sunnuntai 25. tammikuuta 2015

EHDOTON EI asuntotuloverolle



Kauppalehdestä 14,1,2015 lainaus: "Elinkeinoelämän Tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja, professori Mika Maliranta mainitsee asuntotuloveron tänään julkistetussa kirjassaan ".

Pitääkö kaikesta maksaa veroa? Omistusasuja maksaa sähköveroa, vesimaksua, kiinteistöveroa (tai asunto-osakeyhtiö maksaa, jos asutaan asunto-osakeyhtiössä), lämmitysöljyn hinnassakin on veroa!

Etlan tutkimuksessa Asunnot eläkkeiksi (Niku Määttänen ja Tarmo Valkonen)  luki jo 2013  "Suomalainen yhteiskunta kannustaa omistusasumiseen. Vuokra-asuntojen omistajilta peritään pääomatuloveroa, omistusasunnoista ei. Siksi omistusasuminen on verotuksellisesti vuokra-asumista edullisempaa. Lisäksi ensiasunnon ostamista on helpotettu esimerkiksi ASPlainoihin liittyvillä tuilla. Omistusasumisen suosiminen vuokra-asumiseen nähden on osaltaan johtanut siihen, että useimpien suomalaisten kotitalouksien varallisuudesta valtaosa on kiinni omassa asunnossa".

Tässä lainauksessa unohdetaan autuaasti se seikka, että vuokratalojen rakentamista voidaan tukea. Lisäksi vuokra-asujista olettaisin, että suurin osa saa asumistukea. Kela maksoi asumistukea vuonna 2013 yhteensä 1414 miljoonaa euroa eli siis 1,4 miljardia euroa. Kukahan saa vuokratulot?  Vuokra-asunnon omistaja tietenkin!

Minusta on lapsellista esittää, että vuokra-asuntojen omistajilta peritään pääomatuloveroa, omistusasunnoista ei  , sillä pääomatulo on vain murunen tulosta, sitäpaitsi vero.fi -sivuilla lukee esimerkiksi seuraavaa:

- " Asunnon vuokraukseen liittyvät kulut voi vähentää vuokratulosta. Tulonhankkimistarkoituksessa vuokratun asunnon kuluja ovat muun muassa hoitovastike, vuosikorjauskulut ja kiinteistövero. "
Vuokrattavaan asuntoon liittyvän velan korot voi vähentää pääomatuloista tulonhankkimisvelan korkoina. Myös lainaan liittyvät liitännäiskulut voi vähentää

Onko tässä tarkoituksellisuutta? Yritetäänkö tässä poistaa se ainoa porkkana, joka suomalaisella on: oma asunto. Suomalaista motivoi oma asunto, ja se selittää myös osan suomalaisen halusta tehdä työtä "hullun lailla" ja venyttää penniä ja kestää. Oma talo on omalla työllä maksettu, sitä ei saa verottaa. Oma asunto on monen ainoa varallisuus.

Ehdotuksella suositaan minusta ennestään rikkaita, joilla on kymmeniä asuntoja, joita he voivat vuokrata ja vähentää pääomatuloistaan kulut ja korot.

Kannattaisiko uudessa tilanteessa kaikkien perustaa yhtiö, joka omistaa asunnon, ja joka kerää vuokratulot ja jonka nimissä on myös asuntolaina? Kiinteistöveronkin saa siis vähentää vuokratulosta.


*****
Lainaus Etlan sivuilta täältä.

ETLAa ylläpitävän kannatusyhdistyksen jäseninä ovat:
Elinkeinoelämän keskusliitto r.y.
Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton (TT) -säätiö

Muita yhteistyökumppaneita ovat olleet muun muassa eri ministeriöt, järjestöt ja säätiöt. Tutkimuksia rahoittaa myös EU. ETLA saa toimintaansa avustusta Opetusministeriön jakamista Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovaroista.


