sunnuntai 27. tammikuuta 2013

Mediaani-Maanantai

Kuva suurenee klikattaessa


Maanantain kunniaksi yläkuvasta selviää, että kolmion keskijanat eli mediaanit leikkaavat toisensa kolmion kärjistä lukien suhteessa 2:1. Vektoriosoitus näyttää, että se on sivujen mitoista tai kulmista riippumaton tieto.

Mediaani on myös keskiluku, sitä käytetään erityisesti palkkataulukoissa. Oletetaan tilanne, että lakimiesten palkkaa mitataan jollakin keskiluvulla. Moodi kertoisi tyypillisimmän palkan esimerkiksi 5000 euroa kuussa (luku arvattu), keskiarvo on palkkajakaumissa huono keskiluku, jos nimittäin jollakin lakimiehellä on palkka vaikapa 85 000 euroa kuussa palkka, keskiarvosta tulee varsin suuri, sillä palkkasummasta, joka jaetaan lakimiesten lukumäärällä, luku ei kuvaa ehkä kovinkaan hyvin keskipalkkaa, ei ehkä kenenkään.

Mediaani on keskiluku (palkka) jonka ala- (ylä-)puolella on 50% palkoista, esimerkiksi 5500 euroa (luku keksitty), luonnollisesti lukujen pitää olla kvantitatiivisia, kvalitatiivisille asteikolle se ei käy, vaan miille käy moodi, joka on tilastoaineiston tyypillisin luku moodi = tyyppiarvo.

perjantai 25. tammikuuta 2013

Vektorilaskenta on helppoa ja havainnollista

Kuva suurenee, kun klikkaat sitä 


Meillä käytiin lukiossa läpi vektorilaskentaa, sitä käytettiin hyväksi geometriassa, jota ei erityisemmin ollut.

Nykyisin on päinvastoin. Lukion laajan/pitkän oppimäärän kolmoskurssi on pyhitetty geometrialle. Ylioppilaskirjoitusten jokerit ovat usein geometriaa.

Tendenssi tulee jatkumaan, koska geometriassa ei graafiset laskimet auta, vaan päättely. Tuleva yo-kokelas treenaa geometriaa, se kannattaa, tai opettele vektorilaskentaa. Piirrä, mieti ja laske.

Jos pitää laskea kuution avaruuslävistäjien välinen kulma, se on molemmin keinoin mahdollista, mutta vektoreilla minusta yksinkertaisempaa.

Toinen lävistäjä (yläkuva) on muotoa i + j + k ja toinen esim -i + j + k ottamalla näistä pistetulo ja voidaan ratkaista vetorien välisen kulman cosiini, kun on laskettu molempien vektorien pistetulo, joka on luullakseni 1, vektorien itseisarvo lienee nelilöjuuri kolme

Tällöin cos a = 1/3, mistä saadaan väliselle kulmalle a:lle likiarvo 70,5 astetta :)

lauantai 19. tammikuuta 2013

Oppilaitoksen turvallisuusjohtaminen -kirjan esittely ja ajatuksiani kirjasta


Oppilaitoksen turvallisuusjohtaminen, toimittanut Jyri Paasonen, Tietosanoma, 2012, 208 sivua, sisällys ja hakemisto sivumäärässä. Paasonen toimii yliopettajana Laureassa (AMK), muita kirjoittajia ovat alkusanojen mukaan Tero Huumonen ja Laura Paasonen, he ovat turvallisuustutkijoita

Lainaus esittelytekstistä Adlibriksen sivuilta
Oppilaitosten turvallisuus koskettaa suurta määrää ihmisiä päivittäin. Viime vuosina aiheesta käydyissä keskusteluissa suuren painoarvon ovat saaneet yksittäistapaukset, erityisesti koulusurmat ja niihin johtaneet tapahtumaketjut.
Tämä on totta, tulee teoksessa hyvin ilmi

Koska yksittäiset oppilaitokset ovat usein hallinnollisesti osa laajempaa kokonaisuutta, haasteita turvallisuusjohtamiselle aiheuttaa koordinoinnin ja asiantuntemuksen jakautuminen eri tahoille. Keskeinen ongelma oppilaitoksissa onkin, että turvallisuutta ei tarkastella kokonaisvaltaisesti ja että turvallisuustoimien toteutuksessa, resursoinnissa ja valvonnassa on puutteita.
Tämä on totta, tulee hyvin ilmi, resurssointiin ei esitetä mallia, eikä voidakaan resurssointi on budjetti- ja toimintasääntöasia


Oppilaitoksen turvallisuusjohtaminen tarkastelee oppilaitosten turvallisuutta ja riskienhallintaa tutkimustiedon ja käytännön kokemuksen pohjalta oppilaitoksen johtamisen näkökulmasta. Kirjassa on tarkasteltu systemaattisesti myös oppilaitosten turvallisuuteen liittyvää oikeudellista sääntelyä ja vastuukysymyksiä.
Tämä on totta, tulee  ilmi, mutta tilanpuutteen vuoksi yhtään oikeustapausta ei ole, mikä olisi suotavaa. Toisaalta tämä on yleiskatsaus.


Kirja tarjoaa konkreettiset työkalut oppilaitosten turvallisuusjohtamiseen ja esittelee oppilaitoksille kehitetyn riskienhallintamallin.
Yksi malli esitetään luvussa 6. Minusta aika heppoinen malli, lähinnä itsearviointiin, parempi sekin kuin ei mitään.

