torstai 29. joulukuuta 2016

Vuosi 2016 jäähdyttelyä suunnistuksesta




Vuosi 2016 oli vaisua suunnistusrintamalla. Kävin lenkillä asvaltilla ja suunnistin vain noin 10 kertaa.
Talvella olin Nummi-ylioppilaskylässä jonka 'maaston' tiedän hyvin, extrana oli yläkuvassa oleva Kohmon metaäosuus.


Vaisaaressa oli helppo ja mukava rata.

Keväällä oli motivaatio alhaalla ja silloin tulee myös isoja virheitä.


9.4-2016 menin  kolmos-rastilta neloselle, olin laiska ja juoksin polkua pisin, mutta polku oli väärä, ei kartassa ja kymmenen minuutin pummi.





16.4 meni suhteellisen hyvin, joskin 10:lle ja maaliin juoksin siksakia, olisi kannattanut katsoa myös kompassia tiheikössä ja pöpelikössä. Tämä oli ehkä ainoa kohtuullinen vuoden suunnistuksista.


Toukokuun alussa olin Kakskerran maankaatopaikalla, rataan mahtui taas yksi turha noin kolmen minuutin ohijuoksu viimeisellä rastilla. Kohtuullinen suoritus,




21.5 hain liian vaikeita ratkaisuja, tarvoin metsässä ja kallioilla, vaikka olisi kannattanut käyttää vain polkuja, rastit olisivat olleet helpoissa paikoissa, muutama minusta jopa väärässä paikassa, tosin polun vieressä. Kohtuullinen suoritus.



Lepsuilin syksyllä, tähänkin helppoon rataan leivoin minuutin haun nelosrastille, joka on polun vieressä oleva pikuukumpare (ja siellä pienen kuusen piilossa)!


26.12.2016 eli Tapaninpäivänä tein vielä isomman mokan viimeiselle rastille en vaan juossut riittävän pitkälle polkua eteenpäin, ja käännyin takaisinkin, ennen kuin luin itseni takaisin "kartalle" kiinni. Ongelma oli kartan mittakaava, joka oli 1:7500, tai ongelma ei ollut kartan vaan kartan lukijan.

Opetus on se, että ei kannata mennä suunnistamaan, jos ei halua suunnistaa sisimmässään, muuten tulee lepsuilua, enää helpompaa settiä suunnistuksessa ei ole, nämä olivat siis kuntorasteja, minulla ei vuoden 2012 jälkeen ei ole ollut enää lisenssiäkään.

perjantai 16. joulukuuta 2016

Kauppakorkeaan 2017



Kauppakorkeakoulujen paikoista jopa viidesosa täytetään kesällä 2017 suoraan ylioppilastutkintotodistuksen perusteella.


Yhteispisteiden perusteella valitaan puolet ja kokeen perusteella loput eli 30%. Valintakoe pidetään 7.6.2017 klo 10 -14. Kokeessa on edelleen osiot Johtaminen ja markkinointi (13 p), Laskentatoimi ja rahoitus (13 p), Kansantaloustiede (7 p) sekä Talousmatematiikka (7 p).
Itse olen kannattanut vanhaa pääsykoesysteemiä, se on minusta on tasa-arvoinen ja mittaa motivaatiota. Uusimpien raporttien mukaan ylioppilaskirjoitusten tuloksia haluttaisiin käyttää enemmän.


Tässä kuvassa on Helsingin kauppis, eli Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu.

Olen joka vuosi katsonut Kauppiksen kokeet läpi vuodesta 1990. Olin viitisen vuotta töissä Kauppiksella, ja sen jälkeen olin mukana valmennuskursseilla (talousmatematiikan opettajana ja tiivistelmien laatijana), tämän jälkeen on vain asia kiinnostanut.

Kesällä 2016 oli uusi kansantaloustieteen kirja ja koe, ja kansantaloustiede-osio oli minusta haastava kirjan (Hyytinen-Maliranta: Yritysjohdon taloustiede) ja kysymysten vuoksi. Vuonna 2017 kirja on edelleen sama.

Markkinointi ja johtaminen sekä Laskentatoimi ja rahoitus jatkavat samoilla kirjoilla kuin vuosina 2015 ja 2016.

Talousmatematiikan koe oli minusta 2016 varsin helppo, mutta koe ei minusta ollut talousmatematiikkaan painottunut riittävästi, joten se oli minusta pyrkijöille erittäin haastava. Talousmatematiikan "kriteerit" ovat samat vuonna 2017.

Kaikki kirjat ovat siis samoja kesällä 2017 kuin oli kesällä 2016.

****
Kevennykseksi loppuun olisi tarjolla hyvä koe, sillä "pääsykoekirjoista on määrä luopua jo tällä hallituskaudella. Jatkossa korkeakoulujen opiskelijavalinnat perustuisivat toisen asteen tutkinnon ja ylioppilastodistuksen lisäksi esimerkiksi haastatteluun, aineistopohjaisiin tehtäväviin tai motivaatiokirjeeseen ".seuraava koe kirjoitusvirheineen mittaa motivaation ja osaamisen.

Kaupakorkeakouluun 2017

1Haluan opiskelupaikan (ympyröi)
Kyllä   En

               
 2. Mieluinen opiskelukaupunki (ympyröi) 

Helsinki    Tampere       Jyväskylä
Turku         Pori             Vaasa   
Joensuu     Kuopio         Oulu



 3. Lupaathan lukea (ympyröi)
Kylläkyllä      Kyllä          En             


4Mainitse mukavin myntti, siistein seteli tai viilein valuutta.

 


sunnuntai 11. joulukuuta 2016

TYY leikkasi TYTin vuosiavustusta



Turun yliopiston ylioppilaskunta leikkasi Turun ylioppilasteatterin vuosiavustusta vuodeksi 2017.

Asia päätettiin Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajiston kokouksessa 7.12.2016 enemmistöpäätöksellä. Eli demokratia puhui. Käsitykseni mukaan Turun yliopiston ylioppilaskunnan rahat tulevat suurimmalta osin yliopisto-opiskelijoiden pakollisesta ylioppilaskuntamaksusta.

