keskiviikko 1. heinäkuuta 2020

Frank Martela: Elämän tarkoitus


Frank Martela: Elämän tarkoitus, suuntana merkityksellinen elämä, suomentanut Laura Jänisniemi, Gummerus 2020, sivumäärä 192.

Frank Martela (s. 1981) on suomalainen filosofi ja takakannen mukaan on lisäksi FT, VTT ja DI.

Kirja pohtii elämän tarkoitusta, ja kertomus alkaa tarkoituksettomuuden tunteesta, jota nykyisin tunnetaan yhä enemmän.

Sen jälkeen Martela käsittelee elämän tarkoitusta eri puolilta ja myös historiallisesti.

Meillä voi olla tunne epätodellisuudesta, josta Martela käyttää esimerkkinä Päivä murmelina elokuvan Phil Connorsia, joka herää aina uudestaan samaan aamuun. Hän on jumissa, kun kaikki tapahtuu samalla tavalla, yhä uudestaan. Martela paneutuu vain monotoonisuuteen ja jumissa oloon. Päivä murmelina -filmi on varsin hyvä ja siinä ilmenee, miten Phil Connors kasvaa ikävästä itsekeskeisyydestä välittäväksi ja kaikkien rakastamaksi yhteisön jäseneksi. Hän jää asumaan pikku kaupunkiin ja avioituu kuvausryhmän naisen Ritan kanssa. Phil Connors on aluksi hukassa, jumissa ja ensin sikailee, ja on itsetuhoinen, mutta Phil Connors alkaa kasvaa, opettelee soittamaan pianoa, tuntee kaikki ja on ystävällinen.

Martelan mukaan ihmisten on vaikea kiinnittyä, kun ei ole enää yhteisiä perustuksia. Kun on täydellinen vapaus valita, joillekin tulee tyhjyys ja ehkä kaipuu suureen johtajaan joka sanoo, miten pitää toimia. Uskonnottomuus on myös lisääntynyt, eikä universaalia arvopohjaa ole.

Miksi teemme kaiken tehokkaammin, jos elämällä ole tarkoitusta? Jollekin elämän tarkoitus on onnellisuus, mutta monesti onnellisuuden tavoittelu ei vie onneen.

Kirjan lukemalla ymmärtää että pitää etsiä elämän merkitystä. Elämän laatua voi parantaa panostamalla tärkeimpiin ihmissuhteisiin, auttamalla muita ja toteuttamalla itseään. Ihmisen autonomia ei ole individualismia. Vapaus valita pitää sisällään myös sen että suhtautuu vastoinkäymisiin oikein.

Takakannen mukaan Elämän tarkoitus, suuntana merkityksellinen elämä on muheva sekoitus filosofisia ja käytännön ohjeita. Tämä on tosiaan sekoitus filosofisia teorioita ja huomioita elämästä, kuten "elämästä on nautittava sellaisena kuin se on" ja viitataan Aki Hintsan ohjeisiin Sebastian Vettelille. Vettel kirjoitti listan ystävistään ennen läpimurtoa. Hintsa käski pitää näistä kiinni jos tulevaisuudessa menestyy, sillä he ovat todellisia ystäviä.

Martelalla on hyvä huomio siitä, että romantiikka voi luoda epärealistisia odotuksia. Rakkaudessa ei ole lakia, että olisi ainoa oikea, tai että rakkaus olisi koko ajan  yliluonnollista.

Frank Martela on varsin tunnustettu ja "suosittukin". Opus oli mielenkiintoinen lukea, mutta ei  erityisesti sytyttänyt minua, mikä ilmenee kyllä yllä olevasta. Minua kiinnosti ainoastaan Päivä Murmelina, jonka katsominen avaa elämän tarkoitusta.


lauantai 13. kesäkuuta 2020

Lähirastit jatkuu ja Turkurastit



Korona-aika on toistaiseksi ohi. Lähirastit jatkuvat Piikkiössä, eli  tässä kartta Kipervuoresta.

Turkurastit jatkuvat, tässä
Pala omatoimikartasta Tammistosta.

torstai 14. toukokuuta 2020

Carl Magnus Palm: Abba


Carl Magnus Palm: Abba, alkuteos Abba - The Story, Berättelsen om supergruppen 2008, suomentaja Livia Hekanaho, Like 2009, 444 sivua.