Eli pohjatiedoksi hyvä kirja. Referoin kirjaa lukupäiväkirjan omaisesti. Väärintulkinnat ovat minun vastuullani, ei lukijan, eikä kirjan toimittajan

Eräänä Oppilaitoksen turvallisuusjohtaminen kirjoittamisen lähtökohtana on Suomessakin tapahtuneet koulusurmat. Hieman on analysoitu asiasta käytyjä nettikeskusteluja. Kuitenkin teoksen lähtökohta on ankkuroitu koulun turvallisuuteen. Johdantoluvussa pohditaan kyllä useita olennaisia asioita kuten ”rikollisuuden kaltaisten vakavien riskien ja oppilaitosten suhdetta ei ole helppo ymmärtää … yhtymäkohdat epäsuoria …
Alussa viitataan myös Jokelaan ja Kauhajoen tapauksiin, ja siihen että poliisin toimia aselupaan liittyen tutkittiin ja käsiteltiin, ja Saksassa koulusurmaajan isä passitettiin kuolematuottamuksista vankilaan. Ehdottomana etuna pidän, että hirmutekijöiden nimiä ei ole mainittu, muutenkin asia on käsitelty asiallisesti. Johtopäätöksiä tai estotapoja en löytänyt, mutta niitähän ei ole kenelläkään. Kompleksista maailmaa monesti painotetaan, mutta sitä ei avata eikä analysoida, eikä tuoda mitään analyysin välineitäkään.

Kirjan näkökulma on sen tekstin mukaan hallinnollinen ja oikeustieteellinen. Minusta oikeudellisesta vastuusta on parempiakin kirjoja esim. Suopohjan ja Liusvaaran Oikeudellinenvastuu opetustoimessa, jonka luettuaan varmasti ymmärtää, kenellä vastuu on ja miten se ilmenee. Siinä on paljon oikeustapauksia, siinä ei ole toisaalta turvallisuusuhkanäkökulmaa, mutta näkökulma vastuuseen ja vastuutapahtumaan. Opetus on julkista toimintaa, joka perustuu lakiin. Opetustoimen vastuut ovat laeissa ja toimintasäännöissä naulattu kiinni vahvoin vastuuväkäsin.

Kuten kirjan yhdessä luvussa mainitaan eri kouluasteiden laissa määritellään käsite ” Oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön" eli esimerkiksi peruskoulun opetukseen osallistuvalla on lain mukainen oikeus tähän, velvollisuus siihen on koululla, lisäksi laissa lukee, että ”Opetuksen järjestäjän tulee hyväksyä järjestyssäännöt tai antaa muut koulussa sovellettavat järjestysmääräykset, joilla edistetään koulun sisäistä järjestystä, opiskelun esteetöntä sujumista sekä kouluyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä” (Perusopetuslaki) joka jatkuu
Edellä 3 momentissa tarkoitetussa järjestyssäännössä ja muissa järjestysmääräyksissä voidaan antaa kouluyhteisön turvallisuuden ja viihtyisyyden kannalta tarpeellisia määräyksiä käytännön järjestelyistä ja asianmukaisesta käyttäytymisestä. Lisäksi määräyksiä voidaan antaa koulun omaisuuden käsittelystä sekä oleskelusta ja liikkumisesta koulurakennuksissa ja koulun alueella”.
Vastuu tulee osittain lakitekstistä, mutta minusta myös kunnan määräämistä johto- ja/tai toimintasäännöistä, kenellä se on tai ei ole. Lisäksi kirjassa mainitaan velvollisuuksia muualtakin  eli aiemmin mainittu velvollisuus järjestää turvallinen opiskeluympäristö, lisäksi on työturvallisuuslain määräykset, velvoite opiskelijahuollon järjestämisestä, aiemmin mainitut järjestyssäännöt sekä pelastuslain mukainen pelastussuunnitelma. Toisaalta kenellekään koulussa ei ole pakkokeinolain mukaisia valtuuksia, ja koulun vastuu ja valta ulottuu vain kouluaikaan ja koulun toimintaan. Edes koulualueella ei ole tarkastusoikeutta esimerkiksi kassien suhteen.

Teoksessa herätetään kysymystä, että toimiiko riskien tunnistaminen? Se on varmasti aiheellinen kysymys. Paineet koululla ovat kovat. Turvallisuus on taattava, tiedot, joista uhkat voivat selvitä on nettien foorumeilla, terveydenhuollon papereissa ja poliisilla, eli moniammatillista yhteistyötä kaivattaisiin, mutta salassapitosäännökset hiertävät. Vanhemmilla on mielipiteitä, ja minusta heillä on oikeus vaatia toimia, käyväthän heidän huollettavansa koulua, ja he ovat veronmaksajia, opettajilla on omat mielipiteensä ja vielä oppilailla. Salassapitosäännökset: mielipiteistä, poliittisista suuntautumisista, sairauksista ja harrastuksista nauttivat Perustuslain suojaa. Eikä yksittäisestä tiedosta seuraa uhkaa tai riskiä. Jos joku harrastaa ammuntaa, siitä ei seuraa välitöntä uhkaa. Jos joku on masentunut siitä ei yksin seuraa uhkaa. Jos joku pukeutuu mustaan, se ei ole uhka. Uhkakuva on palapeli, minkä paloja emme huomaa, emmekä osaa yhdistää. Aina palaset eivät yhdisty, eikä motiivit johda tekojen asteelle. Vasta monen tekijän yhteisvaikutus voi laukaista tapahtumaketjuja, siksi minusta pitäisi selvittää, miksi väkivaltaan turvaudutaan. Pitää muistaa, että monen muunlaista riskiä on olemassa, tulipaloja, kaasuvuotoa, onnettomuuksia, uhkailuja, ulkopuolista varkautta ...

