Opettajien takavarikointioikeus puhuttaa

Ikiliikkuja on keksitty, ja se on vaatimukset opettajien oikeudesta takavarikoida oppilaiden omaisuutta

STT:n uutisesta ovat ainakin Kainuun Sanomat uutisoinut täällä, ja Turun Sanomat paperilehdessä 22.8.2013.

Kainuun Sanomien verkkosivun jutusta lainausta, (toimittajan kohdalle merkitty STT, ANNA LEPPÄVUORI)

Opettajat haluavat kouluille vallan päättää itse siitä, mitä koululaisilta saa takavarikoida. Nykyinen laki ei salli esimerkiksi energiajuoman takavarikoimista, vaikka se lieneekin käytäntö monissa kouluissa.
Deekoo: Ihme ja kumma, eikö parempi ole kirjata lakiin, asetukseen tai järjestyssääntöihin, mitä saa takavarikoida, tai mitä ei saa takavarikoida.

Tai sitten virkamiehen pitää käyttää harkintaa.

– Meidän mielestämme olisi selkeämpää, että peruskoulujen järjestyssäännöissä voitaisiin päättää esineiden ja asioiden käytöstä ja säilytyksestä koulupäivän aikana, sanoo kehittämispäällikkö Nina Lahtinen Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:stä.
Deekoo: Järjestyssäännöissä mainitseminen on minusta asianmukaista.

Apulaisoikeuskanslerin mukaan laki ei salli energiajuomien takavarikoimista oppilailta. Lupaa siihen ei ole tuomassa myöskään kesäkuussa julkistettu lakiesitys koulurauhan parantamiseksi, vaikka se salliikin häiriötä aiheuttavien esineiden takavarikoinnin. Energiajuomaa tuskin voi tulkita sellaiseksi, arvioi esitystä valmistellut hallitusneuvos Janne Öberg opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

Deekoo: Huhuja on kuulunut, että opettajat juovat luokassa kahvia, ja kahvinkeittimiä on luokassa, miten kahvi eroaa energiajuomasta. Voiko opiskelijan energiajuoman takavarikoida, jos opettaja juo itse kahvia.

Eikö parempi tie olisi seuraava:

Toimitaan lain ja järjestyssääntöjen ja terveen järjen mukaan. 

Jos opiskelijan käytös on ongelmallista, voidaan hänet poistaa luokasta, käsitellä oppilashuoltoryhmässä, toisen asteen koulutuksessa voidaan antaa varoitus tai erottaa, peruskoulussa voidaan antaa jälki-istuntoa.

Koululla on lain mukaan velvollisuus tehdä tietyissä tilanteissa "lastensuojeluilmoitus", ja antaa tietyt tukipalvelut. Koulupoliisi tai poliisi voidaan kutsua paikalle, poliisilla on oikeus takavarikoida jutuissa mainitut alkoholit. Päihteiden hallussapito voi ylittää kynnyksen ilmoittaa asia sosiaaliviranomaisille. Opettajat voivat laittaa wilmamerkinnät, toiset opettajat varsinkin ala-asteella merkitsevät unohduksia ja muita töppäilyjä ylös, ja monet unohdukset vaikuttavat joskus jopa numeroihin.

Jotenkin tässä heijastuu taas behaviorismi, eli kaikkien asioiden uskotaan ratkeavan takavarikointioikeuksia lisäämällä. Isot ongelmat eivät monestikaan ratkea heti, minusta prosessin oikeudenmukaisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota.

Minusta opettajat voisivat keskittyä opettamiseen ja kasvattamiseen, eivätkä tavaroiden takavarikoimiseen.

***
Opettajalehti jatkaa aiheesta pääkirjoitussivulla 23.8.2013 otsikolla "Takavarikot maalaisjärjellä". "etteivät energiajuomat ... kuulu koulupäivään", minusta tuntuu omituiselta tällainen behavioristinen ajatus, opettajat juovat kahvia välitunneilla, joskus jopa luokassa, mikä ongelma on sitten oppilaan energiajuoma tai karkit. Jos se on järjestyssäännöissä kielletty, opiskelija voidaan poistaa energiajuoman kanssa luokasta, antaa joku muu laillinen seuraamus, eikö säännöt kannata sitä paitsi tehdä yhdessä.

