perjantai 18. joulukuuta 2015

Suitset nuorten someiluille


Luin 19.12.2015 aamuna Ylen teksti-tv:stä sivulta 111 että EU:ssa tulee vuonna 2018  voimaan asetus, jossa rajoitetaan alaikäisten henkilötietojen käsittelyä eli tämä tarkoittaa mm. sitä, että lapsi ei saa perustaa SoMe-tiliä ilman vanhempien lupaa.

Tämä auttaa kyllä meitä kaikkia, etenkin lapsia. Ikä on 16 vuotta, ja jäsenmaa voi päättää alemmasta ikärajasta, mutta ikäraja olisi vähintään 13 vuotta, toivottavasti Suomi ei päätä alentaa ikärajaa.

Minusta ikäraja pitää olla vähintään 15-vuotta (henkilö rikosoikeudellisesti vastuussa teoistaan). Paras ja oikea ikäraja olisi ollut 18 vuotta. Alaikäiset eivät osaa arvioida omien ja toisten henkilötietojen suojasta, omasta turvallisuudestaan, eikä alaikäisiin saisi kohdistaa piilomainontaa. Lisäksi alaikäisten someiluihin liittyy muitakin vakavia ja pitkäkestoisia riskejä.

Myöskin vanhemmille olisi pitänyt laittaa ja pitää laittaa suitset someilussa. Alaikäisten lasten henkilötietojen laittaminen someen pitää ehdottomasti kieltää, sekä alaikäisten lasten kuvien julkaiseminen. Täysikäisten kansalaisten henkilötietojen laittamisessa nettiin pitää vaatia kirjallista suostumusta. Kielto on jo voimassa nyt, olen soittanut asiasta kerran tietosuojavaltuutetulle, sillä oma kuvani oli laitettu nettiin ilman kirjallista suostumustani. Sain ohjeet, miten toimitaan, kuvaa ei ole enää netissä. Yhteydenotto ei ollut miellyttävää tehdä, mutta en halunnut kuvaani nettiin, lähinnä turvallisuussyistä.

Some-rajoitus rauhoittaa kouluja, koska peruskoululaiset eivät voi netin kautta  enää levittää toisten henkilötietoja, juoruja, toista loukkaavia viestejä eikä muutoin somekiusata toisia. Kouluissa tämä on ongelma, sillä koulun asioita puidaan henkilötietoineen eri  somefoorumeilla. Välitunnilla on helppo lähettää uusia viestejä eri sovelluksiin. Uusin riesa on kouluissa Periscope-ohjelma, jossa voi laittaa live-lähetystä nettiin.

Toivottavasti Suomi päättää pitää ikärajan eli vähintään 16 vuotta, eikä vanhemmat anna perustaa some-tilejä lapsilleen.

Toivottavasti vanhemmat eivät hanki lapsilleen myöskään älykännyköitä. Minusta älykännykkä sisältää tiettyjä tietoturva- ja muitakin riskejä lapselle. Muutamalla oikein osuvalla google-haulla saa henkilön kaikki julkiset sometilit näkyviksi ja kaikki muut henkilötiedot listatuiksi.

Sitä ihmettelen, miten alaikäisten somen perustamista valvotaan. Ainakin nykyisin voi syntymäajaksi voi ilmoittaa haluamansa päivän. Vaaditaanko jatkossa sähköistä tunnistautumista. Se veisi netin käytöstä anonymiteetin mahdollisuuden pois.

EU ja Suomi on pullollaan EU-asetuksia ja lakeja, joiden valvontaa on helppo vältellä. Aina on hyvä kuitenkin tiedostaa ongelmat ja parantaa tietosuojaa.

Tässä on taustalla koko EU:n tietosuojauudistus, joka saadaan voimaan kaikissa jänemaissa EU- asetuksella.
Mahdollisia vaikutuksia:
-Organisaatioihin tietosuojavastaavia, ainakin kuntiin
-Ennakkomenettelystä tarkemmat ohjeet
-Jäsenvaltioissa samat menettelyt
-Valvontaviranomaisilla mahdollisuus määrätä sakkoja
-Henkilötietojen tarkastukseen ja siirtoon tarkemmat ja "ankarammat" menettelyt
-Kaikkien organisaatioiden kustannukset kasvavat, ja rahaa kuluu siten enemmän, toisaalta kansalaisten tietosuoja on mahdollisesti paremmissa käsissä.

lauantai 12. joulukuuta 2015

Turun filharmoninen orkesteri



Turun filharmoninen orkesteri on Turun kaupungin kulttuuriairueen yksi kärjistä. Toiminta tapahtuu 1952 valmistuneessa rakennuksessa (valokuva ilmakuvasta), minusta taaemmalla oleva rakennus toimii ammattikouluna. Koko kompleksi on tietääkseni Göteborgin kaupungin lahjoittama. Talo on siis nuorempi kuin orkesteri, joka viettää 225-vuotisjuhlaa. Turun soitannollinen seura perustettiin vuonna 1790. Orkesteri kunnallistettiin vuonna 1927, jolloin sen nimeksi tuli Turun kaupunginorkesteri.