Minun mielestäni jokainen tulkoon toimeen omillaan, joten Veikkausvoittovaroille on parempiakin kohteita. Ihmettelen miksi niitä edes annetaan muulle kuin urheilulle. Toisekseen Opetusministeriön  nimi lienee Opetus- ja Kulttuuriministeriö (OKM).
En myöskään ymmärrä raha-arpajaisvoittojen ohjausta tällaiseen asenteelliseen tutkimukseen.  Jos veroja pitää saada lisää varallisuusvero voidaan palauttaa.

19.2.2015

Samassa sarjassa painii ehdotus korkojen verovähennysoikeuden poistosta, tai lähinnä sen perustelu " " Lähes 900 000 asuntokuntaa pystyy tekemään verotuksessa kyseisen vähennyksen. Yksi asuntokunta saa yhteiskunnalta tukea muutaman sata euroa vuodessa. Eniten tuesta hyötyvät isoja lainoja ottaneen hyvätuloiset." Lainaus Ilta-Sanomista täältä.

Todellisuudessa vuokra-asumista vasta tuetaankin, valtio maksaa asumistulea sekä asumistukijärjestelmän kautta että opintorahojen kautta, lisäksi vuokra-asuntojen omistajia tuetaan yllämainitun kaltaisesti eli vuokratulosta saa vähentää erilaisia eriä.

Tästä on tullut ehdotus, lisäksi yritetään vaikeuttaaensiasunnon ostamista, sillä nyt varainsirronveroa ei joudu maksamaan ensiasunnosta.

Kummallinen ehdotus, jota pidän täysin epäonnistuneena. Minusta ihmisillä on oikeus omistaa sekä auto että asunto, mutta molemmat tuntuvat olevan uhan alla.

torstai 22. tammikuuta 2015

Mooses Mentula: Isän kanssa kahden ja kirjamarkkinat


Isän kanssa kahden on Mooses Mentulan romaani. Ostin kirjan kolmellakymmenellä sentillä Helsingin Akateemisesta kirjakaupasta, virikkeen tähän sain Suketuksen bloggauksesta, jonka keskustelussa on omia kommenttejani. Bloggaus pitää kirjan hintaa 0,30 e liian halpana.

Itse kirja oli helppolukuinen. Tapahtumapaikka on Lappi. Eteläsuomalainen Jyri, jonka isä on kotoisin seuduilta, on ottanut pestin alakoulun opettajaksi Sodankylään. Jyrin luokalla on Lenne. Lenne on kymmenvuotias poika, joka kärsii vanhempiensa riidoista,  Lenne pelkää, että joutuu etelään eron myötä ja häiriköi koulussa. Lennen isä Jouni on poromies, ja äiti, Marianne on etelästä ja ollut poromiesten perään ja jäänyt pohjoiseen. Mariannen viihtymistä ovat haitanneet keskenmenot ja anopin vinoilut. Jyrin opettajan etiikka on väljää, hän kuskaa Lenneä kotiin ja pian hänellä on kuuma suhde avioliitossa olevan Mariannen kanssa, joka myös "esiiintyy" mielellään netissä. Marianne tietää itsekin olevansa haihattelija, missä ei ole mitään pahaa, nettikameratouhuista en ole samaa mieltä enkä pettämisestä.

Kirjan kerronta etenee loogisesti ja kronologisesti, oletettuun nimensä mukaiseen loppuunsa.

Minusta teoksen suurin ongelma on sen kohdeyleisö. Tekstin muoto on kuin nuorten kirjan, mutta aiheet ovat aikuisten asioita. Tämä ei ole siis lasten kirja, ei nuorten eikä edes aikuisten, minusta kirjalla ei ole kohdeyleisöä. Kirja on lisäksi hyvin ennalta arvattava, eikä se ole minusta pätkääkään hauska. Mentula on sivukannen mukaan kyläkoulun rehtori. Silloin pitäisi tietää, että vain erottamisessa ja varoituksessa kuullaan vanhempia, sen sijaan on eettisesti hyvinkin väärin kirmailla oppilaansa avioliitossa olevan äidin kanssa ja olla"sillai". Lisäksi kirjassa mainittu keuhkoputken tulehdus ei ole ainoa opettajan palkallisen sairasloman syy, työuupumus tai masennus on palkallisen sairasloman syy. Kirjassa lääkäri rikkoo "lääkärin etikkaansa" muuttamalla "uupumuksen" keuhkoputken tulehdukseksi.