Yleensä koulujen turvallisuudesta puhuttaessa penätään kameroita ja oikeutta turvatarkastuksiin. Kameravalvontaa ei voi minusta ulottaa sosiaalitiloihin, joten sillä ei ole autuaaksi tekevää vaikutusta, lisäksi kameravalvonnasta täytyy ilmoittaa, ja kameroiden paikat ovat tunnetut, sama pätee turvatarkastuksiin, riskit koulukiusaaminen ja uhkailu pitää tunnistaa ja reagoida minusta jo paljon aiemmin  … 

Ampumaselakia selailin, ja minusta siitä ilmenee, että aseenkäsittelylupa ei liene julkinen tieto, ja aseenkäsittelyluvasta päätettäneen 27§:n mukaan. Kuitenkin oppilaitokselle voisi olla hyödyllistä tietää uhkauksien sattuessa, onko henkilöllä mainittu lupa ja aseita. Toki jos poliisille ilmoitetaan, he sen varmasti tietävät tai saavat katsoa rekisteristä, kirja mainitsee, että on ehdotettu, että kuulutusjärjestelmän asennus tehtäisiin yli 100 opiskelijan oppilaitoksessa. Riskitilanteessa kuulutusjärjestelmä ei myöskään yksin tee autuaaksi, mutta sitä voidaan käyttää vain jos se on olemassa. Olemattomalla kuulutusjärjestelmällä ei kuulutella. Turvajärjestelyt ovat lainkin mukaan salaisia, koska niiden vuotaminen julkisuuteen suurentaa riskiä

Netti on minusta kopioinnin maailma. Kirjan mukaan Columbinen tapaus vuonna 1999 aloitti uuden aikakauden. Yleensä jokaisen tapauksen jälkeen vaaditaan kovia toimia ja nollatoleranssia. Toisaalta kirja huomauttaa, että opiskelijoiden riskit joutua esim. väkivallan kohteeksi voivat olla suurempia vapaa-ajalla. Totta, mutta itse olen sitä mieltä, että koska koulu on julkisen vallan järjestämää ja oppivelvollisuus on pakollinen, koulun turvallisuus pitää ensisijaisesti varmistaa

Kirja tarvitsisi enemmän konkretiaa. Teoksessa mainitaan kylläkin oikeita asioita, esimerkiksi jossakin vaiheessa suosiossa olleet strategisen johtamisen tasapainotetut tuloskortit ja faktan, että pitkässä juoksussa jotain tapahtuu, lisäksi mainitaan, että organisaatioissa pyritään enemmän kitkemään haitallisia kehityksiä kuin rakentamaan suotuisia, edelleen turvallisuusriskien jäljet ovat murusina toimijoilla (opettaja, terveydenhoitaja) teoksen mukaan kompleksinen toimintaympäristö haastaa strategian, ja vaatii nopeita siirtoja, eikä kaikkea pystytä ennakoimaan eikä hallitsemaan, mutta toimintaohjeita pystytään antamaan

Teoksessa mainitaan monia asioita, puhutaan prosessiorganisaation haasteista, ydin- ja tukiprosesseista ja prosessin omistajista, puhutaan visiosta, johon strategia kenties suuntaa, kerrataan fakta, että työyhteisön arvot ovat ”joskus” erilaiset kuin tehdyt arvot, päätellään, että koulujen turvallisuusjohtamisessa ja kulttuurissa on haasteita. Turvallisuusjohtaminen yläkäsite riskien hallinnalle eli pitäisi jollakin tasolla tunnistaa riskejä esimerkiksi niiden todennäköisyys, haitan suuruus, ja käsitellä niitä matemaattisesti tai muuten.

Turvallisuuskulttuurin johtamisesta puhutaan. 

Sen jälkeen käsitellään vastuu-käsitettä eli ”velvollisuus vastata jostakin asiasta” on vastuun kantajalla, yhteiskunnallinen oikeudellinen ja eettinen vastuu, sitten eksytään hallintolain ja kuntalain koukeroihin, mutta liian pintapuolisesti. 

Joskin konkreettisesti mainitaan seuraavat vastuun lähteet: perustuslaki 2§ Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia. jota täydentää 118 § Vastuu virkatoimista: Virkamies vastaa virkatoimiensa lainmukaisuudesta. Hän on myös vastuussa sellaisesta monijäsenisen toimielimen päätöksestä, jota hän on toimielimen jäsenenä kannattanut.

Paasonen naulaa sivuille perusopetuslain 37§:n
37 §Henkilöstö: Jokaisella koululla, jossa järjestetään tässä laissa tarkoitettua opetusta, tulee olla toiminnasta vastaava rehtori. Sekä tosiasiat että on olemassa sekä rikosoikeudellinen vastuu että vahingonkorvausvastuu ja , että kunnallistan viranhaltijaa koskee työturvallisuuslaki ja määräykset.
 Työturvallisuuslaki 8 § Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite sekä 9§ Työsuojelun toimintaohjelma sekä 10§ Työn vaarojen selvittäminen ja arviointi
Se, että rehtorilla on vastuu, ei tarkoita, että rehtorilla olisi toimivalta kaiken pahan estämiseksi ja absoluuttisen turvallisuuden takaamiseksi. Syrjäytymistä pitäisi ehkäistä, mielenterveysongelmia ennalta ehkäistä ja yhteistoiminnallisuutta ja toisen hyväksyntää lisätä, ja koulukiusaaminen kitkeä toimintakulttuurista.


