tiistai 24. helmikuuta 2015

Periferian palvelut



Hirvensalon saaressa  on asukkaita ainakin 8000 saattaa olla jopa yli 10 000, eli enemmän kuin monessa Suomen kunnassa.

Koska Hirvensalo on saari, josta on silta Satavan saareen, ja josta on yhteys Kakskerran saareen ja niin ainakin tällä alueella on jo yli 10 000 asukasta (2013 lopussa 9948 asukasta, ja Hirvensaloon rakennetaan jatkuvasti), näille yli 10 000 ihmisille voisi järjestää myös palveluja.

Kun muutimme vuonna 1991 Hirvesaloon, kirjasto oli, mutta ei ollut Apteekkia, oli pankki ja posti, nyt ei ole pankkia, posti on R-kioskissa. Äitiysneuvola siirrettiin keskustaan, lasten neuvola on edelleen Hirvensalossa. Kirjasto on edelleenkin täällä.

Kun muutimme vuoden 1968 lopussa Satavaan, Kakskerrassa oli kansakoulu ja sen yhteydessä kirjasto, saaressa oli kioskeja ja kävi kauppa-auto.

Kioskeja ei ole enää eikä kauppa-autokaan käy. Satavassa on kyläkauppa.

Ylläoleva tarkoittaa sitä, että asukasmäärän kasvaessa palvelut ovat vähentyneet, eivätkä lisäntyneet.

Vanha Kakskerran koulu purettiin homeongelman vuoksi. Uutta ei ole rakennettu, eikä edes suunniteltu. Koulun yhteydessä oli aikoinaan kirjasto, mitään kirjastoakaan ei ole.

Väestötietojärjestelmän mukaan (2012) alle 10000 asukkaan kuntia olivat esimerkiksi Sodankylä, Hanko, Kauniainen, Keminmaa, Kemijärvi ja Kemiönsaari. Tammikuun 2015 tilastojen mukaan, aakkosjärjestykseesä ensimmäinen alle kymmenentuhannen asukkaan kunta on Alavieska 2691 asukasta. Turun naapurikunnassa Aurassa on asukkaita 3981, Maskussa on asukkaita 9765, Mynämäellä 7915, Pöytyällä 8621, Ruskolla 6041, Sauvossa 2998, aakkosten toiseksi viimeisessä kunnassa eli Ähtärissäkin asukkaita on 6176 asukasta.

Eli olisi kohtuullista, että
A. Hirvensaloon rakennettaisiin jo vuosikymmenen ajan suunniteltu Syvälahden yläkoulu, nyt lapset käyvät keskustassa alakoulun jälkeen koulunsa
B. Satava-Kakskerran alueelle saataisiin alakoulu ja päivähoitopaikkoja
C. Rakennettaisiin toinen silta saarilta mantereelle ja laitetaan liikenneasiat kuntoon.

Oma työmatkani on 9 km, jos käytän autoa ruuhka-aikana, kolmen kilometrin matka Hirvensalon saaresta pois voi kestää yli puoli tuntia.

Kaikki Hirvensalon, Satavan ja Kakskerran asukkaat joutuvat ajamaan Hirvensalon siltaa pisin Majakkarantaan, sillä Kakskerrasta on maantieyhteys vain Satavaan, josta on silta vain Hirvensaloon.

Hienoa on, että Hirvensalossa on
1. Kaksi alakoulua
2. Hammashoitola ja neuvola
3. Apteekki ja kolme ruokakauppaa, R-kioski (jossa posti) sekä mainio Hese

Periferiaa voi siis olla metropolissa

Vaikka  Turku on pikkukaupunki, niin palveluiden kannalta katvealueita ovat myös ehkä Ylimaaria, Jäkärläkin ja Paattinen sekä Tortinmäki.

Suomen mittakaavassa vastaavia isojen kaupunkien laita-alueita on paljon.

Suomessa saa valita asuinpaikkansa vapaasti eli en valita, mutta ihmettelen kuitenkin monien pienten kuntien asukkaiden luuloa, että isoissa kunnissa palvelut ovat "lähellä" ja helposti saatavissa. Ei välttämättä ole, toisaalta jokainen palvelu on suhteellisen lähellä ja saavutettavissa. Puhelimet toimivat ja netissäkin voi asioida.

sunnuntai 22. helmikuuta 2015

Hirvensalon kirjasto on palvelu- ja itsepalvelupiste



Hirvensalon kirjasto on Wäinö Aaltosen koulun yhteydessä punaisessa puurakennuksessa.

