maanantai 22. lokakuuta 2012

Ruoka, hotellit ja matkailu James Bond filmeissä

Ruoka, hotellit ja matkailu Sean Conneryn, Roger Mooren ja Timothy Daltonin aikana James Bond filmeissä on seuraavan Bond-postauksen aihe, olen kirjoittanut tämän vuonna 2002 ja siinä on myös muutama Pierce Brosnamin filmi mukana, tämä ei ole tuotemainontaa eikä alkoholimainontaa eikä tupakkamainontaa, vaan huomioita filmistä, eli elementit todella ovat filmeissä. 
Tässä filmissä puhutaan viinin ja ruuan yhdistämisestä, joka Grantille oli vaikeaa

Ruoka
Bond on sivistynyt ja hän joutuu usein aterioimaan konnien kanssa, joiden ruokalajitietämys ei nouse kovinkaan korkeaksi. Bond aterioi ensimmäisessä filmissään Tohtori Eissä kahdesti sekä neiti Taron kanssa että Tohtori Ein kanssa. Kummankaan vieraanvaraisuus ei ole vilpitöntä, eikä ruoka näin ollen ole kaksista eikä sitä itse asiassa olekaan kahvissakin on unilääkettä. Istanbulissa Bond paljastaa viinivalinnan seurauksena Grant-konnan, Bondin mielestä punaviini ei sovi pariloidun merianturan kanssa. Toisaalta lounas Ari-konnan (Erittäin salainen) sujuu hyvissä merkeissä, joten aina eivät hyvätkään ruokatavat tee kunnon ihmistä. Tällöinkin Bond valitsee valkoviiniä kalaruuan kanssa, tällä kertaa Bond herkuttelee katkarapujen kanssa, jotka tuodaan pöytään vadilla. Kamal Khan Octopussyssa tarjoaa kohokasta ja vasikan päätä, ja syö sormin silmiä ja sillä on yhteys hänen muuhunkin petollisuuteensa. Bondin kulinaristisia valintoja on Pallosalamassa simpukkakeitto ja kaviaari, merianturaa syödään Idänpikajunassa Istanbul-filmissä, joten Bond selvästi pitää merenantimista, kuten myös filmissä Kuolema saa odottaa, missä tilaa esim. hummeria.

Vain kahdesti Bond-filmeissä tapellaan keittiön puolella. Vaaran vyöhykkeellä käydään taistoa keittiössä, tosin Bond ei käy vaan Negros, keittiössä parila, ”sähköveitsi" ja kiehuva vesikattila saavat uutta käyttötarkoitusta, samaten Älä kieltäydy kahdesti elokuvassa, jossa lautasia menee muusiksi. Älä kieltäydy kahdesti ei ole ns. virallinen Bond-filmi, mutta on Sean Connery- ja James Bond filmi, missä Moneypennykin. Parantolassa Jamesilla on omat eväät mukana, syö mm. kaviaaria. Tilaa baarissa vodkaa.

Juoma
Bond juo viiniä tai samppanjaa ruuan kanssa, mutta hän on intohimoinen samppanjan ystävä, useimmiten hän juo samppanjaa sängyssä, mutta myös ruuan kanssa ja mihin vuorokauden aikaan tahansa. Hän juo yleensä Dom Perignonia. Pallosalama, kirjoissa ilmeisesti aina ja vieläpä 46:a Tohtori Ei:ssä vuosikertaa 1955, vaikka Bondille maistuisi enemmän 1953 kuten Kultasormessa, jossa haluaa sen alle 300 Fahrenheitin, filmi siis vuodelta 1962, Elät vain kahdesti vuosikerta on 59 eli ajan kuluessa vuosikertakin muuttuu isommaksi, myöhemmin hän juo myös Bollingeria (mm. Elä ja anna toisten kuolla ja Vaaran vyöhykkeellä). Samppanjan lämpötila Bondille on siis tärkeää, samppanjan kyytipojaksi Bondille maistuu kaviaari (beluga, viimeksi Casino Royalessa) ja muut herkut. Bond ei muutenkaan sylje lasiin ja lempidrinkinhän kaiken muistavat. Vodkamartiini sekoitettuna ei ravistettuna tai shaken not stirred , tätä perustellaan tehokkuudella, ravistamalla juoma viilenee nopeammin. Tohtori Ei:ssä hän juo kahdesti, toisen kerran itse Julius Ein tarjoamana. Tähän lempidrinkkiin liittyy Timantit ovat ikuisia filmissä pieni anekdootti filmissä puhutaan vodka martinista stirred not shaken, vaikka se on shaken not stirred. Vodkamartiinin lisäksi Bond juo kirkkaita viinoja mm. viskiä (bourbon). Elät vain kahdesti filmissä hän sylkee alkoholia pois, mutta tämä on Siamilaista "vodkaa". Kultasormessa Bond juo heikohkoa brandya, mutta tuntee iän.

Pitääkö Bond punaviineistä jää (minulle) arvoitukseksi, ? Hän paheksuu Grantin valitsemaa punaista Chiantia Merianturan kanssa toisessa Bond-filmissä, missä seikkaillaan Istanbulissa. Bond tuntee sherryn espanjalainen väkevän viinin. Kauppamerkit valmistetaan useiden eri ikäisten viinien sekoituksesta. Kypsyttäminen ja sekoittaminen tapahtuu erityisellä solera-menetelmällä. Bond tuntee soleran pohjana olevan rypäleen vuosikerran, joka on 1851 Timantit ovat ikuisia -filmissä.

Ian Fleming Bondkirjailija itse piti alkoholista, kuten Raili Suominen 14.12.02 Turun Sanomissa kirjoittaa: ”Liian samppanjan ja puolikuivan martiinin nauttiminen, tupakointi sekä voissa ja kermassa kylvetetty ruokavalio rapauttivat kirjailijan sydämen ja maksan”.