Nämä ovat juonikäristelyn raaka-aineet höystettynä poroilla, villisioilla ja rahahuolilla ja kiimaisella kutemisella ja yllätyksettömällä tekstillä, ne eivät sytyttäneet minua. Teoksen lukemiseen meni muutama tunti, junamatka Turkuun ja kotiin jäi enää vain loppuratkaisu, joka on odotettava, mutta minusta onnellinen.

Kirjassa "petollinen" Marianne jää puuhistaan kiinni, ja asetelma on kuin Rysän päällä tv-ohjelmassa, selityksetkin ovat samat:

Sivulla 335, "Jostainhan se pitää se huomio saada, kun ei sinua täällä koskaan näy, Marianne sanoi".
Sivulla 336: "Eli son sitte minun vika, ko sie esiinnyt maailmanlaajuisessa verkossa alasti, Jouni kysyi".

Tyypillinen Rysän päällä -keskustelu, eli pettävä osapuoli vetoaa toisen poissaoloon. Poissaolon syykin on usein juuri sama, eli työnteko ja perheen elatus. Marianne ei käy töissä, eikä edes yritä hakea työtä. Hän tosin on halunnut villisikatarhan, joka kuraa Jounin raha-asiat lopullisesti.





Mooses Mentulan romaani Isän kanssa kahden myytiin siis hintaan 0,30 euroa, laatu/hinta -indeksi oli suuri, sillä hinta oli pieni. Hinta on yllätys, sillä painovuosi on 2013, olen monta huonompaakin kirjaa lukenut. Junamatka kului joutuisasti, teoksessa oli lukujen välissä tyhjiä sivuja, joten sivumäärä 366 ei kerro teoksen todellista pituutta.

Mitä tulee kirjojen alennusmyyntihinnoittelu -keskusteluun?
1. Minusta markkinoilla toimiva yksityinen yritys saa myydä kirjoja haluamallaan hinnalla.

2. On totta, että hinta indikoi jotakin. Markkinoilla tuotteen hinta kertoo tuotteen sen hetkisen arvon. Mutta pitäisikö jokaisella kirjalla olla vakiohinta viisivuotiskauden? Eikö kirjakauppa saisi ottaa uutuuksia ennen kuin vanhat on myyty pois? Tietenkin saa ja pitää. Pitää olla eri hintaisia kirjoja. Katson kirjakaupassa yleensä vain alekirjoja tai erikoiskirjoja, joita myös ostan.