Tämä on kirja Abba-yhtyeestä sen jäsenistä ja tarinasta.

Ruotsalaisyhtye Abba voitti vuoden 1974 Euroviisut Englannin Brightonissa kappaleella Waterloo. Katsoin nuo kisat, ja yhtye aiheutti kohua, ja iloa, mutta voitti. Yhtyeen muodosti kaksi miestä ja naista Björn Ulvaeus ja Agnetha Fältskog sekä Benny Andersson ja Anni-Frid Lyngstad. Björn ja Agnetha olivat avioliitossa, Benny ja Frida avoliitossa, mutta menivät myöhemmin naimisiin. Molemmat liitot päättyivät eroon, ja Abba hajosi tai jäi tauolle vuonna 1982.

Yhtye säilytti suosionsa, ja monia kokoelmalevyjä julkaistiin, mutta bändi ei ole palannut yhteen.


Yhtyeellä oli vankka kuulijakunta, ja tuosta kuvasta näkyy yhtyeen vahvuus, eli Agnetha ja Frida, jotka olivat erinomaisia laulajia.

Biiseistä vastasivat pääosin Benny ja Björn.

Carl Magnus Palmin (s.1965) Abba-teos alkaa 12.2.2005  Mamma Mia -musikaalin Tukholman ensi-iltaesityksestä, jossa yhtyeen kolme jäsentä Björn Ulvaeus, Benny Andersson ja Anni-Frid Lyngstad ovat saapuneet, ja aprikoidaan tuleeko Agnetha Fältskog paikalle. Agnetha tuli, mutta julkisuutta vältellen.

Teoksessa kerrotaan kunkin jäsenen taustasta, ja myös miehestä yhtyeen takana eli manageri Stikkan Anderssonista, joka myös sanoitti Abban kappaleita. Stikkan oli vanhin viidesta abbalaisesta. Stikkan syntyi 1931  ja ponnisti köyhyydestä, eikä ollut mahdollisuutta käydä oppikoulua, vaan tienasi rahaa juoksupoikana. Stikkan meni naimisiin, ja hankki kansakouluopettajan työn. Köyhä äiti oli ostanut Stikkanille levysoittimen ja myöhemmin kitaran. Stikkan oli ideoita täynnä, ja perusti levy-yhtiön Polar Music, joka kiinnnitti Hootenanny Singers, jossa vaikutti Björn Ulvaeus.

Björn Ulvaeus oli syntynyt 1945 Göteborgissa. Björnin isä oli kirjastossa töissä, mutta ryhtyi yrittäjäksi, ja konkurssin jälkeen perhe oli köyhä. Björn sai kuitenkin kitaran, ja hän innostui Elviksen ja Paul Ankan musiikista.

Benny Andersson syntyi Tukholmassa 1946, perheessä isoisä Efraim oli haitaritaituri, ja Benny esiintyi perhetriossa jo nuorena. Benny oli Hepstarsissa, ja tapasi Björnin vuonna 1966.

Anni-Frid Lyngstadin lapsuus oli vaikea. Hän syntyi 1945 Pohjois-Norjassa, ja isoäiti kasvatti hänet Ruotsissa. Anni-Frid menestyi koulussa, ja osallistui kykykilpailuihin, mei naimisiin ja sai kaksi lasta, mutta ei jäänyt kotiäidiksi, vaan musiikkiuralle. Anni-Frid osallistui Melodifestivaleniin vuonna 1969, mutta ei valittu Euroviisuihin.

Agnetha Fältskog syntyi 1950 ja  isä kirjoitti ja revyyitä ja esiintyi. Agnetha oli lahjakas musiikaalisesti ja meni nuorena töihin. Hän tapasi Björnin jo vuonna 1968, mutta oli silloin kihloissa, kihlaus purkautui.

Björn ja Benny ystävystyivät yhtyeidensä välityksellä ja alkoivat tehdä musiikkia. Stikkan oli mukana. Muutamaan vuotta myöhemmin Björn ja Agnetha sekä Benny ja Frida seurustelivat, ja perustuvat ensin Fest Folk -yhtyeen ja sitten nimellä Björn&Benny, Agnetha&Anni-Frid. Melodifestivalenissa 1973 kvartetti ei selvinnyt Euroviisuihin, ja Agnetha oli raskaana ja sai kevätvauvan. Seuraavana vuonna Stikkan nimesi kvartetin ABBAksi ja Waterloolla valloitettiin Euroviisut.

