perjantai 30. syyskuuta 2011

Sijaiskohtu synnyttää myös eettisiä kysymyksiä

Jos kohdunvuokraus sallitaan, helpottaa se monia lapsettomia pareja. Alustavana ehdotuksena olisi rajoitettu lupa sijaiskohtuun, eli jos pari ei voi saada lapsia, jonkin lääketieteellisen syyn vuoksi. Tässä tulee heti ongelmaksi, miten rajataan, aina on joku väliinputoaja. Yleensä adoption syy on lapsettomuus.

Syntyy myös aivan uusi ongelma, kuka on äiti, synnyttäjä vai sukusolujen luovuttaja.

Keinohedelmöityksessä sukusolun luovuttaja ei ole yleensä isä eikä äiti vaan nimeenomaan synnyttäjä.

Kohdun vuokrauksessa asia olisi juuri päinvastoin.

Minulla on asiaan mielipide: asia pitää tarkastella sukusolujen luovuttajien, synnyttäjän ja myös LAPSEN kannalta.

Vaikka olen mies luulisin, että side syntyy sikiössä olevan lapsen ja odottajan välillä, mutta myös miehellä pitää olla joitain oikeuksia ja lapsella on oikeus tietää geneettinen lähtökohta, siis minun mielestäni. Adoptio "orpokodista" on tässä mielessä helpointa, ei ole isää eikä äitiä. Muuten voi tulla ongelma, ainakin lapselle, koska häntä kuitenkin alkaa kiinnostaa omat juuret, mistä minä olen tullut ja miksi. Lapsella on oltava minusta oikeus tietää alkuperänsä joka tapauksessa.

Asia kannattaisi huolellisesti pohtia ja tehdä "hyvä" lakialoite ja miettiä pulmat ennen mahdollista lakialoitetta, nyt on vasta yksi lausuntoa annettu. Samalla kannattaa ratkaista koko adoptio- ja avioliittolait ja perhelait kaikki kerralla yhdessä nipussa.

Biologisen isän asemaan on puututtu Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa, jossa on muodostettu kanta, että ihmisoikeussopimuksen mukaan kiistaton biologinen isyys on vahvistettava. Suomessa pitää ottaa tämäkin asia huomioon lakeja uusittaessa, ainakin ennen minusta isyyskanne oli aikarajattu.

Sijaiskohtuja saatetaan tarjota kehitysmaista. Tästä tulee ansaintakeino köyhille ihmisille. En tiedä pitääkö asia pohtia lakiesityksessä. Jossain maissa ilmeisesti jopa veren luovutuksesta on ainakin ennen saanut rahaa, Suomessa vain kahvit, mikä onkin minusta oikein.
***
Adoption oikeutusta voi jokainen miettiä. Lapsen asema siinä on minusta keskeisin. Kenelläkään minusta ei ole subjektiivista oikeutta adoptioon, ihmisoikeuksien ja lapsenoikeuksien pitää minusta turvata lapsen oikeudet, joita valvoo yhteiskunta ja sen laeissa määräämät virkavastuulla toimivat toimivaltaiset viranomaiset.

Palveluiden ulkoistaminen ja yksityistäminen

Ulkoistaminen tarkoittaa jonkin toiminnan tilaamista joltain toiselta. Tilaaja-tuottaja -malli taas on julkishallinnossa toimintatapana, missä sovitaan joku tehtävä hoidettavaksi palvelusopimuksella. Julkisen palveluiden yksityistämisen rajapinnan määrää perustuslaki, eli merkittävää julkista valtaa käyttävä "toimintaa" ei voida ulkoistaa.
Perustuslain 124§ Hallintotehtävän antaminen muulle kuin viranomaiselle, kuuluu
"Julkinen hallintotehtävä voidaan antaa muulle kuin viranomaiselle vain lailla tai lain nojalla, jos se on tarpeen tehtävän tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi eikä vaaranna perusoikeuksia, oikeusturvaa tai muita hyvän hallinnon vaatimuksia. Merkittävää julkisen vallan käyttöä sisältäviä tehtäviä voidaan kuitenkin antaa vain viranomaiselle."

