tiistai 22. lokakuuta 2013

Ratamestarin rastit ja miten ne metsään laitetaan


Olin ratamestarina eräillä kuntorasteilla, ja olen ollut pari kertaa aiemminkin. Kävin seuran järjestämän kurssin kolmisen vuotta sitten ja se taisi oikeuttaa alimpaan tasoon eli kolmostasoon ratamestariluokituksessa, tämä on kolmannet radat mitkä tein.

Yksi seuralainen kysyi, miten lähestyit tätä ongelmaa. En oikein osannut vastata kysymykseen, sanoin vain, että tein radat ratamestariohjelma- condesilla , mutta ratoihin vaikuttaa moni asia esimerkiksi
-Tapahtuma-alue, parkkipaikka, tulospalvelun paikka, ja luvat siihen, nämä olivat sovittu ja varmistin ne.
- Katsastin kesällä maastoa ja rastin paikkoja kesällä, katsoin reittihärvelistä vanhoja ratoja, maastossa järjestetään jopa viidet kuntorastit vuodessa.
-Tehtävänä on tehdä neljä rataa 2 km, 3 km, 4 km ja 6 km, joista 2 km on erittäin helppo ja  3 km helppo, pidemmät radat pitää olla vaikeampia.
- Radoista pitää tulostaa paperisia karttoja, että ne riittävät halukkaille, mutta ei liikaa, tulostus tehdään 100 g:n paperille, ei siis tavalliselle A4:lle, joka on 80g.
- Kaikki rastit pitää viedä, eli leimasin ja rastit ennen tapahtumaa ja hakea sen jälkeen pois. Tein homman itse. Katsoin paikat, mistä rastit kannattaa viedä esim. autolla ja kävellen.

Minulla on periaatteena, että
*ratamestarilla on suuri vastuu tapahtumasta ja  tehtävänä on  ratasuunnittelulla estää suunnistajia juoksemasta kielletyillä ja vaarallisiila alueilla, siksi on esimerkiksi rasti 120 (kuva voi hieman suureta klikattaessa), se estää omakotitalon pihalle juoksun, samoin rastit 117 ja 118 ohjaavat suunnistajia maaliin. Harrastajilta ja aloittelijoilta ei voi vaatia samaa sääntöjen tuntemusta ja taitoa kuin lisenssin omaavilta kilpailijoilta kilpailuissa. Kuntorasteille voi tulla kuka vaan ja juosta periaatteessa minkä matkan hyväänsä. Minusta kannattaa aloittaa joko 2 km tai 3 km, vaikka luulisi osaavansa suunnistaa, jos tietää osaavansa suunnistaa kannattaa ottaa 4 km tai 6 km.
*Kuntorasteilla lähdön ja maalin valinta on keskeinen, jotta ihmisvirta menee ketään häiritsemättä. Missä olen järjestänyt on ollut yli 250 -350 suunnistajaa, vaikka koko päivän oli satanut ja osan tapahtuma-ajasta satoi.
*Tapahtuma järjestettiin arki-iltana  lokakuussa pimeä tulee jo viimeistään klo 19 ja hämärä jo klo 18 jälkeen, joten ratojen on oltava helppoja, jotta kaikki pääsevät turvallisesti maaliin.

Tein useita hahmotelmia ja katsoin rastin paikkoja. Keskuspaikka on koulun piha, jossa on parkkipaikka ja kartan myynti sekä tulospalvelu. Paikka on kartan keskikohdalla.

Suunnittelin radat niin, että kaikilla radoilla on ensimmäinen rasti eri, eli 2 km ja 6 km lähtivät pohjoiseen, 4 km koilliseen  ja 3 km lounaaseen. Minusta ratkaisu oli hyvä. Järjestäjille oli tullut palautetta, että radoilla oli eri lähtöpiste, vaikka siis vain lähtökolmion kärki näytti eri paikkaan :)

4 km ja  6 km joutuivat tekemään alussa reitinvalintoja juostessaan kellertävän entisen maankaatopaikan läpi ja takaisin, ja lähtivät sitten etelään. Pidempien ratojen haasteet olivat lähinnä reitinvalintaa ja rastinottoa.