Waterloo nousi listojen kärkeen, mutta Euroviisuvoitto olisi voinut olla Waterloo. Tiedämme, että Abba nousi maailmalaajuiseksi kvartetiksi, mutta se oli kovan työn tulosta. Englantia oli vaikea valloittaa, mutta Australia viehättyi bändistä.

Kirjasta tulee ilmi musiikillinen maailma ennen. Ruotsissa oli sodan jälkeen paljon kesäkiertueita kansanpuistoissa. Kykykilpailuja oli paljon ainakin 1960-luvulla. Elvis löi läpi, ja myös Ruotsissa Presleytä kuunneltiin. Levysoittimia oli, muttei C-kasettia. Matkailu ulkomaille oli vähäistä, ja maailma oli Kylmän sodan jakama. 1960-luvun lopulla Vietnamin sota nosti opiskelijamellakoita, ja edistyksellinen musiikki oli nuorison mieleen ja proge, joka oli Ruotsissa osin edistyksellisytä. Abba ei ollut edistyksellistä, eikä progea. Abballa oli vastustajansa jo Ruotsissakin. Stikkan antoi haastatteluissaan kärkeviä lausuntoja, jotka tuolloin herättivät "pahaa vertaa". Myöhemmin rahantekoa ei katsottu Ruotsissa hyvällä.

Läpilyöntiin ei ollut paikallisradioita, internettiä, eikä youtubea. Levyjä myytiin, mutta myös paljon single-levyjä jossa oli kaksi kappaletta A- ja B-puoli.

Abba teki töitä ja  kehittyi, ja Mamma Mia oli hitti, jossa "tytöt" laulavat, eikä kuten ennen, että tytöt ja pojat laulavat yhtä paljon. Mamma Mia oli yhtyeen kolmannella LP:llä ABBA. Yhtye suuntasi Australiaan, tv-ohjelmiin, ja studiokeikkoihin. Mamma Mia nousi ykköseksi myös briteissä. Hittejä pukkasi jatkossakin Dancing Queen, Fernando,..

Agnethalla ja Björnillä oli pieni lapsi, ja pian toinenkin, se haittasi matkustamista. Agnetha kirjan mukaan kärsi eniten matkustamisesta, lentämisestä, hotelliin lukittautumisesta faneilta piiloon, ja lapsista erossaolosta.

Knowing You, Knowing Me oli iso hitti ja oli Arrival -albumilla, missä ovat myös Money Money, Money ja aiemmin mainittu Dancing Queen. Abban jäsenten yksityisyys oli yhä vähäisempää, ja sillä oli haitallisia seurauksia.

Vuoden 1977 kiertue oli menestys etenkin Australiassa, samana vuonna oli leffa. The Album levy pukattiin ulos ja levyllä oli hittejä taas: The Name of the Game ja Take a Chance on Me. Agnetha ei pitänyt kiertue-elämästä, ja ainakin lehtijuttujen mukaan tyttöjen välit olisivat olleet ajoittain kireät.

Abba oli nousukiidossa, ja muuttui enemmän diskotyyliseksi. Parien rauhainen rivitaloelo Sollentunassa ei ollut mahdollista, ja paineet kasvoivat. Ruotsi 1970-luvulla oli verottajan paratiisi, joka ajoi ruotsalaisia veroparatiiseihin Björn Borg ja Ingemar Stenmark etunenässä.. Stikkan vihjaili tästä, ja asia sai kielteistä huomiota.

ABBA pyrki USA:n markkinoille, ja he tekivät kiertueen Kanadassa ja Usassa, ja tähtäsivät myös Etelä-Amerikkaan espanjankielisellä albumilla. Agnetha  välitti lapsistaan ja kärsi erosta lapsistaan. Esikoinen aloitti koulun 1980, ja Agnetha halusi olla kotona.

Björnin ja Agnethan avioliitto veteli viimeisiään, kun Benny ja Frida menivät naimisiin, mutta ero tuli kuitenkin jo 1981 Yhtyeen taival alkoi olla taputeltu, ja 1982 yhtye jäi tauolle. Tytöt pyrkivät soolouralle, ja pojat kirjoittivat Chess-musikaalin...