3. Suuria painoksia myydään mittakaavaetujen vuoksi. Ne, jotka haluavat kirjan uutena ja kovakantisena, maksavat sen korkeamman hinnan. Heidän ei tarvitse varailla kirjaa kirjastostakaan. Markkinoiden toimivuutta minusta osoittaa, että hinta alenee. Halpa kirja voi olla hyvä. Kun otetaan iso painos, on hinta ensin korkeampi, loput myydään alemmalla hinnalla. Tässä on osin kyse alenevasta rajahyödystä, rajahinnasta, hintadifferoinninkin idea on sama. Tämä sama ilmiö on ollut c-kasettiaikana, vinyyliaikana, CD-aikana. DVD-aikana, sekä peleille eri pelikonsoleille. Vasta netti mullisti sekä elokuvien, musiikin että pelien hinnan. Muistan ajan 1980-luvulla, jolloin vuokrasimme videolaitteen "muuviboksin"  ja videokasetteja vuorokaudeksi ja maksoi maltaita. Tämä tapahtui muistaakseni Marmorivideossa, joka oli Citykäytävässä Makkaratalossa tai sen vieressä. 1990-luvun alussa vuokrattiin videokameraa aina vuorokaudeksi, ennen kuin ostettiin oma. Videokameroita vuokrasi muistaakseni Thorn. Nyt kaikilla on parempi videokamera kännykässä ja kännykkä on halvempi kuin ennen oli videokamera. James Bond - ja Disney -elokuvat maksoivat ennen VHS-kasetteina 150 markkaa. Nyt niitä myydään DVD:nä muutamaan euroon. SuperNintendo -pelit maksoivat muistaakseni 380 markkaa ammoisina aikoina, sama päti Atari Jaguar peleihin muistaakseni ostin Pitfall-pelinkin hintaan 490 markkaa, PC-peleihin sekä PlayStation 1 -peleihin, kyllä alekopat silloinkin tongittiin. Pelit olivat laadukkaita ja ne todella "puhki" pelattiin.  Yhtä pelikonetta kohti saattoi olla yksi tai kaksi peliä, eli myöskään valinnanvaraa tai tilaongelmaa ei ollut.

4. Ne, joille kelpaa vanha "uusi" kirja tai elokuva, saa sen halvemmalla. Mikä ongelma tässä on? Eivätkö hinnan muutokset kerro markkinoiden toiminnasta? Isot jäämäpinot kaupassa kertovat, että hinta on ollut liian korkea tuotteelle? Tai tuotetta ei ole osattu markkinoida? Tai sille ei ole löytynyt ostajia jostain muusta syystä.

5. Runokirjoja harvoin myydään alennuksella, koska painokset alun alkaen ovat pieniä. Runoko säilyttää arvonsa, mutta proosa ei?

6. Lukiokirjojen vanhoja painoksia on myyty parisenkymmentä vuotta roimin alennuksin, Olen ostanut monta matematiikan kirjasarjaa markan kappalehintaan. Matematiikka ei vanhene, eikä perusfysiikka. Itse asiassa juuri mikään kouluaineen tieto ei vanhene sillä tasolla, kun koulussa opetetaan. Sen ymmärrän, että markan muuttuminen euroiksi uusi painokset. Muuten uusien painosten jatkuvaa virtaa en ymmärrä. Lukio maksaa lukiolaiselle yli 2000 euroa, kirjapino on yli tonni tästä, laskelma on TÄÄLLÄ.

keskiviikko 14. tammikuuta 2015

Perusoikeuksien rajoittamisesta koulussa

Valtioneuvoston oikeuskansleri on antanut 6.11.2014  ratkaisun eräiden peruskoulujen käytännöistä matkapuhelinten käytön rajoittamisessa koulupäivän aikana otsikolla ”Rajoitukset matkapuhelimen käytössä koulupäivän aikana” 28.11.2014 on annettu ratkaisu "Oikeus maksuttomaan ja yhdenvertaiseen perusopetukseen"

Minusta tässä on kolme lähtökohtaa
1. Perusoikeuksien rajoittaminen täytyy perustua laintasoiseen normiin ja se tulee kertoa rajoittamisen yhteydessä tai olla vaihtoehtoisesti yleisesti tiedossa ja osattava perustella
2. Peruskoulu perustuu oppilaiden oppivelvollisuuteen, eli pakkoon, josta on säädetty perusopetuslaissa.
3. Perusopetuksen pitää olla maksutonta

Koululla on minusta oikeus rajoittaa lain perusteella (esim. perusopetuslaki) perustuslain perusoikeuksia, ei muuten. Jos lait eivät anna mahdollisuutta oikeisiin toimiin, eduskunnan pitää säätää uudet lait. Jos perusoikeuksia rajoittavia lakeja ei ole, perusoikeuksia ei saa rajoittaa.

