lauantai 28. tammikuuta 2017

Henri Kontinen ja John Peers tenniksen Australian avoimen nelinpelin valtiaita

Voittopari odottaa palkintoa, valokuva Eurosport 1:n lähetyksestä
Australian John Peers ja Suomen Henri Kontinen (kuvassa tässä järjestyksessä) voittivat tenniskauden ensimmäisen Grand Slam turnauksen Australian avoimen nelinpelin.

Pari juhli turnausvoittoa viime kauden lopulla Pariisissa Mastersissa ja Lontoon ATP-finaaleissa, mutta nyt tuli ensimmäinen yhteinen miesten nelinpelin Grand Slam voitto.

Finaalissa kaatuivat Brianin veljekset 7-5 ja 7-5, ja Peers syötti hyvin ja Kontinen oli hyvä verkolla. Viimeinen piste ratkesi Kontisen ovelalla takakentän roikulla.

Pelin tauottua Bryanit kiittelivät vastustajiaan. Voittajista John Peers puhui Peers ja kiitteli myös Kontista, ja noteerasi innokkaat suomalaiskatsojat. Kuten yläkuvasta ilmenee katsoin ottelun suorana Eurosportilta.

Kontinen ja Peers olivat loistavia, onnea. Nämä voitot eivät tule ilmaiseksi, marginaalit ovat pieniä.

Tie finaaliin ja turnausnausvoittoon
1.kierros Kontinen/Peers - Santiago Gonzales Meksiko/ David Marrero Espanja 7-6 (7-1) ja 6-4

2.kierros Kontinen/Peers - Marcos Baghdatis Kypros/ Gilles Muller Luxemburg 6-3 ja 6-2

3.kierros Kontinen/Peers - Juan Sebastian Cabal/ Robert Farah Kolumbia 6-7, 7-6 ja 7-6 ja tiebreikit erittäin 3-7, 7-5 ja 7-1.

Puolivälierät Kontinen/Peers - Sam Groth / Chris Guccione Australia 7-5 ja 6-3

Välierät Kontinen/Peers -Marc Polmans / Andrew Whittington Australia 6-4 ja 6-4

Finaali Kontinen/Peers -Bob Brian / Mike Brian USA 7-5 ja 7-5.

Wimbledon 2016
Henri Kontinen voitti Wimbledonissa sekanelipelin mestaruuden yhdessä britti Heather Watsonin kanssa, finaalissa kaatui pari Kolumbian Robert Farah ja Saksan Anna-Leena Gröndahl. Tulokset 7-6 ja 6-4. Kontinen kiitteli voittopuheessaan Watsonin palautuksia.

Semifinaalissa kaatuivat Marah ja Ostapenko, puolivälierissä Scott Lipsky ja Alla Kudratseva. Pari voitti kolmannella kierroksella Leander Paesin ja Martina Hingisin 3–6, 6–3, 6–2. Kontinen mainitsi voittohaastattelussa, että tiukoissa tilanteissa oli "myös hauskaa", tai että he nauttivat pelaamisesta.

3.4.2017 Henri Kontinen nousee miestennelinpelin ATP-listan kärkeen.

Wimbledon 2017
Henri Kontinen pääsi Wimbledonissa sekanelipelissä britti Heather Watsonin kanssa finaaliin, mutta he hävisivät  suoraan kahdessa erässä parille Jamie Murray sekä Martina Hingis.

Kontinen ja Peers pääsivät miesten nelinpelissä semifinaaliin, jossa hävisivät viiden erän taistossa parille Brasilian Marcelo Melo ja Puolan Lucasz Kubot. Viimeisen viidennen erän Kontinen/Peers hävisivät 9 - 7.

Melo nousi Wimbledonin jälkeen nelinpelilistan kärkeen, pari voitti myös finaalin.

keskiviikko 18. tammikuuta 2017

Liikenteen uusille veroehdotuksille ja maksuille kiitos ei


Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner esitteli  19.1.2017 uusia linjauksia esim. liikenneverkkoyhtiön perustamista. Lähde TÄÄLLÄ eli Liikenne ja viestintäministeriön www-sivut.