 ***
Pääanti lienee kuudennessa luvussa  (ennen päättölukua eli seitsemättä), käsitykseni mukaan suositetaan  kysely (minulle tuli mieleen lähinnä organisaation itsearviointi) riskilomake, jonka pohjalta hahmotetaan todennäköisyyksiä, tapahtuman  vakavuutta ja  kehittämistoimia. Tämä minusta tapahtuu monessa työpaikassa vaarojen ja haittojen arvioinnin yhteydessä, joka perustuu jo Työturvallisuuslakiin.
***
Oma näkökulma on seuraava.
Turvallisuuteen minusta kuuluu se, että
*Koulu on ohjeistettu oppimispaikka, jossa toiminta on ennustettavaa.
*Oppilailla on turvallinen oppimisympäristö.
*Opettajilla mahdollisuus opettaa ja kasvattaa,
*Rehtorilla kunnon resurssit vastata koulusta.
*Toimintasäännössä on vastuutettu toimijat tarkoituksenmukaisesti.
*Riskikartoitus on tehty, tarkoituksenmukaisissa kiinteistöissä,
*Kriisi- ja pelastussuunnitelmat on tehty ja testattu.
* Ymmärretään, että ennaltaehkäisy on tärkeä osa turvallisuudessa, ja
*toimintaohjeet kriisitilanteessa täydentävät turvallisuustilannetta.

*Opettajien turvallisuuteen kuuluu se, että tilat ovat turvalliset ja tervelliset,
*Ulkopuolisten toimijoiden taholta tai muualta ei kohdistu uhkaa, koulussa on hyvä työilmapiiri.
*Oppilaiden kannalta turvallisuus on hyvä sisäilma, hyvä oppisympäristö, ja koulu, jossa ei kiusata, eikä uhata väkivallalla.
*Vanhempien mielestä turvallinen koulu on sellainen, johon lapsensa huoletta laittaa oppimaan, saavuttamaan niitä tietoja ja taitoja, joita elämässä tarvitaan.
*Lasta ei kiusata, eikä hänelle tarjota koukuttavia päihteitä.
*Arvostelu ja arviointi on oikeudenmukaista, ja kohtelu asiallista sekä lainmukaista.

*Yhteiskunnan kannalta koulutus on turvallista, jos annetut oppimis- ja kasvatustavoitteet saavutetaan, eikä häiriöitä toiminnassa ole. Veronmaksajan rahoja käytetään tehokkaasti ohjeiden mukaan

keskiviikko 16. tammikuuta 2013

Lapset pois ladulta, mitä kummaa?

Suksillako ei saa olla enää ladulla?

Turun Sanomien mukaan

"Turun kaupunki haluaa pienet koululaiset pois hiihtoladuilta. Kaupungin kouluille on lähtenyt alkuviikosta viesti, jossa koulujen opettajia kehotetaan olemaan viemättä pienimpiä koululaisia Impivaaran varsinaiselle isolle hiihtoradalle"

Palvelu on Turun kaupungin maksama siis latukoneet, ja tykkilumi, ja ihmiset, jotka latuja kunnostavat. Lapsissa on tulevaisuus. Miksi heitä ajetaan pois Impivaarasta. Itsekään en viitsi hiihtää Impivaarassa, jään nopeampien jalkoihin hiihdän muualla, tai lenkkeilen.Varsinkin pertsasuksilla olen ladun tukkeena, kun luisteluhiihtäjät puuskuttavat ohi.

Missä lapset sitten hiihtävät? ja koululaiset? Kaikki eivät halua kilpailla

Hirvensalossakin on lapsia hiihtämässä, ja on joskus maanneet ladulla, mutta kyllä lastenkin pitää oppia hiihtäminen. Minusta vanhemmat voisivat katsoa alkuun ja opettaa, mutta jos hiihtäjää lapsessa on yli 10-vuotias pärjää jo yksin ladulla

***
Impivaaran ladusta en toki päätä, mutta maksan kuitenkin kunnallisverosiivuni Turkuun, joten enemmän on ehkä asiasta sanottavaa kun rahoitan osaltani toimintaa, latu on minusta vapaa kaikille, ja kuuluu ollakin. Lapset voivat harjoitella hieman tasaisella Impivaaran pikkulenkillä, ja sitten rohkeasti vaan isolle lenkille. Parempi se latu on kuin Hirvensalon, tai Uittamon, ei kovin jyrkkiä eikä isoja ylä- ja alamäkiä.

Hirvensalossakin tunteet kuohuivat jokunen vuosi sitten. Pikku poika (joka oli keskimmäinen poikamme, nyt jo aikuinen, ja kotoa pois muuttanut mies) oli ohittanut "aikuisen", "aikuinen" oli ottanut kaverista kiinni ja ripitti tätä oikeasta latukäytöksestä. Kun tulin paikalle jonkin ajan päästä, juttu muuttui, että poikaa pitää opettaa hiihtämään, kun ei kerran osaa.
***

Ladulla on isompiakin ongelmia kuin lapset tai "hitaat" niin kuin minä. Hirvensalossa on parina talvena laitettu isoimman alamäen alle hiekkaa tai soraa, se ei ole mukavaa. Sitten on näitä, jotka kävelevät ladulla, mikä sekään ei ole toivottavaa.

Eli miksi lapset ja koirat ovat aina se jotka ovat liikaa joka paikassa.

