tiistai 31. lokakuuta 2017

Turkuun musiikkitalo vain yksityisellä rahalla, kiitos




Musiikkitalo Turkuun voidaan rakentaa yksityisin rahoin, mutta minusta ei verovaroin. Kuvassa on Turun kaupunginteatterin rakennus, jonka vasemmalla puolella on ns. hämähäkkitontti, jota on ehdotettu musiikkitalon paikaksi.





Hämähäkkitontilla on nyt parkkipaikka, ja hiukan louhittu kallio, jossa reikä, missä on nylonista tehty hämähäkinverkko.

Julkinen keskustelu on minusta pienen piirin käymää, mutta sitä käydään näyttävästi Turun Sanomien sivuilla, asiasta on ollut monia jopa sivun juttuja, eli pitääkö konserttitalo korjata ja millä tavalla, ja pitääkö musiikkitalo rakentaa ja koska.

Minusta konserttitalo voidaan remontoida, mutta uusi musiikkitalo pitää rakentaa yksityisellä rahalla. Turun ensi vuoden budjetin alijäämä lienee ainakin 27 miljoonan euron luokkaa, tämän päälle tulee vielä investointeja.

11.10.2020
Musiikkitaloa ollaan rakentamassa, ehkä se nousee Teatterin vieteen, mutta virastotalon eteen. Mistä rahat on minulle arvoitus.

sunnuntai 29. lokakuuta 2017

Tulitikkurasioiden kansikuvia



Tulitikkurasioiden kannetovat aikansa kuvia. Tässä ihan peruskuvia, ensin Butler.


Ideal


Karhutikkuja


SOK-tikut


Anna Varteva


Toinenkin Anna Varteva

C. Fr. Lindberg on ollut Turussa Linnankadulla, kuten Anna Varteva, Linnankatu on Turun pisin katu keskustassa.

Tässä vielä Lindberg, vaikuttaa siirtomaakaupalta tai kaupalta?

Ukko Olympian puolesta?

Suomen lipuilla ja vaakunalla on kehystetty tulitikkurasia.

Hehkumattomia tikkuja

keskiviikko 25. lokakuuta 2017

Hirvensalon laskettelurinne avautuu, Turun kaupungilta lainaa?


Hirvensalon laskettelurinne näytti talven 2017 lopulla tältä. Turussa lumesta on ollut pulaa, ja sitä pitää vedestä tykittää, ja se maksaa. Pulaa on ollut myös rahasta, ja tämä kausi 2017-2018 uhkasi jäädä väliin.


Kesäkausi mäkiautojen kanssa jäi väliin hissin ollessa "rikki".


Hissiremontti lienee akuutein ongelma tai remontin maksaminen


Turun kaupunginhallitus 6.11.2017 päätti, että Turun Slalomseura ry:lle myönnetään 70.000 euron lisäaina (7000 euron lyhennykset vuosittain), ja nykyisen kaupungin lainan laina-aikaa pidennettiin kymmenellä vuodella, yli 10 000 euron investointeihin pitää saada kaupungin lupa.



Eli ehkä talvella lasketellaan



Slalom-mäkeä lumetetaan ilmeisesti kaupungin vedellä ja se maksaa




Rinne on ollut auki kaudessa noin 70 - 90 päivää.




Minusta kävijöitä saisi olla enemmän.

Tai hissiliput kalliimpia?



Tältä mäki näytti 30.3.2014, kevätaurinko helposti sulattaa lunta..

11.8.2014 Turun Kaupungin hallitus myönsi viiden vuoden ja 86000 euron lainan toiminnan jatkamiseen. Ilmeisesti tämä ei ole vakauttanut toimintaa. Maapohjasta ei kaiketi makset vuokraa.

Editoin juttua, jos lisätietoja tulee, osa laskettelijoista tulee Turun kaupungin ulkopuolelta, eli ihmettelen, miksi Turku pumppaa rahaa kulttuuri ja urheilupalveluksiin ja kuitenkin turkulaiset maksavat tappiot verorahoissaan. Minusta palvelut voitaisiin hinnoitella kotikunnan mukaan.

tiistai 24. lokakuuta 2017

"Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä"



"Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä" on suoraan Suomen perustuslaista, ja varmasti pitää paikkaansa". 

