TYY leikkasi TYTin vuosiavustusta

Turun yliopiston ylioppilaskunta leikkasi Turun ylioppilasteatterin vuosiavustusta vuodeksi 2017.

Asia päätettiin Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajiston kokouksessa 7.12.2016 enemmistöpäätöksellä. Eli demokratia puhui. Käsitykseni mukaan Turun yliopiston ylioppilaskunnan rahat tulevat suurimmalta osin yliopisto-opiskelijoiden pakollisesta ylioppilaskuntamaksusta.

Leikkaus on minusta teatterille pieni eli 9000 eurosta tullaan summaan 4600 euroa.  En muuten löytänyt Turun Ylioppilasteatterin webbisivulta mainintaa TYY:n tuesta teatterille.

Kuuntelin netistä kokouksen perustelut, ja TYTillä on paljon muita rahoittajia, lisäksi teatteri on tuottanut ylijäämää. Lisäksi se saa pääsylipputuloja. Kaikki opiskelijat (ei vain Turun yliopiston) saavat webbisivujen mukaan opiskelija-alennuksen.

Leikkauspäätös on minusta hyvä, sillä samalla jää enemmän rahaa TYY:n muille alajärjestöille. Olin viime vuonna katsomassa Lexin Spexiä, ja se oli minusta varsin mallikas eli Peikkometsän pakolaiset ja tarkasteli ajankohtaista asiaa eli suhtautumista muukalaisiin ja muuttoliikkeeseen. Pääsylippu oli sangen arvokas, mutta esitys oli rahansa arvoinen. TYTn saama 4600 euroa on minusta varsin paljon rahaa, jos se on kerätty Turun yliopiston opiskelijoilta pakkojäsenyyden nojalla, joten on luonnollista, että jäsenmaksua maksavien opiskelijoiden demokraattinen elin tekee demokraattisen päätöksen. Turun ylioppilasteatteria hallinnoi jäsenistön äänestyksellä valitsema johtokunta. Turun Sanomissa 9.12 TYT:n puheenjohtaja Suvi Puttonen kysyy: "onko edustajisto menetellyt hyvän hallintotavan mukaisesti". Ainakin asian käsittely on tapahtunut ilman viivytystä, ja sääntöjen mukaan. Argumentit olivat tiedossa. Voidaan tietenkin kysyä, pitääkö TYY:n kuulla jokaista aine- ja harrastejärjestöä erikseen haku- ja avustuspäätöksestä. Luultavasti hyvä hallintotapa ei vaadi sitä. Asian olisi voinut laittaa pöydälle, ja päättää seuraavassa kokouksessa, jonka koolle kutsumisessa on omat aikarajansa. Katsoin erästä dokumenttia, niin TYY:n ainejärjestöt, joita oli 123 kpl, saivat TYYn toiminta-avustusta 2016 yhteensä 71 876 euroa, ja Turun ylioppilasteatteri, joka ei ole ainejärjestö vaan harrastusjärjestö sai näiden lisäksi 2016 TYYn toimintaavustusta 9098 euroa. Eli pitääkö jokaista 124 ainejärjestöä kuulla erikseen? Minusta ei pidä.

Edustajiston kokouksessa eniten minua ihmetytti kirjelmä, jonka oli allekirjoittanut monien teatterien johtajat, myös Turun kaupungin teatterin, kaikki nekin saavat avustuksia eli eivät varmaankaan elä vain pääsylipputuloilla. Minusta terve taide elättää itse itsensä. Minusta yhteiskunnan tukea esim. veikkausvoittovaroja ja verotuloja voidaan suunnata teattereille, ja asettaa ehdoksi sen, että yhteiskunnan vähäosaiset (eli köyhät kuten opiskelijat ja työttömät ...) pääsevät halvemmalla teatteriin.

Turun kaupungilla on muuten ranneke, jonka vakituiset työntekijät saavat, ja se toimii ikään kuin liikunta- ja kulttuurisetelinä, eli sillä voi maksaa Turun kaupungin teatterinkin pääsymaksuja (minulla ei ole ranneketta, eli en tiedä tarkkaan miten toimii luultavasti rannekkeelta otetaan "virtuaalirahaa").

Luin Turun ylioppilasteatteri ry:n säännöt, ja kuka vaan voidaan hyväksyä jäseneksi, ja ylioppilaskunta ei päätä asioista, mutta jos  yhdistys lopettaa toimintansa "on yhdistyksen varat käytettävä Turun yliopiston ylioppilaskunnan jäsenten kulttuuritoiminnan hyväksi yhdistyksen viimeisen kokouksen tarkemmin määrittelemällä tavalla".

****
.

Teatterin taiteellisesta tasosta en tiedä mitään.

Uusimman tuotannon nimi on "Himanen, Himanen ja muutama avaruuspimppi", linkit täällä ja  täällä.

