Nikke Knatterton

Törmäsin Knikke Knattertoniin tai lyhyemmin Nikke Knattertoniin 1990-luvun alussa, kun niitä näytettiin TV:ssä. Olen myöhemmin ostanut yllä olevan DVD:n, jossa on (kaikki?) viisitoista jaksoa. Jaksojen nimistä kahdeksan on kolmiosaisia kuten Tiirikoita, turvasäilöjä ja tekijöitä. 

Jaksojen juoni on monesti varsin kaavamainen: Nikke kuuntelee musiikkia tai harjoittelee. Tulee toimeksianto, Nikke joko tyrmätään tai hän tyrmää konnia simultaaniiskulla leukaan. Victoria Peng tai Kissa-Max tai joku muu konna havittelee jotain keksintöä. Molly Mol keikistelee vähissä vaatteissa. Rikos ratkeaa, mutta usein konnat ja talouselämä fuusioivat voimansa. Verotarkastajista ei pidetä. Luultavasti Nikke on miehille suunnattua viihdettä.

Piirretyn sarjan animaattori on ollut Miki Muster ja suomalainen kertoja Jarmo Koski.

DVD:n alkunäytössä on nimi Nick Knatterton.

Jaksot

1. Tunnetko Knattertonin?
Tässä tutustutaan Nikkeen. Hän on aatelisuvun vesa Nikolaus von Knatter, jonka äiti Corinna von Knatter ahmi dekkareita. Salapoliisin työn vuoksi Nikke ei käytä oikeaa nimeään, isä Casimir Kuno von Knatter ei anna. Nikke on pasifisti, eli käyttää vain käsiään ja jalkojaan uhrien tainnuttamiseen.

2. Alibi-baarin salaisuudet
Tämä on tietyllä tavalla koko sarjan pääjakso. ja myös pisin jakso. Jakson alussa Nikke kuuntelee musiikkia kuulokkeilla, kunnes näkee puhelinkäden avulla, että puhelin soi. Kitsas miljönääri Conrad Knicker pyytää Niken apua kiristyksen vuoksi. Toisaalta Nikkeä varoitetaan pysymästä poissa Knickerin jutusta, ja puhelimeen johdetaan 2440 volttia, eli Niken sietorajan verran sähköä ja ammutaan vastapäisestä talosta. Nikke esittelee partakokoelmaansa, partaan voi kuulua esim. laskuvarjo. Nikke pystyy päättelemään luodin lentoradan, ja tupakantumpeista hän näkee nastahampaiden jäljet. Kun matka suuntautuu vastapäiseen taloon simultaani-isku leukaan tyrmää konnat, työkaluvarasto auttaa juuttuneessa hississä, myöhemmin jaksossa Nikke veneilee viemäriverkostossa, hän osaa kaupungin kartat ulkoa, myös viemäriverkoston.
Max Machsin studiossa on mallinukkeja siellä on Molly Molin vartaloa ja päätä usein versioin, on erilaisia roistojen päitä sekä Knicker ja myös Nikke Knatterton polttamassa piippua. Nikke on ikuistettu vahaan ja piipun poltto on toteutettu kemiallisesti. Itse jutussa alibeja "tehdään" Alibi baarissa, jonka hoitaja Victoria Peng saa Niken satimeen kahdesti. Kiristysvalokuvassa Molly ja Knicker on lavastettu samaan kuvaan vahanukein. Rikoksen motiivi on miljonäärin vaimon ja tyttären ahdinko, ja lunnasrahat menevät vaimolle, ostoksiin, perheen pää on liian kitsas. Nikelle järjestely käy, koska
johtopäätös: Pysyväthän rahat sentään perheessä.

3. Aina perjantaisin

Nikke Knatterton on kuntokävelyllä perjantaina, ja hän näkee pökertyneen malli Molly Molin, jolla on vihreää maalia päässä. Nikke ennen tekohengitystä päättelee, että isku on tullut  35 km:n tuntinopeudella vihreästä  tammen rungosta. Paikalta löytyy sormenjälkiä, jotka Nikke muistaa ilman rekisteriäkin: Kassakaappi-Teon ja Jalokivi-Jupen. Nilkku-Huugoa  syytetään jalokivivarkaudesta, mutta Nikke osoittaa todisteena olevan valokuvan valheelliseksi, perusteena maksaläiskä kädessä, joka kuuluu Jalokivi-Jupelle, johtopäätös: Nilkku-Huugo on syytön. Ennen kuin tyrmättyjen ihmisten ongelma ratkeaa, ajaa paikalle petollinen Virginia Peng.

4. Tiirikoita, turvasäilöjä ja tekijöitä
Jakson alussa Nikke harjoittelee nyrkkeilyä hiekkasäkin kanssa, johon on kiinnitetty verotarkastaja Sigmund Nuuskun pää, Nikke on saanut mätkyt. Joogatessaan hän kuulee kirkaisun ja yrittää lyödä, omaa pukeutumisennätystä 5,072 sek. Tinakatu 27:ssa verotarkastaja Nuusku on joutunut pilan kohteeksi, joku on asettanut punaisen väripatruunan suihkuun ja Nuusku on värjäytynyt.
Toisaalla Dolly Duuri väittää, että uuden iskelmän alkuperäisnuotit ovat varastetut. Jaksossa Nikke joutuu sairaalaan ja kipsataan, vaikka jäsenet ovat ehjänä. Virginia Peng on taas yksi pääkonna.
Dollyn kassakaapissa ei ollut nuotteja, vaan tyttö kalasti kuuluisuutta. Dolly poseeraa jakson loppupuolella Sicher & Heitzin mainoskuvissa ”Nuotit turvassa Sicher & Heitzin holveissa” firmasta käsin on tehtailtu murtoja, sillä verotarkastuksen takia voittokäyrät ovat lähteneet laskuun.

5. Kauko-ohjattu mehiläinen
Tästä jaksosta pidin erityisesti, nimi tulee kauko-ohjatusta supermehiläisestä, jossa kamera, ja jolla vakoillaan. Bruno Bims tehtailija, jonka tehtaat ovat kuin Kantin kategorinen imperatiivi, soittaa Nikelle, joka huoltaa jaloteräksistä valetakaraivoa. Casimir Cannin kopla vakoilee Bimsiä Supermehiläisellä, jota ohjataan radiolla autosta. Kopla laittaa jakson kuluessa Niken taskuun viisimarkkasen, jossa on lähetin. Seuraaminen onnistuu hyvin siihen saakka, kunnes Nikke antaa rahan viemäritarkastaja Tuoksulle. Nikke tainnutetaan jakson kuluessa vuorokaudeksi, jonka aikana Bims ja Cann tekevät puitesopimuksen, jolla säädellään talouselämän ja alamaailman suhteita. Bims saa Supermettisen, jonka pituus on 72 mm ja sisältää videokameran, radiolähettimen ja kloroformipiikin. Nikkeä harmittaa, mutta hän saanee toimeksiantoja Bimsin kilpailijoilta ja toisaalta talouselämän etu on kaikkien etu.

