Esko Valtaoja: Ensimmäinen koira kuussa, kootut kolumnit

Esko Valtaoja: Ensimmäinen koira kuussa, kootut kolumnit, Ursa 2014. Sivumäärä 480.

Hyvin epätarkan laskennan mukaan Valtaojan uusimmassa teoksessa on 160 kolumnia eri lehdistä alkuun pääosin Turun Sanomista, myöhemmin Almamedian maakuntalehdistä, Seurasta ja monista muista julkaisuista. Viimeisimmät ovat vuodelta 2014 eli tältä vuodelta. Tämä on minusta erinomainen pirteä kirja, loppuosa bloggauksesta on mielipidettäni kolumneista.

Kaikki Esko Valtaojan Turun Sanomien kolumnit olen lehdestä aikanani lukenut ja olen ollut kahdesti Valtaojan puhetilaisuudessakin. Molemmilla kerroilla Valtaoja todisti kalvoilla ja powerpointeilla sen, minkä kolumnissaankin eli että päinvastaisista puheista huolimatta 1900-luku oli kautta aikain paras ihmiselle ja ihmiskunnalle.

Esko Valtaoja on mielipiteissään minusta usein oikeassa ja joskus väärässä. Yleensä hän on eri mieltä jostakin valtavirran mielipiteestä tai on jotakin höpöhöpö -juttua vastaan.  Valtavirran mielipiteet ovat minustakin ainakin joiltakin osin vääriä ja monet "ihmeet" ovat huijausta. Silti en kaikkia Valtaojan mielipiteitä jaa, mutta se, että perustellaan ja hankitaan kokonaisnäkemys asioista ja ladataan oma mielipide lehteen, kuuluu minusta avoimeen tiedonvälitykseen ja on arvokasta.

Teos alkaa "Vihertäviä ajatuksia" -kolumnilla 21.6.2002. Siinä Valtaoja lataa, jos et tue Greenpeaceä, taidat olla Redwarin porukkaa. Valtaoja monesti kirjoittaa varsinkin ydinvoiman puolesta. Kannanottoja on TVO:n ydinvoimalaitoksesta esim. kolumni Eikä vieläkään lisää ydinvoimaa TS 26.11.2003. Minusta uusimman Olkiluodon yksikön rakennus kestää, kestää ja kestää, toivottavasti valmistuessaan voimalaitos sitten kestää. Fukushiman onnettomuudesta Valtaoja huomauttaa, että ihmisuhreja ei ollut. Itse olen fissioydinvoimalle kielteinen, ja olen valmis tinkimään edelleen omasta elintasostani. Ymmärrän, että sähköä täytyy tuottaa isoissa yksiköissä, joko tulee hiilidioksidipäästöjä, kosket valjastetaan tai syntyy ydinjätettä, monesti ydinvoimalle tarvitaan säätöenergiaa esim. vesivoimasta tai jostain muusta voimalatyypistä. Teollisuus tarvitsee paljon energiaa, ja ilman tuotantoa ei ole kulutustakaan. Pitää muistaa, että bloggaaminen vaatii sähköä, joka vaatii voimaloita. Myös Googlen pyörittäminen vaatii sähköä. Talotkaan eivät lämpene talvella pelkästään puhumalla, eikä puhdas vesi tule asuntoon pumpuitta eikä jätevesi liiku itsestään puhdistamoon. Valtaoja kritisoi myöhemmin kolumnissaan Turkua, joka ei sijoittanut TVO:n valmisteilla olevaan voimalaan. Aikaa on kulunut, vain kuluja on ollut. Valmistuuko ydinvoimala? Otetaanko se käyttöön?  Koska?

Valtaoja kannattaa selvästi taiteen ja kulttuurin ja tieteen tukemista, kuten varmasti kaikki. Ainakin itse kannatan. Se, miten tuetaan, ja kuinka paljon on eri asia. Itse olen penseä huipputaiteen ja huippu-urheilun tukemiseen, huiput pärjäävät aina, sinne pyrkiviä voidaan tukea.

