Deekoon dilemmat sisältää minua kiinnostavia havaintoja maailmasta. Yhteystieto deekoo331 (at) gmail (piste) com Kuvat on itse skannattuja tai otettu digikamerallani. (joskus myös tv-lähetyksestä)
lauantai 2. maaliskuuta 2019
Sami Mahkonen: Konfliktit koulussa
Sami Mahkonen: Konfliktit koulussa, Edita 2017, Sivumäärä 303, Kansi Tiina Lahdelma.
Oikeustieteen tohtori Sami Mahkosen kirja käsittelee koulussa tapahtuvien konflikteja, niiden ratkaisua lakien näkökulmasta, ja sitten pohditaan riittääkö pelkkä (koulu)lainsäädäntö ratkaisemaan koulun piirissä olevat ristiriidat.
Kirja on hyvä apuväline koulun rehtorille, olipa hän töissä peruskoulussa, ammatillisessa koulutuksessa tai lukiossa.
Konfliktit koulussa ovat usein viattomia, ja pystytään ratkaisemaan heti. Joskus tarvitaan lainsäädäntöä. Mahkonen puhuu vaarallisista ja toisaalta myrkyllisistä koulukonflikteistä. Koulukonfliktin ratkaisutapaan vaikuttaa se, ketkä ovat konfliktin osapuolet koulun henkilökunnalla voi olla oppilaan (tai opiskelijan) kanssa erimielisyyttä, tai oppilaiden välillä on riitatilanne. Henkilökunnan riitatilanteet ovat minusta normaaleja työelämän pelisäännöin ratkaistavia ongelmia, mutta monet oppilaiden tai oppilaiden ja henkilökunnan väliset konfliktit ovat ratkaistavissa koululakien avulla. Myös huoltajilla voi olla erimielisyyksiä koulun henkilökunnan kanssa.
Jokaiselle "koulumuodolle" on oma lakinsa perusopetuslaki, lukiolaki ja laki ammatillisesta koulutuksesta. Lisäksi on kaikkia koskeva oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Kaikissa koululaeissa taataan turvallinen oppimisympäristö, oppilas (opiskelija) voidaan poistaa opetustilanteesta, oppilaalta (opiskelijalta) voidaan evätä opetukseen osallistuminen ja antaa kirjallinen varoitus. Ääritapauksissa oppilas tai opiskelija voidaan poistaa luokasta voimakeinoin, tavarat voidaan rajoitetuin edellytyksin tarkastaa, ja ottaa tiettyjä esineitä haltuun. Varoituksen antoperusteet lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa ovat hieman erilaiset. Sen sijaan varoituksen antamisprosessi on samanlainen, eli opiskelijaa ja huoltajaa on kuultava (kuuleminen voidaan tehdä ja pitää minusta tehdä hallintolain mukaan). Mahkonen puhuu luokasta poistamisessa opettajan (ja rehtorin) oikeudesta poistaa opiskelija luokasta - ei velvollisuudesta. Tavaroiden tarkastamisessa on paljon reunaehtoja. ON aina huomattava, että koululait eivät anna mahdollisuutta kollektiivisiin rangaistuksiin.
Koululaeissa erikseen viitataan että "Opiskelijan velvollisuudesta korvata aiheuttamansa vahinko säädetään vahingonkorvauslaissa (412/1974)". Tämä tarkoittaa, että koulussa pitää tietää, mitä laki pitää sisällään, sitä onkin avattu kirjassa. Huomattavaa on, että alaikäisen vahingonkorvausta voi 'sovitella'.
Oppilaille ja oppilaiden vanhemmille on joskus yllätys se, että kaikki koulussa oleva tieto, ei ole opettajien tiedossa. Julkisuuslaissa on tiedon hyväksikäyttökielto, ja lain 24§ kohdissa oppilashuoltoa koskevat tiedot on säädetty salaisiksi. Koulussa ei saa sivulliselle ilmaista oppilaan henkilökohtaisista oloista eikä taloudellisesta asemasta, toisaalta opetuksen asianmukaisen järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedot voi ilmaista.
Koulukonfliktit ovat usein hyvin tunnevaltaisia. Viranomaisten jatkokäsittely sen sijaan perustuu lakiin, ja yleensä kirjallisiin aineistoihin.
Kirjan loppuosassa on tapauksia. Niitä en kommentoi enempää, mutta jos oppilasta tai opiskelijaa rangaistaan (kirjan tapauksessa peruskoululaista humalassa olosta) on ennen asian käsittelyä kuitenkin oppilasta ja hänen huoltajaa kuultava. Minusta koulussa on sellainen harha, että kuuleminen voi minun mielestäni olla myös kirjallinen, ja tähänkin on annettava määräaika, joka on oltava riittävä. Opiskelijan huoltaja "putoaa" kuvioista kun opiskelija tulee täysikäiseksi. Luonnollisesti opiskelija voi ottaa avustajan tai vanhempansa mukaan kuulemiseen. Koululla ei ole oikeutta antaa salassa pidettäviä tietoja täysikäisen opiskelijan huoltajalle, mutta opiskelija voi antaa ja ottaa vanhemman mukaan kuulemiseen.
Kuulemiseen (minun ymmärrykseni mukaan) pitää lähettää kutsu etukäteen kirjallisesti, ja mukana on oltava kaikki asiaan liittyvä aineisto, jotta oppilas ja oppilaan huoltaja (tai avustaja) voi antaa vastineensa.