Turun hovioikeuden remontti on valmistunut eli evakkoaika alkaa olla päätöksessä.

Matkustajalaiva Bore on koululaiva ja hostelli





Entisessä matkustajalaivassa S/S Boressa toimii tällä hetkellä Turun ammatti-instituiutin ylläpitämä hostelli, jota voi varata Bookingin sivujen kautta TÄÄLTÄ.



Laiva on koululaiva, hostelli, ja tilausravintola, lisäksi laivalla tehdää siivoustöitä, verhoiluita ja teknisiä' parannuksia. Asia hyväksyttiin Turun kaupungin kasvatus- ja opetuslaiutakunnassa, käsittely TÄÄLLÄ. Netistä löysin, että "vuokralaisen varsinaisena toimijana kohteessa olisi Turun ammatti-instituutin hotelli-, ravintola- ja cateringalan oppilaitos"






En ole ollut hostellissa asiakkaana, ja yläkuvakin on Korpolaismäen päältä ja toinen on otettu nostokurjesta, kävin joskus juoksemassa talvella tulevan kevään Aurajokijuoksun reitin.

Laiva kuitenkin sijaitsee lähellä Turun Linnaa, Linnankatu 72:ssa, lähellä laivaterminaalia, Turun linnaa ja Forum Marinumin vieressä. Lähellä on joku vanha sotalaiva, Suomen Joutsen ja puulaiva Sigyn.



Laivasta on tietoa TÄÄLLÄ: Se on valmistunut vuonna 1960, nyt sitä myydään myös Visit Turku sivuilla, ja yhden hengen hytti on alkaen 44 e/yö, hyttejä on erilaisia, ja niitä on 130.

Turun kaupungin päätöksenteosta riippuu siis jatko. Vuokrasopimus olisi muotoa 3 vuotta sisältäen 2 optiovuotta, laivan omistaa  Oy S/S Borea Ab.

En ole kuullut ennen opetushotellista, opetusravintoloita on monessa kaupungissa, ja tunnetuin on Perho Helsingissä.


EDIT 22.4, olin kutsuttuna tilaisuudessa, josta kuvat




Autokannen lipasta pääsi suoraan seminaaritilaan.




Laivan nahkabaari on upea.




Nahkabaarista tama kuva 



Keittiö on laivakeittiö


Pöytiä oli hienosti katettu


Ruokalajeista unohdin ottaa kuvia, mutta jälkiruoka oli tällainen

sunnuntai 22. lokakuuta 2017

Au pairit Australiassa hyvä tosi-tv -sarja



Ylellä nähty yhdeksän osainen Au pairit Australiassa on minun mielestäni ollut yksi viime aikojen parhaita tosi-tv-sarjoja. Sarja on vielä Yle-areenassa lisäksi sitä näytetään Ruotsissa SVT1:llä.

Sarjan idea on hyvin yksinkertainen, Australian Sydneyhyn matkasivat Suomesta Henrietta, Susa ja Isabella ja sarjan kakkososassa Juho. Ideana on toimia perheissä au paireina, eli hoitaa lapsia ja kotia, mutta ilman palkkaa. Itse asiassa mennä toisen perheeseen, hoitaa toisen lapsia, ja mennä maahan, jossa puhutaan vain englantia, on valtava haaste ja seikkailu, ja niin se myös tässä sarjassa oli. Toki tosi-tv:ssä voidaan alleviivata, muuttaa tapahtumajärjestystä, mutta seikkailua ja draamaa oli tässä sarjassa, enemmän kuin minusta muissa au pair -kausissa ja monessa näytellyssä sarjassa.

Isabella vaihtoi isäntäperhettä kahdesti, Susa vaihtoi perhettä kerran, Henrietta lopetti au pairina kokonaan ja muutti Isabellan toisen host-isän luo, Juho oli samassa perheessä koko ajan.

On hienoa, että nuorena toteutetaan unelmia, ja uskalletaan lähteä maapallon toiselle puolelle vieraaseen maahan. On selvä, että kaikki ei suju kuin on suunnitellut.