6. Seteleitä, letukoita ja huijareita
Knatterton polkee kuntopyörää, kun Mi-Tse Meyer tulee pyytämään apua Veto-Villen vaatteissa. Hauska jakso, jossa on taas farssimaista menoa. Viidenkympin setelit mustuvat, ja syynä on Leo Liuoksen liuos, jonka  hän on tehnyt konnien varalta. Rahat on nimittäin vohkittu Leo Liuoksen kassakaapista. Poliisi pidättää konnat, mutta Leo Liuos jakaa setelitupot konnille. Nikellä on jaksossa jaloteräksinen leukasuoja, autossa videokamera, jolla seurataan takaa ajettavaa. Mi-Tse taas käyttää poljinta, jolla Nikke tainnutetaan. Mit-sen isä on muuten naimisissa Virginia Schulzin kanssa, joka on siis Virginia Peng, ja Virginia ei ole siis Mi-Tsen äiti.

7. Urkkijoita, hölmöjä ja haihattelijoita
Nikke Knattertonilla on syvä uni -tekniikka, jossa näkee unta, että näkee unta, että näkee unta. Leo Liuos on keksinyt metallin pehmentäjän, jonka aineen perässä on agentteja. Jaksossa paljon kloroformia ja vangitsemisia. Vakoilija Olga Ogopova yrittää saada Liuoksen kaavaa itselleen. Kaavan toinen osa on Paula Pokerfacella, ja toinen osa on Niken nastahampaassa, molemmat ovat mikrofilmillä. Nastahammas tippuu veteen, ja Paulan filmi palaa. Leo Liuos leikkii hullua, ja Nikke pääsee vakoiluautoon, jossa lähettää viestin kaikille vakoilijoille "pelastukoon ken voi, meidät on kavallettu".

8. Tuliaseita ja tietokoneita
Nikke on vannoutunut pasifisti, käyttää aseessaan äänenvaimenninta. Bertha Baller, Ballerin asetehtaan johtaja, joka valmistaa ballerman-aseita, pyytää Niken apua. Hänen mäyräkoiransa arvokaulapantoineen on kadonnut. Koira löytyy, mutta kaulapannassa on mikrofoni. Supermehiläisellä harrastetaan taas teollisuusvakoilua, Kasimir Kann (Casimir Cann?) ja Sigeline Sold ovat Bimsin tehtaan palveluksessa, Casimir on ohjelmoinut asetehtaan tekemään leluja. Nikke heittää mettistä tuolilla, mutta tuolin sisällä ovat tärkeät paperit, lopussa tulee tehtaiden omistajien välillä  fuusio, kaikki aseet samasta paikasta Baller & Bims -lemmen aseita ei voita mikään.

9. Käteistä, koruja ja koukeroita
Nikke on katsomassa elokuvaa, jossa housut lentävät, niin kuin "tosielämässäkin". Jalokivi-Juppe kaappaa Nikeltä lentäneet housut, jotka kuuluvat Tino Talmille. Virginia Peng ompelee lutikan housuihin, jolla salakuuntelee Nikkeä.... Lopulta kyse on jalokivivarkauksista, joita tekee pieni opetettu apina, ja korut piilotetaan Virginian tummaan peruukkkiin, Virginia lieneekin siis blondi.
Jaksossa ilmenee, että Kissa-Max ja Jalokivi-Juppe ovat identtiset kaksoset, ja Niken onnennumero on 7.
Texas-miljönääri Barbara Bierbottle adoptoi apinan, kun Barbara saa korunsa takaisin.

10. Keräilijöitä, väärentäjiä ja varkaita
BB Rubens on huijaritaiteilija, joka maalaa nimensä turvin ja Molly Mol on mallina. Pauli Pösö on miljonääri ja taiteen keräilijä. Hän lupaa 50 000 markan palkinnon Nikelle, jos tuo varastetun Rubensin takaisin. Nikke tuo lopulta taulun takaisin, vaikka se ei ole oikea Rubens, mutta koska se on Rubens-nimisen henkilön maalaama, niin se on juridisesti oikein. Niken polkupyörä muotoillaan uudestaan, Nikke myy sen taidekauppias Kuuno Ketkulle 10 000 markalla, ja hän kauppaa sitä 25 000 markalla. Nykytaide on hinnoissaan. Nikellä on hatussaan periskooppi ja snorkkeli, ja puhallettava varapää.

11. Rikollinen liemikuutio
Hyvä jakso, jossa lopulta uhrit ja rikolliset yhdistävät voimansa. Benno Liemi on liemikuutiotehtaan johtaja, Bettina on hänen tyttärensä. Klaus Kynsi on mestarivaras, Stella Luisu hänen apuri. Gottfried on mestarikokki, joka omistaa ravintolan nimeltä Kitalaen kutittaja. Kun Nikke on syömässä kuulua hummerikeittoa, Gottfried löytää videokameran seinän takaa, lopulta konnien, Liemen ja Gotfriedin tiet yhtyvät ja sopu saadaan aikaan ...

12. Pää putosi jokeen
Knatterton on Lontoossa Thamesin varrella. Hän havaitsee pään kelluvan joessa, jonka hän hakee uimalla ja kuivattaa itsensä linkomenetelmällä. Tässä huumorina ovat muinaiset mestaukset ja Hamletin puhuminen kallo kädessä, tosin se tapahtui Helsingörissä Tanskassa, mutta Shakespeare oli englantilainen. Vahapää kuuluu sir Archibald Spleenille, joka on saita, ja kliseinen aristokraatti. Hänellä on kuivakka kummituksista pitävä vaimo, ja villi Sally-tytär, joka poseeraa vähissä vaatteissa. Tarinan kuluessa selviää varaskoplan naamioituminen kummitusasuihin, kummitusasuissa viihtyvät myös isä ja tytär Spleen, kun tulevat kotiin, Archibald oli teettänyt itsestään vahakuvan, jotta pääsee huvittelemaan. Vaimo taas käyttää irtopäätä rahan nostamiseen pankista, sir Archibald on varsin saita. Jakso päättyy kuten on alkanut, Spleenin vahapolla lilluu joessa.