Leikkaus on minusta teatterille pieni eli 9000 eurosta tullaan summaan 4600 euroa.  En muuten löytänyt Turun Ylioppilasteatterin webbisivulta mainintaa TYY:n tuesta teatterille.

Kuuntelin netistä kokouksen perustelut, ja TYTillä on paljon muita rahoittajia, lisäksi teatteri on tuottanut ylijäämää. Lisäksi se saa pääsylipputuloja. Kaikki opiskelijat (ei vain Turun yliopiston) saavat webbisivujen mukaan opiskelija-alennuksen.

Leikkauspäätös on minusta hyvä, sillä samalla jää enemmän rahaa TYY:n muille alajärjestöille. Olin viime vuonna katsomassa Lexin Spexiä, ja se oli minusta varsin mallikas eli Peikkometsän pakolaiset ja tarkasteli ajankohtaista asiaa eli suhtautumista muukalaisiin ja muuttoliikkeeseen. Pääsylippu oli sangen arvokas, mutta esitys oli rahansa arvoinen. TYTn saama 4600 euroa on minusta varsin paljon rahaa, jos se on kerätty Turun yliopiston opiskelijoilta pakkojäsenyyden nojalla, joten on luonnollista, että jäsenmaksua maksavien opiskelijoiden demokraattinen elin tekee demokraattisen päätöksen. Turun ylioppilasteatteria hallinnoi jäsenistön äänestyksellä valitsema johtokunta. Turun Sanomissa 9.12 TYT:n puheenjohtaja Suvi Puttonen kysyy: "onko edustajisto menetellyt hyvän hallintotavan mukaisesti". Ainakin asian käsittely on tapahtunut ilman viivytystä, ja sääntöjen mukaan. Argumentit olivat tiedossa. Voidaan tietenkin kysyä, pitääkö TYY:n kuulla jokaista aine- ja harrastejärjestöä erikseen haku- ja avustuspäätöksestä. Luultavasti hyvä hallintotapa ei vaadi sitä. Asian olisi voinut laittaa pöydälle, ja päättää seuraavassa kokouksessa, jonka koolle kutsumisessa on omat aikarajansa. Katsoin erästä dokumenttia, niin TYY:n ainejärjestöt, joita oli 123 kpl, saivat TYYn toiminta-avustusta 2016 yhteensä 71 876 euroa, ja Turun ylioppilasteatteri, joka ei ole ainejärjestö vaan harrastusjärjestö sai näiden lisäksi 2016 TYYn toimintaavustusta 9098 euroa. Eli pitääkö jokaista 124 ainejärjestöä kuulla erikseen? Minusta ei pidä.

Edustajiston kokouksessa eniten minua ihmetytti kirjelmä, jonka oli allekirjoittanut monien teatterien johtajat, myös Turun kaupungin teatterin, kaikki nekin saavat avustuksia eli eivät varmaankaan elä vain pääsylipputuloilla. Minusta terve taide elättää itse itsensä. Minusta yhteiskunnan tukea esim. veikkausvoittovaroja ja verotuloja voidaan suunnata teattereille, ja asettaa ehdoksi sen, että yhteiskunnan vähäosaiset (eli köyhät kuten opiskelijat ja työttömät ...) pääsevät halvemmalla teatteriin.

Turun kaupungilla on muuten ranneke, jonka vakituiset työntekijät saavat, ja se toimii ikään kuin liikunta- ja kulttuurisetelinä, eli sillä voi maksaa Turun kaupungin teatterinkin pääsymaksuja (minulla ei ole ranneketta, eli en tiedä tarkkaan miten toimii luultavasti rannekkeelta otetaan "virtuaalirahaa").


Luin Turun ylioppilasteatteri ry:n säännöt, ja kuka vaan voidaan hyväksyä jäseneksi, ja ylioppilaskunta ei päätä asioista, mutta jos  yhdistys lopettaa toimintansa "on yhdistyksen varat käytettävä Turun yliopiston ylioppilaskunnan jäsenten kulttuuritoiminnan hyväksi yhdistyksen viimeisen kokouksen tarkemmin määrittelemällä tavalla".

****
.

Teatterin taiteellisesta tasosta en tiedä mitään.


Uusimman tuotannon nimi on "Himanen, Himanen ja muutama avaruuspimppi", linkit täällä ja  täällä.

Ainoa kosketus Turun ylioppilasteatteriin minulla oli vuonna 2012, jolloin maksoin nuorimmaisimman poikani teatterin, lukiolaisten oli pakko käydä määrätyissä teatteriesityksissä. eli yksi niistä oli Nikolai Gogolin Reviisori, joka on ainakin paperilla loistava näytelmä.

Gogolin Reviisorissa pikkukaupungin nokkamiehet luulevat rahatonta pietarilaista nuorta miestä tarkastajaksi, ja lainaavat rahaa, syöttävät ja juottavat Hlestakov -nimistä veijaria ja hänen palvelijaansa. Veijari nauttii palvelusta ja vikittelee kaupunginjohtajan vaimoa, ja tytärtä, ja poistuu, ennenkuin postimestari kertoo miehen olevan huijarin (postimestarilla on tapana availla kirjeitä). Ilmeisesti esitys oli ollut ymmärrettävä. Reviisorihan on napakka komedia.

Yksi pojistani joutui katsomaan Turun kaupungin teatterin monologin Dostojevskin Rikoksesta ja rangaistuksesta (linkissä Jokken arviointi romaanista, ei ole siis näytelmä). Meno monologissa oli ollu "maanista", ja Raskolnikovia näytellyt kaveri oli kuulemani mukaan heitellyt vettä kasvoilleen ja huiskinut kirveellä ilmaa. Olin varsin hämmästynyt poikani referoimasta "juonitiivistelmästä", sillä olen lukenut teoksen kahdesti. Raskolnikov on tosin raivohullu, mutta teoksessa on hyviä henkilöhahmoja, kuten Raskolnikovin ainoa ystävä (opiskelutoveri muistaakseni) Razumihin ja isänsä suostumuksella äitipuolensa kadulle tienaamaan heittämä Sonja. Kuulemani mukaan esitys oli ollut sangen rankka, mutta moraalinen puoli oli ehkä jäänyt havainnoimatta hulluuden vuoksi. Tämänkin pääsymaksu tuli kukkarostani. Esikoinen perusteli harrastuksillaan, ettei ehdi käydä iltakaudet lukion pakkopullateattereissa. Hän on perheestämme nykyään ainoa, joka käy vapaaehtoisesti teatterissa, tosin hän saanee niihin vapaaliput. Minua raahattiin pikkupoikana Turun kaupunginteatterin Sopukkaan.