Rahoitus todetaan riittämättömäksi, mutta ehdotuksen mukaan uusien autojen vero poistuisi ja  bensiinin valmistevero alenisi. Mikä järki tässä on?  Uusien autojen veron poistaminen tulevaisuudessa minusta uhkaa pysäyttää uusien autojen kaupan, tai ainakin hillitsee ostohaluja. Minusta myös vanhojen autojen hinnat laskevat, sillä jos uuden auton saa ilman autoveroa, sen on pakko heijastua käytettyihin autoihin. Moni on ostanut uuden auton velaksi, ja auto on velan panttina?  Kuka haluaa sekoittaa "markkinat", minusta tässä ei ole järkeä.

En kannata missään tapauksessa myöskään teiden tai siltojen käyttömaksuja, enkä mitään "sim-kortteja" seuraamaan autoilua. Miten ulkomaisten autojen teiden käyttömaksut muuten perittäisiin? Minusta bensiinin valmistevero on hyvä tapa kerätä rahaa tai parempi kuin joku autoilun 'kyttäysvero'.

Juuri vähän aikaa sitten oli tietoa julkisuudessa saariston yhteysalusten käyttömaksuista. Onko tässä enää mitään tolkkua? Minusta ei.

Valtion tiet aiotaan sijoittaa LIVE Oy:hyn, nimi ei varmasti ole lopullinen. Valtion omistus olisi 65% ja tulevat maakunnat 35%,  autovero poistuisi ja polttoainevero ja ajoneuvovero alenisi. Tämän jälkeen autoilijat maksaisivat käytöstä ja päästöistä tai kiinteää maksua.

Tässähän kävisi niin, että valtio tulisi myisi osuutensa ulkomaille, jolloin tiestökin on menetetty, niin kuin muulle infralle on käynyt. Myös maakunnat ovat minusta täysin turhia ja tuovat kunnille uusia ongelmia.

****
Olen yksi, joka on erittäin pettynyt hallituksen toimiin, minusta sieltä leikataan, mistä minusta ei kannattaisi, kuten korkeakoulut ja toisen asteen koulutus sekä opintotuki, tai minusta opiskelijalla on sama oikeus tulla toimeen, kuin sellaisella, joka ei opiskele. Täällä yksi bloggaus.

Minusta kuitenkaan taloutta ei ole saatu pyörimään ja velkaantuminen jatkuu. Koska velkaannutaan, ja siksi joudutaan myymään sähköverkkoja ja lähetysverkkoja ja lopulta varmasti sitten tieverkko. Kun kaikki on myyty, eikä pystytä maksamaan velkoja, olemme 'kivikaudella'. Näin ei tule tapahtumaan, mutta ihmettelen tätä velaksi elämistä. Tiedän, että kaikkia maksuja vastustetaan, mutta minusta sekä lasten päivähoitomaksuja olisi voitu korottaa, ja hoito-oikeutta rajoittaa enemmän, lisäksi kirjaston varausmaksut olisivat voineet jäädä. Jos ei maksuja koroteta, niin pitää korottaa kaikkien veroja. Lisäksi tuloerot ovat kasvaneet liikaa.

Minusta myöskin Talvivaaraa ei olisi kannattanut ostaa "valtiolle", eikä pitää pystyssä, vaan ajaa alas.

25.1.2017: Berner jäi lopulta tämän kanssa yksin, nyt on pelkona se, että tällä yritetään uudestaan.

sunnuntai 15. tammikuuta 2017

Auto lunastukseen



Jouduin kolariin ja auto meni lunastukseen. En kuvaa kolaria sen tarkemmin, mutta takanani olevan auton perään ajettiin, joka taas osui minun autooni. Autoni takaosa on kuvassa kolarin jälkeen.

Auton takaosaan tuli vaurio, jonka korjaaminen olisi vakuutusyhtiön arvion mukaan maksanut yli 5000 euroa. Kustannukset olivat yli kaksinkertaiset auton "laskennallisen" arvoon nähden.

Kolarin sattuessa soitin 112:een, paikalle tulivat poliisi, paloauto ja ambulanssi.


Palomiehet soittivat hinausauton paikalle ja soitin ambulanssissa olon jälkeen peltikorjaamoon, jonne auto hinattiin.

Kirjaan tähän asioita, joissa oli hankaluuksia, tai olivat minulle uusia

1. Auto olisi pitänyt heti tyhjentää, vaikka lunastuspäätös kesti lopulta 26 päivää.
Tyhjensin auton, heti kun sain tai siis maksoin ja hain vuokra-auton muutamaksi päiväksi käyttööni.