Vuonna 2012 Turun filharmonisen orkesterin ylikapellimestarina aloitti Leif Segerstam (s. 1944) eli hän oli viime vuonna 70-vuotias. Segerstam on kahdestoista ylikapellimestari. Todellisuudessa Segerstam ei voi olla päivittäinen orkesterin johtaja, vaan luultavasti sovitulla palkkiolla tekee tiettyjä konsertteja. Sibeliuksen juhlavuotena on Sibeliusmaraton. Minusta Sibeliuksen sinfonioita hienosti tv:ssä aukonut ja johtanut  Hannu Lintukin (s.1967) on ollut  TFO:n kapellimestarina 1990-luvun ja 2000-luvun molemmin puolin.

Soittajia
Soittajia on nykyisin 74 eli Turun filharmoninen orkesteri on Suomen viidenneksi suurin (wikipedian mukaan neljänneksi suurin, Turun kaupungin sivujen mukaan viidenneksi suurin).


Orkesteriin tarvitaan kapellimestari, webissä on nimeltä vain Leif Segerstam. Kapellimestariin kannattaa panostaa, sillä hän viime kädessä vastaa taiteellisesta tasosta, ja siitä miten hän saa soittajat soittamaan.

Viulisteja on esitelty 25, joista tosin kaksi on vuorottelevia konserttimestareita, jotka vastaavat "viuluista". Alttoviulisteja on 8, sellistejä on 7, kontrabasisteja on 5, huilisteja 3, Oboeta soittaa 3, klarinettia 3, fagottia 3, käyrätorvea 5, trumpetisteja on 3, kuten pasunistejakin, tuubaa soittaa yksi, patarumpuja 2 kuten lyömäsoittimiakin, yksi soittaja soittaa harppua. Soittajia yhteensä on esitelty 74 ja tähän päälle kapellimestari. On Turussa suuri orkesteri. Minusta tässä ei kukaan soittanut flyygeliä eikä pianoa, eli onko nämä sitten tarvittaessa vierailevia taiteilijoita. Lisäksi ns. hallinto on erikseen vuosikertomuksessa Hallinnon alla oli 33 nimeä. Toiminnan pyörittäminen vaatii ammattitaitoisen henkilökunnan, kuten soittaminenkin.

Kustannukset
Taide myös maksaa, Turun filharmoninen orkesterin vuosikertomuksen 2014 mukaan:

Toimintamenot olivat 5 220 002 €, joista palkkojen osuus oli 4 023 375 €. Toimintamenot olivat kasvaneet vuodesta 2013 peräti 335 211 €, toimintatulot kasvoivat vain 76 436 €.

Pääsymaksuilla katettiin noin 10% tästä eli 519 749 € kun tuotot yhteensä olivat 708 903 €.

Minusta orkesterin "miinus" oli siis -4 511 099 €.

Konserttitalo maksaa erikseen

Konserttitalosta vastaava "miinus" on mielestäni -  825 508 €.

Joten tuotot - menot ovat konserttitalolle ja orkesterille yhteensä  -5 336 607 €.

Korjatkaa, jos olen väärässä,

1. minusta tähän menee julkista rahaa 5,3 miljoonaa euroa.

2. Kävijöitä on vuodessa noin 50 000

Jokaisen myös lasten pitäisi maksaa lipustaan 100 euroa enemmän, että homma toimisi taloudellisesti.

Osa lastenlipuista maksaa 2 euroa ja aikuisten lippuja on ainakin osa 20 euroa. Eli näiden hinnat olisi minun matematiikalla 102 euroa ja 120 euroa. Kaupunki kierrättää tässä myös omaa rahaa, sillä jokainen kaupungin työntekijä saa ns. Tyky-rannekkeen, jolla hän voi maksaa myös TFO:n konserttilippuja.

Teatteri- ja orkesterilaki on olemassa, mutta sieltä en löytänyt summia, minedun sivuilta löysin summan 1,9 miljoonaa euroa otsikolla "Orkestereiden laskennalliset henkilötyövuodet vuonna 2015".  Loppu kaiketi on kunnan maksettavaa. (Selvittelen tätä vielä). Julkiset palvelut maksetaan julkisella rahalla, ja tässä osin pääsylipputuloin.

3. Lippujen hinnat ovat varmasti kohdillaan eli konsertit ovat mainio mahdollisuus nauttia yhteiskunnan tuottamista elämyksistä. TFO on huippuorkesteri.

Nyt kun yhteiskunnassamme ollaan kaikkea leikkaamassa, katsotaan kohtaako klassinen musiikki liike- ja kunnallis- taloudelliset lainalaisuukset, kuten 1900-luvun alkupuolella. Pudottaako valtio tukeaan tai kunta?