Nyt teatterirakennuksessa tehdään korjausta, jonka budjetti on paisunut 25 miljoonasta euroasta 39 miljoonaan euroon. Rahat tulevat luultavasti veronmaksajilta ja tietysti tulevat, loppusumma oli 45 miljoonaa euroa!

Itse olin "pakosta" marraskuussa 2016  katsomassa Turun kaupunginteatterin Rock of Ages rock-musikaalia elokuvateatteri Dominossa, näytös maksoi peräti 45 euroa, ja oli varsin vähän rockia ja tylsä. Arviointi täällä. Kun tulee vanhaksi, on laiska. En viitsinyt tai en oikeastaan kehdannut lähteä väliajalla pois, mutta lukioikäiset sentään kehtasivat, tai ainakin hakivat takkinsa narikasta ja kävelivät ovesta ulos. Nuorissa on siis toivoa. Jos olisi itsekin nuori niin tekisin samoin kuin ollessani opiskelijapolitiikassa, eli äänestäisin kuin olisi parhainta ylioppilaskunnan kannalta. Eli minusta TYY:n edustajiston päätös leikata TYTin avustusta oli avoin, ja demokraattinen ja siten oikea. Nuorisossa on toivomme.

tiistai 6. joulukuuta 2016

Pisatutkimuksen kärkipäässä ovat suomalaiset tytöt



Uusien Pisa-tulosten perusteella pitää olla sekä iloinen että huolissaan.

Suomalaiset tytöt menestyvät, ovat kakkosia, pojat menestyvät paljon huonommin. Matematiikan tulokset ovat lähiaikoina kaikilla heikentyneet, kuten luonnontieteenkin tulokset. lukutaidon heikkeneminen pysähtyi, luultavasti tyttöjen lukuinnostuksen vuoksi.

Luonnontieteissä parhaita oltiin Singaporessa ja Japanissa. Luonnontieteessä suomalaiset tytöt olivat poikia parempia.

Myös alueellisia eroja oli paljon, yllättäen Länsi-Suomessa menestyttiin huonosti, tai en tiedä oliko se niin yllättäen. Turku on luokiteltu Etelä-Suomeen. Pääkaupunkiseudulla menestyttiin parhaiten.

Ylen uutisessa TÄÄLLÄ, opetusministeri kommentoi, että "paras tapa ehkäistä eroja koululaisten menestyksessä on opettajien täydennyskoulutus".

Opettajia pitää kouluttaa ja koulutetaankin, eli kaikki opettajat käyvät jo nyt perinpohjaisen opettajan koulutuksen eli aineen opettajat yläkoulussa ja lukiossa "auskultoivat" ja luokanopettajat suorittavat pitkän koulutuksen, mihin näille tarvitaan täydennyskoulutusta. Hyvä tietenkin  että vanhempiakin opettajia täydennyskoulutetaan. Mutta tämä Pisa-tulos ei ole opettajien vika, eikä johdu puutteellisesta opettajan koulutuksesta. Opettajat Suomessa ovat hyviä. Tosin eräillä aloilla (esim. ammatilliset opettajat) auskultointi on nykyään paljon keveämpää kuin ennen.

Kuitenkin Pisa-tulokset ovat paljon puhuvia. Puhutaan laadukkaasta varhaiskasvatuksesta ja hyvästä peruskoulusta, mutta minusta se vaatii resursseja eli selkokielellä rahaa. Järkevän kokoiset ryhmät (ei liian pienet eikä isot), hyvä opetussuunnitelma ja vaatimustaso pitää olla kohdallaan. Vaaditaanko pojilta samoja suorituksia kuin tytöiltä, vai mistä ero johtuu? Yhä enemmän koulussa on siirrytty tabletin taputteluun ja tietokoneiden näpelöintiin. Tämä ei nosta oppilaan osaamista matematiikassa eikä lukutaidossa. Lukemaan oppii lukemalla, ja matematiikkaa oppii laskemalla. Jos osaamistaso ei riitä luokalta pääsemiseen, miksi oppilas voi siirtyä seuraavalle luokalle?

Luonnontieteissä oltiin viidensiä pisteillä 531, Singapore oli ykkönen pistein 556, Viro oli Suomen edellä pistein 534. Tutkimuksessa keskiarvo vataa tyydyttävää tasoa, joka on 484–558 pistettä, huippuosaajataso on yli 708 pistettä. Suomessa luonnontioeteiden taso on laskenut jatkuvasti, eli miksi kopulua pitio uudistaa? Luonnontieteissä suomalaiset tytöt ovat poikia paljon parempia.

Virolaiset osallistujat ovat myös matematiikassa Suomen edellä niin Pisa tutkimuksessa kuin peruskoulun matematiikkakilpailuisssakin. Pisassa virolaiset sauivat tuloksen 520 ja Suomi 511, suomalaiset opvat keskimäärin tyydyttäviä. Matematiikassakin tullaan alas kuin kuuluisan lehmän häntä: 544, 519 ja nyt 511. Tytöt ovat Suomessa poikia parempia.

Lukutaidossa poikien ja tyttöjen ero on suurinta
Lainaus " Suomessa ero tyttöjen ja poikien heikoiten pärjänneen kymmenyksen välillä oli 65 pistettä ja parhaiten pärjänneen kymmenyksen välillä 31 pistettä tyttöjen hyväksi". Pisa 2015-julkaisu s.49.

sunnuntai 4. joulukuuta 2016

Rahapuu



Olen elämässäni onnistunut pitämään vuonna 1999 lahjaksi saamani rahapuun hengissä olemattomasta hoidosta huolimatta. Tämä on minulta varsin iso saavutus, sillä en ole mikään ruukkukukkaihminen, enkä takapihan viherpeukalokaan. Hoidan kyllä takaapihanikin, lähinnä kitkemällä rikkaruohot pari kertaa kesässä, ja leikkaamalla tarvittaessa kuivat oksat ja versot.