13. Ryöstäjiä, tyttöjä ja hotelleja
Egon Puhallus ja Gaston ovat valefilmiryhmä, he varastavat Carmen del Pesetaksen ja muiden koruja Rivieralla, jossa Nikke lomailee. Nikke lassottaa konnat, mutta Sami Schnulz palkkaa heidät filmiin. Jaksossa on myös nouseva naistähti Lori Sontal (Lore Sontel), joka keikistelee.

14. Muotia, maalareita ja malleja
Tino de la Taille on muotisuunnittelija, jonka huippumalli on Felicitas Latta. Köyhä graafikko Konrad Rihveli varastaa lantiolinjan kaavan, ja on Felicitan poikaystävä. Muotivakoilussa Max Makko saa kaavan haltuunsa. Tino kuitenkin myy oikeutensa Maxille, koska ovat olleet räätälinopissa yhdessä....

15. Kujeita, kuhertelua ja kuvantekijöitä 
Jaksossa ollaan filmifestivaaleilla samalla porukalla kuin osassa 13. Egon Puhallus käsikirjoittaa  ja Gaston ohjaa, he ovat nyt siis oikea filmiryhmä. Carmen del Pesetas yhdessä Lori Sontalen kanssa lavastaaa Lorin ryöstön. Sami Schnulz, joka tuottaa filmin, ei maksa lunnaita, ja Nikke ratkaisee mysteerin. Lopputuloksena tulee filmi Kaksois-Lori, jossa pääosissa on Lori ja Heidi. 

DVD-paketissa oli kylkiäisenä oheinen suomennettu sarjakuva, joka on tullut ennen tv-sarjaa. Tämä sarjakuva on varsin anarkistinen, hauska, vauhdikas ja idea tv-sarjaan on siirtynyt hyvin.
Laukaus tekotakaraivoon on teoksen nimi. Tarinat ilmestyivät Quick-lehdessä viikottain. Sarjaa piirsi Manfred Schmidt, sarja oli suosittu, ja opuksen mukaan oheistuotteita oli paljon.
Laukaus tekotakaraivoon -sarjakuvan pääosissa ovat Nikke Knattertonin lisäksi, Evelyn Nylon monimiljoonikon tytär, ja isänsä Lucius X Nylon, tekokuitujen kruunaamaton kuningas. Konnapuolella häärivät katuojan kukkanen Virginia Peng sekä tyttökauppajärjestömies Nakke Nutti.
Tarina alkaa kun Evelyn soittaa Nikelle, ja puhelu katkeaa. Nikke lähtee veneellä viemäriverkostoa pisin tekoparta ja tekotakaraivo mukanaan. Virginia liftaa kyytiin ja vangitsee Niken. Vangitsemisia, pelastumisia on sivuilla toistuvasti ja jatkuvasti, antipatia verotarkastajia kohtaan on jatkuvaa sekä rikollisten ja talouselämänsuhteet ovat läheiset, vähäpukeisia naisia esiintyy.

Lappan Verlag GmbH Postfach 3407, 26024 Oldenburgin copyright-omaisuutta, skannattu ja pienennetty ja rajattu, kuva on hieman vinossa, poistetaan, jos kuvaa on käytetty epäasiallisesti tai laittomasti.

Pienensin kuvan, mutta siinä näkyy, että Nikke on sarjakuvassa kuin TV-sarjassa, tämä on mustavalkoinen, tätä kuvaa rajasin ja pienensin reippaasti. Sarjakuvassa on samat elementit on tyrmäykset, oleilut auton tavaratilassa yhdessä etsittävän Evelynin kanssa, jolla ei ole juurikaan vaatteita päällä....

Tämäkin tarina saadaan loppuun, ja Nikke Knattertonin henki ja siveys säilyvät.

Kansakoulurakennus maan tasalle

Kakskerran kansakoulurakennuksen kohtalo sai sinettinsä marraskuussa 2013

Kakskerran koulun kello oli jo pysähtynyt ja koulu oli tyhjillään, kuva otettu keväällä 2013.

Eroosio söi, ja koulurakennusta kohtasi loppuvaiheessa ilkivalta.

Kakskerran koulu sijaitsee muuten Satavan saaressa, joka kuului 1960 luvun lopulle asti Kakskerran kuntaan, joka tiettävästi "pakkoliitettiin" Turkuun vuoden 1968 jälkeen.

Nyt koulu on purettu jo miltei kokonaan, kuva otettu 9.11.2013

Kun itse kävin "vanhaa" koulua, siellä oppilasmäärä vaihteli noin 50 ja 70 välillä, meillä oli yhdysluokat 1-2 ja 3-4 ja jos tilaa oli oli myös yhdysluokka 5 -6.
***
Jos tilaa ei ollut luokat 5 ja 6 järjestettiin Hirvensalon Särkilahdessa.

Yläkuvassa on Särkilahden entinen koulu, mutta rakennus on nyt muussa käytössä.
***
Itse pyrin nelosen jälkeen oppikouluun ja koulu ura Kakskerran koulurakennuksessa päättyi vuonna 1973, koulurakennus aloitti toimintansa vuonna 1964, sitä aiemmin Kakskerran koulu oli Kakskerran kirkon lähellä Kakskerran saaressa.

Syksyllä 2013 Kakskerran kansakoulu siis näyttää tältä, mutta keväällä 2013 koulurakennus näytti tältä.

Näissä asui opettajia. Ilkivaltaa on myös kyltissä, mutta...

teksti kyllä kiteyttää tilanteen.

ja kuva joka on otettu 2.5.2014

Jäljellä vain maakumpu.

Ratamestarin rastit ja miten ne metsään laitetaan

Olin ratamestarina eräillä kuntorasteilla, ja olen ollut pari kertaa aiemminkin. Kävin seuran järjestämän kurssin kolmisen vuotta sitten ja se taisi oikeuttaa alimpaan tasoon eli kolmostasoon ratamestariluokituksessa, tämä on kolmannet radat mitkä tein.

Yksi seuralainen kysyi, miten lähestyit tätä ongelmaa. En oikein osannut vastata kysymykseen, sanoin vain, että tein radat ratamestariohjelma- condesilla , mutta ratoihin vaikuttaa moni asia esimerkiksi
-Tapahtuma-alue, parkkipaikka, tulospalvelun paikka, ja luvat siihen, nämä olivat sovittu ja varmistin ne.
- Katsastin kesällä maastoa ja rastin paikkoja kesällä, katsoin reittihärvelistä vanhoja ratoja, maastossa järjestetään jopa viidet kuntorastit vuodessa.
-Tehtävänä on tehdä neljä rataa 2 km, 3 km, 4 km ja 6 km, joista 2 km on erittäin helppo ja  3 km helppo, pidemmät radat pitää olla vaikeampia.
- Radoista pitää tulostaa paperisia karttoja, että ne riittävät halukkaille, mutta ei liikaa, tulostus tehdään 100 g:n paperille, ei siis tavalliselle A4:lle, joka on 80g.
- Kaikki rastit pitää viedä, eli leimasin ja rastit ennen tapahtumaa ja hakea sen jälkeen pois. Tein homman itse. Katsoin paikat, mistä rastit kannattaa viedä esim. autolla ja kävellen.