Hotellit
Bond asuu lähes poikkeuksetta hotelleissa. Hän käyttää hotellin palveluita, huonepalvelua, respaa ja joskus kantajiakin. Respassa on poikkeuksetta naishenkilöitä töissä, joiden kanssa voi jopa flirttailla, mutta pidemmälle ei mennä. Bondin hotelliin tosin ei kannata muiden majoittua, koska hotellihuoneita räjähtää mm. ”Älä kieltäydy kahdesti” –filmissä. Bondin hotellihuone on aikamoinen hollitupa: Pallosalamassa Fiona Volpe niminen konnatar murtautuu Bondin hotellihuoneeseen, Erittäin salaisessa taitoluistelijatar Bibi Dahl odottaa vähäpukeisena hotellihuoneessa ”älä häiritse” –kyltin kera, mutta ei ole "pipi". Huominen ei koskaan kuole -filmissä Paris Carver, tohtori Kaufman tulivat sisälle muutaman kerran luvatta. Bondin hotellihuoneeseen laitetaan usein myös eläimiä, tarantella Tohtori Eissä ja käärme elokuvassa Elä ja anna toisten kuolla. Hotellisiivoojat ovat perinteisissä asuissa ja naisia Istanbulissa Rosa Klebb ja Pallosalamassa henkilö, joka avaa oven Bondille kultasormen huoneeseen.

Jos respassa ei ole vain naisia siellä on sekä mies että nainen, Octopussyn Intiakohtauksessa hotellin vastaanotto on jopa ulkona. Tohtori EI, joka on ensimmäinen Bond, Bond asuu hotellissa, jonka huoneisto ei näytä hotellilta, se on asunto. Sinne tuodaan iso hämähäkki, lienee tarantella. Bond hakkaa lattiaa kohtauksen päätyttyä, mutta hämähäkkihän ryömii tyynylle, ei lattialle. Toinen kummallisuus on filmin autoissa. Lentokoneelta lähteneessä taksissa oli ratti vasemalla puolen, samoin auto, jossa oli Leiter, mutta muut Jamaikan autot ovat ainakin ns. englantilaisia, ratti oikealla puolen, esim. kun Bond autoilee neiti Taron luo!

Palvelu
Bond saa aina moitteetonta palvelua, hän on avokätinen esimerkiksi juomarahat Octopussyssa ja Tohtori Eissä on avokätiset (setelitukku). Tarjoilijat ovat useimmiten ja lähes poikkeuksetta miehiä, mustat housut, valkea paita ja rusetti (mm. Pallosalama), Tohtori Eissä, kaikki tarjoilijat miehiä, mustavalkoiset asut, rusetit joko mustia tai punaisia). Huominen ei koskaan kuole –elokuvassa järjestetään iso coctail-tilaisuus, jossa vain yksi tarjoilija on lähikuvassa, miehellä on musta rusetti kaulassa, mutta sanomalehtitakki päällä. Kun filmejä käy läpi naistarjoilijoiden puuttuminen pistää silmään, Erittäin salainen filmissä naistarjoilijat hoitavat jotakin pitopalvelua ulkopöytään, mistä Bond suhauttaa yli suksilla ja kaksi konnaa seuraa moottoripyörien kanssa, jälki on sen mukaista. Bondin vastapelurit ovat rikkaita, ja heillä on yksityiset hovimestarit. Hovimestareita on kahdentyyppisiä, on ns. suorantoiminnan miehiä, lihaskimppuja tai budolajien taitajia, kuten esim. Oddjob (Kultasormi) tai Cha (Erittäin salainen) tai sitten englantilaisen koulukunnan huippuhovimestareita.

Matkailu
Bond matkustaa laajasti. Hänen kulttuurien tuntemuksensa on loistava. Hän osaa varata lentomatkoja, hän matkustaa myös laivalla (Timantit ovat ikuisia) ja junassa (Istanbulissa, Octopussy). Hän tutustuu museoihin (Kuuraketti), ja paikallisiin juhliin (Istanbulissa, Pallosalama). Elokuvassa Kultainen ase hän kohtelee kaltoin nuorta paikallista puisen elefantin myyjää. Paikalliset maamerkit vetävät Bondia puo-leensa. Kuoleman katseessa kiipeillään Eiffel-tornissa ja Golden Gate-sillalla. Big Ben esitellään ainakin filmissä Pallosalama. Bond on talviurheilulajien expertti ja sukeltaja. Näin hän tutustuu myös matkailupalveluyrityksiin. Lentokone yritykset mm. Elä ja anna toisten kuolla Bleekerin lentokone yritys.

Erittäin salainen filmissä toimitaan osin myös eräässä talviurheilukeskuksessa kuten myös elokuvassa Hänen majesteettinsa salaisessa palveluksessa. Matkailuyrittäjien elämä ei jatku Bondin tultua aina suotuisissa merkeissä. Venetsiassa Bond katkoo gondoleita ja elokuvassa Tohtori Ei Quarrel paikallinen vene-yrittäjä vetää viimeiset henkoset rautalohikäärmeen kärventäessä suolla tunkeilijoita. Quarrel junior auttaa veneily-yrityksellään Bondia elokuvassa Elä ja anna toisen kuolla Pussy Galoren lentosirkus on omalla tavallaan myös ohjelmapalveluyrityskin, kuten Octopussyn sirkuskin.

Pelit ja tupakointi ja sikarit
Bond viihtyy baaritiskin tuntumassa usein hän siirtyy pelipöydän ääreen. Bond pelaa chemin de feriä, eli punto bancoa eli baccaratia, jossa pelaaja yrittää saada korttien summaksi 9 (kuvakortit on nolla)

Xenia Onatopp polttaa pitkiä sikareja pelatessaan baccarattia, filmissä Kultainen silmä.

Bond tupakoi runsaasti ja sytyttää savukkeensa sytyttimellä (kirjoissa Dunhill), ja tarjoaa myös muille tulta, savukkeita hän säilyttää metallisessa laatikossa. Sikareita hän polttaa ainakin elokuvissa Kultasormi, jossa juo samalla "heikohkoa brandya, koska rypäle on ollut huono, Elä ja anna toisten kuolla ja Kultainen ase ja Kuolema saa odottaa. (Bondin elämä lyhentyy tupakoinnin ja liian runsaan alkoholin käytön vuoksi useilla vuosilla ?). Bondilla on jokunen hyväkin ruokailutottumus, hän pitää hedelmistä. Tohtori Ei:ssä hän valmistautuu hedelmien syöntiin, joskin hänet viedään tyrmään sitä ennen ja Pallosalamassa hän syö viinirypäleitä Herra Angelon huoneessa.

007-matkailuaiheinen hyvä blogi on täällä.

tiistai 16. lokakuuta 2012

AMK Campus hanke, minusta ylimitoitettu


16.10.2012
Turussa kurkotetaan aina kuuseen, ettei vaan sitten kapsahdettaisi katajaan.

Turku joka rypee talousvaikeuksissa puuhaa Kupittaalle campus-hanketta.