Oikeuskanslerin päätöksen mukaan "Koulun kurinpitotoimissa ja muussa työrauhan turvaamisessa joudutaan johonkin mittaan rajoittamaan oppilaiden perusoikeuksia. Kuten perusoikeuksien turvaamisessa, myös niiden perusteltavissa olevassa rajoittamisessa on perustuslain 6 §:n mukaisesti oppilaita kohdeltava valtakunnallisesti tasa-arvoisesti"

Matkapuhelin-asiassa minusta koululla on oikeus edellyttää, että matkapuhelimilla ei häiritä opetusta. Minusta koululla ei ole oikeutta "takavarikoida" matkapuhelinta. Haltuun ottamisesta säädetään perusopetuslain 36d§:ssä "Rehtorilla tai koulun opettajalla on yhdessä tai erikseen oikeus työpäivän aikana ottaa haltuunsa oppilaalta 29 §:n 2 momentissa tarkoitettu kielletty esine tai aine tai sellainen esine tai aine, jolla oppilas häiritsee opetusta tai oppimista " 29 §:n toinen momentti kuuluu "Kouluun ei saa tuoda eikä työpäivän aikana pitää hallussa sellaista esinettä tai ainetta, jonka hallussapito on muussa laissa kielletty tai jolla voidaan vaarantaa omaa tai toisen turvallisuutta taikka joka erityisesti soveltuu omaisuuden vahingoittamiseen ja jonka hallussapidolle ei ole hyväksyttävää syytä ". Joten matkapuhelin voi olla mukana koulussa. Oikeuskanslerin päätöksessä viitataan lisäksi ainakin seuraaviin perusoikeuksiin 12 § Sananvapaus ja julkisuus, Jokaisella on sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. sekä 15§ Omaisuuden suoja, Jokaisen omaisuus on turvattu. Lisäksi 6 § Yhdenvertaisuus on tärkeää, sillä 3. momentti: Lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti.

Peruskoulun maksuttomuus päätöksen mukaan: "Opetusvälineiden maksuttomuutta koskevat säännökset eivät sinänsä estä sitä, että oppilaat käyttävät opetuksessa omia välineitään, esimerkiksi kännyköitä tai tietokoneita. Omien välineiden käytön tulee kuitenkin perustua oppilaan/huoltajan vapaaehtoisuuteen. Perusopetuksen maksuttomuudesta johtuu, että koulu ei voi velvoittaa oppilaita hankkimaan tai käyttämään omia välineitään opetustarkoitukseen".

Eli maalaisjärkisesti. Omia työvälineitä saa käyttää, mutta ilmainen peruskoulu tarkoittaa, että koulu viime kädessä vastaa välineiden hankkimisesta. Sen kertoo toki perusopetuslakikin ja sen 31§, jossa lukee " Opetus ja sen edellyttämät oppikirjat ja muu oppimateriaali sekä työvälineet ja työaineet ovat oppilaalle maksuttomia".

*****
Mikä on yläkuvan merkitys?
Matkapuhelinrajoitus päätöksessä puhutaan viestien vapaasta vastaanottamisesta ja lähettämisestä. Koska koulussa pitää rajoittaa työrauhan vuoksi oppilaiden puhevaltaa, vain yksi puhuu kerrallaan. Minusta ei voida lähteä siitä, että millä tahansa viestimellä lähetettäisiin omia viestejä jatkuvasti ja koko ajan. Tällöinhän pitäisi luultavasti sallia rumpu, jos sillä lähetettäisiin viestejä, radioamatöörilaitteet, radiopuhelin, samalla logiikalla ja luonnollisesti kaikki saisivat puhua samaan aikaan. Perusoikeuksien vaalijat pitävät tärkeänä sitä, että lasten perusoikeuksia ei saa rajoittaa kuten ei aikuisenkaan. Koulussa perusopetuslaki säätelee kuitenkin opettajan ja koulun oikeutta käyttää julkista valtaa. Minusta oppilas on koulussa oppiakseen taitoja ja tietoja. Vapaa oma perusoikeuksien mukainen toiminta voi minusta rajoittaa muiden oikeuksia ja oppimista. Koululla minusta on vastuu, että kaikkien oikeudet toteutuvat, ja että kenenkään perusoikeuksia ei rajoiteta. Tämän vuoksi on välillä puututtava koulussa olevien oppilaiden käytökseen laissa määrättyjen keinojen puitteissa, tämä on minusta sitä kasvatusta.