Se on auki joka päivä, maanantaisin ja keskiviikkoisin kello 13 - 19, tiistaisin, torstaisin ja perjantaisin kello 10 - 16.

Arkisin ja viikonloppuisin on omaehtoista käyttöä kello  9-20. Sisään pääsee henkilökohtaisella kirjastokortilla ja omalla koodilla, eli ovi aukeaa. Juhlapyhinä ei ole itsekäyttöä.

Lainaus- ja palautusmahdollisuus ovat, sekä turvanappi häiriöitä tai häiriköitä silmällä pitäen. Eli lainus automaatilla, ja palautus automaatilla, ja kirja palautettavien hyllyyn.

Itsekäyttöaikana voi palauttaa kirjoja ja lainata, mutta henkilökuntaa ei ole paikalla.

Hirvensalon kirjasto on hieno palvelu :)

tiistai 17. helmikuuta 2015

Kaksiteho-silmälasit



Ostin kokeeksi kaksiteho-silmälasit.

Muutama vuosi sitten en enää nähnyt lukea silmälasien kanssa, ja noin vuosi sitten piti alkaa käyttää lukulaseja, joita ostin tavaratalosta.

Kaksitehosilmälaseja kohtaan tunsin ennakkoluuloja. Ne osoittautuivat kuitenkin turhiksi, sillä nyt samoilla laseilla olen nähnyt ajaa autoa, lukea ja liikkua. Olen jopa suunnistanut kakstehosilmälasien kanssa.

Kävin optikolla, joka suositti laseja. Miinusnäköni on lieventynyt, eli näen suhteellisen hyvin ilman laseja. Olin kaksitehojen toimivuuteen hyvin ennakkoluuloinen, ja otin liikkeen tarjoamat toiset lasit yksitehoina, niitä olen kuitenkin vain kerran käyttänyt.

Kaksiteholaseihin tottuminen kesti kuitenkin jonkin aikaa, optikko (Skanssin Nisseniltä) kehotti pitämään sinnikkäästi laseja koko ajan, sillä lukuasento ja käyttö tuntuvat aluksi oudoilta.

Nyt jo olen tottunut laseihin, eikä kieli riipu suusta, vaikka yläkuvassa en olekaan.

Aluksi niska tuli kipeäski lukiessa, ja oli vaikeuksia pelata sählyä, nyt pelaan sählyäkin kaksi teholinseillä ja urheilen, eikä ole ollut ongelmia.

sunnuntai 8. helmikuuta 2015

Puhelinkortit olivat 1990-lukua


Puhelinkortit olivat käytössä ennen kännykkäaikaa 1990-luvulla. Niillä pystyi soittamaan puhelinkioskeissa ja maksamaan parkkimittareilla. Joka paikkakunnalla tai puhelinlaitoksella oli omat korttinsa.


Yläkuvan kortti lienee niitä ensimmäisiä Turun telelaitoksen kortteja, joka muuttui operaattorien muuttuessa, yläkuvan taus on toisen kuvan oikean puoleinen kortti


Nämä ovat myös alkuajan kortteja

Kortteja oli monenlaisia


Ajankohtaisiin asioihin viitattiin, kuten Ruisrockiin,

TPS-pelaajistakin oli omat korttinsa, tässä on Sami Salonkin kortti



Maisemakortteja oli myöskin






Näitä oli monia erilaisia


Näissä korteissa oli magneettinauhat

Telellä oli omat kortit, jossa oli siru, tämä on kuin postimerkki

Erilaisia oli, R-kioskilla oli Telen puhelin, johon kavi kortti

Jouluksi oli omat kortit





Turun telelaitoksen parkkipaikalla kävi kortti maksuvälineeksi parkkimittariin, keräilijät "ostivat" aikaa pysäköijille


Ulkomailla olivat omat korttinsa

Kermit on mukava

Niiden kuvat olivat toteutettu hieman eri tavalla kuin Suomessa, nämä kuvat ovat iloisia.

maanantai 2. helmikuuta 2015

Nopeusvalvonta on nokkelaa


Nopeusvalvonta toimii nykyään nopeasti ja nokkelasti. Poliisi parkkeeraa pakettiauton tien viereen ja auton takaosassa on tuulilasissa kamera, joka välähtää, kun ajat ylinopeutta. Sakkolappu tulee postissa kahden viikon sisällä.
Auto ei tunne virka-aikaa vaan on myös iltaisin mittaamassa. Turussa Hirvensalon sillan molemmat puolet ovat yleisiä, ja Satakunnantien Teboilin tienoolla,  auto on joko sininen tai harmaa.