Minulla on periaatteena, että
*ratamestarilla on suuri vastuu tapahtumasta ja  tehtävänä on  ratasuunnittelulla estää suunnistajia juoksemasta kielletyillä ja vaarallisiila alueilla, siksi on esimerkiksi rasti 120 (kuva voi hieman suureta klikattaessa), se estää omakotitalon pihalle juoksun, samoin rastit 117 ja 118 ohjaavat suunnistajia maaliin. Harrastajilta ja aloittelijoilta ei voi vaatia samaa sääntöjen tuntemusta ja taitoa kuin lisenssin omaavilta kilpailijoilta kilpailuissa. Kuntorasteille voi tulla kuka vaan ja juosta periaatteessa minkä matkan hyväänsä. Minusta kannattaa aloittaa joko 2 km tai 3 km, vaikka luulisi osaavansa suunnistaa, jos tietää osaavansa suunnistaa kannattaa ottaa 4 km tai 6 km.
*Kuntorasteilla lähdön ja maalin valinta on keskeinen, jotta ihmisvirta menee ketään häiritsemättä. Missä olen järjestänyt on ollut yli 250 -350 suunnistajaa, vaikka koko päivän oli satanut ja osan tapahtuma-ajasta satoi.
*Tapahtuma järjestettiin arki-iltana  lokakuussa pimeä tulee jo viimeistään klo 19 ja hämärä jo klo 18 jälkeen, joten ratojen on oltava helppoja, jotta kaikki pääsevät turvallisesti maaliin.

Tein useita hahmotelmia ja katsoin rastin paikkoja. Keskuspaikka on koulun piha, jossa on parkkipaikka ja kartan myynti sekä tulospalvelu. Paikka on kartan keskikohdalla.

Suunnittelin radat niin, että kaikilla radoilla on ensimmäinen rasti eri, eli 2 km ja 6 km lähtivät pohjoiseen, 4 km koilliseen  ja 3 km lounaaseen. Minusta ratkaisu oli hyvä. Järjestäjille oli tullut palautetta, että radoilla oli eri lähtöpiste, vaikka siis vain lähtökolmion kärki näytti eri paikkaan :)

4 km ja  6 km joutuivat tekemään alussa reitinvalintoja juostessaan kellertävän entisen maankaatopaikan läpi ja takaisin, ja lähtivät sitten etelään. Pidempien ratojen haasteet olivat lähinnä reitinvalintaa ja rastinottoa.

2 km kiersi maankaatopaikkaa ja kulki polkuja sen läpi, jonkin verran reitinvalintaa

3 km pyörähti etelässä, yllättäen helpohko ohjaava rasti 120 aiheutti pulmia.

*Ratoja oli siis neljä ja rasteja 22, tässä eräs.

Ratadilemmoja on ainakin
* ratojen pitäisi antaa haastetta, mutta eivät saa olla liian helppoja eikä vaikeita
*helpoilla radoilla ei saa saa olla vaarallisia paikkoja
*rasteja ei voi liikaa metsässä, resurssit viedä rastit
*rastit eivät saisi näkyä liiaksi, koska leimasin voidaan varastaa, niitä ei myöskään ole järkevää kätkeä ainakaan helpoilla radoilla
*rastit pitäisi olla paikoissa, jossa on joku kiinnityssysteemi (esim. sopiva puu, tai muu vastaava)
*rastit pitää olla paikoissa, että sinne on helppo kulku esim. autolla, sillä leimasimet painavat ja rastiliput vievät tilaa
RASTIEN PITÄÄ OLLA OIKEASSA PAIKASSA!


***
Vastaava karttapohja on toisesta paikasta

Tässä on haasteita monia

1. Kielletyt alueet, joita ovat
*Natura-alueet, tien pohjoispuolella, ja eräissä muissa paikoissa
*Tontit, vihreillä alueilla ja tontit ovat laajentuneet
*Golfkenttä, olen värittänyt sen kielletyksi

2. Turvallisuus
Tienylitykset pitää minimoida ja käyttää suojatietä

3. Parkkipaikka on Saaroniemessä eli varsin kaukana, tämä tuo haasteita lyhyimpiin ratoihin eli lähtö tai maali pitää viedä varsin kauas

4. Kuntorasteja järjestetään täällä muutama vuodessa

Aikaa meni roppakaupalla ja tapahtumapäivänä on kova kiire, tavaroiden roudaus  on iso työ.

Mitä ratamestari saa?
Kokemuksia, ajokilometrejä paikan päälle, ja metsässä samoilua, rastipaikkojen merkitsemistä, rastien vientiä, poishakua, tavaroiden roudaamista.
Rahaa työstä ei saa, tämä on harrastus.

Kielikylpy-tutkimusta tarvittaisiin

Ruotsinkielisissä peruskoululuissa oppimistulokset ovat huonompia kuin vastaavissa suomenkielisissä, havainto on Pisa-tutkimuksesta, jota olen referoinut täällä.

Eräs suora lainaus tutkimuksesta
" En annan orsak till den sämre resultatnivån är att det finns många elever som  mest använder sig av ett annat språk utanför skolan än skolspråket. Till och med  19 % av de finlandssvenska eleverna talar för det mesta finska i hemmet. Dessa elever klarar sig också en aning sämre i läsning och i naturvetenskap än eleverna som för det mesta talar svenska i hemmet. Ett svagt skolspråk har naturligtvis en betydelse i framgången i läsning, men också i vissa andra ämnen. Törnroos (2007, 333) påpekar i sin analys av PISA 2003 -materialet att det fanns tecken på att sämre läsförmåga hos de finlandssvenska eleverna kan ha ett samband med svenskspråkiga skolors sämre framgång i matematik. Ett svagt skolspråk skall dock inte tolkas som förödande, utan som en central bit i en större helhet. Språket är inte statiskt utan utvecklas genom livet. Dessutom har de här eleverna troligtvis en stark finska, vilket stöder dem i inlärningen i alla skolämnen."

Tämä lainaus on minusta kaiken ydin.

Toisaalta kahden kielen käyttäminen syö oppimistuloksia tai osaamista, mutta vahva suomi toisaalta auttaa kaikissa kouluaineissa ruotsinkielisiä.