Ylipäätään Suomen kouluissa toiminta on lain mukaista, mutta kyseiset kantelut kielivät siitä, että rehtoreita ja opettajia on täydennyskoulutettava perusoikeusnäkökulmasta viranomaisen työssä.

maanantai 5. tammikuuta 2015

Emma kihlaa Mertarannan Hockey Nightissa



Emma-teatterin viime kesä 2014 meni penkin alle. Tämä on oma johtopäätökseni, katsojaluvut luultavasti notkahtivat paljonkin. Emma teatterin tyhjät katsomot pitää siis täyttää

Esityksestä juttu täällä. Suomi Hullu touhuu oli porilaista tuotantoa.

5.1.15  
Ilta-Sanomat vihjasi, että ensi kesänä Naantalin Muumimaailman Emmateatterissa mentäisiin Turun kaupunginteatterin voimin TPS-aiheisella näytelmällä, osassa selostajalegenda Antero Mertaranta.

8.1.15
Turun kaupunginteatterin sivut vahvistavat asian täällä.
Kesäteatteriesityksen nimi on Hockey Night ja Emma-teatterin ja Turun kaupungin teatterin yhteistyösopimuksen mitta on kolme vuotta, eli luvassa on siis kaksi muutakin näytelmää.

Kaupunginteatterin sivuilla on ylisanoja, toivotaan, että lupaukset lunastetaan, pari viime vuotta Emmateatterissa on ollut varsin vaisuja elämyksiä. Pelkkä Mertarannan selostus ei pitkälle kanna. Mertarannan kuuluisin lätkäselostus on vuoden 1995 jääkiekon MM-finaalin Suomi-Ruotsi selostus, peli oli jännittävä, tähänkin vaaditaan kunnon toimintaa, mitä selostetaan. Myös 2011 lätkän MM-loppuottelun selosti juuri Antero Mertaranta.

Varsin vanhoilta ja tutuilta kyvyiltä vaikuttavat taustavoimat, sillä käsikirjoituksesta vastaavat Satu Rasila ja monissa Emma-teatterirooleissa ollut Miska Kaukonen, ohjaus on Mikko Koukin. Lipun hinnat ovat "entiset" eli hulppeat 31 ja 33 euroa. Liput ovat jo myynnissä, kuva Turun Sanomista 9.1.2014, lisäksi on iso juttu.

TPS:n mukana oloa ihmettelen, jääkiekossa joukkue on SM-liigan vihoviimeinen, jalkapallossa pudottiin sarjasta, ja salibandyssakin ollaan putoamassa playoffeista. Ehkä kannattaisi keskittyä vaan pelaamaan ja valmentamaan. Urheiluun ei minusta kuulu näytteleminen eikä teatteri. Vaikka selitykset alkavat jo käydä tragikomediasta.

Esitykset ovat Kaupunginteatterin webbisivun mukaan aikavälillä 28.5 (on torstaipäivä) - 22.8.2015 (on lauantai). Ennakkonäytös (maksullinen on 27.5.2015).

Hockey Night -niminen ohjelma oli tai on kaupallisilla tv-kanavilla alkanut ohjelma, jota muistaakseni vetivät ensin Pertti Lindegren ja Ari Leinonen.