Luin nimittäin  Vesa Sirénin kirjasta Suomalaiset kapellimestarit, että Tauno Hannikainen (1896 - 1968) olisi ollut Turun kaupungin orkesterin ensimmäinen ylikapellimestari. Soittajia oli silloin 30, kaksi alttoviulistia, sellistiä ja kontrabasistia. Soittajat palkattiin vain osaksi vuotta (6 - 7 kuukautta). Hannikainen itsekin etsi leipää ja haasteita väliltä muualta.

Ole Edgren (1899 - 1962) toimi Turun kaupungin orkesterin johtajana 1941 - 1962, ja soittajia oli sota-aikana vain 16, eli soittajien lukumäärä kaiketi sanelee esitettäviä teoksia ja niiden soittotiheyttä.

On aiemminkin selvitty vaikeuksista. Sotien jälkeen toiminta elpyi ja muun muassa. Jorma Panula (s. 1930) oli myös Turussa taiteellisena johtajana 1963-1965 ja ilmeisesti ylikapellimestarina. Ensimmäinen ulkomaalainen ylikapellimestari Turussa oli neuvostoliittolainen Igor Semjonovitš Bezrodny. Ranskalainen Jacques Mercier on ollut myös ylikapellimestarina.

Konserttiin?
Konserttitalon ARS-Musica kauppa myy lippuja, puhelimitse myydään lippuja arkisin klo 9-15, ovelta saa lippuja, jos ei ole loppuun myyty tuntia ennen konserttia. Lippupalvelussa varmasti myydään myös lippuja ennakkoon,

Vinkki jätä auto kotiin
Turun konserttitalolle on hyvä tulla kävellen tai bussilla tai taksilla. Aninkaistenmäellä kadulla ei ole nimittäin parkkipaikkoja, joten auto kannattaa jättää joko Puutorin tai Louhen parkkitaloon.

Yläkuvan piha on koulun piha eikä ole siis konserttivieraiden parkkipaikka. Kulttuuriväki säästää luontoa, eikä aja yksityisautoilla eikä tuota hiilidioksidipäästöjä, eikä parkkeeraa ainakaan väärään paikkaan.

perjantai 4. joulukuuta 2015

Elatusvelvollisuus jatkuu eikä tasa-arvo toteudu


Vanhempien elatusvelvollisuus jatkuu Suomessa yli 18-vuotiaaksi, mikäli lapsi opiskelee.

Kun lapsi täyttää 17 vuotta lapsilisän maksaminen loppuu. Opintotuki, jota voidaan maksaa 17-vuotiaasta alkaen, on alempi kuin lapsilisä.

Opintotukea saa seuraavasti, jos asuu vanhempiensa tykönä
Ikä Toinen aste Korkeakouluopinnot 2014 -
Yli 20-vuotias 81,39  A 137,35  A
17 - 19-vuotias 38,66  B 62,06  A
Lähde Kelan sivut täällä.
B tarkoittaa, että vanhempien tulot alentavat tukea,


Lukiolainen tai ammatillista koulutusta suorittava 17 - 19-vuotias nuori saa opintotukea enintään 39 euroa kuussa, jos vanhemmat käyvät töissä luultavasti tuki on nolla euroa. Tuki laskee tulojen noustessa ja alle 10 euron kukausitukea  ei makseta (omakohtainen kokemus).

Kolmekymmentäyhdeksän euroa  ei riitä edes linja-automatkoihin saati kirjoihin. Muut kansalaisryhmät saavat yleensä enemmän rahaa.

Jos täysikäinen "lapsi" ei saa opiskelija-asuntoa niin käytännössä vanhemmat joutuvat maksamaan lapsensa opinnot myös korkeakoulussa, jossa kirjoihinkin rahaa menee rutkasti. Täysikäisten elatusvelvollisuutta ei oteta huomioon alaikäisten lasten opintotuen määrityksessä.

Yli 20-vuotias saa opintotukea vain 137 euroa opiskelukuukaukautena, jos opintopisteitä kertyy, jos ei kerry tuki on 0 euroa. Millä muulla väestöryhmällä on näin alhainen "tulotaso". 

Onko Suomi oikeasti tasa-arvoinen maa, jossa eri väestöryhmiä kohdellaan taloudellisesti tasa-arvoisesti???

Minusta tämä perustuu Lakiin lapsen elatuksesta, sen ensimmäisen luvun 3§ kuuluu seuraavasti:

" Lapsen oikeus saada elatusta vanhemmiltaan päättyy, kun hän täyttää kahdeksantoista vuotta.
Vanhemmat vastaavat lapsen koulutuksesta aiheutuvista kustannuksista myös sen jälkeen, kun lapsi on täyttänyt kahdeksantoista vuotta, mikäli se harkitaan kohtuulliseksi. Tällöin otetaan erityisesti huomioon lapsen taipumukset, koulutuksen kestoaika, siitä aiheutuvien kustannusten määrä sekä lapsen mahdollisuudet koulutuksen päätyttyä itse vastata koulutuksestaan aiheutuneista kustannuksista."