Minulla on nimittäin asiasta henkilökohtaista kokemusta, selvisin 85 euron rikesakolla, koska nopeutta oli vain 3 km/h yli sallitun, eli 58 km/h, sillä 55 km/h olisi mennyt vielä huomautuksella, nopeusrajoitus oli 50 km/h.

Tulin risteykseen ja viereisellä kaistalla oli myös auto, valo välähti. Sakkolapun yhteydessä tuli nettiosoite, johon voi käydä kiistämässä rikkeensä, jolloin asia siirtyy tutkintaan. Kävin "nettipaikassa" pyytämässä valokuvaa, tämän jälkeen soitti poliisi (?), joka sanoi, että tietosuojavaltuutettu on kieltänyt kuvien lähetyksen, mutta voisin mennä katsomaan kuvaa poliisilaitokselle. En katsonut tarpeeelliseksi mennä poliisilaitokselle katsomaan kuvaa.

Soitin tietosuojavaltuutetun toimistoon, he eivät ole antaneet oman ilmoituksensa mukaan tällaisia ohjeita. Laitoin terveiset nettipaikkaan, ja pyysin lähettämään kuvan. Asiasta on yli vuosi, mutta mitään yhteydenottoa ei ole tullut, eikä kuvaakaan.

Joka tapauksessa minusta nopeudenvalvonta ilmiönä on hyvä ja on hienoa, että kamera-autoja on, mutta tämä tapa pysäköidä pientareille ja linja-autopysäkeille ei minusta ole reilu vaan raukkamainen, Hirvensalon sillan molemmin pullin on todella usein auto, joten se ei ole reilua.

Ylinopeudet ovat ongelma, ja olen saanut runsaan kolmenkymmenen vuoden aikana 2 kertaa ylinopeussakot, jotka ovat olleet rikesakkoja. Toisella kertaa ajoin 59 km/h. Yhteiskunnassa on minusta paljon pahempia rikoksia, joita ei juurikaan tutkita ja jos tutkitaan, niin oikeudessa ei riitä näyttö.

Pyrin noudattamaan nopeusrajoituksia ja liikennesääntöjä ja on tosiaan syytäkin sillä samainen nopeusvalvonta-auto on varsin usein vähintään kerran viikossa Hirvensalonpuistotiellä, joko ennen siltaa tai sen jälkeen. Näin auton myös tai ajoin ohi, kun se oli Satakunnantiellä Turkuun päin mentäessä 50 km/h nopeusrajoituksen alueella lähellä Teboilia. Näin auton jo menomatkalla. Ajelin 40:a ja porukka huristeli ohi, luultavasti salama räpsyi. Luultavasti kolmesta sakosta vuoden aikana kortti voi lähteä kuivumaan esimerkiksi kuudeksi viikoksi. Sama pätee jos saa neljät sakot kahden vuoden aikana. Auto on sakottanut myös Tuomaansillan tyvessä, ja pimeään aikaan kamera on räpsytellyt pikavoittoja.

******
Kamera-autoista oli Poliisin sivuilla, linkki ei enää toimi, mutta siellä luki:
" ... Automaattisia nopeusvalvontalaitteita käytetään myös risteys- ja liikennevalovalvonnassa sellaisilla ajoväylillä, joilla perinteistä liikennevalvontaa on vaikea suorittaa. ... Siirrettävin valvontalaittein tapahtuvasta valvonnasta ei ilmoiteta etukäteen. 

Kuljettajan ajaessa ylinopeutta laitteisto antaa kuvauskäskyn. Kuvat ovat digitaalisia ja ne siirretään kiinteästä valvontapisteestä langattomasti Poliisin liikenneturvallisuuskeskukseen. Laitteiston ottamassa valokuvassa näkyy ajoneuvo, rekisteritunnus, kuljettaja ja kuvan tunnistetiedot. Kuvasta mustataan kuljettajan vieressä mahdollisesti oleva henkilö.

Automaattisessa nopeusvalvonnassa ilmitulleiden liikennerikosten esitutkinnassa sovelletaan samoja säädöksiä kuin tieliikenteessä muutenkin. Ennen varsinaista esitutkintaa poliisi lähettää ajoneuvon rekisteriin merkitylle omistajalle tai haltijalle kirjeen, jossa tiedustellaan valvontalaitteiden kuvaaman ajoneuvon kuljettajaa. ...
"

Auton kamerasysteemiä lienee kuvassa nuolen osoittamassa paikassa, olen poistanut rekisterikilven tekstin ja auton merkkiä osoittavat merkinnät ja pienentänyt rajusti kuvaa.