Turun kaupunginteatteri (remontissa oleva rakennus kuvassa) on muuttanut remontoitavasta teatterirakennuksesta Logomoon evakkoon, ja Mikko Kouki, joka oli ennen Linnateatterilla töissä, on nyt Turun kaupunkiteatterin taiteellinen johtaja. Kouki on lisäksi HC TPS:n hallituksessa, hallitusta johtaa Matti Perkonoja. Kuulin keväällä, että esitykset ovat Logomossa, mutta harjoitukset ovat edelleen teatterissa. Kummastuttaa Turun kaupungin löysä tilankäyttö, tilat olisi voitu antaa väliaikaisesti jollekin koululle, käsitykseni mukaan Kastun koulusta joudutaan pois.

Turun kaupunginteatteri on tietojeni mukaan Turun kaupungin veronmaksajien pääosin rahoittama, luultavasti nelisen miljoonaa euroa menee verorahaa. Turun kaupungin veronmaksajana ihmettelen tätä rönsyä, kesäteattereita on Turun seudulla useita, Emma-teatteri sijaitsee Naantalissa ei Turussa. Turun kaupunginteatterin kannattaisi minusta keskittyä Logomoon ja omiin esityksiin ja sitten siihen remontoitavaan rakennukseen, remonttikin maksaa yli 25 miljoonaa euroa, luultavasti yli 30 miljoonaa. Ilmeisesti myös HC-TPS rämpii taloudellisesti, jääkiekkokausi 2014 - 2015urheilullisesti oli ainakin fiasko TPS:n jäljessä taisi olla vain Vaasan Sport.

Emmateatterin ovet paukkuvat, kesän 2013 jälkeen loppui Linnateatterin esitykset, viimeiseksi jäi Vetämättömät. Nyt lähti siis porilaiset Rakastajat-teatteri.

Emma-teatteri viittaa tietenkin Tove Janssonin kirjaan Vaarallinen juhannus, jossa Emma (kuvassa vasemmalla) oli teatterin siivooja. Teatteri kellui Muumitalon ohi, joka oli jäänyt veden alle. Muumiperhe muutti teatteriin, Nuuskamuikkunen oli lähtenyt repimään puistoon kieltotauluja ja istuttamaan hattivattien siemeniä, Muumipeikko ja Niiskuneiti yöpyvät puussa, Emma irrottaa kuiskaajan kopissa olevan Muumipapan kävelykepin, joka piteli kiinnitysköyttä ... Muumipappa kirjoittaa näytelmää, joka on varsin heikko, mutta muuttuu paremmaksi, kun esityksen aikana perhe yhdistyy ja lavalle syntyy vipinää...

Aasinsiltana tai aasin mielipiteenä pohdin, että TPS-aiheinen teatteriesitys on minusta varsin lähellä Emma-teatterin alkuperäistä ideaa kuten aiemmatkin esitykset, eihän Muumipappa saanut mitään järkevää eikä taitellista aikaiseksi ja yleisökin tuli paikalle ristiriitaisin odotuksin, mutta saivat pääsylipuilleen vastinetta elämän suuren teatterin vuoksi, pääsymaksuksi kävi muukin kuin raha.

Onhan Emma-teatteri parempi nimi kuin Kailon kesäteatteri.
*****

10.5.2015
Hockey-Nightin "kenraalinäytöksen" liput olivat myynnissä Lippupalvelussa Turun Saniomien kestotilaajille "puoleen hintaan", ennen ennakkonäytös oli ILMAINEN. Kävimme sekä netissä että R-kioskilla mutta lippuja ei ollut, puhelinpalvelusta kuulin, että lippuja ei ole enää varattavissa. Jää tämän vuoden ennakko siis väliin.
10.6.2015
Kuulin, että Turun kaupungin työntekijät pääsevät 15.6.2015 näytökseen 10 eurolla, jo aiemmin pystyi teatterinäytöksen maksamaan ns. tykyrannekkeella eli halpaa on. Toisaalla on kallista. Samaan aikaan puhutaan teatterirakennuksen remontista, jonka hintalappu on jo yli 36 miljoonaa euroa, ja kaikkialta muualta valtakunnassa ja kunnassa säästetään mutta rahat tälle on luvattu ja varmasti vielä kaikki luvataan. On tämä aika farssi.