Minusta kaksikielisellä perheellä on oikeus valita lapsilleen ilman syyllistymistä joko suomenkielinen tai ruotsinkielinen koulu. Koulu ja opettajat sitten tukevat oppilaita tarvittaessa. Luultavasti ruotsinkielisen koulun lapsi puhuu suomen kieltä kotona syystä, että isä tai äiti on suomenkielinen, ja siten myös morfar och mormor tai farfar ja farmor. Tästä luonnollisesta asiasta ei minusta kannata tehdä kovinkaan suurta numeroa vaan pohtia yleensä keinotekoisia kielikylpyjä.

Luonnollinen kielikylpy on minusta mennä esimerkiksi Ahvenanmaalla päiväkotiin dagikseen, jossa kaikki taalavat svenskaa, se on luonnollista, tai käydä alakoulu ruotsiksi, jos suomenkielistä ei ole tarjolla tai päinvastoin.

Keinotekoisena kielikylpynä pidän tilannetta, että kaikki leikkivät puhuvansa vierasta kieltä, mutta lopulta kaikki sitten puhuvatkin suomea. Monesti opettajat eivät ole saaneet koulutusta englanniksi opettamisesta, eivätkä osaa tarpeeksi hyvin englantia. Olen pitänyt noin 15 vuotta sitten oppitunteja englanniksi suomenkielisille oppilaille toisella asteella, kun järjestettiin englanninkielinen koulutus. Tunnit pidettiin, englantia puhuttiin, mutta koin tilanteen hankalaksi. No mitään kielilisää opetuksesta ei maksettu. Opetussisällöt taatusti kärsivät vieraskielisyyden kustannuksella. Opetin itse tietotekniikkaa, opetuksen tasoa olisi nostanut seikka, jos käyttöjärjestelmä ja ohjelmat olisivat olleet edes englanniksi. Eli valikossa olisi lukenut valmiiksi copy, paste, save and save as.

Olen myös opettanut vieraskielisiä opiskelijoita suomeksi, joille olen tunnin jälkeen selittänyt asioita englanniksi, tämä on minusta ollut hyödyllistä. Koko luokkaa opetetaan koulun virallisella kielellä, tukea voidaan antaa erikseen.

Minusta nyt tarvittaisiin laaja tutkimus, jossa selvitettäisiin kielikylpyluokkien oppilaiden menestys peruskoulun ja lukion jälkeen. Menestys on varmasti parempaa kuin keskimäärin, sillä ainakin alkuun kieliluokalle alakoulussa vaadittiin lukutaitoa ennen koulun aloittamista tai vahvaa muuta kielellistä osaamista eli valitut opiskelijat olivat keskimääräistä tasoa ylempänä. Kielikylpyjen yleistyminen on toisaalta alentanut varmasti kylpyyn pääsyn kynnystä, mutta viimeksi kirjoittivat ylioppilaaksi vuoden 1994 ikäluokka, joka aloitti koulun vuosituhannen alussa 2001. Esimerkiksi Turussa järjestettiin valikoidusti kielikylpyjä jo ainakin 1990 ikäluokalle, ja mahdollisesti jo aiemmin sekä ruotsiksi että englanniksi. Luultavasti on saattanut olla myös saksapainotusta.

Arvauksena: hyvä oppilas hyötyy kielikylvystä, keskitason ja "huono" oppilas kärsii.

Pitää muistaa, että elämä on on muutakin kuin kielikylpyä.

Matematiikka, fysiikka ja luonnontieteet tai tiede yleensä ei useinkaan ole kielellisistä valmiuksista kiinni. Tutkijat osaavat kommunikoida julkaisuin ja julkaisut ovat englanniksi, ei ruotsiksi tai suomeksi. Tieteen kieli on englanti, jota koko ajan tulvii eri medioista. Se ei ongelma, vaan se on mahdollisuus, niin kliseistä, mutta minusta niin totta.

Pisa-tutkimusta på svenska i Finland

Turun Sanomat 7.10 kirjoittaa otsikkotasolla, että Suomen kieli valtaa alaa oppilaiden kotona ja koulussa ja Puutteellinen ruotsin taito selittää heikkoa koulumenestystä. Lehti on haastatellut toimijoita, ja viitannee Pisa-tutkimukseen 2009, jossa suomenkielisten koulujen 15-vuotiaitten tulokset ovat "paremmat" kuin  ruotsinkielisten koulujen.
EDIT 3.12.2013 Uudessa Pisa-tutkimuksessa 2012 (tulokset 2013) ruotsinkieliset lienevät olleet parempia matematiikassa kuin suomenkieliset, joten tilanne on muuttunut, tässä on vielä ollut pisteet 541 - 527.

Alkuperäinen bloggaus ...
Etsin verkosta Pisa-julkaisun Finlandssvenska 15-åriga elevers resultatnivå i PISA 2009 -undersökningen täältä. Kyse on sangen vanhasta tutkimuksesta eli vuodelta 2011, kun Pisa-tulokset ovat vuodelta 2009 ja tekijöinä mainitaan Heidi Harju-Luukkainen ja Kari Nissinen, printtasin ja luin niteen. Det är naturligtvis på svenska, men jag vill skriva på finska. Mutta niteessä tutkitaan ainakin "Resultatnivån för de finlandssvenska ungdomarnas prestationer jämförs med de nationella resultaten och resultaten i andra nordiska länder samt andra deltagande länders resultat. Den här rapporten granskar också orsakerna till skillnaderna i elevprestationen. Ett stort intresse riktas även mot könsskillnaderna som traditionellt sett har varit stora i Finland". Koko nide löytyy täältä.

Minusta tärkein tulos on se, että Pisa-tutkimuksessa "mantereella asuvien" ruotsinkielisten koulujen oppilaiden oppimistulokset ovat huonompia kuin vastaavien suomenkielisten koulujen ja myös huonompia kuin ahvenanmaalaisten.

Minusta Turun Sanomien juttu keskittyy siihen, että miksi.

Itse olen tuntenut nuoruuden kavereiden piirissä monia ruotsinkielisiä, jotka olivat suomenkielisessä oppikoulussa ja päin vastoin. Nykyisinkin tiedän, että kaksikielisten perheiden lapset käyvät joko suomenkielistä koulua tai ruotsinkielistä koulua, eli kaikki kaksikieliset perheet eivät sijoita lapsiaan suinkaan ruotsinkieliseen kouluun, vaikka se lienee yleisempää. Minusta molemmat koulut ovat hyviä. Itse osaan molempia kotimaisia kieliä joten kuten.