2. Prosessi olisi ollut helpompi, jos kolari olisi heti selvinnyt, tai syyllinen olisi 'tunnustanut' aiheuttaneensa kolarin. Nyt vakuutusyhtiö ei tehnyt päätöstä, vaan tutki asian ensin, myös poliisi oli paikalla, ja heillä varmaankin oli oma näkemyksensä asiaan. (Syyllinen poistui paikalta, ei ollut auton omistaja, eikä haltija, ei ole saatu kiinni).

3. Koska autoni lopulta meni lunastukseen, jouduin neuvottelemaan lunastushinnan. Käytetystä 15 vuotta vanhasta autosta ei saa lunastuksessa sen käyttöarvoa. Tiesin sen kyllä heti. Kaikki neuvottelu käydään kolarin aiheuttaneen auton vakuutusyhtiön kanssa. Omasta vakuutusyhtiöstäni en saanut mitään tukea, mutta lunastusasia vakuutusyhtiön kanssa lopulta onnistui.

4. Sitä en tiennyt, että seisonnasta saa lunastustilanteesta vain seisontapäiväkorvausta 10,1 euroa vuorokausi enintään 14 vuorokautta. Lunastushintaneuvotteluja varten katsoin netistä vastaavien autojen hintoja, niitä ei juuri ollut tarjolla. Lunastustilanteessa vakuutusyhtiö näkee katsastusajankohdan. Lisäksi sovittiin, että mukaan tulevat varusteet,  molemmat rengassarjat, avaimet, tunkki ja pulttiavain sekä huoltokirja.

5. Lunastukseen pitää tehdä omat kiemuransa, eli antaa Trafin kautta vakuutusyhtiölle sähköinen varmenne luovutusilmoitukseen. Tähän tarvitaan sähköinen tunnistautuminen. Rahat maksetaan tilille, ja myös seisontapäiväkorvaukset

6. Hankin uuden auton, johon piti ottaa vakuutus.

7. Lisäksi vuotuinen ajoneuvovero piti uudesta autosta maksaa

8. Autovakuutusmaksutkin alkoivat juosta

9. Minun piti jostain syytä erikseen katkaista lunastetun auton vakuutusmaksut ja hakea niitä takautuvasti. Tämän tein kolmen kuukauden päästä kolarista, en tiedä olisiko oiennut itse

10. Lisäksi jouduin soittamaan Trafiin, jotta lunastetun auton vuotuinen ajoneuvovero palautettaisiin. Olisiko tämä hyvitetty minulle uuden auton seuraavassa ajoneuvoverossa? Luultavasti kyllä.

11. Vaikka auto meni lunastukseen, sillä voi olla jatkossa uusi omistaja. Eli kolariautotkin saavat usein uuden omistajan.

12. Täytyy sopia myös, että vakuutuksessa bonukset siirtyvät

Tämä ei ole mainos, mutta kiitän IF:ä  asian hienosta hoidosta. Olin pitkään IF:n asiakas ja luulen että siirrän sinne uudestaan vakuutukset. Jouduin siirtämään perheen vakuutukset isomman kuvion vuoksi muutama vuosi sitten. Olen pian paluumuuttaja, jos ottavat takaisin.

torstai 29. joulukuuta 2016

Vuosi 2016 jäähdyttelyä suunnistuksesta




Vuosi 2016 oli vaisua suunnistusrintamalla. Kävin lenkillä asvaltilla ja suunnistin vain noin 10 kertaa.
Talvella olin Nummi-ylioppilaskylässä jonka 'maaston' tiedän hyvin, extrana oli yläkuvassa oleva Kohmon metaäosuus.


Vaisaaressa oli helppo ja mukava rata.

Keväällä oli motivaatio alhaalla ja silloin tulee myös isoja virheitä.


9.4-2016 menin  kolmos-rastilta neloselle, olin laiska ja juoksin polkua pisin, mutta polku oli väärä, ei kartassa ja kymmenen minuutin pummi.





16.4 meni suhteellisen hyvin, joskin 10:lle ja maaliin juoksin siksakia, olisi kannattanut katsoa myös kompassia tiheikössä ja pöpelikössä. Tämä oli ehkä ainoa kohtuullinen vuoden suunnistuksista.