Sain rahapuun lahjaksi yhdeltä työkaverilta, ja olen pitänyt sitä yhtä poikkeusta lukuunottamatta töissä, joskin puu on töissäkin muuttanut kolme kertaa. Olen vaihtanut ruukkua pari kertaa, ja mullan olen vaihtanut muutaman kerran, ja lisännyt myös hiekkaa.

Olen välillä tai useasti unohtanut kastella kasvia ainakin kuukauden.

Olen saanut kasvin hoitamisesta varsin paljon negatiivista palautetta, eli ruukunvaihtoa kritisoitiin, rahapuun sijoittamista on arvosteltu. Lisäksi taannoin työpaikalla kiellettiin kaikki ruukkukasvit, jolloin jouduin viemään kasvin pois eli kotiin. Nyt määräystä ei ole enää, ja rahapuu muutti takaisin.

Olen pitänyt rahapuuta hyvässä valossa ja vähällä hoidolla.

lauantai 19. marraskuuta 2016

Kirjastolaki uudistui


Kirjastolaki uudistuu vuoden 2017 alusta, ja se poistaa kirjastojen varausmaksut. Kirjaston ylläpitäminen on kunnan vastuulla, kukin kunta voi sen tehdä muiden kuntien kanssa yhdessä.

Kirjastojen tarkoituksena on edistää "väestön yhdenvertaisia mahdollisuuksia sivistykseen ja kulttuuriin; ja tiedon saatavuutta ja käyttöä; sekä lukemiskulttuuria ja monipuolista lukutaitoa; mahdollisuuksia elinikäiseen oppimiseen ja osaamisen kehittämiseen; sekä aktiivista kansalaisuutta, demokratiaa ja sananvapautta".  Lainaus on lakiesityksestä, joka on eduskunnassa. Siinä ei puhuta mitään polkupyörien vuokraamisesta, mitä Turun kaupungin kirjastokin kesäisin harjoittaa, toki oheistoimintaa ei kiellettäkään, sillä lakiehdotuksessa lukee "Kirjaston tehtävänä on:  tarjota pääsy aineistoihin, tietoon ja kulttuurisisältöihin;  ylläpitää monipuolista ja uudistuvaa kokoelmaa;  edistää lukemista ja kirjallisuutta; tarjota tietopalvelua, ohjausta ja tukea tiedon hankintaan ja käyttöön sekä monipuoliseen lukutaitoon;  tarjota tiloja oppimiseen, harrastamiseen, työskentelyyn ja kansalaistoimintaan; edistää yhteiskunnallista ja kulttuurista vuoropuhelua".  Kirjaston pitää olla kaikkien käytettävissä ja saavutettavissa. "Kaksikielisessä kunnassa otetaan huomioon molempien kieliryhmien tarpeet samanlaisten perusteiden mukaan".

Eniten keskustelua on herättänyt maksuttomuus ja maksut. "omien aineistojen käyttö, lainaus ja varaaminen sekä ohjaus ja neuvonta on maksutonta. Maksuttomia ovat myös valtakunnallista ja alueellista kehittämistehtävää hoitavan yleisen kirjaston muille yleisille kirjastoille antamat kaukolainat". Nykyisin Turussa voi varata kirjoja myös lähikaupunkien kirjastoista (ja päinvastoin), minusta Salosta varattu ja Turkuun kuljetettu kirja ei ole lähilaina, eikä ekoteko.

Kirjasto "voi periä myöhässä palautetuista aineistoista, varatun aineiston noutamatta jättämisestä enintään suoritteen tuottamisesta kunnalle aiheutuvien kokonaiskustannusten määrää vastaavan maksun".  Eli myöhästymismaksut jäävät kirjastoihin. Mitkä ovat yhden kirjan kuljetuskustannukset esim. Salosta Turkuun ja takaisin? Kuinka paljon noutamatta jättämisestä voidaan periä maksua? Velvoitetta ei ole, jos laki tulee voimaan. Turussa noutamattomasta kirjasta peritään kahden euron maksu.

Kirjasto voi antaa lainauskiellon, jos käyttäjä ei ole palauttanut lainaamiaan aineistoja määräajassa tai ei ole maksanut myöhästymismaksuja. "Lainauskielto päättyy välittömästi, kun aineisto on palautettu tai maksut on suoritettu".  

Lainauskiellossa oleva henkilö voi oleskella kirjastossa ja lueskella aineistoja, mutta kunta voi asettaa henkilön määräaikaiseen kirjastokohtaiseen kirjaston käyttökieltoon, jos kirjaston käyttäjä aiheuttaa häiriötä kirjaston toiminnalle tai vaarantaa sen turvallisuutta taikka vahingoittaa kirjaston omaisuutta. 

Suomi on minusta yli-salliva maa "käyttökielto voi olla enintään 30 päivää". Eli lainauskielto poistuu, kun maksut ja kirjat on palautettu, ja vaikka miten häiriköisi kirjastossa, voi saada vain kuukauden määräaikaisen "kirjastokiellon". Jos ihminen riehuu väkivaltaisesti kirjastossa, arat lapset eivät varmasti uskalla tulla enä kirjastoon. Tätä seikkaa perusoikeuksista puhujat eivät minusta ota huomioon.Turun pääkirjastonkin liepeillä ja sisällä on ollut lehtitietojen mukaan kaikenlaisia huolestuttavia lieveilmiötä.

Lakiesityksessä puhuttiin myös siitä, että kukin kunta "voisi asettaa enimmäismäärään sille, kuinka monta yhtäaikaista varausta kirjaston käyttäjällä voisi olla". Tämä tuntuu järkevältä, sillä moni hamstraa kirjoja, eikä ehdi niitä lukea, toisaalta kauempaa tulevat ihmiset lainaavat koko perhelle kirjoja, joten rajoitus olisi heille heikennys palveluun.

Nykysysteemi varauksissa Turussa
Vaski-kirjastossa voi omalla tunnuksella internetin kautta varata minkä vain kirjan. Kun kirja saapuu, siitä tulee tekstiviesti. Varaus haetaan kirjastosta.

Varausmaksun poisto voi vähentää myös uushankintaa. Nyt siis noutamattomasta kirjasta ja myöhässä olevasta lainakirjasta joutuu maksamaan. Noutoaikaa on 7 päivää eli viikko (Turussa).