Jutussa mainittu alkoholiasiaa myös  ihmettelen, jos opiskelijalla on alkoholia koulussa, siitä on seuraamukset olemassa, koulupoliisi takavarikoi alkoholin, lapsesta tehdään lastensuojeluilmoitus, jälki-istunto voi olla myös seuraamus, tai toisella asteella varoitus tai erotus ...

Vetämättömät, jälkiarvostelu

Vetämättömät oli Emma-teatterissa esitetty hupailu lännen henkeen. Lupasin kirjoittaa 17.8 oman näkemykseni näytelmästä. Näytännöt on pidetty, tällä arvostelulla ei ole enää merkitystä, luulen, että kesäteatterin ystävät ovat nauttineet reippaista esityksistä ja nauraneet vitseille. Vetämättömät täyttää kaikki hyvä kesäteatterin tarpeet: riittävän tuttu aihe, kliseitä, helppoja vitsejä, osa kaksmielisiä. Loistava kesähubailu?

Emmateatteri on Muumimaailman teatteri, jonne mahtuu useita satoja katsojia, laskin että Emmateatterissa on 831 paikkaa. Lipun hinnat olivat kesällä 29 euroa (erityisryhmät) ja aikuiset 31 euroa. Elokuvalippu on huomattavasti halvempi. Korkeaa hintaa voisi perustella, jos kyse olisi uniikkinäytöksestä, mutta näytöksiä on ennakon lisäksi 43. Laitosteatteritkin maksavat, joten kitinä ehkä on turhaa. Itse sain liput Turun Sanomien kestotilaajaetuna, ilmaiseksi siis tai ne tarvitsi jonottaa, jonoon mentiin 1,5 tuntia ennen avaamista arkiaamuna klo 6.30. Pienellä kertolaskulla -esimerkiksi 800 kertaa 30 = 24 000 euroa- saadaan käsitys bruttotuloista näytöstä kohti, jos liput saadaan myytyä. Kannatan teatteria, joka rahoittaa itse itsensä.

Lienen kyyninen, mutta minua ei naurattanut Vetämättömissä kuin kerran, ja se oli kun sheriffin viikset vahingossa irtosivat, ja se näyttelijöitäkin huvitti, mutta viiksien vetämättömyys oli ilmeisesti vahinko. Cancan-äänitehosteetkin olivat minusta hyvät, ja noin kahden tunnin esityksessä se on varsin vähän. Varsinkin puoliajan jälkeen jatkuvat vihkikaavan sopertelut olivat minulle tervan juontia. Itse en näe mitään nauramista juopuneessa papissa, puhevikaisessa pojassa, pieruhuumorikin oli toteutettu huonosti. Mutta kuten täällä kirjoitin, muut nauroivat, joten esitys oli varmaan sitten hyvä.

Olen ollut pienenä lännen elokuvien suuri ystävä. Elokuvateatterissakin olen katsonut John Fordin ohjaamia sekä John Waynen tähdittämiä filmejä,  Fred Zinnemanin Sheriffi on klassikko, Sam Peckinpahin Hurja Joukko on todella hyvä filmi, olen tutustusnut myös Clint Eastwoodin luomaan genreen sekä katsonut myös Sergio Leonen hengentuotteita. Olen selannut risaisiksi Lucky Luke sarjakuvat ja Tex Willer ja Morgan Kane ovat tuttuja "välituntilukemisena". Tiedän kuka on Ingallsin Laura. Pienessä talossa preerialla asuva Laura Ingalls mainitaan näytelmässä kerran, myös tunnusmelodiaa soitettiin hetkinen, kuten myös eräistä muista elokuvista (Pieni talo preerialla oli siis tv-sarja, joka perustuu löyhästi Laura Ingalls-Wilderin kirjoihin).

Vetämättömät oli osuva nimi, koska siitä puuttui veto, huumori, minusta myös tunne, olisin halunnut ainakin kunnon kapakkapianon jotain toimintaa. Esitteessä luvattiin puspus pampam, aika vähän ammuttiin, ja minusta ei taidettu juuri pussatakaan.

