sunnuntai 2. helmikuuta 2020

Työsuojeluvastuuopas



Harri Hietala, Mikko Hurmalainen ja Keijo Kaivanto: Työsuojeluvastuuopas, Alma Talent 2019.

Työsuojelu on yhteistoimintaa ja yhteisvastuuta. Työnantaja tai työnantajan edustaja vastaa työturvallisuuslain ja työsuojelulainsäädännön noudattamisesta. Työntekijä voi joutua vastuuseen, jos hän esimerkiksi lainvastaisesti poistaa tai turmelee laitteen, ohjeen tai varoitusmerkin.

Syyllisyys voi olla tahallista tai tuottamuksellista. Työturvallisuusrikoksissa rangaistus voi tulla pelkän tuottamuksen perusteella.

Työturvallisuusrikoksesta (tai rikkomuksesta) voidaan tuomita rangaistukseen työnantaja jos hän on luonnollinen henkilö ja muussa tapauksessa työnantajan edustaja, tai muu laissa määrätty henkilö. Asiaa on avattu myös oikeusesimerkein.

Työntekijän velvollisuudet työturvallisuuslain  puitteissa on seuraavat
-noudatettava määräyksiä
-viipymättä ilmoitettava työnantajalle ja työsuojeluvaltuutetulle "havaitsemistaan vioista ja puutteista koskien työturvallisuutta"
Työntekijän oikeudet työturvallisuuslain  puitteissa on seuraavat
-on oikeus ilmoittaa työturvallisuusmääräysten rikkomisesta ja riskeistä, ensin esimiehelle, mutta lopulta myös työsuojeluviranomaisille, jotka käsittelevät asiaa anonyymisti yrityksen kanssa
-pidättäytyä työstä, josta aiheutuu vakavaa vaaraa hengelle tai terveydelle

Lainauksia kirjasta
"Vastuun syntyminen edellyttää, että vastuussa olevalla henkilöllä on ollut todellinen mahdollisuus vahingon havaitsemiseen ja poistamiseen (ns. piilevä vika)" s. 142
"Tietämättömyys ei pääsääntöisesti vapauta vastuusta. Vaaran tiedostaminen saattaa kuitenkin kohdentaa vastuun eri henkilölle". 142.

Syyllisyys selvitetään viime kädessä oikeudessa. Käytännön työnjohto toimii linjaorganisaationa. Kunnalla ja valtiolla vastuu on ylimmällä johdolla.

Työterveyshuolto on työpaikalla pakollinen ja usein toimii ostopalveluna. Työnantaja on aina vastuussa lain noudattamisesta.

Työtapaturmista yleisesti
Työntekijä ilmoittaa työtapaturmista välittömälle esimiehelle, eli työtapaturmat tuodaan heti työnantajan tietoon. Asiaa säätelee  Työtapaturma ja ammattitautilaki. Työpaikalla ja työmatkalla tapahtuva työtapaturma käsitellään lain mukaan.

Teoksessa avataan myös Yhdenvertaisuuslakia.

Yhdenvertaisuuslain 8§ on olennainen: 
Ketään ei saa syrjiä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Syrjintä on kielletty riippumatta siitä, perustuuko se henkilöä itseään vai jotakuta toista koskevaan tosiseikkaan tai oletukseen.

Välittömän ja välillisen syrjinnän lisäksi tässä laissa tarkoitettua syrjintää on häirintä, kohtuullisten mukautusten epääminen sekä ohje tai käsky syrjiä.


Työturvallisuuslain 8§ on myös olennainen:
Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite
Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Tässä tarkoituksessa työnantajan on otettava huomioon työhön, työolosuhteisiin ja muuhun työympäristöön samoin kuin työntekijän henkilökohtaisiin edellytyksiin liittyvät seikat.

Huolehtimisvelvollisuuden laajuutta rajaavina tekijöinä otetaan huomioon epätavalliset ja ennalta arvaamattomat olosuhteet, joihin työnantaja ei voi vaikuttaa, ja poikkeukselliset tapahtumat, joiden seurauksia ei olisi voitu välttää huolimatta kaikista aiheellisista varotoimista.

Työnantajan on suunniteltava, valittava, mitoitettava ja toteutettava työolosuhteiden parantamiseksi tarvittavat toimenpiteet. Tällöin on mahdollisuuksien mukaan noudatettava seuraavia periaatteita:

1) vaara- ja haittatekijöiden syntyminen estetään;

2) vaara- ja haittatekijät poistetaan tai, jos tämä ei ole mahdollista, ne korvataan vähemmän vaarallisilla tai vähemmän haitallisilla;

3) yleisesti vaikuttavat työsuojelutoimenpiteet toteutetaan ennen yksilöllisiä; ja

4) tekniikan ja muiden käytettävissä olevien keinojen kehittyminen otetaan huomioon.