Minusta vanhempien elatusvelvollisuus aikuiselle lapselle ei ole kohtuullista, koska nyky-Suomessa,  jaetaan ilmaisia vastikeettomia tulonsiirtoja kaikille muille maassa oleville väestöryhmille niin opiskelijoiden vanhemmat joutuvat ainoina maksamaan aikuisten lastensa koko opintoaikaiset kustannukset.  Onko tämä laki Perusoikeuksien yläpuolella.

Jos lapsi opiskelee kotipaikkakunnan yliopistossa tai korkeakoulussa, opiskelija-asuntoa ei saa, mikä minusta on myös tasa-arvoloukkaus ja sotii minusta perustuslakia vastaan. Lapsen tulee asua kotonaan, täysikäisen kuuluu itsenäistyä.

"Etävanhemman" elatusvelvollisuuden pitää päättyä täysikäisyyteen, monesti voidaan toinen vanhempi jopa vieraannuttaa lapsesta, joten minusta silloin ei pitäisi olla enää velvollisuuksia, jos ei ole oikeuksia.

Mikseivät laillisuusvalvojat puutu asiaan? Laissa puhutaan harkinnasta, Kelan sivuilla on summat, eikä puhuta harkinnasta, mutta taulukossa on A kirjain, eli tulea voidaan nostaa vanhempien tulojen perusteella. Minusta pääsääntö pitäisi olla, että kaikkia väestöryhmiä kohdellaan samanarvoisesti, ilman A-kirjainta. Minusta kohtuullista olisi se, että vanhemmat vastaisivat vain alaikäisten lastensa kustannuksista, ei täysikäisten.

Nykyäänhän on juuri päinvastoin. Vanhempien kuuluu kustantaa täysikäisten opiskelu, mutta jo päivähoito kustannetaan yhteiskunnan toimesta joko kokonaan tai osittain.

torstai 3. joulukuuta 2015

Snookerin UK Championship 2015: Neil Robertson mestari



Vuoden 2015 Snookerin UK Championshipin finaalissa sunnuntaina 6.12 australialainen
Neil Robertson  voitti Kiinan Liang Wenbon freimein 10 - 5


Freimit:
71-40, 69-16, 0-110 (Liang Wenbon breikki 110), 106-6 (Neil Robertsonin breikki 106)
59-62, 151-0 (Neil Robertsonin breikki 147), 69-33, 0-86. Tauko, ja : 27-90 , 78-47 , 74-15, 1-78 70-35, 59-55, 62-9 (Lähde Snooker.org)

Yläkuvassa Robertson tutkii pallon sijainteja. Robertson pelasi varsin maltillisesti ja Higginsiäkin vastaan pohti eri mahdollisuuksia. (Kuvat otettu Eurosport 2:n lähetyksestä)
*****
Suomen Robin Hull pelasi kisoissa kolme ottelua

1-kierros: Robin Hull - Zhang Anda (Kiina) 6 - 4
2-kierros: Robin Hull - Barry Hawkins (Eng) 6 - 3
3-kerros: Luca Brecel (Belgia) - Robin Hull 6 - 2

Neljännellä kierroksella
Matthew Selt voitti Luca Brecelin, Marco Fu voitti Shaun Murphyn, Mark Selby voitti Dechawat Poomjaengin, ja David Grace voitti Peter Ebdonin.

Olen katsonut pääosin Higginsin otteluita, hän voitti Burnettin 6-4, kolmannella kierroksella kaatui Ali Carter. Higgins hävisi neljännesgfinaalissa  Neil Robertsonille. Higginsille tarjottiin mahdollisuuksia, mutta Robertson teki ensin 28, sitten 7, yhden ja 17 breikin. Higgins teki punaisen, mutta ei saanut vihreää sisään, ja Robertson teki vielä 20, ei saanut peruspunaista sisälle, mutta johto oli jo 72 eli musertava, joten Higgins tyytyi kättelemään.

Neljännesfinaaleissa
Liang Wenbo voitti Marco Fun 6 -5
Neil Robertson voitti John Higginsin 6 - 5.

David Grace voitti  Martin Gouldin 6 - 5 oltuaan jo 1 - 5 tappiolla 
Mark Selby voitti Matthew Seltin 6 - 1.

Semifinaalit
Liang Wenbo Kiina -  David Grace  Englanti 6 - 4
Grace häviää niukasti ensimmäisen freimin, lyö viimeisen pinkin ohi (2 palloa jäljellä), tilanne on nyt Gracelle 4 - 3, Grace on rankingissa 80 ja Liang 28. Liang vei kolme viimeistä freimiä ja voitti

Neil Robertson Australia  -  Mark Selby Englanti 6 - 0
Robertson vei ensimmäisen freimin  60 - 52. ja myös loput olivat tiukkoja  69-55, 78-26 , 73-20, 60-53, 58-44.

