aiemmin.

Panostetaanko opetukseen todella ruotsinkielisessä lukiossa, ovatko lukion opetusmenetelmät niin hyviä, vai johtuuko hyvät tulokset siitä, että gaussin käyrää sovelletaan ylioppilaskirjoituksissa ruotsinkielisiin erikseen ja suomenkielisiin erikseen? Samoissa kokeissa esim. matematiikka, reaaliaineet pitäisi olla ainakin samat arviointikriteerit. Onko eroa annettavissa lukihelpotuksissa?

Hangö Gymnasiet oli muuten sellaisen listan ykkönen, missä tutkittiin lukioiden paremmuutta tilanteessa, jossa lähtötaso otettiin huomioon. Bloggaus täällä. Katedrals Skolan oli listan yhdestoista.

****
Pisa2015 aineistossa
Luonnontieteissä suomenkielisissä kouluissa pisteet olivat 531 ja ruotsinkielisissä 522.
Matematiikassa ruotsinkieliset ovat parempia "luvuin" 520 - 510, ja ruotsinkieliset olivat ruotsalaisia parempia, Ruotsin tulos oli 494.

Lukutaidossa suomenkieliset olivat "parempia" ruotsinkielisiä luvuin 528-506, Ruotsin luku on 500.

Ruotsinkieliset tytöt olivat osaamisessa poikia parempia, samoin kuin suomenkielisillä.

perjantai 27. syyskuuta 2013

Rehtorin vastuu liikuntatunneista



Äärimmäisen järkyttävä juttu oli 26.9.2013 Iltasanomissa, josta jutusta lainausta. 

Järkyttävyys on selkäydinvamma, myötätuntoa ja voimia.


***
Rehtorin saama sakkotuomio perustuu luultavasti perusopetuslain 37§:ssä oleva mainintaan "Jokaisella koululla, jossa järjestetään tässä laissa tarkoitettua opetusta, tulee olla toiminnasta vastaava rehtori.", lisäksi rehtorilla on perustuslain 118 pykälän mukaan vastuu virkatoimistaan ja rikoslain 40 luku on omistettu virkarikoksiin, näitä lienee punnittu oikeudessa.

Alla oleva analyysi on vain minun mielipidettäni ei kritiikkiä oikeuden päätöstä vastaan ei kenenkään syyllistämistä, minulla ei ole muuta tietoa kuin Iltasanomien juttu Hyvinkään käräjäoikeuden sivuilla ei ollut tapausselostetta.

Iltasanomat:
"Hyvinkään käräjäoikeus antoi  tuomionsa yläkoulun liikuntatunnilla sattuneesta tapaturmasta, jossa 15-vuotias koulutyttö loukkaantui vakavasti, seuraavassa lyhennellen IS:n tietoa, lähde iltasanomat -www-sivu, josta linkki ylhäällä.

Liikunnanopettaja piti kahdeksasluokkalaisille liikuntatunnin, johon kuului luistelua ja mäenlaskua koulun välittömässä läheisyydessä olevalla luistinradalla ja pulkkamäessä.
*Opettaja oli jakanut 8-luokkalaisten ryhmän kahtia: viisi sai mennä omatoimisesti pulkkailemaan
*Opettaja ... varoitti oppilaita laskemasta mäen lopussa olevaan notkoon.
*Hän alkoi merkitä turvallista laskureittiä rinteeseen muovikartioilla.
*Kun opettaja oli laittamassa viimeisiä kartioita paikoilleen, yksi oppilaista laski pulkassa polvillaan seisten hänen ohitseen kohti notkoa.
*Opettaja huusi tytön perään, ettei polviasennossa saa laskea.....
*Tyttö sai vaikean selkäydinvamman.
*Samassa kohtaa mäkeä oli sattunut vakava onnettomuus liikuntatunnilla myös vuonna 2005. Koulun rehtori oli tuolloin sopinut opettajien kanssa suullisesti, ettei notkon suuntaan saa laskea.
*Viime vuoden tammikuussa kohtalokasta liikuntatuntia vetänyt liikunnanopettaja ei tiennyt aiemmasta turmasta eikä ohjeistuksesta. Hän oli aloittanut työnsä kyseisessä koulussa elokuussa 2011.
*Hyvinkään käräjäoikeus katsoi, että opettaja oli tilanteessa ohjeistanut ja valvonut oppilaita riittävästi.
*Koulun rehtori sen sijaan oli laiminlyönyt velvollisuuksiaan, sillä hän ei ollut riittävästi huolehtinut siitä, että mäen turvallisuuteen liittyvät ohjeet välittyvät kaikille opettajille.

Syyttäjä oli vaatinut sekä opettajalle että rehtorille tuomiota virkavelvollisuuden rikkomisesta ja vammantuottamuksesta.  Oikeus hylkäsi opettajan syytteet, mutta tuomitsi rehtorin molemmista syytekohdista yhteensä 20 päiväsakkoon. Rehtorin maksettavaksi tulee 680 euroa. Tuomio ei ole lainvoimainen, ja osapuolet voivat vielä valittaa siitä".

Myötätunnon osoitukset oppilaalle, hänen läheisilleen, liikunnan opettajalle ja rehtorille. Pelisäännöt tekemällä voidaan estää vastaavat tilanteet. 
*** 
Omaa arviointiani.
Tässä ei puhuta vahingonkorvauksista mitään, eli onko siitä vireillä erillinen juttu? Lopullinen tuomio tulee ehkä vasta vuosien kuluttua, mutta vahingonkorvaus ei edellytä edes rikosta.