Ulkoistettu palvelu voi olla mikä vain tehtävä, esimerkkeinä on annettu: kunnan IT-toiminta, siivous, vartiointi, työterveydenhoito, ruokahuolto. Joka tapauksessa ulkoistava yritys keskittyy ydinosaamiseensa, ja vapauttaa resursseja muuhun toimintaan. Ulkoistaminen minusta tarkoittaa aina ulkopuolista yksityistä toimijaa. Tilaaja-tuottaja -malli kunnalla toimii usein oman organisaation sisällä.Myös yksityinen firma voi ulkoistaa, siinä ei päde enää perustuslain 124§, mutta ongelmia voi palvelussa olla.

Toki ulkoistaminen voi säästää kustannuksiakin. Säästöä karttuu tutkimuksen mukaan 10–20 prosenttia vuodessa ainakin alussa. Mikä hyöty lopulta on, nähdään, koska sudenkuoppia on paljon.

Monissa paikoissa IT-toiminta ”ulkoistettu”, ja siitä maksetaan. Koulujen ruokahuoltoa ei ole ulkoistettu perinteisessä mielessä, mutta ruokahuollon kustannukset on usein budjetoitu valtionosuudesta, eli se summa on oma momenttinsa ja poissa perinteisestä opetuksesta. Ruokahuoltokin toki voidaan kunnassa tai armeijassa ulkoistaa. Monien julkisten virastojen vahtimestaripalvelut on kunnan kiinteistöhuollon vastuulla, ja josta virasto maksaa. Kaupoilla tai ravintoloilla voi olla "turvallisuuspalvelufirmalta" tietyt toiminnat ostettuna. Tästäkin voi tulla ongelmia.

Koulussa ruokaa tekee joskus kaupungin liikelaitos tai yksityinen yritys: usein kouluruokailua varten raaka-aineet tulevat puolivalmisteina tai ehkä jopa pakasteina, eli yhä vähemmän tehdään itse. Vahtimestaripalvelut, joille on vastuutettu koulun turvallisuuspalveluja, kiinteistöpalvelut voivat olla yksityistetty kuten IT-toiminta. "Koulun viranomaiset vastaavat" koko koulun toiminnasta, ulkoistuksen seurauksena voi tulla yllättäviä tilanteita, eli tässä on mielenkiintoinen rajapinta, ja ongelmia voi tulla jo ihan perinteisessä ulkoituksessa ...

Normaalissa tapauksessa pelisäännöt ovat minusta sellaiset, että ulkoistettu palvelu hoidetaan sopimuksen mukaan. Tilaaja puolestaan maksaa sen hoitajalle kuukausittain sopimuksen mukaisen summan rahaa, tai raha siirretään sisäisenä siirtona. Tällöin tilaava organisaatio ei mielestäni voi resursoida tehtäviin, jotka on sovittu ulkoistettuna tehtäviksi. Eli ongelmia voi tulla, sillä tuottaja luultavasti tekee vain minimin, ja tilaaja maksaa vain minimin, eli myös tuottajalla voi olla ongelmia, eli heiltä vaaditaan enemmän kuin tarjouskilpailu antaisi ymmärtää ja sopimuksessa kohtuudella lukee.

Esimerkiksi:
En halua maksaa lumenluomisesta ulkopuoliselle firmalle, jos kuitenkin joudun lumen itse luomaan. Jos lunta ei luoda sovitussa ajassa, pitäisi sopimuksessa olla kohta sopimuksen irtisanomiseen tai hinnan alennukseen.
Lumenluonnista on sovittu. Pihalle on tehty sen syksyllä jälkeen rakennelmia, jotka olennaisesti hidastavat lumenluontia.

Olennaista on, mitä sopimuksessa lukee ja kuinka pitkään se on voimassa. Liian usein ei kannata kilpailuttaa, eikä liian harvoin.