Yllä mainitun Pisa-julkaisun figurissa 3 tarkastellaan "Medelvärden i läsning, matematik och naturvetenskaper för Finland som helhet samt för de finsk- och svenskspråkiga skolorna" eli miten oppilaat ovat pärjänneet lukemisessa, matematiikassa ja luonnontieteissä, ja tulokset minusta ovat seuraavat

Lukeminen

Ruotsinkieliset koulut  511

Suomenkieliset koulut 538

Matematiikka

Ruotsinkieliset koulut  527

Suomenkieliset koulut 541

Luonnontieteet

Ruotsinkieliset koulut  528

Suomenkieliset koulut 556

Korkeammat pisteet indikoivat korkeampaa osaamista

Sitä onko ero suuri vai pieni, en osaa sanoa, mutta tilastollisesti merkitsevä se varmasti on, otoskoko on niin suuri.

Sen sijaan Suomen ruotsinkielisten koulujen tulokset lukemisessa (511) "voittavat"  Norjan (503), Islannin (500), Ruotsin (497) sekä Tanskan (495) tulokset, eli minusta mitään ongelmaa ei ole, koska samanlaiset tulokset ovat myös matematiikassa sekä luonnontieteissä.

Lukemisprosessiin liittyen suomenkielisten koulujen oppilaiden "kyky" etsiä tietoa, tulkita tekstejä on hieman parempi kuin ruotsinkielisten koulujen oppilaiden.

Minusta asiat ovat kunnossa, ja lasten kannattaa antaa puhua joko ruotsia tai suomea eller både och, vai väittääkö joku, että suomenkielisille tarkoitetut kielikylvyt olisivat haitallisia, kun ruotsinkielisten heikkoa menestystä yritetään selitellä suomen kielen puhumisella kotona ja välitunneilla? Toki olen itsekin sitä mieltä, että äidinkieli pitää olla vahva, mutta monet älykkäät ihmiset puhuvat lapsuudesta alkaen kahta tai kolmea kieltä ja menestyvät koulussa ja elämässä, esimerkiksi Keski-Euroopassa. Tiedän perheitä, joissa molemmat vanhemmat puhuvat lapsilleen omaa äidinkieltään, ja lapsesta tulee aidosti kaksikielinen ja lapsi pärjää.

Jos ja kun osaaminen on yhdeksäsluokkalaisten keskuudessa heikompaa ruotsinkielisten kuin suomenkielisten koulujen oppilailla, miksi ylioppilastuloksissa eroa ole. Esimerkiksi Turussa sijaitseva Katedrals Skolan i Åbo pärjää pakollisten yo-kirjoitusten vertailuissa, bloggaus täällä. Viime keväänä lukiosta kirjoitti 97 lukiolaista ylioppilaaksi keskimäärin pakollisista aineista puoltoäänin 20,03, ollen turkulaisista lukioista neljäs yhdeksästä päivälukiosta ja yhdestä iltalukiosta, lukion raja on alempi kuin monen muun turkulaisen lukion. Pisatutkimus tehtiin opuksen mukaan myös Turussa sijaitsevassa St Olofs Skolan nimisessä yläkoulussa, joka on ruotsinkielinen. Itse asiassa vuonna 2009  pisatutkittavat ysiluokkalaiset ovat saattaneet kirjoittaa jopa osa ylioppilaaksi keväällä 2013, luultavasti vuoden aiemmin.

Panostetaanko opetukseen todella ruotsinkielisessä lukiossa, ovatko lukion opetusmenetelmät niin hyviä, vai johtuuko hyvät tulokset siitä, että gaussin käyrää sovelletaan ylioppilaskirjoituksissa ruotsinkielisiin erikseen ja suomenkielisiin erikseen? Samoissa kokeissa esim. matematiikka, reaaliaineet pitäisi olla ainakin samat arviointikriteerit. Onko eroa annettavissa lukihelpotuksissa?

Hangö Gymnasiet oli muuten sellaisen listan ykkönen, missä tutkittiin lukioiden paremmuutta tilanteessa, jossa lähtötaso otettiin huomioon. Bloggaus täällä. Katedrals Skolan oli listan yhdestoista.

****
Pisa2015 aineistossa
Luonnontieteissä suomenkielisissä kouluissa pisteet olivat 531 ja ruotsinkielisissä 522.
Matematiikassa ruotsinkieliset ovat parempia "luvuin" 520 - 510, ja ruotsinkieliset olivat ruotsalaisia parempia, Ruotsin tulos oli 494.

Lukutaidossa suomenkieliset olivat "parempia" ruotsinkielisiä luvuin 528-506, Ruotsin luku on 500.

Ruotsinkieliset tytöt olivat osaamisessa poikia parempia, samoin kuin suomenkielisillä.

Virkamies vastaa, vaikka ei olisi paikallakaan

Rehtorilla on  vastuu liikuntatunneista, vaikka hän ei olisi paikallakaan. Hyvinkään käräjäoikeus antoi tuomionsa 26.9.2013. Asia oli järkyttävä, sillä liikuntatunneilla oli tapahtunut pulkkaonnettomuus, ja oppilaalle oi aiheutunut selkäydinvamma, uhrille myötätuntoa ja voimia. 

***
Rehtorin saama sakkotuomio perustuu luultavasti perusopetuslain 37§:ssä oleva mainintaan "Jokaisella koululla, jossa järjestetään tässä laissa tarkoitettua opetusta, tulee olla toiminnasta vastaava rehtori.", lisäksi rehtorilla on perustuslain 118 pykälän mukaan vastuu virkatoimistaan ja rikoslain 40 luku on omistettu virkarikoksiin, näitä lienee punnittu oikeudessa.

Alla oleva analyysi on vain minun mielipidettäni ei kritiikkiä oikeuden päätöstä vastaan ei kenenkään syyllistämistä, minulla ei ole muuta tietoa kuin Iltasanomien juttu Hyvinkään käräjäoikeuden sivuilla ei ollut tapausselostetta.

Iltasanomat 26.9.2013:

"Hyvinkään käräjäoikeus antoi tuomionsa yläkoulun liikuntatunnilla sattuneesta tapaturmasta, jossa 15-vuotias koulutyttö loukkaantui vakavasti, seuraavassa lyhennellen IS:n tietoa, lähde iltasanomat -www-sivu, josta linkki ylhäällä".

Liikunnanopettaja piti kahdeksasluokkalaisille liikuntatunnin, johon kuului luistelua ja mäenlaskua koulun välittömässä läheisyydessä olevalla luistinradalla ja pulkkamäessä.

*Opettaja oli jakanut 8-luokkalaisten ryhmän kahtia: viisi sai mennä omatoimisesti pulkkailemaan

*Opettaja ... varoitti oppilaita laskemasta mäen lopussa olevaan notkoon.

*Hän alkoi merkitä turvallista laskureittiä rinteeseen muovikartioilla.