Yhtyeen viimeinen kiertue suuntautui Japaniin.

Mamma Mia -musikaalin Ruotsin ensi-iltaa vietettiin 2005, mistä tämä tarina alkoi. Maama Mia on siirretty myös filmiksi, joka oli hyvin suosittu.

Muitakin filmejä on tehty. Abba kiinnostaa.

Paluuhuhuja on ollut ajoittain, jopa vuonna 2020, mutta paluuaikeet ovat hautautuneet koronaan



Abba oli värikäs yhtye, joka on ollut Suomessa aina suosittu. Kakkosalbumia Waterloo'ta myytiin Suomessa 25000, eli kultalevyn verran. Abba saalisti Suomesta kymmenkunta kultalevyä, ja seitsemän platinalevyä.

Abban kokoelmalevy Gold on myynyt  tuplaplatinaa 145 962 kpl:n myynnillä. Arrival -albumi on myydyin  "ei kokoelma" -albumi Suomessa, sitä on myyty 86 420 kpl.

sunnuntai 10. toukokuuta 2020

Hassisen Kone




Hassisen Kone on Joensuusta kotoisin ollut bändi. Muistaakseni bändi löi itsensä läpi voimakkaalla biisillä Muoviruusuja omenapuissa. Juurikaan voimakkaampaa kertosäettä ei voi olla:
Te olette muoviruusuja omenapuissa
Plastisia lauseita lasten suissa
Soluissa vieraat geenit
Migreeni jumalaisten puutarhojen torppareilla
Karjalan urheat urhot on kuolleet
Ihanien impien korvista vuolleet
Pahat päälliköt tuhkakuppeja
Joistain tehty on jopa koristenuppeja
Suurilla saloilla leijuu sumu
Josta ei huou pihkaa vaan läntinen humu
Katso vanhaa tulipunakukan Olaa
Hänen puhkotuista silmistään valuu Coca-colaa


Hassisen Kone  voitti Rockin SM-kilpailun vuonna 1980, jonka jälkeen julkaistiin ykköslevy Täältä tullaan Venäjä. Levy, minulla kuva kasetista, alkaa suurhitillä Rappiolla.



Tässä kuva biisien tekijöistä. Ismo Alanko on tehnyt kaikki tekstit, ja valtaosan sävellystyöstä. Osaa on koko bändi työstänyt. Tuolloin Reijo Heiskanen soitti kitaraa, Harri Kinnunen päristeli rumpuja, ja Jussi Kinnunen soitti bassoa.


Levyn tuotti Eppujen Pantse, ja levy julkaistiin Poko Rekordsissa. Levyn myynti ylitti kultaa, ja kokonaismyynti oli lopulta 60 721 kpl. Levyn tyyli on punk.
Bändi sai nimensä mukaan ompelukonekaupan mukaan.




Hassisen Kone julkaisi seuraavana vuonna 1981 albumin Rumat sävelet. Levy  sai kultaa 1982, ja sitä on myyty 50 878 kpl. Levy on minusta paljon parempi kuin ykkös levy. Levyllä on helmiä montakin.



Jurot nuorisojulkkikset oli rankka:
Tyytyväisiä herrat on, on meillä harraste terve, verraton
Jurot nuorisojulkkikset laulamme leimat laskuihin
Ja me jurot nuorisojulkkikset juoksemme rahaa valtion taskuihin



Tällä tiellä oli ehkä levyn soitettiin raita radiossa. Kaikki sävellykset ja sanoitukset olivat Ismo Alangon käsialaa.

Hassisen Kone oli 1981 myös Ruisrockissa, jossa bändin näin.


Hassisen Kone julkaisi kolmannen ja viimeisen LP:nsä Harsoinen teräs vuonna 1982, ja se on maagista musiikkia, siinä on koskettimia ja lyömäsoittimia, paljon edellä aikaansa. Soittajia on paljon enemmän, saksofonissa Antti Seppo, ja koskettimissa Safka Pekkonen, ja kitariksi oli tullut Jukka Orma. Leyn soundimaailma on hieno. Yhtye on tuottanut itse levynsä. Harsoinen teräs on hieno aloitus. Levottomat jalat oli julkaisuajankohtana soitettu, mutta itse pidän enemmän biiseistä Totuus ja Pelko.