Valtaoja kirjoittaa akateemisista nälkävuosista, pienistä palkoista ja laitepuutteista perustutkimuksessa 6.5.2003. Nykyään yliopistoihin satsataan rahaa miltei 2 miljardia euroa, joten minusta satsaukset ovat riittäviä. Yksi opiskelija ja yksi tutkinto, ilmaiseksi. Minusta montaa korkeakoulututkintoa ei kuulu saada ilmaiseksi ja kannatan myös ETA-alueen ulkopuolisille perustutkinto-opiskelijoille lukukausimaksuja ja normaaleja pääsykokeita joko suomeksi tai ruotsiksi tasa-arvon nimissä. Ei kai voi olla niin, että maksamalla saa opiskelupaikan. Jatko-opiskelijat ovat eri asia ja väitöskirjojen kieli voi (ja pitää) olla englanti.

Valtaoja ottaa myös kantaa yliopiston sisäänottoon, jossa kaikki pääsisivät opiskelemaan. Tämä malli on käytössä Ranskassa, eikä minusta ole kovinkaan toimiva. Toisessa asiaa käsittelevässä kolumnissaan Valtaoja kertoo, että fysiikan laitokselle olisi hyväksytty 152 opiskelijaa, paikan otti vastaan 47, näistä kuulemma katoaa ensimmäisen vuoden aikana moni. Minä (kuten Esko Valtaojakin) tiedän, minne opiskelijat katoavat. He katoavat lukemaan lääkiksen tai oikiksen pääsykokeisiin ja mahdollisesti menevät sinne tai muualle opiskelemaan. Vastustan molempien tieteen alojen jatkuvaa laajentamista, esim. Joensuun oikiksen perustaminen, Turun yliopiston jo toteutettu oikisen lisäsisäänotto, sekä suunnitelmat kouluttaa eri kiintiöllä yksikielisessä suomenkielisessä yliopistossa ruotsinkielisiä lääkäriopiskelijoita, Helsingin kiintiö on riittävä, tai sitä sitten laajennetaan, että ruotsinkielisten kansalaisten perustuslailliset oikeudet turvataan.

Valtaoja vastustaa pakkoruotsia, minusta taas perustuslain hengen mukaan voidaan mennä eli kaikki Suomessa opiskelevat lukevat julkisissa kouluissa sekä suomea että ruotsia, itse luin koulussa vielä englantia, latinaa ja saksaa.

Valtaoja on kirjoittanut puikulaperunoiden puolesta, mitkä ovatkin maukkaita perunoita.

Mökkeilyn ekologiastakin on ollut puhetta. Valtaoja puolustaa mökkeilyä. En omista kesämökkiä, mutta se kuuluu Suomen kesään ja yhdistää perheitä ja sukuja ja tuo rahaa mökkipaikkakunnille.

Hannu Rajaniemen Kvanttivarasta Valtaoja hehkuttaa ja puhuu henkilökohtaisen suojauksen tärkeydestä. Tätä Valtaoja esitelmissäänkin mainostaa. Kirja on jäänyt minulta lukematta.

Jotkut Valtaoja mielipiteet ovat pelottavan ajankohtaisia:
12.8.2006 hän on kirjoittanut palestiinalaisten ja israelilaisten konfliktista, kuten voisi kirjoittaa heinäkuussa 2014:
"Palestiinalaisten täytyi tietää, että Israelin provosoiminen sen vetäydyttyä niin Libanonista kuin Gazasta olisi tuhoisaa, .... Israelin täytyi yhtä lailla tietää provokaatioon nähden täysin suhteettoman hyökkäyksen ..."

Nimijuttu viittaa Tenavien Ressuun eli Snoopyyn. Apollo 10-lennolla laskeutumismoduuli oli nimeltään Snoopy ja emoalus Charlie Brown eli Jaska Jokunen.

Tintin koira Milou muuten kävi kuussa jo vuonna 1953.

*****
Blogien tasosta Valtaoja ei aina innostu (tuskin tämänkään, jos näkisi :). Uudessa TS:n kolumnissaan "Kirjallisena, kiitos", tätä ei kirjassa ole, Valtaoja liputtaa taas sanomalehden puolesta ja blogeja vastaan:

...

"Painetun sanan ylittämätön etu on siinä, että se ei ole vapaata. Jopa yleisönosaston kirjeetkin ovat kulkeneet useiden käsien läpi....Ennakkosensuurin lopputuloksena on yleisönosasto, joka parhaimmillaan on nautittavaa, kiinnostavaa ja haastavaa luettavaa.