Koulutukseen ja kirjastoon kannattaa aina satsata, mutta myös yksilön vastuullista toimintaa pitäisi vaalia, siksi ihmettelen yli-sallivuutta kirjastokielloista, ja kaikenkattavaa maksuttomuutta. Ilmaisia palveluja ei ole.

torstai 3. marraskuuta 2016

Rock of Ages -kasariteatteriesitys



Olin katsomassa Turun kaupungin teatterin Rock of Ages -kasariteatteriesitystä Turun Domino-elokuvateatterissa, tai entisessä  elokuvateatterissa. Esitys alkoi kello 19, väliaika alkoi noin klo 20, ja näytös loppui klo 21.20.

Ilmeisesti keitos on ulkomaista perua, sillä käsikirjoitus on Chris D'Arienzon ja se on suomennettu. Ohjaus on Mikko Koukin.

Juoni
Tämä siis perustunee 2012 tehtyn fimiin, jossa Sherrie Christian (Anna Victoria Eriksson) saapuu Hollywoodiin tähteys mielessään. Drew Boley (Mikael Saari) haaveilee rock-tähteydestä. Kaikki tapahtuu Sunset Stripillä.  Drew on baarissa töissä ja tapaa Sherrien, joka ryöstetään. Ahne pormestari havittelee koko korttelia purettavaksi ja uudelleen rakennettavaksi, hänen poikansa on innokas apuri.
Baaria yritetään purkaa. Drew ei uskalla tunnustaa rakkautaan Sherrielle, joka tuppautuu erään rock-tähden kertakäyttöesineksi, ja ajautuu sitten Venus-klubille strippaamaan (tai tanssimaan, vaatteet on kaikilla esityksessä päällä).

Juoni on hyvin kliseinen, ja kuten monessa piirretyssäkin vaikeuksien kautta parit löytävät toisensa, ja pahat muuttuvat kilteiksi. Kantavina teemoina olivat unelmat, unelmointi ja unelmien toteuttaminen.

Vuorosanoja on jonkin verran, mutta miltei koko ajan pistetään lauluksi, ja biisit ovat kevytheviä, joista minusta onnistuneimmin soi Whitesnaken Here I Go Again, joka päätti ensimmäisen näytöksen, sekä yllättäen Europen jo puhki soitettu Final Countdown, joka aloitti toisen näytöksen.

Mikael Saari onnistui minusta hyvin. Vaikka hän oli pääosassa, hänellä ei ollut dominoivaa roolia. Saaren lauluääni riitti, ja hän osaa laulaa. Mikael Saaren oma musiikki on hyvin toisenlaista eikä hän minusta ole omimillaan näytöksessä. Olen joskus pitänyt useistakin esityksen kappaleista, joita oli osa käännetty suomeksikin. Nyt ne esitettiin musikaalina, ja se on tapa, joka minusta pilaa biisit!

Käyn harvoin Turun kaupunginteatterissa, viimeksi vuonna 2000. Muuten olen käynyt Linna-Teatterissa ja muissa teattereissa. Vuonna 2016 olin katsomassa LEX Spexin teatteriesitystä Köysiteatterissa, joka oli harrastelijavoimin tehty. Minusta se oli kyllä parempi kuin tämä laitosteatterin esitys, joka maksoi 45 euroa. Jos rahat voisi saada takaisin, pyytäisin.

Minusta käsikirjoitus oli Rock of Agesissa huono, minua ei tarina koskettanut, koska hahmot olivat liian kliseisiä. Näyttelijät olivat kyllä ammattimaisia, mutta olivat liikaa rutiineissa kiinni. Oliko ohjaus oivaa? Minusta kuivaa.

Domino-teatterin ala-aula oli tupaten täynnä ennen näytäntöä ja kaiken huipuksi jouduin jättämään suhteellisen pienen takin narikkaan, joka maksoi 2,5 euroa, portsari oli ylen innokas paimentamaan minut narikkaan, eikä päästänyt saliin sisälle. Asiasta ei ollut mainintaan missään, eikä portsari perustellut näkemystään. Toisaalta voin sanoa, että narikkahenkilöstö oli ripeää, ja takin sai suhteellisen nopeasti takaisin, vaikka sitä saikin jonottaa.

En tiedä, mikä minua vaivaa keski-iän kyynisyyskö, mutta minusta esitys oli kaiken kaikkiaan aika pitkästyttävä, katsoin kelloa varsin usein. Musikaali on musikaali, mutta rockia pitää esittää rock-asenteella. Olin näkevinäni bändillä nuotteja (tai joitain muita papereita). Bändi näytti taitonsa vasta, kun näytäntö oli loppu, soittivat vapautuneesti ilman nuotteja. Tanssit oli niitä, joita näkee ihan missä vaan. Pormestarin poikaa naurettiin, mutta sekin perustui huonoon suomeen ja siihen, että isä ja poika olivat saksalaisia. Pitää toisaalta sanoa, että moni näyttelijä oli varsin hyvässä fyysisessä kunnossa, joten laulu sujui liikkuessa, ja siirtymät sujuivat hyvin.

Yleisöstä vain muutama lähti väliajalla pois, tai ainakin he asioivat narikasta takkinsa, osa jonotti viiniä lipitettäväksi tai tyytyivät kahviin ja kakkuun. Poislähtijät tuntuivat olevan koululaisia, luultavasti opettaja oli jo havainnut heidät läsnäolevaksi.

Vuonna 2016 olen kirjoittanut erilaisista "kulttuuritapahtumista"
Lex Spexin näytelmästä Peikkometsän pakolaiset täällä
Anssi Kelan Parasta aikaa keikka täällä
Saaristo Open täällä
Coldplayn keikka Friends Arenalla täällä

Olin lisäksi ollut (mutten ole blogannut) Aura Festin molemmissa päivissä, sekä syyskuussa Red Hot Chili Peppersin keikalla. Näissä muissa oli asenne rock.

Rock of Agesin esitys oli aneeminen ja asenne oli minusta musikaali. Musikaalin ystävät nyt sitä on tarjolla.

keskiviikko 2. marraskuuta 2016

Kakolan alueelle uutta rakennuskantaa?