Ainoa kosketus Turun ylioppilasteatteriin minulla oli vuonna 2012, jolloin maksoin nuorimmaisimman poikani teatterin, lukiolaisten oli pakko käydä määrätyissä teatteriesityksissä. eli yksi niistä oli Nikolai Gogolin Reviisori, joka on ainakin paperilla loistava näytelmä.

Gogolin Reviisorissa pikkukaupungin nokkamiehet luulevat rahatonta pietarilaista nuorta miestä tarkastajaksi, ja lainaavat rahaa, syöttävät ja juottavat Hlestakov -nimistä veijaria ja hänen palvelijaansa. Veijari nauttii palvelusta ja vikittelee kaupunginjohtajan vaimoa, ja tytärtä, ja poistuu, ennenkuin postimestari kertoo miehen olevan huijarin (postimestarilla on tapana availla kirjeitä). Ilmeisesti esitys oli ollut ymmärrettävä. Reviisorihan on napakka komedia.

Yksi pojistani joutui katsomaan Turun kaupungin teatterin monologin Dostojevskin Rikoksesta ja rangaistuksesta (linkissä Jokken arviointi romaanista, ei ole siis näytelmä). Meno monologissa oli ollu "maanista", ja Raskolnikovia näytellyt kaveri oli kuulemani mukaan heitellyt vettä kasvoilleen ja huiskinut kirveellä ilmaa. Olin varsin hämmästynyt poikani referoimasta "juonitiivistelmästä", sillä olen lukenut teoksen kahdesti. Raskolnikov on tosin raivohullu, mutta teoksessa on hyviä henkilöhahmoja, kuten Raskolnikovin ainoa ystävä (opiskelutoveri muistaakseni) Razumihin ja isänsä suostumuksella äitipuolensa kadulle tienaamaan heittämä Sonja. Kuulemani mukaan esitys oli ollut sangen rankka, mutta moraalinen puoli oli ehkä jäänyt havainnoimatta hulluuden vuoksi. Tämänkin pääsymaksu tuli kukkarostani. Esikoinen perusteli harrastuksillaan, ettei ehdi käydä iltakaudet lukion pakkopullateattereissa. Hän on perheestämme nykyään ainoa, joka käy vapaaehtoisesti teatterissa, tosin hän saanee niihin vapaaliput. Minua raahattiin pikkupoikana Turun kaupunginteatterin Sopukkaan.

Nyt teatterirakennuksessa tehdään korjausta, jonka budjetti on paisunut 25 miljoonasta euroasta 39 miljoonaan euroon. Rahat tulevat luultavasti veronmaksajilta ja tietysti tulevat, loppusumma oli 45 miljoonaa euroa!

Itse olin "pakosta" marraskuussa 2016  katsomassa Turun kaupunginteatterin Rock of Ages rock-musikaalia elokuvateatteri Dominossa, näytös maksoi peräti 45 euroa, ja oli varsin vähän rockia ja tylsä. Arviointi täällä. Kun tulee vanhaksi, on laiska. En viitsinyt tai en oikeastaan kehdannut lähteä väliajalla pois, mutta lukioikäiset sentään kehtasivat, tai ainakin hakivat takkinsa narikasta ja kävelivät ovesta ulos. Nuorissa on siis toivoa. Jos olisi itsekin nuori niin tekisin samoin kuin ollessani opiskelijapolitiikassa, eli äänestäisin kuin olisi parhainta ylioppilaskunnan kannalta. Eli minusta TYY:n edustajiston päätös leikata TYTin avustusta oli avoin, ja demokraattinen ja siten oikea. Nuorisossa on toivomme.

Lex Spex 2016 esittää Peikkometsän pakolaiset

Vuoden 2016 Lex Spexin nimi on Peikkometsän pakolaiset, sitä esitetään Turun Köysiteatterissa ja yksi näytös Gloriassa Helsingissä. Ensi-ilta oli tiistaina 23.2.2016 kello 19.00, speksi päättyi lukuisten omstarttien ja raikuvien aplodien jälkeen noin klo 22.

Lähtökohta:
Ydinvoimalaonnettomuuden jälkeen Peikkometsän ahkera Albert ja renttu Ruben lähtevät etsimään uuden elämän alkua kumiveneellä Byroslavista (Byro§lavia)

Alkulaulu alkaa:
Kaaosta, saastetta
me pakoon lähdetään
Jääköön muistoihin vaan
tämä kurja maa
Aion siivet levittää

Albert (Allu) ja Ruben saapuvat Byro§laviaan, jonne pormestari toivottaa tervetulleeksi ja paikalla on on myös röllisti. Kuvassa on taikaseinä, josta tulee mannaa ja mammonaa.