*****
Nämä ovat MM-kisojen jälkeen seuraavaksi suurimmat kisat.

Viime vuonna voitti kisat Ronnie O'Sullivan, joka ei tiettävästi osallistunut tänä vuonna, on tauolla. Neil Robertson voitti 2013 ja Mark Selby 2012. 6 - 0

Ronnie O'Sullivan voitti vuoden 2016 alkajaisiksi murskaavasti ns. Mastersin, joka on kutsukilpailu. Finaalissa hän löylytti Barry Hawkinsia 10 - 1. Semifinaalissa Ronnie kaatoi Stuart Binghamin 6- 3, ja puolivälierissä Mark Selbyn 6 -3.  Robertson putosi puolivälierissä Judd Trumpille, joka taas taipui semissä Barry Hawkinsille.

Robertson hävisi Walesin avointen loppuottelussa 2016 Ronnie O'Sullivanille 5 - 9. Ronnie voitti lopussa 7 freimia "putkeen".

tiistai 1. joulukuuta 2015

Suomen perustuslaki jaettiin joka kotiin



Suomen perustuslaki tuli voimaan 1.3.2000, ja samalla "poistettiin käytöstä" edelliset neljä perustuslakia, eli uudella perustuslailla kumottiin niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen:
1) Suomen Hallitusmuoto (annettu 17.7.1919)
2) Valtiopäiväjärjestys (annettu 13.1.1928)
3) valtakunnanoikeudesta (annettu 25 11.1922)
4) eduskunnan oikeudesta tarkastaa valtioneuvoston jäsenten ja oikeuskanslerin sekä eduskunnan oikeusasiamiehen virkatointen lainmukaisuutta (annettu 25 11.1922).

Yläkuvan mukainen Suomen perustuslaki -kirja jaettiin jokaiseen kotitalouteen. Kirjassa on vain laki painettu. Minusta kansalaiset eivät ymmärtäneet, kuinka isosta muutoksesta oli kyse, ja kuinka hyvän suojan Suomen perustuslaki antaa.

Suomen perustuslaki on tehnyt samalla lakien säätämisestä (tai muuttamisesta) varsin vaikeaa, sillä moni laki on ristiriidassa perustuslain kanssa. Minusta on lisäksi ongelmallista, että Eduskunnan oma elin päättää lain perustuslain mukaisuudesta, eli Perustuslain pykälä 74 kuuluu:

74 § Perustuslainmukaisuuden valvonta
Eduskunnan perustuslakivaliokunnan tehtävänä on antaa lausuntonsa sen käsittelyyn tulevien lakiehdotusten ja muiden asioiden perustuslainmukaisuudesta sekä suhteesta kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin.

Perustuslakivaliokunta on tavallaan kaikkien tärkein Eduskunnan valiokunnista, koska se päättää lakien perustuslain mukaisuudesta. Se saa lausuntoja (tai asiantuntijat tulevat antamaan lausuntoja), joita varten tutkitaan asiaa,  (näin yksinkertaistaen). Entä jos lausunnot ovat ristiriidassa keskenään?

Perustuslakia itseään on vaikea muuttaa se vaatii 2/3-osan enemmistön ja vaalit väliin tai 5/6 osa enemmistön ja (lisäksi vielä 2/3 enemmistö).

73 § Perustuslain säätämisjärjestys
Ehdotus perustuslain säätämisestä, muuttamisesta tai kumoamisesta taikka perustuslakiin tehtävästä rajatusta poikkeuksesta on toisessa käsittelyssä äänten enemmistöllä hyväksyttävä lepäämään ensimmäisiin eduskuntavaalien jälkeisiin valtiopäiviin. Ehdotus on tuolloin valiokunnan annettua siitä mietintönsä hyväksyttävä asiasisällöltään muuttamattomana täysistunnossa yhden käsittelyn asiana päätöksellä, jota on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä.

Ehdotus voidaan kuitenkin julistaa kiireelliseksi päätöksellä, jota on kannattanut vähintään viisi kuudesosaa annetuista äänistä. Ehdotusta ei tällöin jätetä lepäämään, ja se voidaan hyväksyä vähintään kahden kolmasosan enemmistöllä annetuista äänistä.

Perustuslain alkupykälät eivät ole muodostaneet ongelmia, mutta ovat luonnollisesti tärkeitä.

1§ Valtiosääntö
Suomi on täysivaltainen tasavalta.
Suomen valtiosääntö on vahvistettu tässä perustuslaissa. Valtiosääntö turvaa ihmisarvon loukkaamattomuuden ja yksilön vapauden ja oikeudet sekä edistää oikeudenmukaisuutta yhteiskunnassa.
(kolmatta momenttia muutettu säätämisen jälkeen enkä kirjaa sitä tähän).

Keskeistä tässä kansalaisen kannalta on:
Valtiosääntö turvaa ihmisarvon loukkaamattomuuden ja yksilön vapauden ja oikeudet sekä edistää oikeudenmukaisuutta yhteiskunnassa.
Tämä johtaa suoraan perusoikeuksiin, jotka ovat peruslaissa pykälissä 6- 23.