Kakolan alue on yhdellä Turun kukkuloista.


Vankilatoiminta, joka alkoi 1800-luvulla, on päättynyt ja siirtynyt Saramäkeen.

Vankila-alueella on olult Keskusvankila, Lääninvankila ja vankimielisairaala.

Vankiloiden uuskäyttöä on mietitty, ja turistikierroksia entisessä vankilassa on tehty.

Alue on iso kallioalue, josta on hyvät näkymät, jota puut jonkin verran peittävät


Vankilasta lienee ollut vaikea karata, sillä kallioseinät ovat jyrkät ja tässäkin on iso ja syvä lammikko aidan alla


Joka sekin on nyt hieman peitossa


Lopuksi vain näkymiä alueelta ja


kalliolta


eri suuntiin.

Alueelle on kaavailtu "hissiä" ja asutusta. Luultavasti tiet rakennetaan "Portsan puolelta".

Kakolan kallion sisällä toimii minusta nykyisin jäteveden puhdistamo.

Hissi on Funikulaari ja siitä juttu täällä.

lauantai 22. lokakuuta 2016

Todistusvalinta Turun AMK:hon, ongelmia tulossa?




Turun ammattikorkeakoulu aikoo ottaa käyttöön todistusvalinnan vuonna 2018

Onko päätös hyvä vai huono, jää nähtäväksi? 

Minusta päätös on huono! Minusta hyvin pieni osa voidaan valita suoraan, eli jos pitkästä matematiikasta on ylioppilaskirjoituksessa laudatur tai eximia, voidaan minusta valita suoraan "tekulle". Tradenomiksi opiskelemaan voidaan minusta valita ylioppilas, joka on saanut pakollisista aineista vähintään 26 puoltoääntä eli kaksi laudaturia ja kaksi eximiaa. 

Yllä on kuva AMK:n Ruiskadun kampuksesta. Minusta terveydenhuoltoallalla pitää olla haastavat pääsykokeet, jotka testaavat motivaatiota sekä soveltuvuuskokeet. Ketään ei minusta kannata valita terveydenhuoltoalalle ilman kahdenlaista seulaa pääsykokeita ja soveltuvuuskokeita.

Ammattikorkeakoulut ovat minusta ammatillinen väylä, ja siinä pitäisi suosia ammattikoululaisia. Lukio-opinnot valmentavat hyvin yliopisto-opintoihin. Minusta reilu jako AMK:n sisäänpääsyyn olisi puolet amislaisia ja puolet lukiolaisia. Vaikka AMK on ammatillinen, toisaalta lukion käyneet jatkavat enemmän korkea-asteelle kuin amislaiset.

Todistusvalinta tulee olemaan minusta suuri ongelma juuri ammatillisella puolella, jossa koulutus on muuttunut paljon viimeisen kymmenen vuoden aikana. Ensinnäkin arvosanaskaala on yhdestä kolmeen, eli arvosanat ovat 1, 2 tai 3 miltei kaikilla on arvosana 2.  Ennen ammatillisen koulutuksen arvosanaskaala oli 1:stä 5:teen, jonka muuttaminen kolmiportaiseksi oli asia, jota opiskelijat ja opettajat eivät ole koskaan ymmärtäneet ja skaala pitäisi muuttaa viisiportaiseksi.

Arvosanoja on uuden uuden opetussuunnitelman mukaan yhteisistä aineista vain 4, ja ammatillisista aineista ehkä 5 - 10. Lisäksi on yhden osaamispisteen eli noin 16 tunnin opetusta vastaavat vapaasti valittavat aineet, joista  voi olla 10 arvosanaa. Lisäksi on ongelma on siinä, jos kokki pyrkii insinööriksi opiskelemaan tai metallialan taitaja haluaa opiskella restonomiksi. Ongelma muodostuu siis minusta siitä, että henkilöllä ei ole lukiolaisen vahvaa teoriaosaamista, eikä juuri sen alan ammatillista osaamista. Toisaalta oikealla asenteella kaikki sujuu, mutta vaatii työtä.

Todistusvalinta lukiolaisille voi olla minusta epäoikeudenmukainen, sillä kurssiarvosanat riippuvat aineesta ja lukiosta. Ylioppilaskirjoituksissa vain äidinkieli on kaikille pakollinen.

Ylioppilaille voisi ottaa takaisin minusta ennakkoharjoittelu ennen opintojen alkamista (siitä voi ainakin saada lisäpisteitä). Sama pätee amislaisille, jotka vaihtavat alaa. Tekniikan aloilla olisi hyvä osata jo opiskeluiden alussa sorvata ja hitsata, restonomiksi haluavan olisi hyvä osata keittää ja paistaa ammattikeittiössä, lisäksi pitäisi osata tarjoilla.



Turun AMK:n tekniikan alan koulutusta on ollut Sepänkadulla. Minusta insinööriksi opiskelevan on pakko osata myös fysiikkaa ja matematiikkaa. Varsinkin ammatillisen koulun käyneille ja lukion lyhyen matematiikan huonosti suorittaneille insinöörimatematiikka on haastavaa. Voi tuntua tylyltä, mutta matematiikka Tekulla on vaikeaa ja matemaattinen ajattelu on tärkeää myös työelämässä. Lujuuslaskelmat eivät saa mennä väärin. 

Hakusysteemin muutos pelkästään todistusvalintaan on onnetonta, sillä ammatilliseen koulutukseen tulee reformi vuonna 2018, jonka seurauksena amislaisten osaamista tunnistetaan ja tunnustetaan erilaisin tavoin ja yhä enemmän eli ovatko arvosanat vertailtavia. Toinen ongelma on se, että ammatillinen tutkinto on mahdollista suorittaa osittain tai kokonaan mukautetuin arvosanoin. Luultavasti AMK:ssa ei voine opiskella kaikkea mukautetusti. 

Minusta pääsykoekirjojen lukeminen on yksi osoitus oppimiskyvystä ja motivaatiosta. Minusta koulutukseen pitää valita ne, joilla on motivaatiota ja kykyjä alalle, ei pelkän todistusvalinnan perusteella.