Isabella, joka oli 18-vuotias herttainen uskovainen tyttö, joutui ensin perheeseen, jossa oli varsin vaativa äiti. Sen jälkeen hän meni perheeseen, jossa oli yksinhuoltajaisä, sarjan mukaan lasten erossa ollut äiti ei pitänyt siitä, että lapsia hoitaisi au pair, kun lapset ovat isällä. Isabella  vaihtoi sitten maalle mukavaan lapsiperheeseen, jossa oli paljon eläimiä.

Susa oli aluksi perheessä, jossa oli neljä lasta. Vaihto tuli jonkin ajan kuluttua. Seutukunta oli rauhatonta, ja Susan vaihtaessa perhettä, hänellä oli vaikeuksia alivuokralaisena olossa. Susan 'toinen perhe' oli yrittäjäperhe, jonne Susa jäi vielä ohjelman päätyttyä.

Henrietta oli hyvässä kodissa, jossa oli kaksi lasta. Hän koki vapauttaan rajoitettavan, ja etsi töitä.


Henrietta muutti Isabellan host-isän luo. Epäilemättä he olivat ainakin ystäviä. Tässä ollaan ravintolassa. (SVT1:n lähetyksestä ottamaa valokuvaa olen pienentänyt, jotta hahmoja ei tunnistettaisi).

Juho teki ruokaa, ja oli nuorehkon leskiäidin luona, jolla oli 13-vuotias tyttö. Juho pärjäsi kaikin puolin hyvin ja kokkaili varsin paljon.

Draamaa sen sijaan oli paljon ja rakennettiin. Susa ja Henrietta oli monta kertaa sanojen vaihdossa, tai minusta lähinnä Rääkkylästä kotoisin oleva Henrietta ripitti 18-vuotiasta Lappeenrannasta kotoisin olevaa itseään nuorempaa Susaa, joka ei antanut periksi. Isabella taas toivoi ja rukoilikin sen puolesta, että kaikilla olisi hauskaa ja oltaisiin väleissä. Lopulta myös Juho saa kuraa niskaansa, kun oli Susalle ihmetellyt draaman määrää tai sitä, että au pair -ajan jälkeen tuskin paljon nähdään. Au paurien kotioloistaan Suomessa ei puhuta, vaikka lähtö näytetään. Susa ei juurikaan kehu kotikaupunkiaan Lappeenrantaa.

Koska on kyse oikeista ihmisistä ja todellisista perheistä ja heidän lapsistaan, en viitsi kirjata tapahtumia, mutta niitä todella oli.


Kannattaa katsoa vähintään Yle-Areenasta. Minusta tämä sarja kertoo paljon myös elämästä Sydneyssä. Minusta Sydeneyssä lapsilla tuskin on subjektiivista päivähoito-oikeutta, eikä yhteiskunta tarjoa niin paljon palveluja kuin Suomessa, tuskin ollenkaan. Kuitenkin ihmiset ovat onnellisia ja iloisia. Tietenkin kaikissa maissa ja systeemeissä on välinputoajat ja syrjäytyjät, niin Australiassa, mutta myös Suomessa.  Sama tuli ilmi myös ohjelmassa Au pairit Kanadassa, missä au pairit kyyditsivät lapsia kouluun, koska ei ollut ilmaista koulukyytiä.

Au pairit suuntasivat myös Los Angelesiin NÄIN.

torstai 19. lokakuuta 2017

Raitiovaunut Turkuun, kiitos ei



Aika-ajoin turkulaisiin iskee raitiovaununostalgia. Turussahan oli keltaisia raitiovaunuja, mutta siitä kun ne liikkuivat, on jo yli 40 vuotta.

Raitiovaunuja varten tarvitaan maantiehen kiskot, ja niiden yläpuolelle sähkösysteemi. Rakennustyöt jumittavat liikenteen, kaventavat ajoratoja, ja maksaa maltaita.


Olen asunut Helsingissä, missä raitiovaunut toimivat, mutta niitähän ei purettu välillä pois. Helsingissä on myös metro ja linja-autoja, lisäksi paikallisjunat liikennöivät.

Myös Prahassa, Göteborgissa ja Tukholmassa on raitiovaunuja. Tukholmassa pääjoukkoliikenneväline on kuitenkin metro.