Monessa rivitaloyhtiössä on koirakylttejä, ettei koirat saa kävellä nurmikolla, lapset eivät saisi jonkun mielestä juosta nurmikolla, mutta aikuisten tarvitsee ajaa nurmikkoa leikkurilla, tätä logiikkaa en ole ymmärtänyt, miksi on nurmikko, missä ei saa olla paitsi leikkurin kanssa, ja mikä on latu, jossa ei saa hiihtää :)

sunnuntai 6. tammikuuta 2013

Opetushallinnon tutkinnon ykkösosan kirjat

Suoritin Opetushallinnon tutkinnon tenttimällä ilman ohjaavia kursseja

Opetushallinnon tutkinnon tutkintovaatimukset ovat OPH:n sivuilla
SISÄLTÖALUEET 1 – 2
Julkisoikeuden perusteet, Yleis- ja kunnallishallinto
Olli Mäenpää: Hallintolaki ja hyvän hallinnon takeet, Edita Publishing Oy, 3. painos, Helsinki 2008
Kirjoittaja on oikeustieteen tohtori ja professori, teoksessa on 364 sivua, lähdeviitteitä, ja hallintolaki 6.6.2003/434. Kirja on hyvä. Siinä lähdetään perusoikeusoikeusnäkökulmasta. Koko hallinto perusoikeuksien perustuslain ja hallintolain kannalta käydään läpi. Luin myös professori Heikki Kullan kirjan hallinnosta, tai useitakin. Lopulta luin enää vain Hallintolakia ja Hallintolainkäyttö -lakia. Sekä Mäenpään ja Kullan kirjat sopinevat enemmän oikeustieteilijöille,
Kun tentissä saa opus olla käytössä, pieni vihje kannattaa opetella Perustuslain kohdat ja Hallintolaki suhteellisen hyvin "ulkoa", sieltä on helpompi pykälittäin katsoa. Tein näin sattumalta. Luulin, että kirjoja ei saa tentissä olla ja opettelin lait soveltuvin osin ulkoa. Kirjoista ei oikeita vastauksia ehdi etsimään aika loppuu kesken. Mäenpään kirja on oikeustieteen oppikirjana ainakin Turussa, luultavasti Helsingissäkin, se aukeaa eri tavalla juristiopiskelijoille. Kulutin liikaa aikaa tähän osioon. Hyvän hallinnon periaatteet on hyvä hallita, ja "alaikäisen" ikäraja 15-vuotta on tärkeä huomata hallintolain suhteen.
(Olen huomannut käytännössä esimerkiksi täällä, että julkinen viranomainen tai sen "edustajat" eivät halua antaa nähtäväksi julkisia asiakirjoja tai kopioita niistä, minusta silloin viranomainen ei varmastikaan ole sisäistänyt Olli Mäenpään teosta. Viranomaisen pitäisi julkisen vallan käytössä tarkoin noudattaa lakia. Huolestuttavaa on, että mitään kirjallista päätöstäkään ei tule).


Heikki Suopohja – Lauri Liusvaara: Oikeudellinen vastuu opetustoimessa, Mediator Legis, 5. uudistettu painos, Helsinki 2009, 379 sivua.
Tämä noin nelisatasivuinen opus on mielenkiintoinen katsaus erilaisiin vastuisiin opetustoimessa. Siinä käsitellään niin direktio-oikeudet, palvelussuhdevastuut, virkamiehen velvollisuudet sekä perustuslain kannalta kuin myös opiskelijoiden ja opettajan vastuut lukuisin viittein oikeusratkaisuihin liittyen rikosoikeudelliseen ja vahingon korvausvastuisiin. Rikoslain virkamiesosuutta avataan.
Pääpaino tenttiä kohtaan lienee rikosoikeudellinen vastuu, joka ilmenee rikoslaista, sekä vahingonkorvauksellinen vastuu, joka ilmenee vahingonkorvauslaissa. Tämä opus oli hyvin mielenkiintoinen, eikä sen lukemista voi minusta korvata vain lakeja lukemalla, sillä opetustoimen vastuu koostuu niin monesta pienestä sirpaleesta, jotka tähän oli hyvin argumentoidusti koottu. Toki tässä oli "koulutoimen ote" se helpotti lukemista. Lukuisia oikeustapauksia riittävän kattavasti selostettuna. Sisällys ja kattava hakemisto. Tätä teosta suosittelen,vaikka ei tenttiä suorittaisikaan, mutta toimii opettajana. Myös vanhemmille hyvä opus. Suositan.
Tästä kysyttiin netistäkin luultavasti löytyvä tapaus, opettajan suorittamasta "tarkastuksesta", tilanteessa, että epäillään varkautta. Opettajalla ei ole oikeus tehdä ruumiin tarkastusta ei nyt, eikä varmasti minkään tulevan lain puitteissa. Uuden lain mukaan oppilaan tavarat voidaan tarkastaa kuten päällisin puolin vaatteet eli " Koulun opettajalla ja rehtorilla on työpäivän aikana oikeus tarkastaa oppilaan mukana olevat tavarat, oppilaan hallinnassa olevat koulun säilytystilat ja päällisin puolin hänen vaatteensa" pykälä 36e  jatkuu "Oppilaalle tulee ennen tarkastusta ilmoittaa tarkastuksen syy".

Tarkastajan tulee olla oppilaan kanssa samaa sukupuolta. Tarkastuksessa tulee olla läsnä tarkastajan lisäksi toinen täysi-ikäinen koulun henkilökuntaan kuuluva. Oppilaan pyynnöstä tarkastuksessa tulee olla läsnä hänen valitsemansa koulun henkilökuntaan kuuluva, jos tämä on saapuvilla.

Edellä 3 momentissa säädetystä tarkastuksen suorittamistavasta voidaan kuitenkin poiketa, jos se on asian kiireellinen luonne huomioon ottaen turvallisuuden kannalta ehdottoman välttämätöntä. ".

1.8.2014 muuttui oppilas- ja opiskeluhuoltolaki. Se antaa enemmän valtaa oppilaalle ja opiskelijalle päättää, kuka monialaisissa ryhmissä on. Hänen kirjallinen suostumuksensa tarvitaan.