Toukokuun alussa olin Kakskerran maankaatopaikalla, rataan mahtui taas yksi turha noin kolmen minuutin ohijuoksu viimeisellä rastilla. Kohtuullinen suoritus,




21.5 hain liian vaikeita ratkaisuja, tarvoin metsässä ja kallioilla, vaikka olisi kannattanut käyttää vain polkuja, rastit olisivat olleet helpoissa paikoissa, muutama minusta jopa väärässä paikassa, tosin polun vieressä. Kohtuullinen suoritus.



Lepsuilin syksyllä, tähänkin helppoon rataan leivoin minuutin haun nelosrastille, joka on polun vieressä oleva pikuukumpare (ja siellä pienen kuusen piilossa)!


26.12.2016 eli Tapaninpäivänä tein vielä isomman mokan viimeiselle rastille en vaan juossut riittävän pitkälle polkua eteenpäin, ja käännyin takaisinkin, ennen kuin luin itseni takaisin "kartalle" kiinni. Ongelma oli kartan mittakaava, joka oli 1:7500, tai ongelma ei ollut kartan vaan kartan lukijan.

Opetus on se, että ei kannata mennä suunnistamaan, jos ei halua suunnistaa sisimmässään, muuten tulee lepsuilua, enää helpompaa settiä suunnistuksessa ei ole, nämä olivat siis kuntorasteja, minulla ei vuoden 2012 jälkeen ei ole ollut enää lisenssiäkään.

perjantai 16. joulukuuta 2016

Kauppakorkeaan 2017



Kauppakorkeakoulujen paikoista jopa viidesosa täytetään kesällä 2017 suoraan ylioppilastutkintotodistuksen perusteella.


Yhteispisteiden perusteella valitaan puolet ja kokeen perusteella loput eli 30%. Valintakoe pidetään 7.6.2017 klo 10 -14. Kokeessa on edelleen osiot Johtaminen ja markkinointi (13 p), Laskentatoimi ja rahoitus (13 p), Kansantaloustiede (7 p) sekä Talousmatematiikka (7 p).
Itse olen kannattanut vanhaa pääsykoesysteemiä, se on minusta on tasa-arvoinen ja mittaa motivaatiota. Uusimpien raporttien mukaan ylioppilaskirjoitusten tuloksia haluttaisiin käyttää enemmän.


Tässä kuvassa on Helsingin kauppis, eli Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu.

Olen joka vuosi katsonut Kauppiksen kokeet läpi vuodesta 1990. Olin viitisen vuotta töissä Kauppiksella, ja sen jälkeen olin mukana valmennuskursseilla (talousmatematiikan opettajana ja tiivistelmien laatijana), tämän jälkeen on vain asia kiinnostanut.

Kesällä 2016 oli uusi kansantaloustieteen kirja ja koe, ja kansantaloustiede-osio oli minusta haastava kirjan (Hyytinen-Maliranta: Yritysjohdon taloustiede) ja kysymysten vuoksi. Vuonna 2017 kirja on edelleen sama.

Markkinointi ja johtaminen sekä Laskentatoimi ja rahoitus jatkavat samoilla kirjoilla kuin vuosina 2015 ja 2016.

Talousmatematiikan koe oli minusta 2016 varsin helppo, mutta koe ei minusta ollut talousmatematiikkaan painottunut riittävästi, joten se oli minusta pyrkijöille erittäin haastava. Talousmatematiikan "kriteerit" ovat samat vuonna 2017.

Kaikki kirjat ovat siis samoja kesällä 2017 kuin oli kesällä 2016.

****
Kevennykseksi loppuun olisi tarjolla hyvä koe, sillä "pääsykoekirjoista on määrä luopua jo tällä hallituskaudella. Jatkossa korkeakoulujen opiskelijavalinnat perustuisivat toisen asteen tutkinnon ja ylioppilastodistuksen lisäksi esimerkiksi haastatteluun, aineistopohjaisiin tehtäväviin tai motivaatiokirjeeseen ".seuraava koe kirjoitusvirheineen mittaa motivaation ja osaamisen.