Toisella puolen siltaa oli harmaa nopeusvalvonta-auto.

Nopeusvalvonnan idea on yksinkertainen, kun kamera välähtää, sakko rapsahtaa.

Turun Sanomien (19.1.2015) poliisi on hankkimassa lisää autoja. "Parhaina kuukausina koko automaattivalvonta yhteensä tuottaa yli 30 000 juttua", tämä on siis sata päivässä.

17.4.2015 Turun Sanomissa luki, että Kirkkonummella teholiikennevalvonnan aikana kamera-auton ohi meni 534 autoa, ja kamera räpsähti 131 kertaa eli 24,5 %:ssa ohi ajaneista, eli joka neljäs autoilija sai postia. Jos joku on ajanut aivan perässä kamera ei ehdi räpsähtää. Tämä tarkoittaa minusta sitä, että kamera-auto asetetaan paikkaan, jossa ihmiset ajavat yli sallitun nopeusrajoituksen. Itse ajan nykyisin maksimissaan nopeusmittarin mukaan sallittua nopeusrajoitusta, siinä sitten olen jonon nokkamies, ja auton puskurissa roikutaan, tai rynnitään ohi.

Auto on tosiaan "harvinaisen usein" Hirvensalon sillan jommalla kummalla puolen varsinkin juhlapyhinä ja sunnuntaisin, voi olla arkisinkin, mutta harvemmin ajan autolla silloin.

Viimeiset kyttäyspaikat ovat olleet Kukolantiellä sekä toukokuussa Tuomaansillaan Ikituurin puoleisessa päässä. Minusta ei kovinkaan nerokasta eikä reilua toimintaa.

Uusin ilmiö on, että myös Toyotan pakettiautosta on tehty poliisin kamera-auto, joka kyttää Hirvensalosta tulevia autoja. Kun saarilta on vain yksi silta, on kiva kytätä sillan pielessä.

17.8.2016
Nopeuskyttäys jatkuu, tänään Annitunkadun ja Kukolantien risteyksessä ja viime perjantaina 12.8 Hirvensalon sillanpielessä. Autoa on nähty myös Ykköstiellä Skanssin nurkalla.

14.7.2017
Nopeusvalvonta-auto roikkuu edelleen Hirvensalon sillan molemmin puolin. On niitä muitakin teitä Suomessa!
18.7.2017

Uusin ilmiö on se, että sinisen nopeusvalvonta-auton katolla on "valevilkku, oranssin värinen, joka ei kuitenkaan vilku (ei kuvassa, mutta samanvärinen), auto nähty Turun Satakunnan tien Teboilin maisemissa tänään aamupäivällä!
Tieliikennelain uudistuksessa oli esitetty, että jo 1 km/h:n nopeuden ylityksestä tulisi 50 euron liikennevirhemaksu. Minusta tämä ei ole hyvä esitys, ja kuvaa, minkä mielivallan kohteeksi autoilijat halutaan.
Eihän nopeusvalvonta-auto minusta pysty sakottamaan mopoja, moottoripyöriä, eikä mopoautoja, sillä niissä ei ole etupuolella rekisterikilpiä! Olen oikeasti pohtinut, kuka näitä autoja haluaa lisää?

2021 Nopeusvalvonta-auto oli Turun Stålarminkadulla, kun nopeusrajoitus on 40 km/h. Kamera räpsyi ja räpsähteli.

sunnuntai 1. helmikuuta 2015

Tekstinkäsittelyohjelma Word Perfect



Tekstinkäsittelyohjelma Word Perfect oli yleinen tai yleisin tekstinkäsittelyohjelma DOS-käyttöjärjestelmissä. Aikanaan sen syrjäytti Microsoftin Word. Word Perfect toimi näppäinkomentojen avulla eli ei tarvittu hiirtä.

Perusnäppäiminä olivat F1-F10 -näppäimet ja lisää komentoja saatiin ALT+F-näppäin ja CTRL+funktionäppäin ja Shift+funktionäppäin, kuvassa on muistin avuksi näppäimistön yläosaan tarvittava muistilappu. 

Itse tutustuin WordPerfectiin vasta kun olin käytänyt Macintoshin graafisia tekstinkäsittelyohjelmia.

Opettelin kuitenkin ohjelman käytön ja opetin sitä aikanaan työväenopistossa 1980-luvun lopulla.

Word Perfectiä oli vielä hiiren aikaan Corelin versiona, mutta se kuihtui pois, kuten myös DOS:n aikana dominoineet Word Star ja Teko.