Viimeksi turkulaisten halukkuus rakentaa raitiovaunulinja nousi puheeksi, kun Minna Arve voitti vaalin Turun kaupunginjohtajan pestistä, tai siitä, minkä vuoksi valtaosa vihreät oli Arven takana valtuustossa (vaali oli suljettu lippuäänestys Arve voitti Virtasen 34 - 33, kannattaako Arve raitiovaunuja, toivottavasti ei).

Turun liikenneratkaisun pitää olla minusta linja-autot, mahdollisesti sähköbussit. Tekniikka toivottavasti kehittyy, jolloin sähköbussi ei tarvitse johtoja, vaan virta tulee akuista, joita ladataan.

Kustannukset?
Raitiokiskojen laittaminen katuun tuntuu kalliilta ja hankalalta. Tampereella asiaa on pohdittu TÄÄLLÄ, ja siellä lukee, että
- Raitiotieinfran kokonaiskustannus on noin 283 miljoonaa euroa Hiedanrannan kautta kulkevalla, lyhyimmällä reitillä. 
-Yleissuunnitelmassa olevan 1,3 kilometriä pidemmän reitin kustannusarvio olisi 297 miljoonaa euroa.
- Raitiotien infrastruktuurin ja varikon rakentamisen kokonaiskustannus osan 1 eli Hervanta - keskusta - Tays -osuudelta on 238,8 miljoonaa euroa. 

Osan 2 eli Keskusta - Hiedanranta - Lentävänniemi -osuuden tarkennettu kustannusarvio on 44,1 miljoonaa euroa.

Lyhyehkö pätkä maksaa yli 250 miljoonaa euroa. Minusta Hervannasta Keskustaan on kymmenisen kilometriä, ja Keskustasta Taysiin on muutama kilometri. TAYS on Teiskontiellä.

Turku on rakentanut paljon, mutta liikaa veronmaksajien rahoin. Teatterin peruskorjaus maksoi lopulta 45 miljonaa euroa, eli 20 miljoonaa yli budjetin. Minusta teatteri ei tuota kyllä mitään, vaan kaupunki lapioi rahaa teatterin alijäämään. Minusta turkulaisille pitäisi myydä lippuja halvemmalla, turkulaisten veroeuroista kustannuksiakin maksetaan. Lisäksi rakennetaan palloiluhallia, ja paljon muuta on toivelistalla. Kouluinvestoinnit Syvälahteen ja Ylä-Maariaan ovat käynnissä, koska lapsissa on tulevaisuus, ne investoinnit ovat hyviä. Lisäksi tarvitaan Hirvensaloon toinen ja ehkä kolmas silta, sekä Satavaan taas alakoulu, kun asutusta tulee suunnitelmien mukaan enemmän.

keskiviikko 18. lokakuuta 2017

Ammatillisen koulutuksen reformi, mitä se todellisuudessa tarkoittaa?



Ammatillisen koulutuksen reformi astuu voimaan vuonna 2018 koko Suomessa.

1. Uusi Laki ammatillisesta koulutuksesta (531/2017), astuu voimaan 1.1.2018 ja lakia täydennetään asetuksin. Laki on jo luettavissa TÄÄLLÄ.

2. Kaikki tutkinnot uudistuvat viimeistään vuoden 2018 aikana, osa tutkinnoista muuttuu,  osa esimerkiksi erikoisammattitutkinnoista lopetetaan.

Esimerkki: Hotelli- ravintola ja catering-alan perustutkinto muuttuu ravintola- ja catering-alan perustutkinnoksi, hotelliala siirretään matkailualan perustutkintoon. Baarimestarin erikoisammattitutkinto lopetetaan, ja osaaminen yhdistetään tarjoilijan erikoisammattitutkintoon. Erillinen näyttötutkinto lopetetaan.

Näistä on seurauksena se, että on vain yksi tapa suorittaa tutkinto, eli aikuiset ja nuoret suorittavat tutkinnon samalla tavalla, eli tutkinnon osat näytetään, ja tutkintoihin  sisältyy 35 osaamispistettä yhteisiä tutkinnon osia eli viestintä ja vuorovaikutusosaamista, matemaattisluonnontieteellistä osaamista sekä yhteiskunta- ja työelämäosaamista.

Jokaiselle opiskelijalle tehdään HOKS, eli Henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma, johon merkitään suoritettava tutkinto, tutkinnon osat, niiden suoritus tavat, aiempi osaaminen, erityinen tuki, asiasta on säädetty asetuksessa.