Isossa organisaatiossa on aina ollut ongelmia eri osastojen sisäisen laskutuksen kanssa, nyt kun ulkoistetaan, ongelma on siirtynyt organisaation sisältä sen rajapinnalle.

Yksinkertaista ratkaisua ongelmaa ei ole, kaikissa ruusuissa on kukan lisäksi myös piikit.

Ulkoistussysteemiä on helppo arvostella, koska ongelmat näkyvät heti.

Luulen, että ulkoistusintoon on yleisellä tasolla useita syitä. Yksityispuolella taseen loppusummaa pienennetään, ja saadaan pääomahallinta paremmaksi ja vapautetaan resursseja. Myös oma henkilöstö pienenee. Modernin lainsäädännön jälkeen työllistämisen ja irtisanomisen  kustannukset ovat suuret.

Lisäksi ulkoistuksen arvostelijat harvoin näkevät, kuinka suuria välillisiä kustannuksia liittyy henkilöstöön, jotka voivat jatkua eläkkeidenkin muodossa.

Yksityistäminen voi olla ongelma, jos joku esim. julkinen toiminta yhtiöitetään ja myydään, mutta ostaja kerää voiton, eikä myyjä. Tällöin oikean myyntihinnan määrääminen voi olla vaikeaa, viime kädessä oikean hinnan määrääminen on myyjän vastuulla.

Jos esimerkiksi jonkun laitoksen osasto saa jonkun toiminnan, "asiakkaat" ja omaisuuden, esimerkiksi tietoverkon, tietokoneet ja toiminta etenee siten, että myöhemmin se yhtiöitetään ja myydään syntyy ehkä voittoja, varsinkin jos toiminta edelleen pistetään pörssiin ja myydään. Suomessakin, en ole asiantuntija enkä juristi, niin ainakin Sampo aikanaan muutettiin osakeyhtiöksi, HPY lienee nykyisin Elisa, Tele lienee Telia-Soneran osa.

lauantai 24. syyskuuta 2011

Lakaset ja hiilen ulkoelektronit

Suunnistaja Lakasen hevoskuurijutusta on tullut kova "haloo" ja luin juttuja:

" Esimerkiksi hiili voi muodostaa lukuisia erilaisia yhdisteitä, koska sillä on uloimmalla kehällä viisi elektronia, jolloin se voi sekä täydentää kehänsä viidellä toiselta hiiliatomilta tai useammalta muulta sopivalta aineelta saaduilla yhteiselektroneilla tai luovuttamalla nuo viisi elektronia yhteiskäyttöön muiden sopivien atomien kanssa".


Minulle opetettiin että 4 ulkoelektronia, hiilen 12:lla lienee 6 elektronia, joista 4 osallistuu näihin sidoksiin, koska 2 elektronia on sisimmällä kehällä, jolloin 4 jää kovalenttisiin sidoksiin.

Oudoksutti muutenkin se hevoskuurin artikkeli, joka löytyy googlen kautta esim. hevoskuuri lakanen henkinen valmennus.

Minusta koko orgaaninen kemia ja hiilen sidokset perustuvat tähän "neljään" "sidoselektroniin" esim. CH 4, mikä on yksinkertaisin hiilivety, sitten on nämä funktionaaliset ryhmät eli mikä tahnasa vety voi korvautua hiilellä tai joillain toiminnallisella ryhmällä esim. alkoholin -OH:lla, syklorakenteet jne.

En tiedä perustuuko radiohiilimenetelmäkin tähän, sillä useimmissa aineissa, orgaanisissa siis on hiiltä, ja osa on tunnetusti tätä hiljalleen hajoavaa hiili-14:a, joka hiljalleen siis eli sen määrä puolittuu sen puoliintumisajassa lienee jotakuinkin 6000 vuotta. Radiohiilimenetlmä lienee aika suosittu "iän määritysmenetelmä", joka antaa jonkin näköisen käsityksen kuinka vanha tavara on tai ei ole, mitään vuoden tai edes sadan vuoden tarkkuudella.