*Kun opettaja oli laittamassa viimeisiä kartioita paikoilleen, yksi oppilaista laski pulkassa polvillaan seisten hänen ohitseen kohti notkoa.

*Opettaja huusi tytön perään, ettei polviasennossa saa laskea.....

*Tyttö sai vaikean selkäydinvamman.

*Samassa kohtaa mäkeä oli sattunut vakava onnettomuus liikuntatunnilla myös vuonna 2005. Koulun rehtori oli tuolloin sopinut opettajien kanssa suullisesti, ettei notkon suuntaan saa laskea.

*Viime vuoden tammikuussa kohtalokasta liikuntatuntia vetänyt liikunnanopettaja ei tiennyt aiemmasta turmasta eikä ohjeistuksesta. Hän oli aloittanut työnsä kyseisessä koulussa elokuussa 2011.

*Hyvinkään käräjäoikeus katsoi, että opettaja oli tilanteessa ohjeistanut ja valvonut oppilaita riittävästi.

*Koulun rehtori sen sijaan oli laiminlyönyt velvollisuuksiaan, sillä hän ei ollut riittävästi huolehtinut siitä, että mäen turvallisuuteen liittyvät ohjeet välittyvät kaikille opettajille.

Syyttäjä oli vaatinut sekä opettajalle että rehtorille tuomiota virkavelvollisuuden rikkomisesta ja vammantuottamuksesta.  Oikeus hylkäsi opettajan syytteet, mutta tuomitsi rehtorin molemmista syytekohdista yhteensä 20 päiväsakkoon. Rehtorin maksettavaksi tulee 680 euroa. Tuomio ei ole lainvoimainen, ja osapuolet voivat vielä valittaa siitä".

Myötätunnon osoitukset oppilaalle, hänen läheisilleen, liikunnan opettajalle ja rehtorille. Pelisäännöt tekemällä voidaan estää vastaavat tilanteet.  Asia oli syyttäjän valitettua hovioikeudessa, jossa tuomio jäi voimaan, eli opettajaa ei tuomittu.

Edit: Rehtorin tuomio jäi voimaan. Opettajan osalta vapauttava tuomio jäi voimaan hovioikeudessa. Olen myöhemmin tilannut molemmat pöytäkirjat. Tämä teksti on kirjoitettu 2013, ja tänään on 21.5.2026.

*** 

Omaa arviointiani.

Analysoitaessa vastaavia tilanteita (ei tätä) tulee mieleeni seuraavia seikkoja jotka minusta pienentävät ”koulun vastuuta”

1. Yli 15-vuotiaan tai yli 18-vuotiaan oppilaan/opiskelijan asema on erilainen, opiskelijan oma vastuu on sitä suurempi, mitä vanhempi hän on. 

2. Mahdollinen oppilaan varoittaminen ja oppilaan oma asettautuminen vaaralle alttiiksi

3. Jos opettaja on ollut paikalla ja ollut aktiivinen

Seuraavat seikat minusta suurentavat ”koulun vastuuta” 

4. Suorituksessa olevaa oppilasta voi olla liian myöhäistä varoittaa

5. Liikunnanopettajan ja koulun vastuuta voi lisätä minusta se, että jos koulussa on tapahtunut aiemmin vastaavantyyppinen onnettomuus, tällöin koko pulkkailu pitäisi kieltää. Rehtorin voi olettaa olleen tietoinen pulkkailusta, jos pulkat  ovat olleet koulun omaisuutta tai oppilaat ovat ottaneet oman pulkan mukaan, jolloin koulun olisi minusta pitänyt tietää asiasta (pulkat naulakoilla). Liikunnanopettajan vastuuta minusta voi lisätä se seikka, että hän on jakanut ryhmän kahteen osaan, ja hänen olisi minusta pitänyt ymmärtää, että valvonta on vaikeaa ellei jopa mahdonta, ja onnettomuuksia voi sattua. Hänen pitäisi kieltää koko pulkkailu. Tai paremmnkin niin, että  pulkkailua ei olisi pitänyt olla koulun lajilistassa lainkaan. Toisaalta myös luistelussa tai jääkiekossa on vakava vammautumisen riski.

6. Minusta pulkkailua ei ole mainittu peruskoulun opetussuunnitelmassakaan liikuntalajina, ja koska oppilailla on tuskin kypäriä eikä pulkka anna mitään turvaa, oppilailla ei saisi olla pulkkailua kouluaikana. Tämä on minusta myös rehtorin vastuulla, jos se on koulun tapa.

7. Koulu on minun tulkintani mukaan vastuussa oppilaista aina kouluaikana ja kouluopetuksessa, oppilaalla on oppivelvollisuus peruskoulussa, joten hänen on osallistuttava opetukseen. Turvallisuus on siis koulun vastuulla. Rehtori on se, joka viime kädessä on vastuussa kaikesta. Minusta tämä vastuu on musertavan suuri, mutta seuraa minusta siitä, että oppilas on koulun vastuulla oppivelvollisuusaikanaan kouluaikana, rehtori taas vastaa koulun toiminnasta.

Muuta asiaan liittyvää, joka rajaa koulun vastuuta (ehkä)

8. Koulussa on oltava järjestyssäännöt, lisäksi on voimassa kaikki lait ja asetukset, ja on koulukohtainen ops. Minusta rehtorilta ei voi vaatia tämän lisäksi kaiken kattavaa listaa kielletyistä asioista tai tekemisistä, ja vaarallisista lajeista esim.

-portaissa juokseminen kielletty, kaiteilla liukuminen kielletty, kännykällä puhuminen portaissa kielletty, … lista pitäisi olla tuhansia tekemisiä pitkä. Kannatan mallia, jossa ihmisellä on myös oma vastuu.

-pitääkö rehtorin siis tehdä lista kielletyistä lajeista liikuntatunneilla: eli kalliokiipeily, sirkuskoulu, nyrkkeily, kaikki muut kamppailulajit, jääkiekko ilman kypärää ja suojia, luistelu ilman kypärää ovat kiellettyjä, kuten laskettelu, ratsastus, hiihto mäkisessä maastossa, suunnistus....

9. Onko niin, että jos liikuntatunneilla sattuu kaatuminen luistellessa, rehtori on vastuussa mahdollisesta kallonmurtumasta, jos hän ei ole jokaiselle uudelle liikunnanopettajalle toimittanut kategorisesti lajilistaa, joka on kielletty?!?