2 km kiersi maankaatopaikkaa ja kulki polkuja sen läpi, jonkin verran reitinvalintaa

3 km pyörähti etelässä, yllättäen helpohko ohjaava rasti 120 aiheutti pulmia.



*Ratoja oli siis neljä ja rasteja 22, tässä eräs.

Ratadilemmoja on ainakin
* ratojen pitäisi antaa haastetta, mutta eivät saa olla liian helppoja eikä vaikeita
*helpoilla radoilla ei saa saa olla vaarallisia paikkoja
*rasteja ei voi liikaa metsässä, resurssit viedä rastit
*rastit eivät saisi näkyä liiaksi, koska leimasin voidaan varastaa, niitä ei myöskään ole järkevää kätkeä ainakaan helpoilla radoilla
*rastit pitäisi olla paikoissa, jossa on joku kiinnityssysteemi (esim. sopiva puu, tai muu vastaava)
*rastit pitää olla paikoissa, että sinne on helppo kulku esim. autolla, sillä leimasimet painavat ja rastiliput vievät tilaa
RASTIEN PITÄÄ OLLA OIKEASSA PAIKASSA!


***
Vastaava karttapohja on toisesta paikasta

Tässä on haasteita monia

1. Kielletyt alueet, joita ovat
*Natura-alueet, tien pohjoispuolella, ja eräissä muissa paikoissa
*Tontit, vihreillä alueilla ja tontit ovat laajentuneet
*Golfkenttä, olen värittänyt sen kielletyksi

2. Turvallisuus
Tienylitykset pitää minimoida ja käyttää suojatietä

3. Parkkipaikka on Saaroniemessä eli varsin kaukana, tämä tuo haasteita lyhyimpiin ratoihin eli lähtö tai maali pitää viedä varsin kauas

4. Kuntorasteja järjestetään täällä muutama vuodessa

Aikaa meni roppakaupalla ja tapahtumapäivänä on kova kiire, tavaroiden roudaus  on iso työ.

Mitä ratamestari saa?
Kokemuksia, ajokilometrejä paikan päälle, ja metsässä samoilua, rastipaikkojen merkitsemistä, rastien vientiä, poishakua, tavaroiden roudaamista.
Rahaa työstä ei saa, tämä on harrastus.

tiistai 15. lokakuuta 2013

Kielikylpy-tutkimusta tarvittaisiin



Ruotsinkielisissä peruskoululuissa oppimistulokset ovat huonompia kuin vastaavissa suomenkielisissä, havainto on Pisa-tutkimuksesta, jota olen referoinut täällä.

Eräs suora lainaus tutkimuksesta
En annan orsak till den sämre resultatnivån är att det finns många elever som  mest använder sig av ett annat språk utanför skolan än skolspråket. Till och med  19 % av de finlandssvenska eleverna talar för det mesta finska i hemmet. Dessa elever klarar sig också en aning sämre i läsning och i naturvetenskap än eleverna som för det mesta talar svenska i hemmet. Ett svagt skolspråk har naturligtvis en betydelse i framgången i läsning, men också i vissa andra ämnen. Törnroos (2007, 333) påpekar i sin analys av PISA 2003 -materialet att det fanns tecken på att sämre läsförmåga hos de finlandssvenska eleverna kan ha ett samband med svenskspråkiga skolors sämre framgång i matematik. Ett svagt skolspråk skall dock inte tolkas som förödande, utan som en central bit i en större helhet. Språket är inte statiskt utan utvecklas genom livet. Dessutom har de här eleverna troligtvis en stark finska, vilket stöder dem i inlärningen i alla skolämnen."