Asiasta on AMK:n tiedote täällä
Päiväys on 8.9.2012 ja siinä lukee, että Kupittaan kampus-hanke etenee. Siinä mainitaan, että Kupittaan alueelle nousee kampus vuonna 2016.

Neliöitä on hulppeat 35000 - 40000 neliötä ja kustannusarvo peräti ja minusta iso 100 miljoonaa euroa.

***


Siis sata miljoonaa upouusiin tiloihin. Mutta mitä vanhoilla tiloilla tehdään siis tekniikan tiloilla Sepänkadulla ja terveyden tiloilla Ruiskadulla. Vuonna 2012 laadittu suiunnitelma, jota tehtiin kaatui  ... mutta on uudestaan henkiin herätetty, eli jollekin pitää "kaupata" Sepänkadun tilat sekä Ruiskadun tilat.

Ruiskadun AMK:n tilat ovat isot ja varsin iäkkäät, ja niitä ollaan tunkemassa Turun ammatti-instituutille, terveyspuolihan on jo rakennuksessa, sen toisessa päässä. Amislaisten matkat kasvaisivat, jos Aninkaisista ja Kellonsoittajankadulta opiskelijat ja opettajat siirretään Ruiskadulle tai Uudenmaankadulle, mikä osoite talon toisella päällä on. Talo kuten Sepänkadun tilat ovat tasakattomallia

Tekniikan AMK:n tilat Sepänkatu menisi ehkä lukiolaisille, eli siis lukiot keskitettäisiin Turussa Sepänkadulle vanhoihin tiloihin, jotka ehkä saneerattaisiin. Ainakin Luostarinvuoren lukiota ollaan sijoittamassa tiloihin, ja on lähellekin, mutta Turun Lyseon lukio olisi Runosmäestä muuttamassa myös, joskun ja jos Syvälahden koulu valmistuu. Nyt aika on ajanut lukiokeskityksen ohi, koska ensi hanke kaatui.

Turun Lyseohan siirrttiin Maariankadun ja Aurakadun kulmalta Runosmäkeen noin vuonna 1994 tai 1995, ja nyt siis lukion osalta taas keskustan. Turun Lyseohan oli ammoin poikakoulu "Ressu" ja Luostarivuori oli tyttökoulu "Tipula", pian siis lukioiden osalta samassa kiinteistössä.

En nähnyt tässä juurikaan hyötyä, lukiolaisten matkat lisääntyisivät, en usko kurssivalikoiman lisääntyvän, kurssit ovat varsin täysiä, lukiokursseillahan on nyt jo yli 30 henkeä opetusryhmässä, ja lienee joskus ollut 40 tai enemmänkin. Suuressa massassa voi olla enemmän yksin, kuin pienemmässä lukiossa, jonka on voinut itse valita. Onko vain Turussa vain yksi peruslukio, ja sitten muutama erikoislukio esim. urheilu ja IT.
Ennemmin pitäisi miettiä
*Olisiko oikeasti annettava lukiolaisille reilu mahdollisuus suorittaa kursseja itsenäisesti tai verkon kautta, nyt tehty anomuksen varaiseksi, vaikka lukioasetus antaa siihen mahdollisuuden.
*Olisiko oikeasti kampushankkeesta luovuttava, tai rakennettava amk:lle hieman pienemmät tilat, ikäluokat pienenevät ja aloituspaikkoja karsitaan Turussakin. Kaikkeen ei ole varaa, eikä pidäkään olla
*AMK:n ylläpitäjä ei ole enää kunta eikä Turku, vaan osakeyhtiö, mutta osa raha tulee valtiolta, ja OKM määrää paikoista viime kädessä. En vastusta tilojen keskittämistä, mutta vanhojen tilojen käyttö minua arveluttaa.

Suomen valtion rahat ovat myöskin lopullisesti kulutettu ja koulutusleikkaukset ovat alkaneet

***

Jos joku ei tiedä AMK:n historiaa se on seuraava lyhyt kansanomainen esitys.
Tekniset opistot, kauppaopistot, hotelli- ja ravintolakoulut, sairaanhoito-oppilaitokset ja eräät muut oppilaitokset järjestivät opistokoulutusta. Tekulta valmistui insinöörejä, kauppaopistosta silloisia merkonomeja. 1990-luvulla opistoaste muuttui asteettain ammattikorkeakouluiksi.

Turussa Sepänkadun "Teku" muuttui AMK:ksi, Ruiskadulla ollut sairaanhoitaajakoulutus muuttui AMK:ksi ja Turun ammatti-instituutin hotelli- ja ravintolaesimies, sekä suurtalousesimes, sekä vaatetus ja myöhemmin kauneudenhoitoa alan opistot siirrettiin AMK:hon tietenkin opetussuunnitelma muuttui, ja opiskelijat suorittivat sen tutkinnon, johon heidät oli hyväksytty.

AMK alkoi siis Turussa Sepänkadulla, Ruiskadulla, Kellonsoittajankadulla, Lemminkäisenkadulla ja Aninkaistenkadulla (ainakin). Turun ammatti-instittuuti perustettiin 1998, jolloin toisen asteen tutkinnot kerätiin yhteen. AMK kerätiin yhteen. AMK:n rehtorin paikka oli haussa ja valittiin Kaj Malm, ja nykyisin se on Juha Kettunen. "Ammatti-instituutista ja Kauppiksesta" siirtyvät opiskelijat opiskelivat ensin vanhoissa koulutaloissa, mutta heille saneerattiin Untamonkadulta tilat. Sitten tuli tilaa lisää Lemminkäisenkadulle. Untamonkadusta on ehkä luovuttu, ja nyt siis suunnitellaan uutta campusta.

Tutkintonimikkeet olivat aluksi esim. restonomi AMK, insinööri AMK... sittemmin tuli Y-AMK-tutkinnot.

20.3.2014
Luultavasti Kampus on nyt haudattu, AMK:ssa luultavasti YT:t ja myös Turun kaupungilla. AMK on osakeyhtiö, mutta Kampusta ei tule. Ylimitoitettu se oli minusta parempinakin aikoina.

4.6.2015
AMK-Kampus nostaa taas päätä, ja noussee, jos suunnitelmat pitävät, Kupittaalle käyttäen osin olemassa olevia tiloja, mm. Lemminkäisenkadun Koneteknologiakeskuksen kiinteistöä.