10. Minusta rehtori voi olla luultavasti vain yhdessä paikassa yhteen aikaan. Rehtoreilla on pakollisia kokouksia.

11.9.2015
Sosiaalityöntekijöiden  tuottamuksellinen virkarikostuomio jäi voimaan ns. 8-vuotiaan tytön murhatapauksessa, jossa isä ja äitipuoli saivat elinkautistuomiot. Virkarikostuomiot jäivät voimaan koska kukaan ei valittanut hovioikeuteen. Minustakin tuomio oli oikein, eli vain sosiaalisektori sai tuomion. Muistaakseni toista rangaistusta ei laitettu täytäntöön, koska asian vuoksi henkilö menetti työkykynsä, hänen esimies sen sijaan tuomittiin.  Luultavasti tässä katsottiin, että lastensuojeluilmoitusten vuoksi sosiaalityöntekijän olisi pitänyt toimia (ripeämmin). Lastensuojelulaki oli varmasti tuomion pohjana. Kyseessä oli sakkotuomio.
Kirjasin asian tähän siksi, että se kuvaa virkamiehen ankaraa vastuuta.

Yläkuvassa on Turun hovioikeus, pulkkaonnettomuus käsiteltiin Kouvolan hovioikeudessa, sosiaaliviranomaisten jutusta ei valitettu hovioikeuteen.

Emma ja Linna: teatteriero

Emmateatteri Naantalin Muumimaailmassa lopettaa "yhdeksän vuotta jatkuneen yhteistyön Linnateatterin kanssa", kirjoittaa 19.9.2013 Turun Sanomissa Matias Mattila. Artikkelin kuva yllä, johon liitin muutaman Linnateatterin esitteen hauskoista kesäisistä teatteriesityksistä, jotka siis loppuivat Vetämättömiin, josta arvio on täällä.

Emmateatteri on siis Naantalin Muumimaailmassa sijaitseva teatterirakennus. Emma-teatterissa on paikkoja laskujeni mukaan yli 800, tarkalleen 831, mutta jos pystyy myymään 831 paikasta 600 hintaan 30 euroa, näytöstä kohti lipputulot ovat 18 000 euroa ja täydellä salilla siis lipputulot ovat 24 930 euroa. Jos näytöksiä ja tapahtumia olisi 50 kesässä lipputulot olisivat bruttona jo 600:lle keskikatsojalle 900 000 euroa, eli pienellä lisäponnistelulla yli miljoonan euron verran pelkkiä lipputuloja, pieni palkkio lippupalvelulle. Lisäksi täytyy huomioida oheismyynti, minusta anniskeluoikeudet on annettu saaren ravintolalle, eli helposti tulot nousevat paljonkin.

Turun Sanomien jutun mukaan "raha on yksi tekijä", eli päättelin, että Emma-teatteri on tarjonnut Linnalle vähemmän hyvää sopimusta, eli Linnateatterin olisi pitänyt maksaa Emmateatterille enemmän. Linnateatteri on siis teatteriesityksiä tekevä yritys.

***
En ole asiassa millään lailla mukana ja kaikki alla olevaa on spekulaatiota tai  mielipidettä.

1. Kesäteatteriformaatti on vaikea
2. Linnateatteri osaa formaatin, esim. yläkuvan Seitsemän veljestä ja Kekkonen olivat laatunäytelmiä
3. Kesäteatterissa pitää yhdistää "taide" ja "viihde" ja tarjota sopivin annoksin naurua tai draamaa yleisölle
4. Olen nähnyt yhtä lukuunottamatta kaikki Linnateatterin Emmateatteriesitykset, ja siellä on monia hyviä näyttelijöitä, yleisö rakastaa Miska Kaukosen roolitöitä, hän on tähdittänyt monia esityksiä ja pitänyt pinnalla, jos haukotuttaa.
5. Vaikka Vetämättömät oli hieman minustavetämätön, se oli kuitenkin ammattilaisten tekemä ja tähdittämänä, yleisö nauroi ja piti.
6. Kuten jutussa Muumimaailman Tomi Lohikoski mainitsee, "sillä lopulta esitysten taso riippuu käsikirjoituksesta, ohjauksesta ja näyttelijöistä", ne minusta Linnateatterilla toimi, ehkä käsikirjoitus viimeksi nikotteli, mutta monesti juuri se on ollut parempi. Rutinoidut ja innostuneet näyttelijät pitävät huonoakin juttua pinnalla, myös ohjaus on tärkeä.
7. Tämä blogikin todistaa, mitä on olla harrastelija. Se tarkoittaa sitä, että on harrastelija tai freelancer. Rutiini puuttuu, puuttuu aikaa suunnitella juttuja. Jokunen juttu on ollut erittäin suosittu, mutta en ole osannut sitä ennakoida.
8. Sopimusosapuolet saavat tehdä mitä parhaaksi näkevät, eli en sitä arvostele, tarkkailen onnistuuko muutos "taiteellisesti".

Viihdyttäminen on raskas työ, se, että saa toisen nauramaan, voi olla monen itkun takana.

***
Kaupunkiuutisten nettisivuilla on asiasta lyhyt maininta täällä, paperilehdessä on sama juttu 26.9.13 ilman kuvaa. Uutisessa on 25 sanaa, ja yhteistyöstä on "luovuttu", ja uusi yhteistyökumppani julkistetaan lokakuun puolivälissä 2013.
Turun Sanomissa uutisoitiin 1.11.13, että uusi yhteistyökumppani on Porin Rakastajat-teatteri.

Ensi kesäksi on luvassa komediaa "SUOMI–Hulluu touhuu!".
Porin Rakastajat-teatterin sivuilla, asiasta on uutisoitu täällä.

Jutun mukaan näyttelijöinä olisivat "Markku Toikka ja Miia Nuutila, Ushma Olava ja Konsta Tanner". Lienevät kuvassa, tunnistan ainakin Toikan (edessä), Olavan (takana), Nuutilan (oikealle), ja olisiko vasemmalla sitten Tanner.

Emma teatteri: Suomi Hullu touhuu, ensi-ilta  on 28.5.2014, ennakko 27.5.2014, josta arvio on täällä.
Kesällä lienee yhteensä näytäntöjä
16 +11 +12 = 39 näytöstä, laskin ohjelmasta ajanjaksottain
Yksittäiset liput 34,50 e ja 32,50 e

Siis noin 40 näytöstä ja 30 euron lippuhinnan ja 800 katsojalla, lipunmyyntitulot olisivat = 40*30*80 =  960 000 euroa. Jos kaikki paikat myydään eli 30*40*30 mentäissin yli miljoonan. Oheismyynti päälle. Huomattavaa on, että tämä on laskelma ja edellyttää lippujen myyntiä.  Mainoksia on pyörinyt TV:ssä ja youtubessa. Onko se merkki hyvästä myynnistä. Katsomalla Emma-teatterin FB-sivuja näkee näytösten katsomoita.