Pisa-tutkimusta på svenska i Finland

Turun Sanomat 7.10 kirjoittaa otsikkotasolla, että Suomen kieli valtaa alaa oppilaiden kotona ja koulussa ja Puutteellinen ruotsin taito selittää heikkoa koulumenestystä. Lehti on haastatellut toimijoita, ja viitannee Pisa-tutkimukseen 2009, jossa suomenkielisten koulujen 15-vuotiaitten tulokset ovat "paremmat" kuin  ruotsinkielisten koulujen.
EDIT 3.12.2013 Uudessa Pisa-tutkimuksessa 2012 (tulokset 2013) ruotsinkieliset lienevät olleet parempia matematiikassa kuin suomenkieliset, joten tilanne on muuttunut, tässä on vielä ollut pisteet 541 - 527.

Alkuperäinen bloggaus ...
Etsin verkosta Pisa-julkaisun Finlandssvenska 15-åriga elevers resultatnivå i PISA 2009 -undersökningen täältä. Kyse on sangen vanhasta tutkimuksesta eli vuodelta 2011, kun Pisa-tulokset ovat vuodelta 2009 ja tekijöinä mainitaan Heidi Harju-Luukkainen ja Kari Nissinen, printtasin ja luin niteen. Det är naturligtvis på svenska, men jag vill skriva på finska. Mutta niteessä tutkitaan ainakin "Resultatnivån för de finlandssvenska ungdomarnas prestationer jämförs med de nationella resultaten och resultaten i andra nordiska länder samt andra deltagande länders resultat. Den här rapporten granskar också orsakerna till skillnaderna i elevprestationen. Ett stort intresse riktas även mot könsskillnaderna som traditionellt sett har varit stora i Finland". Koko nide löytyy täältä.

Minusta tärkein tulos on se, että Pisa-tutkimuksessa "mantereella asuvien" ruotsinkielisten koulujen oppilaiden oppimistulokset ovat huonompia kuin vastaavien suomenkielisten koulujen ja myös huonompia kuin ahvenanmaalaisten.

Minusta Turun Sanomien juttu keskittyy siihen, että miksi.

Itse olen tuntenut nuoruuden kavereiden piirissä monia ruotsinkielisiä, jotka olivat suomenkielisessä oppikoulussa ja päin vastoin. Nykyisinkin tiedän, että kaksikielisten perheiden lapset käyvät joko suomenkielistä koulua tai ruotsinkielistä koulua, eli kaikki kaksikieliset perheet eivät sijoita lapsiaan suinkaan ruotsinkieliseen kouluun, vaikka se lienee yleisempää. Minusta molemmat koulut ovat hyviä. Itse osaan molempia kotimaisia kieliä joten kuten.

Yllä mainitun Pisa-julkaisun figurissa 3 tarkastellaan "Medelvärden i läsning, matematik och naturvetenskaper för Finland som helhet samt för de finsk- och svenskspråkiga skolorna" eli miten oppilaat ovat pärjänneet lukemisessa, matematiikassa ja luonnontieteissä, ja tulokset minusta ovat seuraavat

Lukeminen

Ruotsinkieliset koulut  511

Suomenkieliset koulut 538

Matematiikka

Ruotsinkieliset koulut  527

Suomenkieliset koulut 541

Luonnontieteet

Ruotsinkieliset koulut  528

Suomenkieliset koulut 556

Korkeammat pisteet indikoivat korkeampaa osaamista

Sitä onko ero suuri vai pieni, en osaa sanoa, mutta tilastollisesti merkitsevä se varmasti on, otoskoko on niin suuri.

Sen sijaan Suomen ruotsinkielisten koulujen tulokset lukemisessa (511) "voittavat"  Norjan (503), Islannin (500), Ruotsin (497) sekä Tanskan (495) tulokset, eli minusta mitään ongelmaa ei ole, koska samanlaiset tulokset ovat myös matematiikassa sekä luonnontieteissä.

Lukemisprosessiin liittyen suomenkielisten koulujen oppilaiden "kyky" etsiä tietoa, tulkita tekstejä on hieman parempi kuin ruotsinkielisten koulujen oppilaiden.

Minusta asiat ovat kunnossa, ja lasten kannattaa antaa puhua joko ruotsia tai suomea eller både och, vai väittääkö joku, että suomenkielisille tarkoitetut kielikylvyt olisivat haitallisia, kun ruotsinkielisten heikkoa menestystä yritetään selitellä suomen kielen puhumisella kotona ja välitunneilla? Toki olen itsekin sitä mieltä, että äidinkieli pitää olla vahva, mutta monet älykkäät ihmiset puhuvat lapsuudesta alkaen kahta tai kolmea kieltä ja menestyvät koulussa ja elämässä, esimerkiksi Keski-Euroopassa. Tiedän perheitä, joissa molemmat vanhemmat puhuvat lapsilleen omaa äidinkieltään, ja lapsesta tulee aidosti kaksikielinen ja lapsi pärjää.

Jos ja kun osaaminen on yhdeksäsluokkalaisten keskuudessa heikompaa ruotsinkielisten kuin suomenkielisten koulujen oppilailla, miksi ylioppilastuloksissa eroa ole. Esimerkiksi Turussa sijaitseva Katedrals Skolan i Åbo pärjää pakollisten yo-kirjoitusten vertailuissa, bloggaus täällä. Viime keväänä lukiosta kirjoitti 97 lukiolaista ylioppilaaksi keskimäärin pakollisista aineista puoltoäänin 20,03, ollen turkulaisista lukioista neljäs yhdeksästä päivälukiosta ja yhdestä iltalukiosta, lukion raja on alempi kuin monen muun turkulaisen lukion. Pisatutkimus tehtiin opuksen mukaan myös Turussa sijaitsevassa St Olofs Skolan nimisessä yläkoulussa, joka on ruotsinkielinen. Itse asiassa vuonna 2009  pisatutkittavat ysiluokkalaiset ovat saattaneet kirjoittaa jopa osa ylioppilaaksi keväällä 2013, luultavasti vuoden aiemmin.

Panostetaanko opetukseen todella ruotsinkielisessä lukiossa, ovatko lukion opetusmenetelmät niin hyviä, vai johtuuko hyvät tulokset siitä, että gaussin käyrää sovelletaan ylioppilaskirjoituksissa ruotsinkielisiin erikseen ja suomenkielisiin erikseen? Samoissa kokeissa esim. matematiikka, reaaliaineet pitäisi olla ainakin samat arviointikriteerit. Onko eroa annettavissa lukihelpotuksissa?

Hangö Gymnasiet oli muuten sellaisen listan ykkönen, missä tutkittiin lukioiden paremmuutta tilanteessa, jossa lähtötaso otettiin huomioon. Bloggaus täällä. Katedrals Skolan oli listan yhdestoista.

****
Pisa2015 aineistossa
Luonnontieteissä suomenkielisissä kouluissa pisteet olivat 531 ja ruotsinkielisissä 522.
Matematiikassa ruotsinkieliset ovat parempia "luvuin" 520 - 510, ja ruotsinkieliset olivat ruotsalaisia parempia, Ruotsin tulos oli 494.

Lukutaidossa suomenkieliset olivat "parempia" ruotsinkielisiä luvuin 528-506, Ruotsin luku on 500.

Ruotsinkieliset tytöt olivat osaamisessa poikia parempia, samoin kuin suomenkielisillä.