Tämä lainaus on minusta kaiken ydin.

Toisaalta kahden kielen käyttäminen syö oppimistuloksia tai osaamista, mutta vahva suomi toisaalta auttaa kaikissa kouluaineissa ruotsinkielisiä.

Minusta kaksikielisellä perheellä on oikeus valita lapsilleen ilman syyllistymistä joko suomenkielinen tai ruotsinkielinen koulu. Koulu ja opettajat sitten tukevat oppilaita tarvittaessa. Luultavasti ruotsinkielisen koulun lapsi puhuu suomen kieltä kotona syystä, että isä tai äiti on suomenkielinen, ja siten myös morfar och mormor tai farfar ja farmor. Tästä luonnollisesta asiasta ei minusta kannata tehdä kovinkaan suurta numeroa vaan pohtia yleensä keinotekoisia kielikylpyjä.

Luonnollinen kielikylpy on minusta mennä esimerkiksi Ahvenanmaalla päiväkotiin dagikseen, jossa kaikki taalavat svenskaa, se on luonnollista, tai käydä alakoulu ruotsiksi, jos suomenkielistä ei ole tarjolla tai päinvastoin.

Keinotekoisena kielikylpynä pidän tilannetta, että kaikki leikkivät puhuvansa vierasta kieltä, mutta lopulta kaikki sitten puhuvatkin suomea. Monesti opettajat eivät ole saaneet koulutusta englanniksi opettamisesta, eivätkä osaa tarpeeksi hyvin englantia. Olen pitänyt noin 15 vuotta sitten oppitunteja englanniksi suomenkielisille oppilaille toisella asteella, kun järjestettiin englanninkielinen koulutus. Tunnit pidettiin, englantia puhuttiin, mutta koin tilanteen hankalaksi. No mitään kielilisää opetuksesta ei maksettu. Opetussisällöt taatusti kärsivät vieraskielisyyden kustannuksella. Opetin itse tietotekniikkaa, opetuksen tasoa olisi nostanut seikka, jos käyttöjärjestelmä ja ohjelmat olisivat olleet edes englanniksi. Eli valikossa olisi lukenut valmiiksi copy, paste, save and save as.

Olen myös opettanut vieraskielisiä opiskelijoita suomeksi, joille olen tunnin jälkeen selittänyt asioita englanniksi, tämä on minusta ollut hyödyllistä. Koko luokkaa opetetaan koulun virallisella kielellä, tukea voidaan antaa erikseen.

Minusta nyt tarvittaisiin laaja tutkimus, jossa selvitettäisiin kielikylpyluokkien oppilaiden menestys peruskoulun ja lukion jälkeen. Menestys on varmasti parempaa kuin keskimäärin, sillä ainakin alkuun kieliluokalle alakoulussa vaadittiin lukutaitoa ennen koulun aloittamista tai vahvaa muuta kielellistä osaamista eli valitut opiskelijat olivat keskimääräistä tasoa ylempänä. Kielikylpyjen yleistyminen on toisaalta alentanut varmasti kylpyyn pääsyn kynnystä, mutta viimeksi kirjoittivat ylioppilaaksi vuoden 1994 ikäluokka, joka aloitti koulun vuosituhannen alussa 2001. Esimerkiksi Turussa järjestettiin valikoidusti kielikylpyjä jo ainakin 1990 ikäluokalle, ja mahdollisesti jo aiemmin sekä ruotsiksi että englanniksi. Luultavasti on saattanut olla myös saksapainotusta.

Arvauksena: hyvä oppilas hyötyy kielikylvystä, keskitason ja "huono" oppilas kärsii.

Pitää muistaa, että elämä on on muutakin kuin kielikylpyä.