Sepänkatu jää tyhjäksi ja luultavasti Ruiskatu, josta tulee tiloja Turun kasvatus- ja opetustoimelle.

20.1.2016
AMK suunnittelee nyt kampustaan valmistuvaksi 2019. Rahaa palaa noin 40 miljoonaa euroa. Rakennus palvelee 2000 opiskelijaa ja ja 200 opiskelijaa, eli varsin kalliista hankkesta on kyse, sillä Kupittaan seudulla opiskelee jo 5000 opiskelijaa.
Rahaa siis tähänkin turhaan hankkeeseen löytyy, Turussa kaikkeen turhaan aina panostetaan. Luultavasti vanhat epäkäytännölliseet tilat tungetaan jollekin onnettomalle uudelle käyttäjälle.

lauantai 15. syyskuuta 2012

TV-maksusta Yle veroon


Yleisradio tarvitsee meidän rahojamme, eli TV-maksusta Ylen veroon.

Tv-maksujen määrä elokuun 2012 lopussa oli viestintäviraston mukaan oli 1 867 314.

Minulla on yksi niistä, maksua olen maksanut hamasta 1980-luvusta, kun muutin opiskelijaperhekaksioon. TV-maksu oli koti-taloudeltani noin 250 euroa vuodessa


Yleisradiovero korvaa tv-maksun 2013 alkaen ja jotkut häviävät. Yle-vero on henkilökohtainen täysi-ikäisten vero, eli asuinpaikka ei enää ratkaise, eikä tv-lupatarkastajia tarvita.

vero.fi sivuilta löytyy summia, ja verokortteihinkin sitä luvataan laittaa ja periä ennakonpidätyksen mukana.

Yle-vero on henkeä kohti maksimissaan 140 euroa tai 0,68% ansio ja pääomatulojen yhteismäärästä. Alle viidenkymmenen euron maksuja ei peritä. Laskettaessa niin alle 7352,95:n tuloilla tv-maksua ei peritä. Eli osan ei tarvitse maksaa enää TV:n katselusta.

Mukava olla maksumiehenä, mukavampi olisi saada suorempaan vaikuttaa esimerkiksi urheilutarjontaan. Koripalloa toivoisin enemmän, jalkapallon Mestarien liigaa vähemmän. Rehellisyyden nimissä en katso juurikaan tv:tä, mutta Ylen uutiset, urheiluruutu ja säätiedotus ovat hyviä, Uutisvuodon katson, seuraan joitain laatusarjoja esim. Suuria odotuksia ja Kotiopettajaren romaani (neliosaisia), Rock-suomi historia oli hyvä ohjelma, jonkin verran FST:tä, mutta siihen se jää. Muita kanavia vielä vähemmän, katson Eurosportilta pyöräilyä ja koripalloa jos tulee,.
***
Mikä on maailman venyvin aine?

Luultavasti suomalaisen veronmaksajan selkänahka. Yle saa rahat varsin helposti, jos vajeita tulee, on helppo muuttaa veron periaatteita, alinta ja ylintä maksua. En vastusta Ylen rahoitusta, minusta tv-maksulla olisi voitu jatkaa, sillä tv-maksun maksanut sai käyttäjätunnukset areenaan, jolla sai katsoa laatu-sarjoja. Vero on asia, joka muuttuu automaatioksi. Miksi tarvitaan veroa, valtiohan olisi voinut suoraan rahoittaa Yleä?

***
Yritysten veronmaksuhalukkuus Suomeen ei ole aina niin kovin suurta. Hesarin mukaan monet pörssiyritykset maksavat veronsa muuallekin kuin Suomeen.

***
Tusarin mukaan maailman varat on pitkälti veroparatiiseissa.

***
Johtaako se lopulta siihen, että vain kiinteistöjä, televisioita, autoja ja ansiotuloja verotetaan, ja koska autot ja televisiot eivät maksa veroja niin ihmiset ne maksavat.

Ihminenkin voi transformoida tulonsa pääomatuloksi, eli kuka maksaa jatkossa veroa, suomalainen veronmaksaja sekä ansiotuloistaan, kinteistöstään, alveina ostoksistaan, että autonkäytöstään ..?

Pienet lapsetkin maksavat veroa talletustensa lähdeveroina!

***
Edit 18.9.2012
Isompi tv-ongelma minusta ovat urheilutapahtumien pako maksukanaville, joita on liuta, tuskin kenelläkään on koko nippua, myös sarjoja ja filmejä voi sitä kautta seurata. Meillä näkyy MTV3max (koko MTV-paketti, oli toisen tyyppinen "paketti", mutta se loppui, kokeilemme tätä vuoden, vain formulat on katsottu, jos niitäkään) ja Eurosport, maksullisia molemmat. Puhuttaessa siis yleisradiomaksusta pitää toki huomata, että sillä "saa" tai rahoitetaan radiokanavia, tv-kanavat ja areenan, eikä mainoksia tule.
Ongelma on koko viestinnän kenttä.
Itse kannatan mallia, jota muut eivät varmasti kannata, ja se on seuraava.
Yleisradio keskittyisi uutisiin, kotimaiseen urheiluun, joihinkin laatusarjoihin, mielummin kotimaisiin, ajankohtaisohjelmiin ja kulttuuriin sekä laadukkaisiin lasten ohjelmiin. Tämä ei onnistu luultavasti siksi, että muut kanavat kilpailevat viihteellä Ylen kanssa. Kilpailutlanteessa on pakko mennä mukaan. Minun mielestä pitäisi porautua laatuun vielä enemmän. Areena on minusta hyvä palvelu, Teeman laatua voi vielä terävöittää, voisi näyttää vaikka mykkäfilmejä, film noiria ...
Yleisradion Pikku Kakkonen on luultavasti vieläkin ykkönen laadussa lasten ohjelmien saralla, myös ostosarjat Maikki ja pelottava Pontso, Muumit, Alfred J Kwak, Arttu, Richard Scarryn touhukas maailma, Harri ja dinot ovat olleet laatusarjoja, joita meidän perheessä seurattiin joskus nenä ruudussa.
***
Kelan lehdessä myös luki, että perivät automaattisesti yle-maksua asiakkaiden puolesta.
Loppukaneetiksi voi todeta, vaikkei tv:tä eikä radiota ja läppäriä olisikaan.

Edit 1.1.2013
No emme tarvitse enää tv-lupaa.