Analysoitaessa vastaavia tilanteita (ei tätä) tulee mieleeni seuraavia seikkoja jotka minusta pienentävät ”koulun vastuuta”
1. Yli 15-vuotiaan tai yli 18-vuotiaan oppilaan/opiskelijan asema on erilainen, opiskelijan oma vastuu on sitä suurempi, mitä vanhempi hän on. 

2. Mahdollinen oppilaan varoittaminen ja oppilaan oma asettautuminen vaaralle alttiiksi

3. Jos opettaja on ollut paikalla ja ollut aktiivinen

Seuraavat seikat minusta suurentavat ”koulun vastuuta” 
4. Suorituksessa olevaa oppilasta voi olla liian myöhäistä varoittaa

5. Liikunnanopettajan ja koulun vastuuta voi lisätä minusta se, että jos koulussa on tapahtunut aiemmin vastaavantyyppinen onnettomuus, tällöin koko pulkkailu pitäisi kieltää. Rehtorin voi olettaa olleen tietoinen pulkkailusta, jos pulkat  ovat olleet koulun omaisuutta tai oppilaat ovat ottaneet oman pulkan mukaan, jolloin koulun olisi minusta pitänyt tietää asiasta (pulkat naulakoilla). Liikunnanopettajan vastuuta minusta voi lisätä se seikka, että hän on jakanut ryhmän kahteen osaan, ja hänen on pitänyt ymmärtää, että valvonta on vaikeaa, ja onnettomuuksia voi sattua. Hänen pitäisi kieltää koko pulkkailu. Tai paremmnkin niin, että  pulkkailua ei olisi pitänyt olla koulun lajilistassa lainkaan. Toisaalta myös luistelussa tai jääkiekossa on vakava vammautumisen riski.

6. Minusta pulkkailua ei ole mainittu peruskoulun opetussuunnitelmassakaan liikuntalajina, ja koska oppilailla on tuskin kypäriä eikä pulkka anna mitään turvaa, oppilailla ei saisi olla pulkkailua kouluaikana. Tämä on minusta myös rehtorin vastuulla, jos se on koulun tapa.

7. Koulu on minun tulkintani mukaan vastuussa oppilaista aina kouluaikana ja kouluopetuksessa, oppilaalla on oppivelvollisuus peruskoulussa, joten hänen on osallistuttava opetukseen. Turvallisuus on siis koulun vastuulla. Rehtori on se, joka viime kädessä on vastuussa kaikesta. Minusta tämä vastuu on musertavan suuri, mutta seuraa minusta siitä, että oppilas on koulun vastuulla oppivelvollisuusaikanaan kouluaikana, rehtori taas vastaa koulun toiminnasta.

Muuta asiaan liittyvää, joka rajaa koulun vastuuta (ehkä)
8. Koulussa on oltava järjestyssäännöt, lisäksi on voimassa kaikki lait ja asetukset, ja on koulukohtainen ops. Minusta rehtorilta ei voi vaatia tämän lisäksi kaiken kattavaa listaa kielletyistä asioista tai tekemisistä, ja vaarallisista lajeista esim.
-portaissa juokseminen kielletty, kaiteilla liukuminen kielletty, kännykällä puhuminen portaissa kielletty, … lista pitäisi olla tuhansia tekemisiä pitkä. Kannatan mallia, jossa ihmisellä on myös oma vastuu.
-pitääkö rehtorin siis tehdä lista kielletyistä lajeista liikuntatunneilla: eli kalliokiipeily, sirkuskoulu, nyrkkeily, kaikki muut kamppailulajit, jääkiekko ilman kypärää ja suojia, luistelu ilman kypärää ovat kiellettyjä, kuten laskettelu, ratsastus, hiihto mäkisessä maastossa, suunnistus....

9. Onko niin, että jos liikuntatunneilla sattuu kaatuminen luistellessa, rehtori on vastuussa mahdollisesta kallonmurtumasta, jos hän ei ole jokaiselle uudelle liikunnanopettajalle toimittanut kategorisesti lajilistaa, joka on kielletty?!?

10. Minusta rehtori voi olla luultavasti vain yhdessä paikassa yhteen aikaan. Rehtoreilla on pakollisia kokouksia.

11.9.2015
Sosiaalityöntekijöiden  tuottamuksellinen virkarikostuomio jäi voimaan ns. 8-vuotiaan tytön murhatapauksessa, jossa isä ja äitipuoli saivat elinkautistuomiot. Virkarikostuomiot jäivät voimaan koska kukaan ei valittanut hovioikeuteen. Minustakin tuomio oli oikein, eli vain sosiaalisektori sai tuomion. Muistaakseni toista rangaistusta ei laitettu täytäntöön, koska asian vuoksi henkilö menetti työkykynsä, hänen esimies sen sijaan tuomittiin.  Luultavasti tässä katsottiin, että lastensuojeluilmoitusten vuoksi oli pitänyt toimia ripeämmin. Lastensuojelulaki oli varmasti tuomion pohjana. Kyseessä oli sakkotuomio.
Kirjasin asian tähän siksi, että se kuvaa virkamiehen ankaraa vastuuta.