Matematiikka, fysiikka ja luonnontieteet tai tiede yleensä ei useinkaan ole kielellisistä valmiuksista kiinni. Tutkijat osaavat kommunikoida julkaisuin ja julkaisut ovat englanniksi, ei ruotsiksi tai suomeksi. Tieteen kieli on englanti, jota koko ajan tulvii eri medioista. Se ei ongelma, vaan se on mahdollisuus, niin kliseistä, mutta minusta niin totta.

perjantai 11. lokakuuta 2013

Pisa-tutkimusta på svenska i Finland

Turun Sanomat 7.10 kirjoittaa otsikkotasolla, että Suomen kieli valtaa alaa oppilaiden kotona ja koulussa ja Puutteellinen ruotsin taito selittää heikkoa koulumenestystä. Lehti on haastatellut toimijoita, ja viitannee Pisa-tutkimukseen 2009, jossa suomenkielisten koulujen 15-vuotiaitten tulokset ovat "paremmat" kuin  ruotsinkielisten koulujen.
EDIT 3.12.2013 Uudessa Pisa-tutkimuksessa 2012 (tulokset 2013) ruotsinkieliset lienevät olleet parempia matematiikassa kuin suomenkieliset, joten tilanne on muuttunut, tässä on vielä ollut pisteet 541 - 527.

Alkuperäinen bloggaus ...
Etsin verkosta Pisa-julkaisun Finlandssvenska 15-åriga elevers resultatnivå i PISA 2009 -undersökningen täältä. Kyse on sangen vanhasta tutkimuksesta eli vuodelta 2011, kun Pisa-tulokset ovat vuodelta 2009 ja tekijöinä mainitaan Heidi Harju-Luukkainen ja Kari Nissinen, printtasin ja luin niteen. Det är naturligtvis på svenska, men jag vill skriva på finska. Mutta niteessä tutkitaan ainakin "Resultatnivån för de finlandssvenska ungdomarnas prestationer jämförs med de nationella resultaten och resultaten i andra nordiska länder samt andra deltagande länders resultat. Den här rapporten granskar också orsakerna till skillnaderna i elevprestationen. Ett stort intresse riktas även mot könsskillnaderna som traditionellt sett har varit stora i Finland". Koko nide löytyy täältä.

Minusta tärkein tulos on se, että Pisa-tutkimuksessa "mantereella asuvien" ruotsinkielisten koulujen oppilaiden oppimistulokset ovat huonompia kuin vastaavien suomenkielisten koulujen ja myös huonompia kuin ahvenanmaalaisten.

Minusta Turun Sanomien juttu keskittyy siihen, että miksi.

Itse olen tuntenut nuoruuden kavereiden piirissä monia ruotsinkielisiä, jotka olivat suomenkielisessä oppikoulussa ja päin vastoin. Nykyisinkin tiedän, että kaksikielisten perheiden lapset käyvät joko suomenkielistä koulua tai ruotsinkielistä koulua, eli kaikki kaksikieliset perheet eivät sijoita lapsiaan suinkaan ruotsinkieliseen kouluun, vaikka se lienee yleisempää. Minusta molemmat koulut ovat hyviä. Itse osaan molempia kotimaisia kieliä joten kuten.

Yllä mainitun Pisa-julkaisun figurissa 3 tarkastellaan "Medelvärden i läsning, matematik och naturvetenskaper för Finland som helhet samt för de finsk- och svenskspråkiga skolorna" eli miten oppilaat ovat pärjänneet lukemisessa, matematiikassa ja luonnontieteissä, ja tulokset minusta ovat seuraavat

Lukeminen
Ruotsinkieliset koulut  511
Suomenkieliset koulut 538

Matematiikka
Ruotsinkieliset koulut  527
Suomenkieliset koulut 541

Luonnontieteet
Ruotsinkieliset koulut  528
Suomenkieliset koulut 556

Korkeammat pisteet indikoivat korkeampaa osaamista

Sitä onko ero suuri vai pieni, en osaa sanoa, mutta tilastollisesti merkitsevä se varmasti on, otoskoko on niin suuri.