2§  Kansanvaltaisuus ja oikeusvaltioperiaate
Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta.
Kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen.
Valtiovalta siis kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta. Valtiovalta ei siis kuulu jollekin yksittäiselle ryhmälle vaan kansalle ja sitä kautta eduskunnalle. Tämä joskus minusta "unohdetaan".

Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia.

Keskeistä tässä kansalaisen kannalta on:
Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia. Tätä ei juuri paremmin voi kiteyttää.

3§ Valtiollisten tehtävien jako ja parlamentarismi
Lainsäädäntövaltaa käyttää eduskunta, joka päättää myös valtiontaloudesta.
Hallitusvaltaa käyttävät tasavallan presidentti sekä valtioneuvosto, jonka jäsenten tulee nauttia eduskunnan luottamusta.
Tuomiovaltaa käyttävät riippumattomat tuomioistuimet, ylimpinä tuomioistuimina korkein oikeus ja korkein hallinto-oikeus.

Keskeistä tässä kansalaisen kannalta on minusta vallan kolmijako. Lainsäädäntövalta, toimeenpanovalta ja tuomiovalta on oltava vallan kolmijaon mukainen. Minusta Perustuslakivaliokunnan asema on hieman ongelmallinen, mihin se tässä asettuu.

Toisessa luvussa ovat perusoikeudet, jotka ovat miltei alkuperäisessä muodossaan. Perusoikeudet turvaavat monia "oikeushyviä" ja ovat perustava koko yhteiskunnalle, ne ovat minusta usein lainsäätämisjarruja. Lisäksi perusoikeuksia ei saisi viranomaisen taholta loukata, ellei asiasta ole säädetty lailla. Lisäksi lasten perusoikeuksia ei tule rajoittaa. Kasvatus minusta on usein sellaista, että jonkun lapsen oikeutta ilmaista itseään, tai liikkua pitää voida rajoittaa, että muiden oikeudet toteutuvat. Tämä on minusta käytännön tasolla ongelmallista, enkä tiedä onko tämä hyväksyttävä periaate rajoittaa perusoikeuksia.

2 luku Perusoikeudet 
Omat mielipiteeni ovat suoralla tekstillä, joka momentin tai pykälän alla
Keskeistä tässä kansalaisen kannalta on:
Valtiosääntö turvaa ihmisarvon loukkaamattomuuden ja yksilön vapauden ja oikeudet sekä edistää oikeudenmukaisuutta yhteiskunnassa. (eli tämä juontuu Perustuslain 1§:stä)
Perusoikeudet -kirjassa (Hallberg, Karapuu, Tuori, V-P Viljanen, Ojanen ja Scheinin) sivulla 146 on lueteltu valiokunnan esittämä luettelo millä edellytyksillä perusoikeuksia voidaan rajoittaa
1. Lailla säätämisen vaatimus
2. Täsmällisyys- ja tarkkarajaisuusvaatimus
3. Hyväksyttävyysvaatimus
4. Ydinalueen koskemattomuuden vaatimus
5. Suhteellisuusvaatimus
6. Oikeustutvavaatimus
7. Ihmisoikeusvelvotteiden noudattamisen vaatimus

Perusoikeudet -kirjassa joka kohtaa on perusteltu laveammin.

Suhteellisuusvaatimukseen liittyy selitys "Rajoitusten tulee olla välttämättömiä tavoitteen saavuttamiseksi sekä laajuudeltaan oikeassa suhteessa perusoikeuksien suojaamaan oikeushyvään ja rajoituksen taustalla olevan yhteiskunnallisen intressin painoarvoon".

6 § Yhdenvertaisuus
Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä.
Tämä varmasti toteutuu, mutta minusta varallisuusasema saattaisi vaikuttaa, oikeudenkäynnit eivät ole halpoja tätä nykyä.

Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.
Minusta virkanimityksissä voidaan asettaa jonkun puolueen ehdokas etusijalle, tämä minusta ei ole oikein, ellei hakija ole oikeasti pätevin. Lautamiesten valintaa on myös ruodittu.

Minusta tätä yhdenvertaisuutta "rikotaan" myös ns. positiivisella erityiskohtelulla, joka minusta monesti ei ole heikomman suojelua vaan olemassa olevien asemien säilyttämistä. Minusta tosiasiallisesti positiivisella erityiskohtelulla voidaan suosia ryhmiä, joiden tosiasiallinen asema on itse asiasssa parempi. Perusoikeudet -kirjassa tarkastellaan paljon positiivista erityiskohtelua.

Lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti.
Koulussa on turvallisuuden ja kasvatuksen nimissä rajoitettava lasten perusoikeuksia, kaikki eivät voi puhua yht'aikaa, heidän tulee olla koulussa. Opetukseen osallistuminen on koululaeissa määritelty. Oppivelvollisuudesta säädetään perusopetuslaissa.

