Vuosi 2016 oli vaisua suunnistusrintamalla. Kävin lenkillä asvaltilla ja suunnistin vain noin 10 kertaa.
Talvella olin Nummi-ylioppilaskylässä jonka 'maaston' tiedän hyvin, extrana oli yläkuvassa oleva Kohmon metaäosuus.
Vaisaaressa oli helppo ja mukava rata.
Keväällä oli motivaatio alhaalla ja silloin tulee myös isoja virheitä.
9.4-2016 menin kolmos-rastilta neloselle, olin laiska ja juoksin polkua pisin, mutta polku oli väärä, ei kartassa ja kymmenen minuutin pummi.
16.4 meni suhteellisen hyvin, joskin 10:lle ja maaliin juoksin siksakia, olisi kannattanut katsoa myös kompassia tiheikössä ja pöpelikössä. Tämä oli ehkä ainoa kohtuullinen vuoden suunnistuksista.
Toukokuun alussa olin Kakskerran maankaatopaikalla, rataan mahtui taas yksi turha noin kolmen minuutin ohijuoksu viimeisellä rastilla. Kohtuullinen suoritus,
21.5 hain liian vaikeita ratkaisuja, tarvoin metsässä ja kallioilla, vaikka olisi kannattanut käyttää vain polkuja, rastit olisivat olleet helpoissa paikoissa, muutama minusta jopa väärässä paikassa, tosin polun vieressä. Kohtuullinen suoritus.
Lepsuilin syksyllä, tähänkin helppoon rataan leivoin minuutin haun nelosrastille, joka on polun vieressä oleva pikuukumpare (ja siellä pienen kuusen piilossa)!
26.12.2016 eli Tapaninpäivänä tein vielä isomman mokan viimeiselle rastille en vaan juossut riittävän pitkälle polkua eteenpäin, ja käännyin takaisinkin, ennen kuin luin itseni takaisin "kartalle" kiinni. Ongelma oli kartan mittakaava, joka oli 1:7500, tai ongelma ei ollut kartan vaan kartan lukijan.
Opetus on se, että ei kannata mennä suunnistamaan, jos ei halua suunnistaa sisimmässään, muuten tulee lepsuilua, enää helpompaa settiä suunnistuksessa ei ole, nämä olivat siis kuntorasteja, minulla ei vuoden 2012 jälkeen ei ole ollut enää lisenssiäkään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Roskapostin vuoksi kommenttien valvonta on päällä.
Kiitos kuitenkin, että kommentoit :)