Allu ahkeroi, mutta Ruben karkeloi.
Allun kehittämä lörtsybisnes tukahdutetaan byrokratiaan ja lukuisiin lupiin. Liäksi lörtsybisnestä jarruuttaa mielensäpahoittajan vatsavaivat lörtsyn syönnin jälkeen.
Ruben viihtyy naisten kanssa.
Allu masentuu.

Allu tutustuu kriminaaliin Suvikukkaan, ....

Näytelmässä koetaan vielä oikeudenkäynti ja sen jälkiseuraamukset mutta saadaan onnellinen loppu.

Speksinä se oli erinomainen, lukuisat omstartit, joista osa oli suunniteltuja olivat hyvinkin viihdyttäviä. Laulut, bändiesitykset ja tanssit rytmittivät hyvin menoa. Lomassa oli myös ovelia mainoksia (Bird & Bird ym).

Yleisö nauroi ja taputti, tupa oli täynnä arviolta sata henkeä. Väliajalla ei ollut myynnissä kahvia, eli varustaudu tarvittaessa termospullolla jos haluat kahvia, mutta hereillä kyllä pysyi ilmankin.

Lopussa iso produktio haki suosionosoituksia ja sai ansaitusti aplodeja. Käsiohjelma oli laadukkaasti tehty ja taitettu.

Olen ollut monena kesänä katsomassa kesäteatteria esim. Kailon Emma-teatterissa (sekä Linnateatterin toteutus että muiden). Olen esityksessä koko ajan katsonut kelloa, että koska loppuu. Täällä ei tullut sellaista tunnetta, minusta tämä oli hyvä esitys.

Teema, mitä suvaitsevaisuus ja "röllismi" on, ja kuinka itsekkäitä viime kädessä olemme, ilmenee näytelmästä. Asiaa käsiteltiin rakentavasti, mutta hauskasti, ketään ei myöskään nolattu eikä oltu ilkeitä.

Lex on oikeustieteellisen opiskelijoiden järjestö, siten myös oikeushuumoria oli jonkin verran, mutta ei "häiritsevässä" määrässä. Allu-peikon lukuisia lupapuutteita ja muita "rikoksia" käsiteltiin oikeudenkäynnissä. Syytteet olivat hirmuiset ja kaikkiin oltiin syyllisiä. Kun tuomiota luettiin ja alettiin ottaa ensikertalaisuutta ja muuta huomioon, tuomio kutistui kokoon. Varsin tyypillistä suomalaisessa oikeussalissa. Harvemmin häkki heiluu.

Esityksiä oli viisi Turussa ja yksi Helsingissä.

(Kuvat ovat riittävän epäselviä, jotta ei tunnisteta ketään. Kuvat otettu Lumialla ilman salamaa takarivistä).

Teatteri-rakennus remonttiin

Turun Kaupunginteatteri, jossa en käy, muuttaa Logomoon, jossa en käy.

Teatteri-rakennusta remontoidaan.

Aamuset-lehdessä olleen Lasse Virtasen jutun mukaan:
" Kaupunginteatterin hartaasti odotettu suurremontti ja laajennus käynnistyvät vihdoin elokuussa. Urakan arvoksi on määritelty vajaat 25,6 miljoonaa euroa. Teatteri muuttaa remontin alta Logomoon ja palaa uudistuneeseen teatterirakennukseen syksyllä 2016."

Se, mikä rahoituskuvio on, en tiedä, luultavasti osa rahasta tulee valtiolta osa kunnalta.

Turun kaupungin kulttuurilautakunnan pöytäkirjasta taas löytyy seuraava asia täältä
Eli liitteen 1 ja 2 mukaiset sopimukset on hyväksytty, mutta niitä en internetistä löytänyt.

Esittelytekstistä kuitenkin ilmenee että
-Turun kaupunginvaltuusto päätti Turun Kaupunginteatteri Oy:n perustamisesta 18.6.2012 § 152.
-Valtuuston päätöksen mukaan yhtiön omistajapoliittisena linjauksena on, että Turun Kaupunginteatteri Oy on kaupungin 100 % omistama yhtiö, jonka tehtävänä on ylläpitää taiteellisesti korkeatasoista ja asiakaslähtöistä teatteria Turussa.
-Valtuuston päätöksen mukaan yhtiö saa rahoituksensa valtionosuuksista, lipputuloista ja muista liiketoiminnan tuloista sekä kaupungin sopimusohjauksella yhtiöön kanavoitavasta tulosta.
-Laskelmissa kaupungin toiminta-avustuksen taso vaihtelee n. 3,6 – 3,8 milj. euron tasolla. Kyseinen nettomeno sisältyy kulttuurilautakunnan vuoden 2014 talousarvioon ja vuosien 2015 – 16 taloussuunnitelmaan. Teatterin peruskorjauksen valmistuttua tulee lisäksi harkittavaksi erillisen vuokra-avustuksen myöntäminen, koska yhtiön tulorahoituksen kasvu ei riitä voimakkaasti nousevan vuokrakulun kattamiseen.