Haku, näkyykö Eurosport kiinteistöissä tulee tänne, ja vastaus  tässä:
Meillä kanava 1.1.2013 on siirtynyt kanavapaikasta 22 kanavapaikkaan 128.

lauantai 8. syyskuuta 2012

Vanha jälki-istunto on parempi kuin pussillinen uusia työpalveluja

Turkulaisen tietolaatikko 8.9.12
Koulujen rangaistuksista puhutaan. Opettajat ja rehtorit saavat jo nyt käyttää oppilaisiin ja opiskelijoihin julkista valtaa joko suoraan tai välillisesti kuten oppilaaksi ottaminen, kurinpito, oppilasarvostelu ja tutkintojen hyväksyminen.

2010-luvun alussa nousi stereotyyppisesti valokiilaan jälki-istunnon muuttaminen työpalveluksi, ja jota useat kannattivat vaan en minä. Jälki-istunto on niin puuduttava rangaistus ainakin pikkupojalle, siinä oppii paremmin kuin tekemällä jotain mielekästä. Toiseksi työpalvelus voi muuttua ns simputukseksi ja siinä voi tulla työtapaturmia. Kasvatuskeskustelu, joka on käytössä 1.1.2014 alkaen voi olla yksinpuolista saarnaa. Toisaalta voi keskustelu johonkin johtaa, mutta niitä voidaan koulussa muutenkin käydä. Editoin tätä 15.5.2014, mutta alunperin tämä on kirjoitettu siis "vanhan" lain voimassa ollen. Alas laitan uuden lain ao.kohdat. Toki jälki-istunto on edelleen keinovalikoimassa. Monesti hiljaisuus on parempi kasvattaja kuin "saarna".

***
Olen istunut kouluaikana muutaman kerran jälki-istunnossa, mutta en opettajana ollessani määrännyt koskaan jälki-istuntoa. Omat jälki-istuntoni kärsin ja istuin, toisen koulun alueelta poistumisesta, oli vapaatunti, eikä koulu  järjestänyt opetusta, ja vapaatunnilla menimme kaikki kauppaan. Opettajalla, joka vapaatunnin ilmoitti, oli aikaa katsoa, ketkä kävelevät koulun pääportista ulos, vain ne jotka tunnistettiin, saivat istumista, loput eivät. Toinen jälki-istunto tuli tappelusta oppikoulun alkajaisiksi, omana kouluaikana välit setvittiin niin, se oli varmasti oikeudenmukainen tuomio, molemmat istuivat ja olimme kavereita sen jälkeen, tämä tapahtui oppikoulun ensimmäisellä luokalla, koulusta poistuminen tapahtui peruskoulun kahdeksannella luokalla, oppikoulun kolmannelta siirryttiin tähän peruskouluun, jolloin koulun alueelta ei saanut enää poistua, niin kuin oppikouluaikana oli saanut.

Turkulaisessa 8.9.2012 väitetään, että opettaja saa poistaa oppilaan luokasta lopputunnin ajaksi, mutta häntä ei saa jättää yksin luokkahuoneen ulkopuolelle, tätä ja montaa muuta lehdessä olevaa linjausta ihmettelen. Lehdessä väitetään, että opettaja voi erottaa oppilaan määräajaksi, mutta ei voi evätä oppilaalta oikeutta seuraavan päivän opetukseen. Minusta näissä on tulkinnan varaa.

On listassa oikeinkin: opettaja ei saa takavarikoida tavaraa, mutta minusta hän ei myöskään voi erottaa opiskelijaa, tuskin oppilastakaan ainakaan heti ilman huoltajan tai asianomaisen kuulemista.

Opettaja ei voi tarkastaaa oppilaan kassia, eikä ottaa veistä pois. Eikä Turkulaisen mukaan voisi jättää oppilasta pois luokkaretkeltä. Huomattavaa on minusta, että koulun pitää kuitenkin huolehtia turvallisuudesta eli miten se tapahtuu, jos joku riehuu luokkaretkellä.
***
Asian tekee monimutkaiseksi, että kurinpitopykälät esimerkiksi ammattikoulussa, lukiossa ja peruskoulussa ovat eri laeissa, eikä "helppoa" listaa voi laatia.

Nykyisen perusopetusĺain mukaan
35 a § Kasvatuskeskustelu
Oppilas, joka häiritsee opetusta tai muutoin rikkoo koulun järjestystä, menettelee vilpillisesti tai kohtelee muita oppilaita tai koulun henkilökuntaa epäkunnioittavasti tai heidän ihmisarvoaan loukkaavasti, voidaan ensisijaisena toimenpiteenä määrätä osallistumaan yhteensä enintään kaksi tuntia kestävään kasvatuskeskusteluun. Kasvatuskeskustelu voidaan järjestää kerralla tai useammassa osassa koulupäivän aikana tai sen ulkopuolella.

Kasvatuskeskustelussa yksilöidään toimenpiteeseen johtanut teko tai laiminlyönti yhdessä oppilaan kanssa ja tarvittaessa selvitetään laajemmin käyttäytymisen syyt ja seuraukset sekä keinot koulussa käyttäytymisen ja oppilaan hyvinvoinnin parantamiseksi.

Kasvatuskeskusteluun määrää koulun opettaja tai rehtori. Kasvatuskeskustelu tulee kirjata ja siitä tulee ilmoittaa oppilaan huoltajille. Huoltajalle tulee varata mahdollisuus osallistua kasvatuskeskusteluun tai osaan siitä, jos se 2 momentissa esitetty huomioon ottaen katsotaan tarpeelliseksi.

36 § Kurinpito


Oppilas, joka häiritsee opetusta tai muuten rikkoo koulun järjestystä taikka menettelee vilpillisesti, voidaan määrätä jälki-istuntoon enintään kahdeksi tunniksi tai hänelle voidaan antaa kirjallinen varoitus. Jos rikkomus on vakava tai jos oppilas jatkaa edellä tarkoitettua epäasiallista käyttäytymistä jälki-istunnon tai kirjallisen varoituksen saatuaan, oppilas voidaan erottaa enintään kolmeksi kuukaudeksi. Kirjallinen varoitus ja määräaikainen erottaminen ovat kurinpitorangaistuksia.

Opetusta häiritsevä oppilas voidaan määrätä poistumaan jäljellä olevan oppitunnin ajaksi luokkahuoneesta tai muusta tilasta, jossa opetusta annetaan, taikka koulun järjestämästä tilaisuudesta.