Entinen työssäoppiminen ja oppisopimus on yhdistetty työpaikalla järjestettäväksi koulutukseksi, joka voidaan suorittaa koulutussopimuksella (entinen työssäoppiminen) tai oppisopimuksella, josta tehdään lain mukainen sopimus.

Entiset tutkintotoimikunnat ja neuvottelukunnat lopetetaan, ja tilalle tulevat työelämätoimikunnat, joille on asetuksessa määrätty tehtäviä

3. Rahoitus muuttuu
Ennen valtion osuus laskettiin laskentapäivien opiskelijamäärien mukaan, eli syyskuun ja tammikuun laskentapäivien mukaan. Jatkossa  edellä mainitun perusrahoituksen osuus on puolet, suoritusrahoituksen osuus nousee 35 prosenttiin ja vaikuttavuusrahoituksen osuus on 15 prosenttia.

4. Ammatillisen koulutukseen pyritään edelleen peruskoulun jälkeen yhteisvalinnassa, mutta rinnalle tulee jatkuva haku. Koulutuksen järjestäjä päättää opiskelijaksi ottamisesta. Opiskelijalle tehdään HOKS, tunnistetaan ja tunnustetaan osaaminen, tarvittaessa näytöin, ja loput osaamisen hankinnat sovitaan. (entinen HOJKS yhdistetään tähän, vanhan malliset HOJKSit jäävät voimaan siirtymäajaksi? Erityiseen tukeen opiskelijalla on oikeus)

Mikä muuttuu?
- Tilanne selkeytyy, kun on vain yksi laki, ja yksi tapa suorittaa tutkinto
- Luultavasti päällekkäinen koulutus vähenee, kun osaamista tunnistetaan ja tunnustetaan
- Pirstaleisuus jollain tasolla voi lisääntyä, koska ei ole enää yhtä tapaa suorittaa

-Arvaan,
-että suuret koulutuksen järjestäjät isoissa taajamissa hyötyvät, sillä on paikkoja työmarkkinoilla, missä voi hankkia osaamista, ja on volyymia, millä opettaa oppilaitoksessa.

-että hyvät opiskelijat valmistuvat paremmin arvosanoin ja/tai nopeasti.

Pelkään, että
-jotkut opiskelijat tarvitsevat enemmän tukea nykysysteemissä, eivätkä resurssit nouse, tämä haastaa, koska rahamäärä ei nouse, koulutuksen järjestäjät hakemaan sisäisiä tehokkaita ja vaikuttavia toimintatapoja.

-Muutokset maailmassa ja koulumaailmassa vaativat aina paljon, kun kaikki tutkinnon perusteet muuttuvat, on hyvä aloittaa puhtaalta pöydältä, mutta se vaatii kunnon suunnittelua, joka on haastavaa, kun koko ajan vanhan muotoinen toiminta pyörii.

Jatkan tätä tilanteen kirkastuessa. Moni muukin asia muuttuu mm. järjestämisluvan myöntämisedellytykset. Perustutkintokoulutuksessa ja valmentavassa koulutuksessa opiskelija on oikeutettu maksuttomaan ruokailuun. Sen sijaan kurinpito säilyy ennallaan, eli kurinpitorangaistuksina on varoitus tai määräaikainen erottaminen.

sunnuntai 15. lokakuuta 2017

Kauppakorkeakoulut etunenässä yo-todistusvalintaan



Kauppakorkeakoulut ryntäävät etunenässä yo-todistusvalintaan, jo ensi keväänä Turun Kauppakorkeakoulussa peräti 60% sisäänpääsevistä valitaan ylioppilastutkinnon perustella. Mutta vain uusia ylioppilaita!

Ylioppilastutkinnon perustella seuraavasti: "Huomioon otetaan äidinkielen, enemmän pisteitä antava matematiikan ja A-kielen koe sekä kaksi muuta parhaat pisteet antavaa koetta. Äidinkielen kokeen sijasta tehty suomi tai ruotsi toisena kielenä -koe katsotaan äidinkielen kokeeksi. Mikäli hakija on suorittanut useamman kuin yhden A-kielen, otetaan tässä huomioon parhaat pisteet antava suoritus". Pisteytystaulukko on TÄÄLLÄ.