Jos kyse on vaivasta korjata pääsykokeita, kannattaa käyttää sähköisiä aineistoja ja sähköisiä kokeita. Nykyisin on ollut joillakin aloilla esivalintaa netissä. Minusta esitehtävään on voinut hakea kaikenlaista apua, jos näin on, on sekin epäoikeudenmukaista.

PS. Kuluvana syksynä Turun ammattikorkeakoulun sairaanhoito-opiskelijat ovat kirjoitelleet Turun Sanomiin opetuksen järjestelyistä, Linkkaan yhden mielipiteen tähän. Tämäkin juttu osoittaa ainakin sen, että opiskelijalta vaaditaan paljon ja sen, että opiskelujen suunnittelu on vaikeaa. Kannattaa amk:ssa miettiä myös pääsykokeiden säilyttämistä. 23.11.2016 Turkulaisessa Turun AMK:n rehtori sanoo heidän mittaavan sisäänpääsyssä osaamista ja motivaatiota, mutta ilman ennakkovalmistautumista.

lauantai 17. syyskuuta 2016

Leo-Pekka Tähti valittava vuoden urheilijaksi 2016

Tähti saa kultaa (kuvat ylen tv-lähetyksestä otettuja valokuvia)


Tasa-arvon aikana pitää valita Vuoden urheilijaksi paras, eli vuonna 2016 neljännen perättäisen 100 metrin paraolympiakullan T54-sarjassa kelannut Leo-Pekka Tähti.


Vaikka vaikeuksia on ollut, Tähti kelasi kultaan, ja toivottavasti kelaa nyt myös äänestyksessä Vuoden urheilijaksi.

Tätä ideaa saa levittää äänioikeutetuille eli ilmeisesti Urheilutoimittajien liiton jäsenille (?). Vaikka Mira Potkonen on nainen ja nyrkkeilijäna hyvä, niin pronssi kalpenee kullalle, ja neljäs perättäinen paraolynmpiakulta 100 metrillä ja viides olympiakulta kaiken kaikkiaan ovat sellaisia merittejä jotka vaativat vuoden urheilijatittelin vihdoin Leo-Pekka Tähdelle, joka on nyt 33-vuotias.

Tätä ideaa ja juttua saa levittää Facebookissa ja muualla. eli Leo-Pekka Tähti vuoden urheilijaksi 2016.
***
26.11.2016
Mira Potkonen saavutti EM-hopeaa naisten nyrkkeilyssä, ja Henri Kontinen voitti parinsa John Peersin kanssa yhden Masterturnauksen Pariisissa, ja ATP maailmankiertueen finaaliturvnauksen Lontoossa finaalin, sekä Kontinen voitti Wimbledonin sekanelinpelin finaalin yhdessä Heather Watsonin kanssa.
Nämäkin hienot saavutukset huomioiden Leo-Pekka ansaitsee Vuoden urheilija tittelin.

17.1.17
Leo-Pekka Tähti voitti äänestyksen, Henri Kontinen oli toinen ja Mira Potkonen oli kolmas. Onnea Leo-Pekka Tähti.

sunnuntai 4. syyskuuta 2016

Hartwall-areena on Suomen ykkönen

Jännitin ensimmäistä konserttimatkaani Helsingin Hartwall-areenalle. Ajoreitti oli Turusta helppo, enkä edes minä voinut eksyä. Parkkihalliin oli helppo ajaa. Tosin vieressäni oli hyvä kartanlukija.

Hartwall-areenalle pääsee tosin parhaiten junalla, Pasilan asemalta on lyhyt ja helppo kävelymatka Areenalle.



Hartwall-areenan opastetaulu on selkeä ja se on "etupihalla" Pasilan asemalta tullessa. Jonotus tapahtumiin tapahtuu "yläpihalla". Kaikki on mennyt aina hyvin. Sisälle otetaan turvatarkastukseen, joka on asiallinen ja nopea. Hallissa on kattavasti palveluita ja hyvä opastus.

Olen ollut muuallakin konserteissa, niin pitää sanoa, että Hartwall-areena on tapahtumajärjestäjänä Suomen ykkönen hyvässä mielessä.



Hartwall-areenan pysäköintihalliin on ostettava parkkilippu tai parkkiaikaa. Liikenne purkautuu aika nopeasti pois, kun tilaisuus päättyy. Ulos ajetaan "alhaalta" tai "ylhäältä", ajosuuntaa vaihdetaan rampeilla tilanteen mukaan. Ensimmäisellä kerralla pääsin "oikeaan" ramppiin, mutta toisella parkkikerralla jouduin ensin Lahden väylälle, josta kurvasin Messukeskuksen nurkille, josta piti vielä pyöriä oikeaan paikkaan, eli katso kaikki mahdolliset reitit ulostuloa varten, autoa on hankala pysäyttää tienviereen hallin lähellä.




Hartwall-areena on minusta nerokas keksintö. Sinne on helppo ajaa ja vielä helpompi tulla junalla.



Hallin palvelut ovat käytettävissä vain Areenan sisällä olijoille.

****
Helsingin jäähalli sijaitsee Nordenskiöldinkadulla (HIFK pelaa siellä). Parkkipaikka on jäähallin vieressä, ja toimii nykyään automaatilla, ja maksaa 10 euroa tapahtumapäivinä, muuten ehkä voi selvitä kiekolla,parkki-aika tällöin 4 h. Olin yhdessä konsertissa hallissa, ja ajo pois tapahtui aika joutuisasti.

Nykyisin Helsingin keskustassa on miltei mahdotonta saada autoa parkkiin. Ykkösvyöhykkeellä on monessa paikassa 4 euron tuntitaksa ja 4 tunnin katto. Ikävisntä on että parkkilippu pitää ostaa automaatista kortilla, ja maksaa CREDIT-puolelta, tätä en ymmärrä.

sunnuntai 28. elokuuta 2016

Länsikeskuksen Kirppis-Center





Länsi-Keskuksen Kirppis-Center on toiminut pitkään Etolan vieressä. Aiemmin Kirppis-Center toimi vain Manhattanilla. Olen ollut Kirppis-Centerin asiakkaana eli vuokrannut myyntipaikan, muutamia kertoja vuodessa, ensin Manhattanilla, ja kun Länsi-Keskus avattiin niin siellä.