Heikki Harjula – Kari Prättälä: Kuntalaki, Tausta ja tulkinnat, Talentum, 7. uudistettu painos, Helsinki 2007. Johdanto-osa, luvut 1–5, Kommentaariosa, 1. luku 1–4 ja 8 §, 2. luku 14 §, 3. luku 16–18 §, 4. luku 29 §, 7. luku 50–52 § ja 57–64 § sekä 11. luku 88–100 § yhteensä 744 sivua.
Luin koko kirjan en yllä mainittuja kohtia. Kirja antoi paljon enemmän kuin pelkkä kuntalain läpiluenta, jonka myös suoritin. Harjula ja Prättälä tuovat muita lakeja ja vanhaa lain perimää hyvin esille. Vaikka laki on uusi, jotkut asiat ja periaatteet ovat muuttumattomia ovat uudessa laissa maallikolle näkymättömissä. Minusta hyvä kirja. Sisällys ja hakemisto kuuluu kirjaan. Tästä osasta oli mm. essee koulutoimen hallinnon järjestäminen kaksikielisessä kunnassa. Koska asun Turussa kysymys oli tuttu, mutta yllättävä. Nykyisin 2013 on vain oikein/väärin -kysymyksiä ykkösosuudessa. Tämä kirja on oppikirjana Turussa myös juristi-opiskelijoille. Juristien tenteissä kysymykset ovat laajempia, eikä lähdeteoksia saa olla mukana. Kuntalain mukaiset hallintosäännöt ja delegointisäännöt on hyvä hahmottaa.



Pirjo Vehkamäki – Anne Tamminen-Dahlman: Julkisuus ja tietosuoja opetustoimessa, Opetushallitus, Tampere 2004. s. 88
Tämän kirjan lukeminen jäi vähemmälle, koska olen käynyt monta asiaa liittyvää lyhyttä koulutusta. Ongelma on siinä, että asiaan liittyy kaksi lakia: Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) sekä Henkilötietolaki (523/1999), joiden määräysten välissä pitää tasapainoilla. Lisäksi ensin mainittuun lakiin liittyy asetus.
Pääsääntö on julkisuus, mutta poikkeuksia on. Lisäksi asiakirjan määritelmä kannattaa opetella ulkoa. Tässä osiossa olisi pitänyt olla aikaa perehtyä enemmän. Tajusin jälkikäteen, että asiakirjan julkisuus on määritelty jo perustuslaissa, joten poikkeaminen siitä  pitää "lukea selvästi laissa".
Monta knoppia on matkalla, vaikka tieto olisi julkinen, sen voi saada vain pyydettäessä. Lisäksi on tapauksia, joissa ajallisesti estetään tiedonsaanti esim. pääsykokeet ja ylioppilastutkinnon tarkastajat, sekä tapaukset joissa jopa asianomistajalta voidaan estää tiedonsaanti. Sisällys kirjassa on, ei hakemistoa.
Nyt on muuten ilmestynyt teos Pirjo Vehkamäki – Matti Lahtinen ja Anne Tamminen-Dahlman: Julkisuus ja tietosuoja opetustoimessa, Opetushallitus, Tampere 2013. s. 112
Luin opuksen ja siinä on hieman laajemmin avattu asiaa, varsinkin henkilöstörekisteripuolta, ja on hieman lisää esimerkkejä, eli suositan tätä kirjaa, yksi tekijä on lisää eli Matti Lahtinen.
***
Jokainen joka teoksen lukee voi miettiä onko asianmukaista antaa vanhojen oppilaiden henkilötietoja koulusta, mihin minusta annetaan suositusta esim. luokkakokousta järjestettäessä. Kirjassa sanotaan, että voi antaa. Itse vastasin kokeen kysymykseen että luokkakokousta varten voi antaa kyllä nimilistan, sillä se on virallinen asiakirja ja julkinen. Henkilörekisterilain 34§ määrittää, että tarpeeton henkilörekisteri pitää hävittää. Ihmisten nimet ja osoitteet voivat muuttua, eli lista, jossa on osoitteet on vanhentunut, eli kai sen voi sitten antaa, jos se on olemassa. Koulu ei pidä ajantasalla vanhojen oppilaiden osoitteita.  Tätä asiaa on käsitelty myös tietosuojavaltuutetun sivulla, josta lainaus: "Arkistonmuodostamissuunnitelmassa määritellään, kuinka kauan opiskelijoiden henkilötietoja säilytetään arkistossa sen jälkeen, kun tietoja ei ole enää tarpeen käyttää aktiivikäytössä päivittäisessä toiminnassa. .......Passiivisessa säilytysvaiheessa olevien tietojen käyttöoikeudet täytyy rajoittaa siten, että vain arkistonhoidosta vastaavat henkilöt voivat käsitellä niitä. Tietoja hävitettäessä on toimittava siten, että hävitettävät tiedot eivät päädy ulkopuolisten käsiin. Tietojen arkistoinnin osalta tarkempaa neuvoa antaa arkistolaitos. "