Oppilaan osallistuminen opetukseen voidaan evätä enintään jäljellä olevan työpäivän ajaksi, jos on olemassa vaara, että toisen oppilaan taikka koulussa tai muussa opetustilassa työskentelevän henkilön turvallisuus kärsii oppilaan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi taikka opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti oppilaan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi.

Kotitehtävänsä laiminlyönyt oppilas voidaan määrätä työpäivän päätyttyä enintään tunniksi kerrallaan valvonnan alaisena suorittamaan tehtäviään.

Jälki-istunnossa voidaan teettää kirjallisia tai suullisia tehtäviä, harjoituksia ja tehtäviä, joiden tulee olla kasvatusta, opetusta ja kehitystä tukevia, oikeassa suhteessa oppilaan tekoon tai laiminlyöntiin sekä ikä ja kehitystaso huomioon ottaen oppilaalle sopivia. Oppilas voidaan myös velvoittaa istumaan hiljaa jälki-istunnon ajan.


Jälki-istuntoa ei voida järjestää siten, että oppilas joutuisi sen seurauksena jäämään pois opetussuunnitelman tai muun koulun toimintaa koskevan suunnitelman mukaisesta opetuksesta.

36 a § Menettely kurinpitoasiassa ja erottamisen täytäntöönpano


Ennen oppilaan määräämistä jälki-istuntoon, kirjallisen varoituksen antamista oppilaalle ja oppilaan määräaikaista erottamista on yksilöitävä toimenpiteeseen johtava teko tai laiminlyönti, kuultava oppilasta ja hankittava muu tarpeellinen selvitys. Ennen kurinpitorangaistuksen antamista on oppilaan huoltajalle varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Muista 36 §:ssä tarkoitetuista toimenpiteistä on ilmoitettava oppilaan huoltajalle ja opetuksen epäämisestä tarvittaessa koulun sijaintikunnan sosiaalihuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavalle viranomaiselle. Määräaikaisesta erottamisesta ja kirjallisesta varoituksesta tulee antaa päätös, ja muut 36 §:ssä tarkoitetut toimenpiteet tulee kirjata.

Opetuksen järjestäjän tulee järjestää opetus, joka estää määräajaksi erotetun oppilaan jäämisen jälkeen vuosiluokkansa ja opetusryhmänsä edistymisestä. Erotetulle oppilaalle laaditaan opetussuunnitelmaan perustuva henkilökohtainen suunnitelma, jonka mukaan opetus toteutetaan ja oppimista seurataan.

Määräaikaista erottamista koskevan päätöksen täytäntöönpanosta on voimassa, mitä hallintolainkäyttölain 1 ja 2 momentissa ja 32 §:ssä säädetään, ja lisäksi, mitä jäljempänä 4 momentissa säädetään.

Kun oppilas on käyttäytynyt niin väkivaltaisesti tai uhkaavasti, että toisen oppilaan tai koulussa tai muussa opetustilassa työskentelevän henkilön turvallisuus on kärsinyt tai vakavasti vaarantunut, ja on olemassa ilmeinen vaara, että väkivaltainen tai uhkaava käyttäytyminen toistuu, määräaikainen erottaminen voidaan panna täytäntöön sen estämättä, ettei päätös ole lainvoimainen.

Määräaikaista erottamista koskevan päätöksen täytäntöönpanosta lainvoimaa vailla olevana ja täytäntöönpanon alkamisen ajankohdasta on päätettävä samalla kun määräaikaisesta erottamisesta päätetään.

Rehtorin ja opettajan päätösvallasta jälki-istunnon määräämisessä sekä 36 §:n 2–4 momentissa tarkoitetusta asiasta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

Määräaikaisesta erottamisesta päättää opetuksen järjestäjän asianomainen monijäseninen toimielin. Sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen edustuksesta käsiteltäessä oppivelvollisen lapsen koulusta erottamista koskevaa asiaa säädetään lastensuojelulain 24 §:n 2 momentissa. Kirjallisen varoituksen antamisesta voi opetuksen järjestäjän niin päättäessä päättää myös koulun rehtori.


36 b § Häiritsevän ja turvallisuutta vaarantavan oppilaan poistaminen

Rehtorilla ja opettajalla on oikeus poistaa luokkahuoneesta tai muusta opetustilasta taikka koulun tilaisuudesta oppilas, joka ei noudata 36 §:n 2 momentissa tarkoitettua poistumismääräystä. Rehtorilla ja opettajalla on myös oikeus poistaa koulun alueelta oppilas, joka ei poistu saatuaan tiedon 36 §:n 3 momentissa tarkoitetusta opetuksen epäämisestä.

Jos poistettava oppilas koettaa vastarintaa tekemällä välttää poistamisen, rehtorilla ja opettajalla on oikeus käyttää sellaisia oppilaan poistamiseksi välttämättömiä voimakeinoja, joita voidaan pitää puolustettavina oppilaan ikä ja tilanteen uhkaavuus tai vastarinnan vakavuus sekä tilanteen kokonaisarviointi huomioon ottaen.

Rehtori ja opettaja voivat 1 ja 2 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa toimia yhdessä tai kumpikin erikseen. Oppilaan poistamisessa ei saa käyttää voimankäyttövälineitä. Voimakeinojen käyttöön turvautuneen opettajan tai rehtorin tulee antaa kirjallinen selvitys tapahtuneesta opetuksen järjestäjälle.

Voimakeinojen käytön liioittelusta säädetään rikoslain 39/1889 4 luvun 6§:n  3 momentissa ja 7 §:ssä.


Lisäksi tavaroiden haltuunotto on tietyin edellytyksin mahdollista,.

