Korkeakouluhakuun aiheutetaan isoja ongelmia?

Uutisointia ja kommentteja
Kun luen uusia korkeakouluhaun ehdotuksia, olen kauhistunut ja minusta ollaan aiheuttamassa isoja ongelmia ja puututaan minusta korkeakoulujen autonomiaan.

Ylioppilaskirjoitusten tulosten perusteella halutaan valita opiskelijoita korkeakouluihin tai siis opetusministeri haluaa! Lisäksi puhutaan motivaatiokirjeistä. Pitää ottaa huomioon ylioppilaskirjoitusten tulosten julkistamisen aikataulu ja muut realiteetit, eli idea ei ole toteuttamiskelpoinen. Minusta yliopistojen autonomiaa pitää vaalia. Perustuslakikin määrittää, että ylimmän opetuksen vapaus on turvattu. Jokaisella on oikeus kykyjensä ja tarpeidensa mukaan saada myös muuta kuin perusopetusta. Jos kaikki hakijat haastatellaan menee esimerkiksi 1400 haastateltavan haastatteleuun (oletus 15 minuuttia henkilöltä) 350 tuntia. Koska haasteltavaa kohti pitää olla juridisista syistä kaksi, aikaa kuluu 350 tuntia kahdelta ihmiseltä eli yhteensä 700 h, jos haastattelijoita olisi 14, kuluisi 25 tuntia, eli ainakin kolme työpäivää. Haastattelussa kaikki sanovat, että haluavat opiskelemaan (olen tehnyt opiskelijoiden sisäänpääsyhaastatteluja aikoinaan yli kymmenen vuotta). Lisäksi haastattelu on samanlainen kuin työhaastattelu, eli juuri mitään asioita ei saa enää kysyä, eikä pidäkään kysyä. Lisäksi kaikki hakijat pitää haastatella. Halutaan pänttäämisestä pois, mutta sisäänpäästessä vasta päntätään, perusasiat pitää oppia, mitään asiaa ei opi ilman kovaa työtä. Digitalisaatio ei muuta mitään helpommaksi, vaan tietyt asiat pitää ensin opetella ja vasta sitten voi ymmärtää ja soveltaa ja keksiä uutta.

Motivaatiokirjeet muualla?
Luullakseni USA:ssa hyviä sisäänpääsytapoja ovat arvostettujen ja rikkaiden kansalaisten suosituskirjeet, ja motivaatio maksaa lukukausimaksut. Luullakseni vanhempien lahjoituksia ei pidetä huonoina motivaation lähteinä.

*****
Kauppatiteellisen haku 2017?
Kesällä  2017 kauppakorkeakoulut menevät mukaan systeemiin, jossa jopa joka viides paikka täytetään suoraan yo-todistuksen perusteella, systeemi on voimassa vain ensikertalaisille.

YO-kirjoitusten tuloksia pitää ja voidaan käyttää aloilla, joihin ei saada riittävästi motivoituneita opiskelijoita kuten matematiikkaan ja fysiikkaan. Matematiikan tai fysikan yo-kirjoitusten laudatur varmasti riittää opiskelijavalinnaksi.

Kauppakorkeakoulu on minusta eri asia, sillä hakijoita on todella paljon. Kokeet ovat monivalintaa, eli ovat helppo korjata. Tutkinto on monipuolinen eli hakijalta vaaditaan monia ominaisuuksia.

Ihmetyttää, eikö kukaan ole oivaltanut kahta perustavanlaatuista seikkaa:

1. YO-tulokset tulevat vasta toukokuun lopulla, monet pääsykokeet ovat jo toukokuussa, kauppakorkeakouluihin kesäkuun alussa.
=> Hakija ei tiedä hakuvaiheessa yo-tulostaan eikä sitä onko valittavien joukossa, joten hän joutuu joka tapauksessa lukemaan pääsykokeihin. Vaikka vaadittavat arvosanat olisi ilmoitettu, tämä ei muuta tilannetta, sillä yo-tulokset valmistuvat varsin myöhään. Luultavasti kauppakorkeaan voisi päästä arvosanoilla: pitkä matematiikka, äidinkieli, yksi reaali ja vieras kieli ja näistä kaikista laudatur, usein äidinkieli ja pitkä matematiikka  kirjoitetaan abikeväänä.

2. Toinen isompi ongelma on periaatteellisempi. Jos painotetaan vain yo-kirjoituksia unohdetaan ammatillisen väylän opiskelijat. Ammattikorkeakoulupaikoista heille kuuluisi minusta suurempi osuus, onhan väylä ammatillinen.
YO-kirjoitus on kuitenkin vain yksi suoritus, minusta aloilla, johon riittää hakijoita kuten lääkis, oikis ja kauppis, pitää olla pääsykokeet, mutta yo-tuloksia painotetaan valinnassa, kuten nytkin eli nykysysteemi voisi jatkua. Amisväylälle voidaan tehdä oma kiintiö, ja pääsykokeista pitää saada riittävästi pisteitä sama pitää koskea ei-ensikertalaisia. Myös amislaisilla on varmasti perusoikeuksissa määritettyä kykyä ja erityistä tarvetta.

Lähdeaineistoa
TV-uutiset ministerin haastattelu, ja tarkemmin kauppatieellisen alan hakusivu täällä.

Siitä lainaus alla.

"Kauppatieteellisen alan yhteisvalinnan ohjausryhmä on hyväksynyt valintaperusteet vuodelle 2017. Lopulliset päätökset valintaperusteista tehdään yliopistoissa elokuun loppuun mennessä.

Kevään 2017 valinnassa kunkin hakukohteen aloituspaikoista enintään 20 % tullaan täyttämään ylioppilastutkinnon arvosanoista saatavien pisteiden perusteella, eli todistusvalinnalla. Ylioppilastutkinnosta annettavaa pisteytystä on hieman muutettu ja todistusvalintaa varten on asetettu minimipisteraja. Todistusvalinnassa huomioidaan ainoastaan ensikertalaiset hakijat ja paikat täytetään pisteiden osoittamassa paremmuusjärjestyksessä".

MTV3:n sivu täällä,
Josta lainaus:
"Pääsykoekirjoista on määrä luopua jo tällä hallituskaudella.

Jatkossa korkeakoulujen opiskelijavalinnat perustuisivat toisen asteen tutkinnon ja ylioppilastodistuksen lisäksi esimerkiksi haastatteluun, aineistopohjaisiin tehtäväviin tai motivaatiokirjeeseen ".