Uuteen systeemiin hakuaika alkaa maaliskuussa 2018, ja tarkkoja ohjeita odotellaan, viime vuonna ihmettelin, että vaikka osa valittiin suoraan, niin Turun yliopiston sivulla luki, että "kaikkien hakijoiden on osallistuttava valintakokeeseen. Koetilaisuuteen ei lähetetä erillistä kutsua vaan jokainen hakemuksensa määräaikaan mennessä jättänyt saa osallistua valintakokeeseen". 

Eli 60% kauppakorkeaan valitaan suoraan ylioppilastutkinnon perusteella uusista ylioppilaista, tämä on minusta erittäin huonoa, 
-sillä pääsykokeisiin lukeminen on samantyyppistä kuin opiskelukin, joka oli hyvä, kun oli yhtäläiset pääsykokeet, kaikki olivat tasa-arvoisia
-pääsykoekirjat kuvasivat hyvin kauppatieteiden eri puolia, oli laskentatoimea, markkinointia, johtamista, taloustietoa, ja matematiikkaa
-tässä syrjäytetään kokonaan ammatillisen puolen opiskelijat, jotka saavat kilpailla, vanhojen ylioppilaiden, ammatti- tai tiedekorkeakoulun käyneiden kanssa pääsykokeissa muutamista paikoista lukion kursseja lukemalla
-koska kaksi yo-koetta voi hakija itse valita, niin tämä ei aseta hakijoita samalle viivalle
-tämä johtaa siihen, että yo-arvosanoja parannellaan, venytetään lukion opintoaikaa kolmeen ja puoleen tai neljään vuoteen





Loput 40 % kauppakorkeaan valitaan pääsykokeessa 6.6.2018 klo 12 - 15. 
Valintakokeet perustuvat lukion kursseihin!
1. Taloustiedon kurssi YH2
2. Ihminen ympäristön ja yhteiskunnan muutoksessa HI1
3.Tilastot ja todennäköisyys MAB5 tai Todennäköisyys ja tilastot MAA10
Eli tässä syrjäytetään ammatilliset opiskelijat, esim. jotka ovat jo merkonomitutkinnossa suorittaneet esim. kirjanpidon kursseja ja he joutuvat ostamaan kurssikirjat ja pänttäävät niitä.


Olen aiemminkin blogannut pääsykoeasian puolesta mm. TÄÄLLÄ.

Tulitikkurasioiden kansia



Laitan blogiini skannattuja kuvia tulitikkurasioiden kansikuvista syksyn aikana (edesmennyt appeni on kerännyt näitä vihkoon, osa on kiinnitetty teipillä ja se on hieman värjännyt etikettejä, osa on hyvässä kunnossa). Ensimmäinen askien etiketeistä osa on täällä.

Jatkoa tulee kahvimainoksista, ravintoloista ...

Yläkuvassa on mainostettu Kakadu-mausteita, ja kuvassa lintu.



Olettaisin tämän olevan D-vitamiinia?


PAM PAM Toffeeta on mainostettu tässä


Pohjanmaan tikun oma mainos


GLO on myös tehnyt tulitikkuja, joka on ollut varmasti hyvä "bisnes".



Keskon omia tikkuja

Vakon tikkuja


Katriinakahvia, "kaikkien lempikahvi".



Tässä sama tuote, mutta eri etiketti, viisi rengasta muistuttavat olympiarenkaita, mutta eivät ehkä ole sitä, ellei vuosi le 1952?


Rumbo, en tiedä mikä se on ollut?


Whirligig- askissa on ollut 45 tikkua, monessa on 50.


Osuustukkukaupan säästökassan etiketti


K-kaupan Näkkuleipääkö?


Kovalevyä Savosta.


Kiitolinja on perustettu jo 1930-luvulla, ja tältä on kuljetuskalusto näyttänyt silloin joskus


Thrinax on ollut Ravintola tai baari Turussa


Lauri Hämäläisen kioski


Tukkukauppojen Oy


Varsinais-Suomen Tikku

Radio



Sampo, tämä on ollut aika yleinen?


Tikut ovat olleet myrkyttömiä :)

Kaukolan ja Peräpohjolan kansallisasuja?