***
Ammattikoulut ja muut vanhemmille tarkoitetut koulut saivat omat ns. lait "sopeutumattomuuteen ratkaisuun" eli ns. Soralain, jossa  kohtia, jotka ovat voimassa ammatillisessa koulutuksessa

Opetusta häiritsevä, väkivaltaisesti tai uhkaavasti käyttäytyvä tai toisen henkeä tai terveyttä vaarantava opiskelija voidaan määrätä poistumaan jäljellä olevan oppitunnin ajaksi luokkahuoneesta tai muusta tilasta, jossa opetusta annetaan, taikka oppilaitoksen järjestämästä tilaisuudesta.
Opiskelijan osallistuminen opetukseen voidaan evätä enintään kolmen työpäivän ajaksi, jos on olemassa vaara, että toisen opiskelijan tai oppilaitoksessa tai muussa opetustilassa työskentelevän turvallisuus kärsii opiskelijan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi taikka opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti opiskelijan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi”.
”Kurinpitorangaistuksista, opiskeluoikeuden peruuttamisesta ja opiskelusta pidättämisestä tulee antaa kirjallinen päätös…”.

sunnuntai 2. syyskuuta 2012

Vastauskirjoja nettitilauksena

Kirjan takaa jo löytyy tällaiset vastaukset, mihin ratkaisukirjaa tarvitaan?
Eräs wsoy:n yleisen matematiikan kirja vuodelta 1989, opetin tämän mukaan ilman ratkaisukirjaa


Huomasin pikku-uutisen, jonka mukaan varsinkin alakoulun ratkaisukirjoja voi tilata netistä.

Tilaukset vaan sisälle :)

Onko tämä oikeasti ongelma?
Jokainen vanhempi on alakoulunsa käynyt ja tarvittaessa voi auttaa lastaan läksyissä?

Eikö koulu ole opettamista ja oppimista varten, mihin tarvitaan ratkaisukirjaa.

Kuka niitä tarvitsee? Vanhempi, lapsi vai opettaja?
Eikö opettaja osaa laskea laskuja tai ratkaista tehtäviä?
Lapsemme ainakin osasivat, paitsi silloin kun ratkaisukirjassa oli ollut väärä vastaus, silloin niitä kotona laskettiin jälkikäteen. Tapana oli, että ratkaisukirja oli luokan takana, ja oppilaat kävivät katsomassa ratkaisut.

Miksi opettajat siis tarvitsevat ratkaisukirjaa, siihenkö että oppilaat tarkastavat itse ratkaisunsa? Eikö opettaja voisi käydä tehtäviä -ainakin vaikeimpia- läpi taululla?

Itse autoin joskus lapsiani lukion pitkän matematiikan tehtävissä, varsinkin alkukursseissa apu kelpasi. Myöhemmin konsultaatiota ei enää tarvittu. Vaikka laskemisten välillä oli muutama vuosi, tiesin jo toisella kerralla laskun jujun, mitä kysyttiin, ja sitten kolmannella kerralla, muistin jo välivaiheetkin, eli herää kysymys, mihin opettaja tarvitsee ratkaisukirjaa, kun tehtävät on maallikonkin ratkaistavissa ja muistettavissa.

Fysiikan kurssit olivat haasteellisimpia. Niihin olisi tarvittu ehkä ratkaisukirja, ei siksi, että tehtävät olisivat olleet ylivoimaisia vaan siksi, että kirjan teoriaosa ei minusta antanut paljonkaan eväitä vaikeimpien laskujen laskemiseen.
***

Zahirlifen kommentti katso alla on asian ytimessä, koska Turun Sanomien mukaan: ”helposti tilattua opettajan oppaita, jotka sisältävät myös koevastauksia”

Kuten omassa kommentissani paljastin, omaan opettajan koulutuksen ja toimin opettajana vuosien 1989-1999 välillä. Itse laskin itse ”kotitehtävät”, eikä minulla ollut oppaita eikä valmiita kokeita, eikä kouluissa, joissa opetin niitä käytetty. 

Kun lapsemme kävivät alakoulua ja ala-astetta huomasin, että useat opettajat (ei kaikki!) käyttivät matematiikassa valmiita kokeita. Onneksi ylioppilaskirjoitukset ovat olemassa. 

Jos netin käyttö, kuten opetusviranomaiset ilmeisesti haluavat, tulee myös ylioppilaskirjoituksiin, voi vastaukset piilottaa salasanojen taakse omiin resursseihin, ja hakea ”kavereiltaan” vastaukset visaisiin tehtäviin, vai mistä uudistuksessa on kyse internetistä vai intranetistä. Internetin käyttö johtaa ongelmiin, ja intranetin käyttö ei hyödytä.

***
Vastauskirjojen tilaus lienee siis mahdollista ja kannatettavaa, on perheellä yhteistä iltalukemista, ja opettajatkin ehkä laativat uusia kokeita.



perjantai 10. elokuuta 2012

Koulut alkaa kiusaaminen alkaa ja jatkuuuuu


Koulu alkaa, ja monella alkaa myös koko elämän kestävä kiusaamiskierre, joko kiusaajana tai kiusattuna tai myötäilijänä tai sivustakatsojana.

Lainaukset Opettajalehdestä 7.8.12 s.13 "Katveessa" -otsikolla

”Väitöskirjatutkija Laura Kirveen mukaan koulukiusaamisena tunnettu ilmiö alkaa jo ennen kouluikää”.
Minusta se alkaa usein vasta koulussa, koska silloin kiusatut ja kiusaajat kohtaavat ensi kerran. Jotkut kohtaavat tosin jo päiväkodissa.

Kirveen mukaan ”Uhrin rooli voi muodostua pysyväksi riippuen siitä, millaisia reaktioita kiusaaminen saa aikaan ja miten kiusaajaa kannustetaan”.
Juuri näin kiusataan koska se on kivaa, tehokasta, ja se on vallan käyttöä.

Kirveen mukaan:”Kiusatun ja kiusaajan roolit pysyvät usein samoina kouluiästä aikuisuuteen”.

Totta minustakin asenteet ja tilanteet periytyvät. 

Voin viisikymppisenä sanoa, että nuoruusiän kiusaamista ei voi unohtaa, enkä halua olla kiusaajien kanssa tekemisissä. Minä en ole erityisemmin kärsinyt kiusaamisesta, mutta en siis halua vapaaehtoisesti olla tekemisissä ilkeiden ihmisten kanssa, niin ikävää se on.

Opettaja-lehti nostaa asian hienosti esille jo pääkirjoituksessaan. Tärkeä asia ja hieno teko.

Yhdestä virkkeestä olen kuitenkin jyrkästi eri mieltä. Opettajalehden pääkirjoitus s.3

”Koulussa tapahtuva kiusaaminen uhkaa koulun sosiaalista perustehtävää. Kun osa opettajien työajasta kuluu kiusaamistapausten selvittelyyn, se on pois siitä opetuksesta ja kasvatuksesta, joka kuuluisi jokaiselle lapselle ja nuorelle. Koulu toimii siksi vajaateholla”.