Työnantajan on jatkuvasti tarkkailtava työympäristöä, työyhteisön tilaa ja työtapojen turvallisuutta. Työnantajan on myös tarkkailtava toteutettujen toimenpiteiden vaikutusta työn turvallisuuteen ja terveellisyyteen.

Työnantajan on huolehdittava siitä, että turvallisuutta ja terveellisyyttä koskevat toimenpiteet otetaan huomioon tarpeellisella tavalla työnantajan organisaation kaikkien osien toiminnassa.

sunnuntai 5. tammikuuta 2020

Turun Telakkaranta rakentuu Aurajoen suistoon



Telakkaranta on Aurajoen rannalla paikka, missä oli ensin Crichton-Vulcanin  telakka ja sittemmin Wärtsilän Turun telakka ja korjaustelakka. Wärtsilän telakkatoiminta muutti asteettain Pernon telakalle, ja Aurajoen suun alueesta on muotoutunut hieno paikka asua.

Yläkuva on kesältä 2016, sittemmin on taloja valmistunut molemmin puolin.

Tässä on näkymä 2019 syksyltä

Alkuvuosi 2020 näyttää  tältä yläjuoksulta päin

Kerrostaloja

Takana olevaan kallioon on louhittu tunneli

Suistoon rakennetaan vielä


Joen suulle on rakennettu ja rakennetaan, tämä toukokuulta 2019, ja otettu Korppolaismäen huipulta

Rannnalle on rakennettu jo aiemmin, ja kerrostalot ovat valmiina

Toinen kuva



Aurajoen ranta on hienointa Turkua, vastapäätä voi nähdä


Suomen Joutsenen

Museolaiva Boren, jossa on hostelli ja tietenkin myös Turun linnan.

perjantai 3. tammikuuta 2020

Kakolan Funikulaari on yksi Turun taideteoksista



Kakolan Funikulaari on suuri vaunuhissi, joka vie ihmisiä Turun Linnankadulta Kakolanmäkeen, jonne pääsee myös portaita ja tietä pitkin.


Hissi on umpinainen, siihen mahtuu kymmeniä ihmisiä ja se kulkee kiskoilla.


Hississä ei ole erillistä kuljettajaa, vaan pääteasemalla ovet aukeavat.

Ulkoa näkyy Kakolan vankila, jota ympäröi muurit.

Kakolassa on turistikierroksia (ainakin vielä). Tarkoitus on tehdä asuntoja, ja ravintoloita.


Itse en ole ollut Kakolassa sisällä, mutta olen katsonut hienoja maisemia. Piippu lienee vedenpuhdistamin piippu. Tämä maisema on Patterinhakaan päin.

Toiselle puolen näkymät ovat näin hienot. Tuo piippu on Turku Energian fibonazzi-piippu


Funikulaarin on suunnitellut Pekka Vapaavuori, hinta oli alle 6 miljoonaa euroa, ja kuuluu alueen kehittämiseen. Käyttöönotto on takkuilut, mutta toimii nyt.

Turun kaupungin sivujen mukaan
"Radan pituus on 130 metriä ja korkeuseroa ala- ja yläaseman välillä on 30 metriä. Matka-aika yhteen suuntaan on noin yksi minuutti. Kyytiin pääsee molemmilta asemilta.

Funikulaarilla matkustaminen on maksutonta. Funikulaari on avoinna arkisin 04.30–01.00 sekä viikonloppuisin 5.00–24.00
 "

Siellä on ihan turvallista, ja on hälytysnappi, ja puhelimen kentät ovat tallessa.

Tässä vielä muutama vuosi sitten ottamiani kuvia Kakolanmäeltä hieman toisesta kohtaa.



Kakolan alue on yhdellä Turun kukkuloista.


Vankilatoiminta, joka alkoi 1800-luvulla, on päättynyt ja siirtynyt Saramäkeen.

Vankila-alueella on olult Keskusvankila, Lääninvankila ja vankimielisairaala.

Vankiloiden uuskäyttöä on mietitty, ja turistikierroksia entisessä vankilassa on tehty.

Alue on iso kallioalue, josta on hyvät näkymät, jota puut jonkin verran peittävät


Vankilasta lienee ollut vaikea karata, sillä kallioseinät ovat jyrkät ja tässäkin on iso ja syvä lammikko aidan alla


Joka sekin on nyt hieman peitossa


Lopuksi vain näkymiä alueelta ja


kalliolta


eri suuntiin.



Kakolan kallion sisällä toimii minusta nykyisin jäteveden puhdistamo.