Kaupakorkeakouluun 2017

1Haluan opiskelupaikan (ympyröi)
Kyllä   En

               
 2. Mieluinen opiskelukaupunki (ympyröi) 

Helsinki    Tampere       Jyväskylä
Turku         Pori             Vaasa   
Joensuu     Kuopio         Oulu



 3. Lupaathan lukea (ympyröi)
Kylläkyllä      Kyllä          En             


4Mainitse mukavin myntti, siistein seteli tai viilein valuutta.

 


sunnuntai 11. joulukuuta 2016

TYY leikkasi TYTin vuosiavustusta



Turun yliopiston ylioppilaskunta leikkasi Turun ylioppilasteatterin vuosiavustusta vuodeksi 2017.

Asia päätettiin Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajiston kokouksessa 7.12.2016 enemmistöpäätöksellä. Eli demokratia puhui. Käsitykseni mukaan Turun yliopiston ylioppilaskunnan rahat tulevat suurimmalta osin yliopisto-opiskelijoiden pakollisesta ylioppilaskuntamaksusta.

Leikkaus on minusta teatterille pieni eli 9000 eurosta tullaan summaan 4600 euroa.  En muuten löytänyt Turun Ylioppilasteatterin webbisivulta mainintaa TYY:n tuesta teatterille.

Kuuntelin netistä kokouksen perustelut, ja TYTillä on paljon muita rahoittajia, lisäksi teatteri on tuottanut ylijäämää. Lisäksi se saa pääsylipputuloja. Kaikki opiskelijat (ei vain Turun yliopiston) saavat webbisivujen mukaan opiskelija-alennuksen.

Leikkauspäätös on minusta hyvä, sillä samalla jää enemmän rahaa TYY:n muille alajärjestöille. Olin viime vuonna katsomassa Lexin Spexiä, ja se oli minusta varsin mallikas eli Peikkometsän pakolaiset ja tarkasteli ajankohtaista asiaa eli suhtautumista muukalaisiin ja muuttoliikkeeseen. Pääsylippu oli sangen arvokas, mutta esitys oli rahansa arvoinen. TYTn saama 4600 euroa on minusta varsin paljon rahaa, jos se on kerätty Turun yliopiston opiskelijoilta pakkojäsenyyden nojalla, joten on luonnollista, että jäsenmaksua maksavien opiskelijoiden demokraattinen elin tekee demokraattisen päätöksen. Turun ylioppilasteatteria hallinnoi jäsenistön äänestyksellä valitsema johtokunta. Turun Sanomissa 9.12 TYT:n puheenjohtaja Suvi Puttonen kysyy: "onko edustajisto menetellyt hyvän hallintotavan mukaisesti". Ainakin asian käsittely on tapahtunut ilman viivytystä, ja sääntöjen mukaan. Argumentit olivat tiedossa. Voidaan tietenkin kysyä, pitääkö TYY:n kuulla jokaista aine- ja harrastejärjestöä erikseen haku- ja avustuspäätöksestä. Luultavasti hyvä hallintotapa ei vaadi sitä. Asian olisi voinut laittaa pöydälle, ja päättää seuraavassa kokouksessa, jonka koolle kutsumisessa on omat aikarajansa. Katsoin erästä dokumenttia, niin TYY:n ainejärjestöt, joita oli 123 kpl, saivat TYYn toiminta-avustusta 2016 yhteensä 71 876 euroa, ja Turun ylioppilasteatteri, joka ei ole ainejärjestö vaan harrastusjärjestö sai näiden lisäksi 2016 TYYn toimintaavustusta 9098 euroa. Eli pitääkö jokaista 124 ainejärjestöä kuulla erikseen? Minusta ei pidä.

Edustajiston kokouksessa eniten minua ihmetytti kirjelmä, jonka oli allekirjoittanut monien teatterien johtajat, myös Turun kaupungin teatterin, kaikki nekin saavat avustuksia eli eivät varmaankaan elä vain pääsylipputuloilla. Minusta terve taide elättää itse itsensä. Minusta yhteiskunnan tukea esim. veikkausvoittovaroja ja verotuloja voidaan suunnata teattereille, ja asettaa ehdoksi sen, että yhteiskunnan vähäosaiset (eli köyhät kuten opiskelijat ja työttömät ...) pääsevät halvemmalla teatteriin.

Turun kaupungilla on muuten ranneke, jonka vakituiset työntekijät saavat, ja se toimii ikään kuin liikunta- ja kulttuurisetelinä, eli sillä voi maksaa Turun kaupungin teatterinkin pääsymaksuja (minulla ei ole ranneketta, eli en tiedä tarkkaan miten toimii luultavasti rannekkeelta otetaan "virtuaalirahaa").