Minusta koulukiusaaminen on koulun ratkaistava, koska se alkaa koulussa, tapahtuu koulussa, ja oppivelvollisuus on pakko suorittaa. Koulunkäynnin takia kiusaajat saavat uhreja, ja uhrin on pakko tulla kouluun joka päivä uudestaan kiusattavaksi, 190 päivää yhdeksän vuoden ajan eli 1710 päivää, lisäksi ei lohduta tieto, että riippaa pitää kantaa koko elämä. Myös loma-aikoina kiusataan ja viikonloppuisin. Pahalta tuntuu olla myös eristetty, savustettu ja saarrettu.

Kiusaamisen estäminen, reilupeli, ryhmäytyminen ovat minusta juuri kasvatusta ja mutta voivat jopa olla opetusta, koska

Opetusta on minusta se, että kiusaaminen lopetetaan. Ryhmän pelisääntöjä opetetaan ja opetetaan, että niistä pidetään kiinni. 
Opetetaan tulemaan toimeen erilaisten ihmisten kanssa, 
Opetetaan hyväksymään erilaisuus ja sietämään erilaista ihmistä, joka toimii ryhmän pelisääntöjen mukaan.

***
Yläkuvan hengessä tarvitsemme kouluun koulumestareita, jotka saavat reilun pelin toimimaan, eikä varpusparvia, jotka lähtevät pakoon kun ensimmäiset kiusaamisen sivallukset suomitaan uhreihin.

keskiviikko 25. heinäkuuta 2012

Punkki pois kotikonstein, päivystykseen ei pääse

Z-pinsetti ja Guard Tick Remover punkkipihdit, saa apteekista, kuva suurentuu klikatessa

Punkit ovat kesäinen riesa, joita voi saada rantaniityillä. Puremaa ei tunne, sillä punkki puree niin, että se ei satu. Se ryömii nivustaipeisiin, polvitaipeisiin tai hiuksiin ja alkaa imeä verta, voi punkki olla muuallakin, minulla on ollut kaksi kertaa punkki lapsena. Silloin punkin vaaroista ei tiedetty vaan käytettiin rasvausta, jota nykyisin ei suositella.

Punkki levittää ainakin kahta sairautta (borrelioosi ja puutiaisaivokuume), joten sen poistamista suositellaan punkkipihdeillä. Puutiaisaivokuumetta vastaan on rokotus olemassa. Sairaudet ilmenevät vasta noin kuukauden tai pidemmän ajan kuluessa, joten aina sairautta ei yhdistetä punkin puremaan, sillä punkki tiputtautuu itse pois, eikä sitä ehkä aina huomaa. Vaikka molempien tautien todennäköisyys on suhteellisen pieni, aina on vaara olemassa.

Turussa, jonka saaristo kuuluu punkkialueeseen, ei punkkia oteta pois päivystyksessä, koska välitöntä vaaraa ei ole! Otatimme kerran punkin pois yksityisellä lääkäriasemalla, sillä kun punkki on juuri tarttunut, se on niin pieni, että yläkuvan välineilläkin sitä on vaikea saada pois (ainakin kokonaisena, vaikka lienevät parhaasta päästä), jos ei ole harjoitellut. Isompi punkki on helpompi poistaa. Punkin osat kannattaa kaikki poistaa, luultavasti kannattaa laittaa alkoholipitoista desinfiointiainetta ja poistaa osat pinseteillä tai steriilillä neulalla, kehotan soittamaan terveydenhoidon neuvontaan.

En ole ammattilainen, mutta vinkkini on seuraava.
Osta  muutamat punkkipihdit, ja harjoittele tikkujen poistoa sillä, koska ainakin pienen punkin poistaminen on hankalaa, netissä on videoita asiasta (esim. haulla "tick remove" tick on punkki englanniksi). Kuvassa olevat jouselliset ovat hyvät pihdit, sillä ne lukittautuvat itsestään, pidemmät ovat myös hyviä, ja markkinoilla (apteekissa) on lisääkin. Suurennuslasilla näkee tarkemmin punkin. Eli katsoo punkkia suurennuslasilla. Punkki saattaa tulla elävänä pois, pienenkin punkin jalat näkee suurennuslasilla.

Ulkoa tullessa, jos asuu punkkialueella, kannattaa tarkastaa punkkitilanne.

Koiran omistajat saavat harjoitusta enemmän, sillä koiraan punkit tarttuvat myös, ja ne on syytä poistaa.
___
Tämä ei ole mainos, eikä sponsoroitu juttu, ja tätä saa kommentoida.

Nimittäin punkin poistosta on erilaisia ohjeita, jotkut käskevät pyörittämään, toiset kieltävät.

Jotkut kehottavat poistamaan punkin heti, joidenkin mielestä voi odottaa, että punkin saa kokonaisena pois. Punkkihan lähtee vasta, kun se on saanut "veriateriansa". Ennen se tukahdutettiin rasvalla (kun olin pieni eli 1960- ja 1970-luvulla), mutta ongelmana on se, että punkki voi silloin tyhjentää suolensa ihmiseen, jolloin mahdollisen tartunnan riski kasvaa.

Minulla on kolmannet punkkipihdit, jotka ovat muovista, mutta luultavasti punkin pitää olla aika iso, että sen saa niillä pois, sen kuvaa en laittanut.
***
2013 Punkkilaastari ja -pyyhe

Punkkilaastari on tullut markkinoille, ostettiin laatikko, jossa kuusi laastaria, jolla punkki irrotetaan

Hinta on 11,90 E, toivottavasti ei tarvita. Laastari asetetaan punkin päälle muutamaksi minuutiksi ja otetaan pois. En ole kokeillut. Tärkeintä on saada punkin suuosat pois ja puhdistaa rippeet desinfiontiaineella.

Tässä 2 euron punkkipyyhe, joka ehkä estää punkin tulon iholle, ilmeisti hyönteiskarkote estää punkin tulemista iholle.

25.6.2016
Punkkimäärä on räjähtänyt Turussakin (yläspäin). Olen alkanut suhtautua punkkeihin "hysteerisesti", jos kävelen heinikossa tai metsässä, poistan punkit (tai punkin näköiset elikot) vaatteista. Ulkovaatteet ravistan jo ulkona ja tarkemmin suihkuhuoneessa puhtaiksi. Ruissalossa ja Hirvesalossa Turussa on punkkeja, lienee kauriskannan lisääntymisen "ansiota".