Sen sijaan Suomen ruotsinkielisten koulujen tulokset lukemisessa (511) "voittavat"  Norjan (503), Islannin (500), Ruotsin (497) sekä Tanskan (495) tulokset, eli minusta mitään ongelmaa ei ole, koska samanlaiset tulokset ovat myös matematiikassa sekä luonnontieteissä.

Lukemisprosessiin liittyen suomenkielisten koulujen oppilaiden "kyky" etsiä tietoa, tulkita tekstejä on hieman parempi kuin ruotsinkielisten koulujen oppilaiden.

Minusta asiat ovat kunnossa, ja lasten kannattaa antaa puhua joko ruotsia tai suomea eller både och, vai väittääkö joku, että suomenkielisille tarkoitetut kielikylvyt olisivat haitallisia, kun ruotsinkielisten heikkoa menestystä yritetään selitellä suomen kielen puhumisella kotona ja välitunneilla? Toki olen itsekin sitä mieltä, että äidinkieli pitää olla vahva, mutta monet älykkäät ihmiset puhuvat lapsuudesta alkaen kahta tai kolmea kieltä ja menestyvät koulussa ja elämässä, esimerkiksi Keski-Euroopassa. Tiedän perheitä, joissa molemmat vanhemmat puhuvat lapsilleen omaa äidinkieltään, ja lapsesta tulee aidosti kaksikielinen ja lapsi pärjää.

Jos ja kun osaaminen on yhdeksäsluokkalaisten keskuudessa heikompaa ruotsinkielisten kuin suomenkielisten koulujen oppilailla, miksi ylioppilastuloksissa eroa ole. Esimerkiksi Turussa sijaitseva Katedrals Skolan i Åbo pärjää pakollisten yo-kirjoitusten vertailuissa, bloggaus täällä. Viime keväänä lukiosta kirjoitti 97 lukiolaista ylioppilaaksi keskimäärin pakollisista aineista puoltoäänin 20,03, ollen turkulaisista lukioista neljäs yhdeksästä päivälukiosta ja yhdestä iltalukiosta, lukion raja on alempi kuin monen muun turkulaisen lukion. Pisatutkimus tehtiin opuksen mukaan myös Turussa sijaitsevassa St Olofs Skolan nimisessä yläkoulussa, joka on ruotsinkielinen. Itse asiassa vuonna 2009  pisatutkittavat ysiluokkalaiset ovat saattaneet kirjoittaa jopa osa ylioppilaaksi keväällä 2013, luultavasti vuoden aiemmin.

Panostetaanko opetukseen todella ruotsinkielisessä lukiossa, ovatko lukion opetusmenetelmät niin hyviä, vai johtuuko hyvät tulokset siitä, että gaussin käyrää sovelletaan ylioppilaskirjoituksissa ruotsinkielisiin erikseen ja suomenkielisiin erikseen? Samoissa kokeissa esim. matematiikka, reaaliaineet pitäisi olla ainakin samat arviointikriteerit. Onko eroa annettavissa lukihelpotuksissa?

Hangö Gymnasiet oli muuten sellaisen listan ykkönen, missä tutkittiin lukioiden paremmuutta tilanteessa, jossa lähtötaso otettiin huomioon. Bloggaus täällä. Katedrals Skolan oli listan yhdestoista.

****
Pisa2015 aineistossa
Luonnontieteissä suomenkielisissä kouluissa pisteet olivat 531 ja ruotsinkielisissä 522.
Matematiikassa ruotsinkieliset ovat parempia "luvuin" 520 - 510, ja ruotsinkieliset olivat ruotsalaisia parempia, Ruotsin tulos oli 494.

Lukutaidossa suomenkieliset olivat "parempia" ruotsinkielisiä luvuin 528-506, Ruotsin luku on 500.

Ruotsinkieliset tytöt olivat osaamisessa poikia parempia, samoin kuin suomenkielisillä.