Luin Turun ylioppilasteatteri ry:n säännöt, ja kuka vaan voidaan hyväksyä jäseneksi, ja ylioppilaskunta ei päätä asioista, mutta jos  yhdistys lopettaa toimintansa "on yhdistyksen varat käytettävä Turun yliopiston ylioppilaskunnan jäsenten kulttuuritoiminnan hyväksi yhdistyksen viimeisen kokouksen tarkemmin määrittelemällä tavalla".

****
.

Teatterin taiteellisesta tasosta en tiedä mitään.


Uusimman tuotannon nimi on "Himanen, Himanen ja muutama avaruuspimppi", linkit täällä ja  täällä.

Ainoa kosketus Turun ylioppilasteatteriin minulla oli vuonna 2012, jolloin maksoin nuorimmaisimman poikani teatterin, lukiolaisten oli pakko käydä määrätyissä teatteriesityksissä. eli yksi niistä oli Nikolai Gogolin Reviisori, joka on ainakin paperilla loistava näytelmä.

Gogolin Reviisorissa pikkukaupungin nokkamiehet luulevat rahatonta pietarilaista nuorta miestä tarkastajaksi, ja lainaavat rahaa, syöttävät ja juottavat Hlestakov -nimistä veijaria ja hänen palvelijaansa. Veijari nauttii palvelusta ja vikittelee kaupunginjohtajan vaimoa, ja tytärtä, ja poistuu, ennenkuin postimestari kertoo miehen olevan huijarin (postimestarilla on tapana availla kirjeitä). Ilmeisesti esitys oli ollut ymmärrettävä. Reviisorihan on napakka komedia.

Yksi pojistani joutui katsomaan Turun kaupungin teatterin monologin Dostojevskin Rikoksesta ja rangaistuksesta (linkissä Jokken arviointi romaanista, ei ole siis näytelmä). Meno monologissa oli ollu "maanista", ja Raskolnikovia näytellyt kaveri oli kuulemani mukaan heitellyt vettä kasvoilleen ja huiskinut kirveellä ilmaa. Olin varsin hämmästynyt poikani referoimasta "juonitiivistelmästä", sillä olen lukenut teoksen kahdesti. Raskolnikov on tosin raivohullu, mutta teoksessa on hyviä henkilöhahmoja, kuten Raskolnikovin ainoa ystävä (opiskelutoveri muistaakseni) Razumihin ja isänsä suostumuksella äitipuolensa kadulle tienaamaan heittämä Sonja. Kuulemani mukaan esitys oli ollut sangen rankka, mutta moraalinen puoli oli ehkä jäänyt havainnoimatta hulluuden vuoksi. Tämänkin pääsymaksu tuli kukkarostani. Esikoinen perusteli harrastuksillaan, ettei ehdi käydä iltakaudet lukion pakkopullateattereissa. Hän on perheestämme nykyään ainoa, joka käy vapaaehtoisesti teatterissa, tosin hän saanee niihin vapaaliput. Minua raahattiin pikkupoikana Turun kaupunginteatterin Sopukkaan.

Nyt teatterirakennuksessa tehdään korjausta, jonka budjetti on paisunut 25 miljoonasta euroasta 39 miljoonaan euroon. Rahat tulevat luultavasti veronmaksajilta ja tietysti tulevat, loppusumma oli 45 miljoonaa euroa!

Itse olin "pakosta" marraskuussa 2016  katsomassa Turun kaupunginteatterin Rock of Ages rock-musikaalia elokuvateatteri Dominossa, näytös maksoi peräti 45 euroa, ja oli varsin vähän rockia ja tylsä. Arviointi täällä. Kun tulee vanhaksi, on laiska. En viitsinyt tai en oikeastaan kehdannut lähteä väliajalla pois, mutta lukioikäiset sentään kehtasivat, tai ainakin hakivat takkinsa narikasta ja kävelivät ovesta ulos. Nuorissa on siis toivoa. Jos olisi itsekin nuori niin tekisin samoin kuin ollessani opiskelijapolitiikassa, eli äänestäisin kuin olisi parhainta ylioppilaskunnan kannalta. Eli minusta TYY:n edustajiston päätös leikata TYTin avustusta oli avoin, ja demokraattinen ja siten oikea. Nuorisossa on toivomme.

tiistai 6. joulukuuta 2016

Pisatutkimuksen kärkipäässä ovat suomalaiset tytöt



Uusien Pisa-tulosten perusteella pitää olla sekä iloinen että huolissaan.