Jalokaasujen kuori on täysi joten ne eivät reagoi (tavallisesti), metallit yleensä luovuttavat ulkoelektroninsa, ja happi, kloori, monet epämetallit ottavat vastaan, oktetti on tähtäimessä. Kemiallinen reaktio käynnistyäkseen tarvitsee  energiaa, esim. lämpöä, joka aikaansaa myös kaasumolekyylien törmäilyä. (Huomattavaa on, että tämä esitys pätee vain tiettyyn rajaan asti, ja yliopistokemisteiltä loppuja tietoja opiskelemaan :)

No niin luin 13.10.11, että suunnistusliiton ja Lakasen reitinvalinnat erosivat, ja seuraava rastikin lienee eri.


Sieniä ja muuta koivun pinnalla

sunnuntai 11. syyskuuta 2011

Haisuli on ikisuosikki

Tässä kuva joskus 1990-luvulta, jolloin poliisi talutti Haisulia Muumimaailmassa. Haisuli oli varsin suosittu hahmo, joskin käänteisessä mielessä, eli Haisulihan yritti karkailla, ja pääsikin karkuun. Poliisi perässä ja lukuisa määrä lapsia.

Ajattelin, että on Haisulilla: kuumat paikat: turkki päällä ja juoksee :)

*** edit 12.8.2013 joku aikuinen oli lyönyt Haisulia mahaan Muumimaailmassa, en ole käynyt vuosiin paikalla, mutta silloin kun kävin siellä ihmettelin sitä että lapset repivät ja tuuppivat Haisulia, ja tässä vielä aikuinen. Pukeutuminen on kuvan mukainen, joskin puku voi olla hieman erilainen***


***
Joskus lapsille piirsin kuvaamataidon kutosella ja paintbrushilla kuvankin
Joskaan nämä eivät ole näköisiä, joten plagiaateistakaan ei ole kyse :)

perjantai 9. syyskuuta 2011

Koeajalla irtisanominen ja sen vaikeus johtaa määräaikaisiin työsuhteisiin


Luulin joskus, että koeaika olisi työntekijän ja työnantajan solmiman työsuhteen aika, jolloin työsuhde voidaan purkaa heti ja välittömästi. Työsopimuslakia lukien ei näin olekaan, ja on tullut tapauksia, jossa työnantajaa on vaadittu perustelemaan työsopimuksen purkamista. Siis, ettei purkamisen peruste ole syrjivä, esimerkiksi raskaus, etninen tausta, poliittinen aktiivisuus, mielipiteet, harrastukset. Minusta esimerkiksi jos myöhästelee töistä ilmoittamatta koeaikana, niin tämä on kyllä riittävä syy päättää työ koeajalla. Minusta myös se, jos ilmenee, että työntekijä tai työnantaja on antanut vääriä tietoja. Eli näen työsopimuksen purkamisen koeajalla helpoksi keinoksi silloin kun työ tai työnantaja on muuta kuin on annettu ymmärtää, tai työntekijä ei sovellu työhön esimerkiksi on jäänyt joku asia tarkastamatta tai se on väärin ymmärretty.

Koeajalla työsuhteen purkaminen pitää kuitenkin ilmeisesti perustella, koska purkamisperuste ei saa olla syrjivä.

Tämä on hyvä asia, mutta johtaa väistämättä siihen, että yrittäjän on pakko ottaa työntekijä ensiksi määräaikaiseen työsuhteeseen, joka toki sekin on perusteltava.

Määräaikainen työsopimus loppuu, kun määräaika päättyy, jos työntekijä jatkaa ilman sopimusta työtä, katsottaneen työsuhde toistaiseksi voimassa olevaksi, lisäksi määräaikaisuuksia ei saa ketjuttaa.

En ole juristi, mutta lakia lukien olen päätynyt tähän tulkintaan. Minusta tulkinta johtaa TYÖLLISTYMISKYNNYKSEN KASVAMISEEN, kuka yksityisyrittäjä enää uskaltaa  ottaa epävarmassa taloustilanteessa ketään töihin, jos edes koeajalla ei voi päättää työsuhdetta.