Tämä oli siis viranomaisen tekstiä ei minun. Turun Sanomissa 6.12.2014 luki, että kustannusarvio on jo 33,5 miljoonaa ja asia menee uuteen valmisteluun.

Oma mielipiteeni:
Sana asiakaslähtöinen on kannatettava, mutta koska en ole teatterin asiakas, tuskin  minun toiveitteni mukaan edetään. Minusta toiminnan pitää kattaa pääsylippu- ja sponsorituloilla ei Turun kaupungin toiminta- ja vuokra-avustuksin, eli mikä idea on yhtiöittää teatteri, jos kuitenkin kaupungin piikki on auki eli teatterista maksan luultavasti välillisesti veronmaksajana. Minusta kaupunginteatteria tässä laajuudessa ei tarvita, eli pienemälläkin tullaan toimeen tai ilma, perustaakoon naapurikunnat kaupunginteatterin.

*Turun kaupungissa pitäisi katsoa kunnan voimavarat tarkasti ja panostaa ensin lakisääteisiin tehtäviin terveydenhuoltoon, kaavoitukseen, peruskouluun, kannattaa ensin järjestää kaupunkilaisten olot kuten lastenpäiväkodit ja muut palvelut hyvin.

*Sen jälkeen kannattaa panostaa tärkeisiin ei-lakisääteisiin palveluihin kuten lukioon ja ammattikouluun, ylipäätään nuorten ja lasten kasvua ja kehitystä pitää tukea

*Vanhuksista pitää pitää huolta
*Yritysten edellytyksiä pitää tukea
*Turun kulttuuritarjonta pitää rakentaa historialliset tosiasiat huomioiden eli Turun Linna, Tuomiokirkko, Taidemuseo ja Käsityöläismuseo ovat tärkeitä kohteita. Joen ranta on saatukin eläväksi.

*Turun liikennejärjestelyistä pitää saada suunnitelma ja yhteinen tahtotila, miten edetään

Konsertit ja urheilukilpailut ja tapahtumat kannattaa minusta rakentaa niiden vetovoiman mukaan.

Teatteri ei minusta juurikaan tuo turisteja eivätkä ehkä klassisen musiikin konsertit. 

Kannatan järjestelmää, jossa huippu-urheilu ja huippu-taide rahoittavat itse itsensä joko lipputuloin, sponsorein tai tv-oikeuksien myynnin turvin. 

Taide ja kulttuuri sekä urheilu ovat kannatettavia asioita, mutta en halua olla niiden pakotettu suora sponsori verorahojeni kanssa. Minusta veikkausvoittovaroja voidaan ohjata kulttuurin ja liikuntaan, mutta ei suoraan veroeuroja. Tässä tukemisessa tärkeää ovat nuoret, lapset ja tavallinen kuluttaja ei ns. huipputaide tai korkeakulttuuri tai ammattiurheilu.

Kulttuuri on siis hieno asia, mutta minusta hienosta asiasta voi jokainen maksaa käyttönsä mukaan. Hyvätuloisilla on varaa maksaa taidenautinnoista, urheilukilpailuista ja maksukanavista. Maksavathan köyhät joka päivä ruokansa, vaatteensa ja asumisensa, muuhun ei jääkään varoja, verojakin peritään sekä tuloista että kulutuksesta. Ruuan, asumisen ja energian hinta ovat nousseet. Ei ole kiva olla köyhä, omakohtainen havainto.

Koululaisille, työttömille ja muille erityisryhmille voidaan räätälöidä erilliset halvemmat taksat, jonka katteeksi voidaan antaa muutama kymmenen tuhatta euroa veikkausvoittovaroja. Veikkauskortillakin saa jo monia etuja museoihin ja elokuviin. Keskiviikkoisin moniin museoihin pääsee ilmaiseksi, tiistaisin elokuvateatteriin kotimaisiin pääsee kaksi yhden hinnalla.

Koululaisten pakollisia mutta maksullisia teatterikäyntejä vastustan täällä.

Kulttuuri on siis hyvästä, mutta sen tukemisen mittaluokka on minusta pahasta, tilanteessa, jossa jokainen hallintokunta repii säästöjä toiminnasta ja investoinneista.
***
Sitä, että teatteria tuetaan kunnan rahalla vastustan. Nykyisessä taloustilanteessa teatteri tulkoon toimeen omillaan. Ylen tutkimuksen mukaan Turku käyttää teatteriin 21 e/asukas eli jos Turussa on 183 000 asukasta on se yhteensä 3,8 miljoonaa euroa, minusta siinä on ainakin 3 miljoonaa euroa liikaa.