Sukupuolten tasa-arvoa edistetään yhteiskunnallisessa toiminnassa sekä työelämässä, erityisesti palkkauksesta ja muista palvelussuhteen ehdoista määrättäessä, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään.

Minusta Suomi on varsin tasa-arvoinen maa, ja Suomessa sana HÄN on sama molemmille sukupuolille, jolloin miehiä ja naisia ei erotella kielessä, kuten monessa muussa kielessä tehdään. Niaset ovat työelämässä heikommassa asemassa (minusta objektiisesti), yksityselämässä miehet ovat joissain asioissa heikommalla, mm. lasten huoltajuusasiat, odotettavissa oleva eliikä, koulusuoritukset ... Minusta naisten asemaa on silti syytä turvata, sillä taloudellisesti miehet ovat paremmassa asemassa.

7 §  Oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen

Jokaisella on oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen.

Ketään ei saa tuomita kuolemaan, kiduttaa eikä muutoinkaan kohdella ihmisarvoa loukkaavasti.

Henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ei saa puuttua eikä vapautta riistää mielivaltaisesti eikä ilman laissa säädettyä perustetta. Rangaistuksen, joka sisältää vapaudenmenetyksen, määrää tuomioistuin. Muun vapaudenmenetyksen laillisuus voidaan saattaa tuomioistuimen tutkittavaksi. Vapautensa menettäneen oikeudet turvataan lailla.

Tämä pykälä 7§ on minusta kaikkein tärkein, jota täydentää 8§. Minusta esim. raiskaustuomiot ovat Suomessa alhaisia, nehän rikkovat juuri tätä vastaan. 

8 § Rikosoikeudellinen laillisuusperiaate

Ketään ei saa pitää syyllisenä rikokseen eikä tuomita rangaistukseen sellaisen teon perusteella, jota ei tekohetkellä ole laissa säädetty rangaistavaksi. Rikoksesta ei saa tuomita ankarampaa rangaistusta kuin tekohetkellä on laissa säädetty.

9 § Liikkumisvapaus

Suomen kansalaisella ja maassa laillisesti oleskelevalla ulkomaalaisella on vapaus liikkua maassa ja valita asuinpaikkansa.

Jokaisella on oikeus lähteä maasta. Tähän oikeuteen voidaan lailla säätää välttämättömiä rajoituksia oikeudenkäynnin tai rangaistuksen täytäntöönpanon varmistamiseksi taikka maanpuolustusvelvollisuuden täyttämisen turvaamiseksi.

Suomen kansalaista ei saa estää saapumasta maahan, karkottaa maasta eikä vastoin tahtoaan luovuttaa tai siirtää toiseen maahan. Lailla voidaan kuitenkin säätää, että Suomen kansalainen voidaan rikoksen johdosta tai oikeudenkäyntiä varten taikka lapsen huoltoa tai hoitoa koskevan päätöksen täytäntöönpanemiseksi luovuttaa tai siirtää maahan, jossa hänen ihmisoikeutensa ja oikeusturvansa on taattu. 

Ulkomaalaisen oikeudesta tulla Suomeen ja oleskella maassa säädetään lailla. Ulkomaalaista ei saa karkottaa, luovuttaa tai palauttaa, jos häntä tämän vuoksi uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu.

Minusta asuinpaikan saa valita vapaasti. Minusta ei voi vaatia, että yhteiskunta tämän valinnan jälkeen rakentaa palvelut viereen. Viimeinen momentti säätelee esim. turvapaikan hakijoita.

10 § Yksityiselämän suoja

Jokaisen yksityiselämä, kunnia ja kotirauha on turvattu. Henkilötietojen suojasta säädetään tarkemmin lailla.

Kirjeen, puhelun ja muun luottamuksellisen viestin salaisuus on loukkaamaton.

Lailla voidaan säätää perusoikeuksien turvaamiseksi tai rikosten selvittämiseksi välttämättömistä kotirauhan piiriin ulottuvista toimenpiteistä. Lailla voidaan säätää lisäksi välttämättömistä rajoituksista viestin salaisuuteen yksilön tai yhteiskunnan turvallisuutta taikka kotirauhaa vaarantavien rikosten tutkinnassa, oikeudenkäynnissä ja turvallisuustarkastuksessa sekä vapaudenmenetyksen aikana.

11 § Uskonnon ja omantunnon vapaus

Jokaisella on uskonnon ja omantunnon vapaus.

Uskonnon ja omantunnon vapauteen sisältyy oikeus tunnustaa ja harjoittaa uskontoa, oikeus ilmaista vakaumus ja oikeus kuulua tai olla kuulumatta uskonnolliseen yhdyskuntaan. Kukaan ei ole velvollinen osallistumaan omantuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen.