Levy myi heti kultaa, ja kokonaismyynti on 46 295 kpl. Sanat ja sävelet on Ismo Alangon kynästä.


Hassisen Kone hajosi lopetti saman vuoden 1982 elokuussa, mutta bändin piti palata 2020, mutta #korona.

Uskon, että Hassisen Kone oli monen suosikki ja bändin esikuva.

Anssi Kela on tehnyt uusversion biisistä Rappiolla.

sunnuntai 3. toukokuuta 2020

Länsimaat ja Suomi ovat Koronan vankeja


Maailma, tai ainakin länsimaat ovat koronan vankeja. Useimmat maat ovat joutuneet rajoittamaan kansalaistensa liikkumisvapautta koronan vuoksi, lisäksi moni maa on laittanut rajat kiinni. Lisäksi useissa maissa on rajoitettu lasten koulunkäyntiä, liikkumista, ja kokoontumisia. Talous sakkaa, ja aiheuttaa vaikeuksia. Kuitenkaan tartuntojen pelossa ei uskalleta avata taloutta. Pelkona on myös terveydenhuollon resurssien riittävyys.

Taustaa koronaviruksista ja tartuntataudeista
Koronan aiheuttaa COVID-19 -virus, se alkoi levitä Kiinan Wuhanissa loppuvuonna 2019. Kuolleisuus vaihhtelee maittain, mutta on 1 %:n ja 10 %:n välillä. Suomessa on kuollut ainakin 218, ja virallisen diagnoosin on saanut yli 5000 suomalaista. Kuolleita voi olla enemmän, välttämättä hoivakotikuolemia ei ole raportoitu. Myöskään kaikkia sairastuneita ei ole testattu ja testit eivät ole luotettavia. Maailman laajuisesti tartuntoja on yli 3 miljoonaa, ja kuolleita ainakin yli 200 000. Yhdysvalloissa on yli miljoona sairastunutta ja kuolleita 55 000. Euroopan maista Britanniassa, Italiassa ja Espanjassa on jokaisessa kuolleita yli 24 000. Vaarallisin tauti on vanhuksille, ja heille, joilla on tiettyjä perussairauksia. Teho-osastolle on joutunut myös perusterveitä nuoria henkilöitäkin. Covid-19 virus voi johtaa potilaan hengityskoneeseen, mutta myös hyytymistä on raportoitu ja ilmeisesti kudosvaurioista? Covid-19 tartuttavuuslukuun vaikuttaa eristämistoimet, mutta tartuttavuusluku on 1,4 ehkä jopa 7?

Koronavirukset ovat yleisiä viruksia, jotka aiheuttavat tulehduksen hengitysteihin. Vuonna 2002 alkoi Kiinan Guangdonista levitä SARS (Severe Acute Respiratory Syndrome). Sars oli eläinkunnasta levinnyt zoonoosi. Sarsiin sairastui vain 8500 ja siihen kuoli 10% sairastuneista. Sars saattaa peräisin lepakosta, kuten Covid-19, mutta vaatii isäntäeläimen, joka SARS:ssa oli naamaripalmunäätä.

Koronavirus MERS alkoi levitä Jordaniassa 2012. Ilmeisesti MERS on kamelista tarttunut., mutta peräisin lepakosta.  Mersiin sairastui 2300, joista kuoli runsaat 800.  Mers ei tarttunut hyvin, eli sen tartuttavuusluku oli noin 0,5.

Myös influenssapandemioita on ollut. Sikaflunssa H1N1 alkoi levitä 2009, mutta influenssaan oli käytössä nopeasti rokote. H7N9 lintuinfluenssa on mahdollinen seuraava pandemia koronan jälkeen. Lintujen kautta leviävä influenssa tarttuu nopeasti.

Terveyskirjaston mukaan Espanjantauti oli luonteeltaan lintuinfluenssa, ja virus oli tyyppiä H1N1. Suomea Espanjantauti runteli sata vuotta sitten neljänä aaltona. Maailmanlaajuisesti Espanjantauti surmasi yli 40 miljoonaa ihmistä. Suomessa Espanjantauti ajoittui Kansalaissodan jälkeiseen aikaan, ja ensimmäisen maailmansodan jälkeiseen kurjuuteen.