Kirjassa on tapaus, jossa opettaja oli vetänyt opiskelijoita mm. korvasta. Hovioikeus tuomitsi opettajan pahoinpitelyistä, vaikka opettaja väitti tämän tapahtuneen huumorin keinoin. Lisäksi opettajan katsottiin syyllistyneen tahalliseen virkavelvollisuuden rikkomiseen. Huomattavaa on, että koulussa jokainen virkavastuulla oleva on vastuussa omista virkatoimista. Tässä oikeus päätyi siihen, että oli kysymys tahallisuudesta ei tuottamuksellisuudesta. Opettajia luonnollisesti koskee myös asiallisen kielenkäytön vaatimus.
Kirjassa pohditaan voimakäyttöä, hätävarjelua ja pakkotilaa. Jos asia menee juridiseen käsittelyyn päätöksen pohjana on todisteellinen totuus, eli asiat pitää näyttää toteen. Jos vahingonkorvauksia vaaditaan, luonnollinen käsittelypaikka olisi käräjäoikeus.
Laissa ammatillisesta koulutuksesta määritellään kurinpito
Kurinpito
Opiskelijalle voidaan antaa kirjallinen varoitus, jos hän:
1) häiritsee opetusta;
2) käyttäytyy väkivaltaisesti tai uhkaavasti opiskeluympäristössä;
3) menettelee vilpillisesti tai muuten rikkoo oppilaitoksen tai muun opiskeluympäristön järjestystä;
4) kieltäytyy 84 §:ssä tarkoitetun huumausainetestiä koskevan todistuksen esittämisestä; taikka
5) on 84 §:ssä tarkoitetun selvityksen perusteella käyttänyt huumausaineita muihin kuin lääkinnällisiin tarkoituksiin siten, että hänen toimintakykynsä on heikentynyt.
Jos teko tai laiminlyönti on vakava tai jos opiskelija jatkaa 1 momentissa tarkoitettua käyttäytymistä kirjallisen varoituksen saatuaan, hänet voidaan erottaa oppilaitoksesta määräajaksi, enintään yhdeksi vuodeksi
Opetusta häiritsevä, väkivaltaisesti tai uhkaavasti käyttäytyvä taikka toisen henkeä tai terveyttä vaarantava opiskelija voidaan määrätä poistumaan jäljellä olevan oppitunnin ajaksi luokkahuoneesta tai muusta tilasta, jossa opetusta annetaan, taikka koulutuksen järjestäjän järjestämästä tilaisuudesta.
Opiskelijan osallistuminen opetukseen voidaan evätä enintään kolmen työpäivän ajaksi, jos on olemassa vaara, että toisen opiskelijan taikka oppilaitoksessa tai muussa opetustilassa työskentelevän turvallisuus kärsii opiskelijan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi taikka opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti opiskelijan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi.
Jos opiskelija kieltäytyy 82 §:n 1 momentissa tarkoitetuista terveydentilan toteamiseksi suoritettavista tarkastuksista ja tutkimuksista, häneltä voidaan pidättää oikeus opiskeluun siihen asti, kunnes hän suostuu tarvittaviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin. Jos opiskelija kieltäytyy 82 §:n 4 momentissa tarkoitetusta rikosrekisteriotteen nähtäväksi antamisesta, häneltä voidaan pidättää oikeus opiskeluun siihen asti, kunnes hän suostuu toimittamaan rikosrekisteriotteen nähtäväksi.
Mahkosen kirjassa tähdennetään, että laissa on määritelty sallitut kurinpitokeinot.
Oikeusturva vaikuttaa niin, että asioihin ei pystytä puuttumaan kuin kuulemisen jälkeen, mutta laki minusta antaa mahdollisuuden toimia heti, koska "Opetusta häiritsevä, väkivaltaisesti tai uhkaavasti käyttäytyvä taikka toisen henkeä tai terveyttä vaarantava opiskelija voidaan määrätä poistumaan jäljellä olevan oppitunnin ajaksi luokkahuoneesta tai muusta tilasta, jossa opetusta annetaan, taikka koulutuksen järjestäjän järjestämästä tilaisuudesta.
Opiskelijan osallistuminen opetukseen voidaan evätä enintään kolmen työpäivän ajaksi, jos on olemassa vaara, että toisen opiskelijan taikka oppilaitoksessa tai muussa opetustilassa työskentelevän turvallisuus kärsii opiskelijan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi taikka opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti opiskelijan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi.
Sami Mahkonen pohdiskelee lopuksi erilaisia asetelmia. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki on preventiivinen, eli pääpaino on ennalta ehkäisevässä toiminnassa. Koululait ovat konfliktien suhteen repressiivisiä eli jälkikäteen korjaavia.
Koulussa kannattaa lisäksi säätää järjestyssäännöt. Näiden puitteissa voidaan puuttua järjestyshäiriöihin. Mahkonen korostaa ammatillisen arkijärjen ja pykäläjärjen yhdistämistä.
Itse ajattelen, että koulun sääntöjä kannattaa pohdiskella myös oppilaiden ja varsinkin opiskelijoiden kanssa, ehkä järjestyssäännöt ovat paremmin tiedossa ja käytössä, kun niitä on itse saanut pohtia ja vaikuttaa niihin.
Rauhallista koulupäivää.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Roskapostin vuoksi kommenttien valvonta on päällä.
Kiitos kuitenkin, että kommentoit :)