Varsinkin pykälän loppu on vaarassa koulussa esim. jos uskonnolliset aamunavaukset ovat "pakollisia"

12 § Sananvapaus ja julkisuus

Jokaisella on sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Tarkempia säännöksiä sananvapauden käyttämisestä annetaan lailla. Lailla voidaan säätää kuvaohjelmia koskevia lasten suojelemiseksi välttämättömiä rajoituksia.

Viranomaisen hallussa olevat asiakirjat ja muut tallenteet ovat julkisia, jollei niiden julkisuutta ole välttämättömien syiden vuoksi lailla erikseen rajoitettu. Jokaisella on oikeus saada tieto julkisesta asiakirjasta ja tallenteesta.

Minulla on ollut vaikeuksia saada julkisista asiakirjoista tieto.

13 § Kokoontumis- ja yhdistymisvapaus

Jokaisella on oikeus lupaa hankkimatta järjestää kokouksia ja mielenosoituksia sekä osallistua niihin.

Jokaisella on yhdistymisvapaus. Yhdistymisvapauteen sisältyy oikeus ilman lupaa perustaa yhdistys, kuulua tai olla kuulumatta yhdistykseen ja osallistua yhdistyksen toimintaan. Samoin on turvattu ammatillinen yhdistymisvapaus ja vapaus järjestäytyä muiden etujen valvomiseksi.

Tarkempia säännöksiä kokoontumisvapauden ja yhdistymisvapauden käyttämisestä annetaan lailla.

14 § Vaali- ja osallistumisoikeudet

Jokaisella Suomen kansalaisella, joka on täyttänyt kahdeksantoista vuotta, on oikeus äänestää valtiollisissa vaaleissa ja kansanäänestyksessä. Vaalikelpoisuudesta valtiollisissa vaaleissa on voimassa, mitä siitä erikseen säädetään tässä perustuslaissa.

Jokaisella Suomen kansalaisella ja maassa asuvalla muulla Euroopan unionin kansalaisella, joka on täyttänyt kahdeksantoista vuotta, on oikeus äänestää Euroopan parlamentin vaaleissa sen mukaan kuin lailla säädetään. (muutos)

Jokaisella Suomen kansalaisella ja maassa vakinaisesti asuvalla ulkomaalaisella, joka on täyttänyt kahdeksantoista vuotta, on oikeus äänestää kunnallisvaaleissa ja kunnallisessa kansanäänestyksessä sen mukaan kuin lailla säädetään. Oikeudesta muutoin osallistua kuntien hallintoon säädetään lailla.

Julkisen vallan tehtävänä on edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan päätöksentekoon.

15 § Omaisuuden suoja

Jokaisen omaisuus on turvattu.

Omaisuuden pakkolunastuksesta yleiseen tarpeeseen täyttä korvausta vastaan säädetään lailla.

16 § Sivistykselliset oikeudet

Jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Oppivelvollisuudesta säädetään lailla.

Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta sekä kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä.

Tieteen, taiteen ja ylimmän opetuksen vapaus on turvattu.

17 § Oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin

Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi.

Jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä turvataan lailla. Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan.

Saamelaisilla alkuperäiskansana sekä romaneilla ja muilla ryhmillä on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Saamelaisten oikeudesta käyttää saamen kieltä viranomaisessa säädetään lailla. Viittomakieltä käyttävien sekä vammaisuuden vuoksi tulkitsemis- ja käännösapua tarvitsevien oikeudet turvataan lailla.

18 § Oikeus työhön ja elinkeinovapaus

Jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla. Julkisen vallan on huolehdittava työvoiman suojelusta.

Julkisen vallan on edistettävä työllisyyttä ja pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus työhön. Oikeudesta työllistävään koulutukseen säädetään lailla.

Ketään ei saa ilman lakiin perustuvaa syytä erottaa työstä.

19 § Oikeus sosiaaliturvaan

Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon.

Lailla taataan jokaiselle oikeus perustoimeentulon turvaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella.

Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Julkisen vallan on myös tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu.

Julkisen vallan tehtävänä on edistää jokaisen oikeutta asuntoon ja tukea asumisen omatoimista järjestämistä.

20 § Vastuu ympäristöstä

Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille.

Julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön sekä mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon.

21 § Oikeusturva

Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi.

Käsittelyn julkisuus sekä oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea muutosta samoin kuin muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeet turvataan lailla.

Tämä on tärkeä, kuuleminen on keskeistä. Kuulemisessa on tärkeää, että kuultava tietää mistä kuullaan, ja hän saa minusta etukäteen materiaalin, joka siihen liittyy. Valituskelpoinen kirjallinen päätös on myös keskeistä saada prosesin päätteeksi.

22 § Perusoikeuksien turvaaminen

Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen.

*****
Tämä bloggaus perustuu 12 pykälään, bloggarilla on sananvapaus.

Lopuksi tieto, jonka sisäistin Perusoikeudet -kirjasta. Perustuslain jokainen tarkoittaa Suomen oikeuspiiriin kuuluvaa luonnollista henkilöä. Jokainen voi olla myös käänteisessä merkityksessä eli 'Ketään ei saa...'