Omista ylimääräisistä tavaroista pääsee eroon, Seiskat ovat varsin haluttua tavaraa. Kirppis pari kertaa vuodessa pitää kaappeja tyhjempinä, eikä tarvitse heittää tavaraa roskikseen. Kirppiksen hyvänä puolena on myös se, että siellä myös myydään tavaraa, mitä muualla ei ole, ja samalla tulee myös kiertäneeksi toisten paikoilla.


Kirppiksen vieressä on Etola, jonka vieressä on nykyään kuntokoulu.


Kirppiksen yhteydessä toimii Minihinta, joka on myyntipaikkojen vieressä. Paikat ovat nykyisin aika hyvissä paikoissa.



Paikan varaukset voi hoitaa netissä, ja saldo näkyy myös oman tunnuksen alla. Varmasti varaaminen onnistuu myös paikan päällä, jossa sopimus tehdään, ja saa rahat.


Kirppiksen kesätarjous on yleensä heinäkuussa. Heinäkuussa paikan saa helposti, mutta asiakkaita on luonnollisesti vähemmän. Normaalisti paikka on 30 e viikossa, lisäksi provisio on 5%.

Muutamia vinkkejä:
1. Oma paikka kannattaa pitää siistinä, käy päivittäin paikalla.

Tavaraa myllätään paljon, tavaroita kulkeutuu toisille paikoille.

Hae omat omaan paikkaan ja vie toisten tavarat oikeile paikoille.

2. Tavaroita myös "katoaa", joten älä tuo tavaraa, jonka tunnearvo on suuri, tai käytä lasikaappia.


2. Parkkialue on yksityinen alue, joten pysäköi oikein ja ...


Käytä kiekkopaikalla parkkikiekkoa, muuten tulee "pysäköinti-valvonta-maksu".

lauantai 20. elokuuta 2016

Liikkuminen Tukholmassa ja Göteborgissa


Miten liikkua Tukholmassa suomalaisena? Katso tunnelbanan sivut koti-Suomessa ja reitit. Lataa google-kartat ennen matkaa, niitä voi katsoa offline tilassakin.

Kaikkein helpointa ja suositeltavinta on hankkia heti Tukholmassa 24-tunnin tai 72-tunnin metron matkakortti, jonka takapuoli on yläkuvan näköinen. 24-tunnin kortti maksaa vain 115 kruunua, ja kortti maksaa 20 kruunua.

Korttia kannattaa seuraavalla matkalla käyttää uudestaan, eli2016 ostettu kortti kävi 2017 ja 2018.

Koska metrossa on portti, tarvitaan joku elektroninen lippu avaamaan se, matkakortilla se aukenee, muuten joutuu menemään lippuluukun kautta. Ruuhka-aikoina esim. tapahtumien  jälkeen jonot ovat todella pitkiä.



Metron linjakartta on joka metrovaunussa, ja kuulutukset ja opastaulut ovat hyviä. Kortilla pääsee ilmaiseksi muuhunkin julkiseen liikenteeseen. Muuten joutuu ostamaan kertalipun, eli enkelbiljetin. Ostin 2017 sellaisen, ja episodi oli lähes mahdoton, seurassani oli 20-vuotias, joka joutui esittämään suomalasen henkilökortin, jossa lukee asiat suomeksi ja ruotsiksi. Kortti ei käynyt, vaan huutoa tuli. Jouduin maksamaan molemmat aikuisina, vaikka nuorison raja on peräti 26 vuotta. Lisäksi metrovirkailija ilmoitti, että kortti ei käy Ruotsissa. Olen tehnyt SL:lle virallisen reklamaation palvelusta, eli eikö ikäraja koske suomalaisia ja väitteet väärästä henkilökortista. Reklamaatioon ei ole vastattu. Lisäksi hinta oli liian suuri. Eli osta 24 h:n kortti, jos haluat matkustaa enemmän kuin kerran. Enkelbiljett on voimassa vain 75 minuuttia, ja meillä oikean metron löytäminen klo 16 ruuhkassa T-Centarissa kesti jonkin aikaa. Kävelimme takaisin tosin vain Medborgarplatsenilta Slussenille ja sieltä terminaaliin.




Metroasemat ovat maan alla, paitsi esimerkiksi Kista ja Gamla Stan, kuva on Kistasta, se on sinisen reitin Akallaan varrella. Sininen reitti on maan alla alin, ja metro linjan toinen pää on Kungträdgårdenilla.



Taksit Tukholmassa ovat yksityisiä, ainakin Taxi-Stockholm on hyvä ja luotettava, tai omassa käytössäni oli. Matkan hintaa kannattaa tiedustella etukäteen ja pyytää kuitti.


Suosittelen siis Taxi Stockholmia, Taxi-kurir oli 2018 hyvin suosittu, joitain taxi-firmoja ei terminaalista valittu.



Taksien valinnasta on ohjelappuja saatavilla, ja taksin ikkunassa on esimerkkihinta 10 km:n matkalle.


Taksissa pärjää parhaiten ruotsilla.



Taxin kyltit katolla vaihtelevat, mutta oikeissa takseissa oli keltapohjainen rekisterikilpi ja T-kirjain lopussa takarekisterikilvessä.


Taxi 020-autot olivat keltaisia, nekin ovat luotettavia. Matkatoimistot kertovat kyllä, mihin voi luottaa.

Itse en luottaisi taksiin, jossa ei ole taksin rekisteriä, eikä ohjehintaa.


Göteborgiin pääsee Tukholmasta junalla ainakin  Svenska Järnvägenillä (SJ) ja MTRExpressillä. En onnistunut ostamaan Suomesta lippua SJ:lle, ei hyväksynyt syntymäaikaa, osoitetta tai puhelinnumeroa, eli matkustin MTR-Expressillä, joka onnistui hyvin. Henkilökortti käy matkalipusta :)


Göteborgissa on julkista liikennettä, esimerkiksi raitiovaunuja.


Molemmissa kaupungeissa on kaupunkipyöriä, Tukholmassa EU-pyöriä, joita saa käyttää 5 kertaa ilmaiseksi. Mäin pyöriä jätettyinä, enkä tutustunut käyttöohjeisiin. Göteborgissa niille oli samanlaisia "varikkoja" kuin Turussa ja Helsingissä.