Maistraatista saa ajantasaiset tiedot, siellä selviää, ovatko ihmiset merkinneet osoitteensa salaiseksi. Asetuksessa viranomaisen toiminnan julkisuudesta ja hyvästä tiedonhallintatavasta 5 § mainitaan, että "Viranomaisella tulee olla sillä käsiteltävinä olevien asioiden seurantaa varten tiedot siitä, mitä diaareja, luetteloita, hakemistoja ja muita asiakirjahallinnon rekistereitä (asiakirjarekisterit) viranomaisella on tai miten tieto viranomaisen julkisista asiakirjoista voidaan muuten löytää".
Viranomaisen tietyt asiakirjat ovat aina julkisia, vaikka muuta lausuisi, esimerkiksi hakudiaari. Elokuussa 2014 Åbo Akademin eräs rehtoriksi hakenut oli ilmoittanut toiveen, että ei halua nimeään julkisuuteen. Turun Sanomat selvitti hakijan nimen ja julkaisi sen ja muut lehdessä. Julkinen asiakirja on julkinen, "julkisuuslain" 24§:ssä on lueteltu 32 poikkeusta eli "salassa pidettävät viranomaisen asiakirjat". Lain 5§ määrittää asiakirjan ja 4§ viranomaiset, joita laki koskee.
***
Olin tentissä täyden ajan, noin puolet oikein/väärin -kysymyksistä osasin ilman lähdemateriaalia. Lopuissa katsoin varmistuksen. Minulla oli liikaa materiaalia mukana, hakemiseen meni liikaa aikaa, aika loppui kesken. Esseet olivat suhteellisen helppoja, mutta kunnon vastauksen kirjoittamiseen vaaditaan aineiston hallintaa sekä nopeaa kirjoituskättä.

Ongelma oli siinä, että sain kuulla vasta kolme päivää ennen tenttiä, että lait ja kirjat saavat olla mukana, enkä käynyt mitään kurssia. Minusta tentti oli sangen hankala, ja aika loppui tosiaan kesken. Tai en ehtinyt tarkastaa. Pääsin kuitenkin läpi ensimmäisellä kerralla.

Ykkösosan tentti on muuttunut 12.12.12 oikein/väärin -kysymyksiksi, ja aikaa on kolme tuntia. Ykkösosa kattaa osiot: julkisoikeuden perusteet sekä yleis- ja kunnallishallinto. OPH:n sivuilla on tenttiaikataulu Helsingissä yleensä tenttejä on joka kuukausi, myös muut järjestävät tenttejä. Itse en käynyt Helsingissä tentissä

Ykkösosan hyväksytyn suorituksen jälkeen on kaksi vuotta aikaa suorittaa kakkososa. Kun Opetushallinnon tutkinnon A- ja B-osa on paketoitu, tulee OPH:sta 188 euron postiennakolla todistus. En käynyt kurssia, ja olin tenteissä perättäisinä kuukausina. Tenttitilaisuudet ovat maksullisia, jos menee kurssille OPH on tarjonnut kurssia 700 euroon eli kokonaiskustannukset ovat 700 kurssi + tentit 100 + todistus 188 = 988 euroa, lisäksi matkat, majoitukset ja materiaali.

Kursseja, niitä 700 euron on esim. OPH:ssa 2 -4.6.2015 (a-osa) ja 4-6.8.2015 (b-osa) sekä toinen kurssi 24.11 -26.11.2015 (a-osa) ja 12.1 - 14.1.2016 (b-osa), Hakaniemenranta 6:ssa Helsingissä.

Kakkososan eli B-osion kirjat ja tarinat olen laittanut tänne.

Mainostolpat ovat nykyajan urbaania arkkitehtuuria


Itäharjun Prisman parkkipaikan torni

Mainostolpat halkovat ilmaa Turussakin, tämä postaus ei ole mainos eikä sponsoroitu, mutta osoittaa että mainoskylteistä on tullut osa urbaania ympäristöä
Caribia yo-kylän kupeessa



Kupittaan CM, logoseinä ja liput liehuvat, 
Tai joskus on mainoksin paneloitu etuseinä ja liput, ei ole aina tornia, mainoksiin ja logoihin törmää joka paikassa. Jo lapset hahmottavat kaupassa ennen lukutaitoa, esimerkiksi Windowsin lipun, Applen omenan, äiti ja isä osaavat ostaa oikean tuotteen
Skanssin seinä, seinän takana parkkihallit, seinä säleikköä
Kuva Gigantin pihan suunnasta ykköstien takaa, Gigantti näyttää parkkihallista tältä. Talo on halli, joka ennen olisi voinut olla teollisuushalli
Gigantti ykköstien vieressä
Tämäkin on kaupunkiarkkitehtuurua, viimeinen kuva on Kuralan läheinen K-market. Talo betonista luultavasti elementeistä tehty
***

lauantai 5. tammikuuta 2013

Ammatillisen koulutuksen opiskelijavalinta muuttui syksyllä 2013



Ammatillisen koulutuksen opiskelijavalinta muuttui syksyllä 2013 vain hieman uuden asetuksen "opiskelijaksi ottamisen perusteista ammatilliseen koulutukseen" mukaan, ja luulin, että parempaan suuntaan, mutta muuttuikin huonompaan suuntaan, koska lukion haku ei muuttunut, ja koska erityisluokille ei voi enää hakea erikseen.

Uusi asetus opiskelijaksi ottamisen perusteista ammatilliseen koulutukseen on netissä täällä.

Asetusta sovellettiin ensimmäisen kerran syksyllä 2013 

Parannusta entiseen minusta ovat
*10§ antaa keskiarvopisteitä aina kymppiin asti, aiemmin hyvitettiin keskiarvoa vain 8,5 asti, eli oli sama oliko hakijalla keskiarvo joko 8,5 tai 10. Maksimipisteet ovat entiset eli 16 pistettä

*Sama pätee painotettavissa arvosanoissa 11§ asteikko jatkuu 10,00:aan asti ennen vain keskiarvoon 8,5 hakupisteet nousivat. Maksimipisteet ovat entiset eli 8 pistettä.

*Työkokemuksesta hyvitetään vähemmän 0-3 pistettä. Ennen pisteitä sai 0-5 p.