Suomalaiset tytöt menestyvät, ovat kakkosia, pojat menestyvät paljon huonommin. Matematiikan tulokset ovat lähiaikoina kaikilla heikentyneet, kuten luonnontieteenkin tulokset. lukutaidon heikkeneminen pysähtyi, luultavasti tyttöjen lukuinnostuksen vuoksi.

Luonnontieteissä parhaita oltiin Singaporessa ja Japanissa. Luonnontieteessä suomalaiset tytöt olivat poikia parempia.

Myös alueellisia eroja oli paljon, yllättäen Länsi-Suomessa menestyttiin huonosti, tai en tiedä oliko se niin yllättäen. Turku on luokiteltu Etelä-Suomeen. Pääkaupunkiseudulla menestyttiin parhaiten.

Ylen uutisessa TÄÄLLÄ, opetusministeri kommentoi, että "paras tapa ehkäistä eroja koululaisten menestyksessä on opettajien täydennyskoulutus".

Opettajia pitää kouluttaa ja koulutetaankin, eli kaikki opettajat käyvät jo nyt perinpohjaisen opettajan koulutuksen eli aineen opettajat yläkoulussa ja lukiossa "auskultoivat" ja luokanopettajat suorittavat pitkän koulutuksen, mihin näille tarvitaan täydennyskoulutusta. Hyvä tietenkin  että vanhempiakin opettajia täydennyskoulutetaan. Mutta tämä Pisa-tulos ei ole opettajien vika, eikä johdu puutteellisesta opettajan koulutuksesta. Opettajat Suomessa ovat hyviä. Tosin eräillä aloilla (esim. ammatilliset opettajat) auskultointi on nykyään paljon keveämpää kuin ennen.

Kuitenkin Pisa-tulokset ovat paljon puhuvia. Puhutaan laadukkaasta varhaiskasvatuksesta ja hyvästä peruskoulusta, mutta minusta se vaatii resursseja eli selkokielellä rahaa. Järkevän kokoiset ryhmät (ei liian pienet eikä isot), hyvä opetussuunnitelma ja vaatimustaso pitää olla kohdallaan. Vaaditaanko pojilta samoja suorituksia kuin tytöiltä, vai mistä ero johtuu? Yhä enemmän koulussa on siirrytty tabletin taputteluun ja tietokoneiden näpelöintiin. Tämä ei nosta oppilaan osaamista matematiikassa eikä lukutaidossa. Lukemaan oppii lukemalla, ja matematiikkaa oppii laskemalla. Jos osaamistaso ei riitä luokalta pääsemiseen, miksi oppilas voi siirtyä seuraavalle luokalle?

Luonnontieteissä oltiin viidensiä pisteillä 531, Singapore oli ykkönen pistein 556, Viro oli Suomen edellä pistein 534. Tutkimuksessa keskiarvo vataa tyydyttävää tasoa, joka on 484–558 pistettä, huippuosaajataso on yli 708 pistettä. Suomessa luonnontioeteiden taso on laskenut jatkuvasti, eli miksi kopulua pitio uudistaa? Luonnontieteissä suomalaiset tytöt ovat poikia paljon parempia.

Virolaiset osallistujat ovat myös matematiikassa Suomen edellä niin Pisa tutkimuksessa kuin peruskoulun matematiikkakilpailuisssakin. Pisassa virolaiset sauivat tuloksen 520 ja Suomi 511, suomalaiset opvat keskimäärin tyydyttäviä. Matematiikassakin tullaan alas kuin kuuluisan lehmän häntä: 544, 519 ja nyt 511. Tytöt ovat Suomessa poikia parempia.

Lukutaidossa poikien ja tyttöjen ero on suurinta
Lainaus " Suomessa ero tyttöjen ja poikien heikoiten pärjänneen kymmenyksen välillä oli 65 pistettä ja parhaiten pärjänneen kymmenyksen välillä 31 pistettä tyttöjen hyväksi". Pisa 2015-julkaisu s.49.