Työntekijä minusta voi purkaa koeajalla työsopimuksen, luonnollisestikaan "irtisanomisajan palkkaa" ei saa. Mitään irtisanomisaikaakaan ei luonnollisesti ole.

Työsopimuksen irtisanomiseen on olemassa säännöt, ja irtisanomisessa on määräaika työnantajalla pidempi, työntekijällä lyhyempi. Perustuslain 18§:n kolmas monetti määrää, että työn päättäminen pitää perustus lakiin ja on muodossa: "Ketään ei saa ilman lakiin perustuvaa syytä erottaa työstä."

Työsopimuslaki kertoo, että työsopimus voidaan purkaa

1 Luku 4 § Koeaika
Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työnteon aloittamisesta alkavasta, enintään neljän kuukauden pituisesta koeajasta. Jos työnantaja järjestää työntekijälle erityisen työhön liittyvän koulutuksen, joka kestää yhdenjaksoisesti yli neljä kuukautta, koeaika saadaan sopia enintään kuuden kuukauden pituiseksi.
Kahdeksaa kuukautta lyhyemmässä määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa olla enintään puolet työsopimuksen kestosta. Jos työntekijä vuokratyösuhteen päätyttyä palkataan 1 luvun 7 §:n 3 momentissa tarkoitetun käyttäjäyrityksen palvelukseen samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, tämän pykälän 1 momentin mukaisesta koeajan enimmäispituudesta vähennetään se aika, jonka työntekijä oli vuokrattuna käyttäjäyritykseen. (14.11.2008/707)
Jos työnantajaa sitovassa työehtosopimuksessa on määräys koeajasta, työnantajan on ilmoitettava tämän määräyksen soveltamisesta työntekijälle työsopimusta solmittaessa.
Koeajan kuluessa työsopimus voidaan molemmin puolin purkaa. Työsopimusta ei saa kuitenkaan purkaa 2 luvun 2 §:n 1 momentissa tarkoitetuilla tai muutoinkaan koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisilla perusteilla. Työnantaja ei myöskään saa purkaa työsopimusta laiminlyötyään tämän pykälän 3 momentissa säädetyn ilmoitusvelvollisuutensa.

Ja tässä tämä estopykälä
2 luku 2 § Syrjintäkielto ja tasapuolinen kohtelu

Työnantaja ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa työntekijöitä eri asemaan iän, terveydentilan, vammaisuuden, kansallisen tai etnisen alkuperän, kansalaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen, kielen, uskonnon, mielipiteen, vakaumuksen, perhesuhteiden, ammattiyhdistystoiminnan, poliittisen toiminnan tai muun näihin verrattavan seikan vuoksi. Sukupuoleen perustuvan syrjinnän kiellosta säädetään naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetussa laissa (609/1986). Siitä, mitä syrjinnän käsitteellä tarkoitetaan, vastatoimien kiellosta ja todistustaakasta syrjintäasiaa käsiteltäessä säädetään yhdenvertaisuuslaissa (21/2004). (20.1.2004/23)
Määräaikaisissa ja osa-aikaisissa työsuhteissa ei saa pelkästään työsopimuksen kestoajan tai työajan pituuden vuoksi soveltaa epäedullisempia työehtoja kuin muissa työsuhteissa, ellei se ole perusteltua asiallisista syistä.
Työnantajan on muutoinkin kohdeltava työntekijöitä tasapuolisesti, ellei siitä poikkeaminen ole työntekijöiden tehtävät ja asema huomioon ottaen perusteltua.
Työnantajan on noudatettava 1 momentissa säädettyä syrjintäkieltoa myös ottaessaan työntekijöitä työhön.

Päättelen, että koeajalla purusta pitää työnantajalla olla kuitenkin asiallinen syy.
Määräaikaisuudesta sanotaan, että määräaikaisen työsopimuksen kesto ja määräaikaisuuden peruste on kerrottava.

Minusta työntekijä voi purkaa ilman perustetta työsuhteen koeajalla, sekä työsuhteessa tilanteessa, että työnanataja ei maksa palkkaa ajallaan.