*Ylioppilaat hakevat lukion päättötodistuksella lukiolaisille suunnattuja paikkoja, jos niitä on, mutta eivät  voi hakeutua peruskoulupohjaisiin ryhmiin 16 ja 17§. Myös IB-lukioille on omat arvosanat hakutilanteessa.

Minusta ennallaan
Joustava haku poistuu mutta korvautuu 4 luvun mukaisesti "Koulutuksen järjestäjän harkintaan perustuvalla haulla", joita paikkoja voi täyttää enintään 30% eli saman verran kuin ennen joustavassa haussa. Eli mikä sitten muuttuu, ehkä se joustavan haun rumba kaikkine todistuksineen ja haastatteluineen.


Minusta parantamisen varaa olisi näissä
*Peruskoulun päättäneitä hyvitetään  uudessa mallissa saavat 6 pistettä, hyvä, MUTTA jos  ei ole tutkintoa saa 7§:n mukaan,  8 valintapistettä ja mahdollisesti 3 lisäpistettä työkokemuksesta, ...

*Mukautetut arvosanat minusta rinnastetaan "normaaleihin", sillä en näe kohtaa etteikö mukautetut olisi samanveroisia, jos näin on, niin  hojksattavien integrointi amiksessa jatkuu. Tästä piti luopua, mutta ei siis luovuttukaan.

*Myöskään en näe mitään ikärajaa nuorten koulutukseen, eli haku on avoin, paitsi jos on tutkinto tai opiskelupaikka..
Ne jäävät haun ulkopuolelle, joilla on jo toinen ammatillinen tutkinto, ellei ole erillistä hakua, katso postauksen loppuosa.
Valmistavalla tutkinnolla saa lisäpisteet, mutta onko ammattistartti, talouskoulu aina pisteitä lisäävä koulutus, vaikka startista olisi viisi vuotta aikaa.

Ensisijaisesta hakusijasta saa enää vain 2 pistettä, muista ei mitään.
***

Olisiko tiivistys tässä


Minusta mukautetut numerot ns. tähtiarvosanat ovat edelleen samalla viivalla kuin ns. normaalit arvosanat. Käytännössä kaikki ysiluokkalaiset pääsevät ammatilliseen koulutukseen ja myös kaikki joilla on mukautetut arvosanat ovat jossakin ammatillisen koulutuksen ryhmässä.

Keskiarvoa hyvitetään haussa aina kymppiin asti samoin kuin painotettavia aineita.

Asetuksen 7§:n mukaan hakijalla jolla ei ole koulutuspaikkaa annetaan 8 lisäpistettä. Annetaanko tämä myös ysiluokkalaisille ja vielä 8§:n mukaan 6 lisäpistettä siis 14 pistettä ysiluokkalaiselle, ja keskeyttäneelle 8 pistettä ja mahdollisesti enintään 3 pistettä työkokemuksesta eli yhteensä enintään 11 pistettä? Minusta ysiluokkalainen saa 14 pistettä eli annetaan?

Asetuksen 4:nnen luvun mukainen harkinnan varainen valinta on minusta joustavampi kuin joustava haku, ei tarvita ennakkoon todistusrumbaa, vasta käytäntö näyttää, toimiiko tämä.

Ammatillisille erityisluokille ei enää voi hakea keväällä 2014, sillä OKM:n kirje kieltää tämän. Erityisluokkia saa sen sijaan olla, tämä luokkien täyttö voi tapahtua harkinnan varaisen valinnan kautt.

19.11.2013
Katsoin asetusta opiskelijaksi ottamisen perusteista ammatillisessa peruskoulutuksessa ja siinä lukee seuraavaa:

1 LUKU Yleiset säännökset 
1 § Opiskelijaksi ottamisen yleiset perusteet
 Opiskelijaksi ottamisen perusteista on ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) 27 §:ssä säädetyn lisäksi voimassa, mitä tässä asetuksessa säädetään.Tätä asetusta noudatetaan siitä riippumatta, haetaanko koulutukseen ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishakujärjestelmän kautta vai ei.
Tämä tarkoittaa minusta sitä, että kouluun voi olla muukin polku kuin yhteisvalinta.

2 § Soveltamisala
 Tätä asetusta sovelletaan otettaessa opiskelijoita ammatilliseen perustutkintoon johtavaan koulutukseen, joka on tarkoitettu perusopetuksen tai lukion oppimäärän suorittaneille taikka edellä mainittuja koulutuksia vastaavat aiemmat opinnot suorittaneille.
 Poiketen siitä, mitä 1 momentissa säädetään, koulutuksen järjestäjä päättää opiskelijaksi ottamisen perusteista otettaessa opiskelijoita ammatilliseen perustutkintoon johtavaan koulutukseen, joka järjestetään erityisopetuksena erityisen koulutustehtävän perusteella, vieraskielisenä tai näyttötutkintoon valmistavana koulutuksena taikka otettaessa opiskelijoita, joilla on jo ammatillinen perustutkinto, muu perusopetuksen jälkeen suoritettu ammatillinen tutkinto tai korkeakoulututkinto.
Tämä minusta vesittää paljon, eli edelleen ammatilliseen koulutukseen voidaan ottaa opiskelijoita, joilla on pohjalla ammatillinen perustutkinto, eli mikä lopulta muuttui parempaan suuntaan aika näyttää, mutta välttämättä ei mikään.
Lukion haku ei muuttunut, tämä vain ohjaa kaikki erityisopiskelijat ammatilliseen koulutukseen ja karsii jo kerran aloittaneita ammatillisesta koulutuksesta. Lukio saa jatkaa ennallaan.