Hongkongilainen ärhäkämpi kausi-influenssa surmasi vuosina 1968 - 1969 ehkä miljoona ihmistä. En muista sairastinko hongkongilaista, mutta samoihin aikoihin minulla oli tuhkarokko.

Haavoittuvuus
Nyky-yhteiskunta on haavoittuvainen. Ihmiset ovat riippuvaisia ruokakaupoista. Lapset hoidetaan päiväkodeissa, tai ovat kouluissa. Useimmat taudit (tuhkarokko, isorokko, vesirokko, hinkuyskä, kurkkumätä) on rokotuksin saatu nujerrettua. Bakteereista parannutaan antibiooteilla. Ihmiset ovat länsimaissa miltei voittaneet tartutataudit. Kuitenkin ihmiset matkustavat paljon, ja parveilevat massatilaisuuksissa, toiset urheilua katsoen, toiset kulttuurista nauttien. Osa ihmisistä lentää lomallaan etelään. Uudet virukset tarttuvat helposti massatilaisuuksissa, ja leviävät matkailijoiden mukana nopeasti.
Ihmiset, yritykset, kunnat ja valtiot elävät paljon velaksi, eli pieninkin häiriö saa talouden sekaisin. Ihmisillä ei ole säästössä rahaa, eikä ole realisoitavaa varallisuutta. Yritysten kassa ja tase ovat trimattu pieniksi. Puskureita ei ole. Ihmiset ovat tottuneet, että palkka, eläke, yhteiskunnan tuet tulevat määräpäivinä tilille. Monella on luotto- ja maksuhäiröitä, ja pikavippikierre jo valmiiksi.

Minulle kriisi ei ole vielä erityisen paha. Meillä on pieni asunto, vanha pieni auto, meillä ei ole kesämökkiä, venettä, eikä asuntoautoa, eikä -vaunua. Elämme varsin vaatimattomasti, emmekä tavitse paljoa rahaa kuukaudessa. Lähinnä käyn töissä, ollaan perheen, sukulaisten kanssa, luen vanoja kirjoja, käyn lenkillä, pelaan jalka- ja koripalloa, suunnistan, käyn lenkillä ja pyöräilen. Pidemmällä aikavälillä kaikki kärsivät myös taloudellisesti ja henkisesti, ei kaikki vakuttaa kaikkeen.

Vankeja
Kuitenkin valtiot ovat koronan vankeja, koska matkailu, hotellit, ja ravintolat ovat iso osa BKT:tä, ja matkailu tuo tuloja, ja matkailu- ja ravintola-ala on suuri työllistäjä. Pienikin muutos taloudessa aiheuttaa isoja kerrannaisvaikutuksia. Alalla lomautetaan, yrityksiä kaatuu.

Eniten rahaa ovat ruikuttaneet kulttuurintekijät, jotka jo nyt saavat paljon yhteiskunnan tukea, joko veroista, tai valtion budjetin auttaa veikkausvaroista. Nyt lehdet rutisevat mainostulojen laskua.

Suomen eläkevarat on sijoitettu markkinoille. Eläkepommi tikittää jo ennen, nyt on selvää, että tulevia eläkkeitä pitää leikata uudestaan.

Suomessa ei ole saatu sote-sektoria toimimaan, mutta koronasta on toistaiseksi selvitty hyvin.

Aasiassa käytetään paljon kasvomaskeja, mutta Suomessa ei ole Huoltovarmuuskeskuksesta huolimatta maskeja edes hoitajille. Vanhusten kotihoitajat vierailevat osin ilman maskia.

Vapaaksi
Pitää uskaltaa avata yhteiskuntaa, mutta julkisella paikalla on pidettävä etäisyyksiä, suosittava etäpalavereja, ja säädettävä asioidessa maskipakko ja riittävä etäisyys ja varotoimet.

Suomen hallituksen strategia on hybridistrategia eli Testaa, jäljitä, eristä ja hoida -periaate. Vielä ei kovin paljon testata, ja jäljityksessä ei käytössä kännykkäapplikaatiota. Eristäminen ja hoito toimivat.