Sama pätee vielä enemmän itse lehteen. Koko sen sisältö on ammattilaisten tuottamaa tai toimittamaa... "

Minusta myös lehdet ovat pinnallistuneet. Olen Turun Sanomien kestotilaaja vuodesta 1991 saakka, sitä ennen Helsingin Sanomien (asuin pääkaupunkiseudulla). Minusta pikkuvirheitä on lehdessä. Vaikka näistä laittaa huomautuksen, lehti ei oio pikkuvirheitä. Sanomalehti valitsee ja karsii mielipidekirjoituksia. Siinä on minusta kyse toimitustyöstä, ei ennakkosensuurista.

Blogien etu on joustavuus, tähän on helppo korjata kirjoitusvirheet, joita väkisinkin aina jää ja joskus tahattomia asiavirheitä ja blogikirjoituksia voi jatkaa, niin kin jatkan nyt

Toinen joulukuuta 2014 Esko Valtaoja arvostelee Talvivaara-uutisointia lähinnä ympäristökatastrofinäkökulmasta Yliökirjoituksessaan täällä.  Lisäksi hän arvostelee Hesarin lukiorankkauksia ja liputtaa VATT:n arvion puolesta.

6.12.2014  Valokuvaaja Tommi Taipale ja agronomi Ville Korpelainen arvostelevat Valtaojan tavoin Talvivaara-uutisointia TS:n mielipidesivuilla täällä, "Perän mukaan konkurssi olisi voitu välttää muutamilla miljoonilla. Toivoimme, että Perältä olisi kysytty, kuinka konkurssi olisi vältetty pikkurahalla yrityksessä, joka on aina alittanut tuotantotavoitteensa ja tehnyt 1,5 miljardin euron tappiot huiputetuille sijoittajille, konkurssissa kärsineille urakoitsijoille ja veronmaksajille." Myös Valtaojan sanomisia arvostellaan "Onko Talvivaaran ympäristöongelmia vähättelevä Valtaoja huomannut, että ammattikalastus Laakajärvellä on käynyt mahdottomaksi ".

Itse olen sitä mieltä, että Hesarin lukio-rankinglista on oikea ja mittaa juuri sitä, mitä se kertoo mittaavansa, eli pakollisten aineiden puoltoäänien keskiarvoa. VATT:n lähestymistapa on erilainen, se ottaa huomioon monia vuosia ja oppilaiden lähtötasoa. Luulisi VATT:n ottavan huomioon, mitä yksi puoltoääni maksaa. Todellisuudessa ne kaupunkilukiot, jossa puoltoäänien keskiarvo on korkea ovat niitä lukioita, joissa kursseilla on 36-50 opiskelijaa ja opetus on kustannustehokasta. Vaikka arvostan pikkulukioita, niissä kirjoittaa esimerkiksi 25 kokelasta, jokainen ymmärtää, että näissä lukioissa ryhmäkoko ei ole yhtä suuri eli luultavasti yhden lukio-opetustunnin hinta on huomattavasti korkeampi. Koska lukuiot voivat kärsiä opiskelijapulasta, pääsee sinne alhaisella keskiarvolla. Koska keskiarvo on alhainen ja ryhmäkoko on luokkaa 12-25 opiskelu tuottaa tulosta. Parhaissa lukioissa siis voidaan tulla 10:n keskiarvolla sisälle ja opiskellaan 40:n hengen ryhmässä. Miten 10:n keskiarvosta enää parannetaan? Paljonko 40:n hengen ryhmää voidaan VATT:n mielestä enää kasvattaa?

4.8.2015
Esko Valtaoja ottaa osaa monikulttuurisuus -keskusteluun Turun Sanomien kakkossivun kolmnissaan "Monesta kulttuurista yhtä kohti", kuten kommenteissa sanotaan "kiihkottomasti".
KIrjoituksen voi lukea ts.fi:n nettisivuilla TÄÄLLÄ.

28.8.2015
Valtaoja on jäämässä eläkkeelle. Pitää jäähyväisluennon. Valittelee tv-haastattelussa, sitä ettei perustutkimusta tueta riittävästi. Minusta Suomessa on varsin antelias julkinen sektori, ja yliopistojen henkilökunnan palkat on luultavasti aina maksettu.