Islanti jossa on asukkaista 0n 364 000, teki 51 663 testiä, ja positiivisia oli 1700. Viimeisen viikon aikana on kaksi uutta sairastapausta. Tähän Suomella on matkaa.

Kun vapaudumme vankilasta, kannattaisi ottaa opiksi, kuinka hyvin pitää varautuu, ja mitä tehdään alkaville epidemioille. Itse kyseenalaistan myös matkailun etiikan ja luonnon riistaämisen.

Meillä on vain yksi maapallo ja ihmisellä vain yksi elämä.

perjantai 1. toukokuuta 2020

Eristyselämää koronakeväänä, työtä osin ja kaupassa käyntiä öisin


Korona sulki yhteiskuntaa ja koulut siirtyivät etäopetukseen 18.3. Ensin kiellettiin yli 500 hengen tapahtumat, sitten tiukennettiin eli 10 henkilöä ei saa kokoontua samassa tilassa. Uudenmaan "sulku" oli 28.3 - 15.4.2020

Ravintolat suljettiin 3.4, ja ravintoloiden tiloissa ei saa syödä eikä nauttia juomia 4.4 - 31.5.2020.  Ruuan ulosmyynti on sallittu.


Meillä töissä pääosa palavereista on etänä. Parkkipaikat, jotka ennen pullistelivat, ovat nyt tyhjänä. Joudun hoitamaan osan työstä paikan päällä. Töihin ajan polkupyörällä.

Alla on omaa aikatauluani. Kaupassa käyn useimmin aamulla, mutta olen käynyt kaupassa eri aikoina, klo 03, klo 04, klo 05, klo 06, klo 07, klo 08 klo 09, klo 19, klo 23. En käy päivittäin kaupassa, mutta ostan omat ruuat ja myös anopin ruokia ja parille muulle, kun heillä ei ole autoa.

Oma aikatauluni
klo 5.30 herätys ja aamupala
klo 6.00 kauppaan autolla, jos tarvitaan paljon tavaraa, muuten pyörällä kauppaan, ostan esim. tuoretta leipää. Ostan myös anopille, ja lähipiirille ruokaa, sillä heillä ei ole autoa
klo 6.30 työt alkavat tai alan tehdä työtä
klo 8 - 16 palavereja yleensä etänä.

Teams, Skype ja Zoom. Lisäksi vastaan sähköposteihin, hyväksyn allekirjoittamalla  työpaikalla erilaisia papereita, ja teen normaaleja rutiineja, välillä ajan polkupyörällä töihin.
Monesti päivä venyy klo 16:n jälkeen, ja illalla tulee whatts up -viestittelyä.
Joka toinen päivä juoksen, joka toinen päivä pyöräilen. Joskus kävelen metsässä, tai suunnistan.
Illalla luen kirjoja  ja kuuntele musiikkia. TV:stä katson joitain ohjelmia.
Vaimoni tau minä teemme ruuan perheelle, ja syödään kotona.
Hiukset leikkaamme itse, emme osta vaateita, olen hakenut lääkkeitä apteekista ( lähinnä muille), vaihdatin auton kesärenkaat ...


Teen töitä myös viikonloppuna, ajan sinne pyörällä. Kuulaat päivät ovat kauniita, mutta liikenteen jymyä on vähemmän, mutta varsinkin työpäivän jälkeen ihmisiä on paljon liikkeellä. Välttelen ulkona olemista tuolloin.


Päivisin puistossakaan ei olla ja on hyvä ajaa pyörällä, tämä kuva on tosin sunnuntailta.

Osalla ihmisistä on maski, osa kulkee vieri vieressä. Itse en käytä maskia, mutta käytän kaupassa kumihanskoja.

Yhteiskuntaa avataan. Peruskoulu siirtyy lähiopetukseen 14.5.2020. Muiden kouluasteiden etäopetus jatkuu. Kesäkuun alusta avataan ravintoloita hallitusti. Harrastemahdollisuudet paranevat, ja Vaski-kirjasto aukeaa 1.6.2020 jollakin tavalla.

lauantai 25. huhtikuuta 2020

Etäjohtamisen haasteet ja onnistuminen



Moni työpaikka on siirtynyt osa- tai täys-etään.

Meillä asiakasrajapinnassa toimitaan, ja varotoimia noudatetaan, mutta osa toiminnasta on etänä ja lähes kaikki työyhteisön palaverit.

Kirjan oman näkemykseni mukaan  onnistumisen eväitä

Etäjohtamisen kulmakivet
*jokainen tietää, mitä tehdään, ja keneltä saa apua
*jokaista arvostetaan ja pidetään mukana
*pienetkin ongelmat ratkaistaan heti, ja kiistat sovitaan
*jokainen saa kertoa miten menee ja miten työt etenevät ja saa heti palautetta, joka on myönteistä
*johdolla on suunnitelma, minne mennään ja miten, tilanteen mukaan päivitetään suunnitelma
*tavoite pidetään kirkkaana, kerrataan mitkä asiat ovat tärkeimpiä
*koko ajan kaikilla on tieto, missä tilanteessa ollaan ja minne mennään
*Vaikeisiin asioihin pyydetään apua, ja sitä annetaan

Miten
-Alussa käytetään aikaa työparien ja uusien tiimien työn käynnistämiseen, tämä tehtiin kun epidemia oli alussa maaliskuun alussa.
-tavoitteet kirkastettiin, ja suunniteltiin kevättä eteenpäin, työsuunnitelmat laitettiin uusiksi
-jokaista kannustettiin, ja tehtiin lupaus, että työ ja palkka pysyvät, mutta työtehtävät voivat muuttua
-säännölliset palaverit, jossa jokainen saa tilaa kertoa, miten asiat kokee ja miten työ sujuu
-mahdolliset sovittavat asiat kirjataan ylös, ja sovitaan että asiasta palaveerataan, tämä tehdään mahdollisimman nopeasti
-palavereja pidetään riittävän usein.


Välineitä  Teams, mutta myös Zoom, Whatts up, puhelinkeskustelut.

Sähköposti on huono, ei kannata käyttää, tulee helposti tyly tunnelma.

Itse käytän palavereissa paljon Skypeä, josta alla enemmän.

SKYPE, yllä kuva skypestä
-Skype-linkki on helppo lähettää.
-Avaa keskustelu, ja käyttäkää riittävästi aikaa tunnelmien ja asioiden välittämiseen.
-Vain yksi pitää mikkiä auki kerrallaan, käyttäkää chattimahdollisuutta
-Tee esityslista valmiiksi. Jaa aineisto tarvittaessa joko etukäteen tai viimeistään jälkikäteen
-Pidä puheenvuorot lyhyinä, delegoi asiat eri esittelijöille, ja oheismateriaaleissa on kaikki, pyydä tiivistämään olennainen puheeseen,
-Skypeä voi käyttää jo kahdelle, mutta sopii vaikka 50:lle
-Käyttäkää tarvittaessa kameraa, ja esitysaineistoja. (kaikkien ei kannata isossa kokouksessa pitää kameraa).
-Jaa puheenvuorot, käytä tarvittaessa chattia puheenvuorojen jakoon
-Älä jätä ketään yksin.
-Jos joku tippuu kokouksesta, tee tiivistelmä, kun pääsee takaisin
-Jos tulee kiistaa, sovi että perään uusi skype niiden kanssa, jotka voivat ratkaista ongelman.
-Varaa asioihin riittävästi aikaa, noteeraa olennaiset pienetkin asiat myös chatista
-Panosta etenkin skype-kokouksen lopetukseen.

*Skype-kokous on erilainen riippuen siitä, kuinka hyvin ihmiset tuntevat ennalta toisensa.
*Pitämällä yllä keskustelua, varmistat, että ihmiset osallistuvat kokoukseen, eikä laita mikkiä kiinni, ja oleile muissa huoneissa.

Sosiaalisuus, ja toisen seura, ja koheesio ovat työssä tärkeitä ja vaikuttavat työtulokseen ja työhyvinvointiin. Etätyössä näitä on erityisesti vaalittava.
Jos ja kun etäjaksot pitenevät niin pitää kehittää ja jalostaa työtapoja. Puhetta, tietoa ja toivoa tarvitaan, mutta valtaosan henkilöstö tekee omia töitään, mutta säännölliset jäsennetyt, mutta vapaamuotoiset skypet ovat tärkeitä.

Pidä yllä toiveikkuutta, ja näytä suunta selvästi.