Vetämättömien mainoskuvassa on naisen korkokengät ja kannukset. Mksi? Sarina Röhrillä oli nahkasaappaat, mutta kenelläkään ei ollut kannuksia. Esitteessä luvataan myyttisiä lännen hahmoja, minulta ne menivät ohi, siellä oli minusta oli joitain kliseisiä hahmoja (Billy the Kid ja Zeronimo). Sen sijaan "ö'meerikan äk'sentillä vääntänyt" sheriffi oli sangen hauska hahmo, mutta koska sheriffin esittäjällä Karvosella oli monia muita hahmoja tämä jäi pelkäksi kuriosiiteetiksi. Sherifissä oli onnistunut ripaus Bondin J.W Pepperiä.

Odotin ennakkopuffien vuoksi Speden Hirttämättömien tapaista toimintaa, mutta Lammella ei ollut Speden, Simon tai Loirin karismaa, jotenkin Lampi oli liian iso näyttämöllä. Yhtä päämäärätöntä ja juonetonta meno kyllä oli, kuten Speden Hirttämättömissä.

Kritiikki osuu itseltäni harhaan, koska en käy teatterissa enkä kesäteatterissa. Kesäteatterin tarkoitus lienee  -Eppujen sanoin - murheen karkoitus. Murhe ehkä sitten karkoittui, puujalkavitsiä veistämällä, mutta minua ei alatyylin heitot, ja vähättelyt tai Varissuon ja nuorison mollaus sytytä kätenvetoineen.

Miksi ohjelmalehtisessä Miska Kaukonen ja  Santtu Karvonen ovat pienellä ja Sarina Röhr ja Jussi Lampi isolla? Karvonen ja Kaukonen veivät showta pitkälti eteenpäin, toki Röhr ja Lampi ovat "tuttuja TV:stä".

Käsikirjoitus oli Mikko Koivusalon. Se täytti varmastikin kesäteatterin tarkoituksen? Kirjaan juonta eli päättele itse.

KLO 19 Ohjelma on alkamassa.
Jussi Lampi hokee alussa, ettei kuulu tarinaan, ja hyppii pyssymiehen edessä takaperin, koska selkään ei saa lännessä ampua.

Seuraavaksi äiti (Karvonen) ja lapsia

Vankkureista myydään tulilientä intiaaneille

Saluuna ja piano, mutta piano ei liene oikea, eikä pianoa soiteta

Kultatyttö viety, kaapattu

Soitetaan kitaraa + huuliharppua, minusta ok, mutta jatkuva hoenta, etten kuulu tarinaan alkoi kyllästyttää.

Hevosen nimi on tam-poni (ei naurattanut minua yhtään muut "ymmärsivät" vitsin minua paremmin)

Maria Simberg siepattu, palkinto noin 10 000$ (jäi ihmettyttämään mitä noin tarkoitti, se oli ehkä vitsi)

Kaukosella hahmo Nobody, tästä revitään huumoria kerta toisensa jälkeen (tiedän, että Nobody tarkoittaa ei kukaan, luultavasti muutkin tiesivät).

Ammutaan lyijyä umpisuoleen, vai onko se umpisuoli poistettu (monesti toistuva vitsi, ei naurattanut minua, mutta joku nauroi, eli ilmeisesti vitsi oli hyvä ja toistolla vielä parempi).

Vekke Rämö - myy intiaaneille viinaa, purkaa rakennuksia,  ja omaa hyväveliverkostoja, (ei naurata minua, tätä toistettiin myös)

Huijari Nieminen? (Oltaisiin näytetty edes muutama korttitemppu)

Usain Colt lännen nopein mies (tämä oli ok-vitsi, ja minä  nauroin, tämä oli hyvin toteutettu)

Tauski mainitaan (miksi?)

Pieruhuumoria, (ei naurata, eikä edes haise, mutta joku vaihtaa silti housuja, ei naurata)

KLO 20 tauko

KLO 20.25 (en katsonut kelloa)
Alkaa interaktiivinen osuus, (olemme muistaakseni intiaaneja)

Yleisö saa huutaa, ja rummuttaa jaloillaan.

Ratsuväki tulee (tai yksi jolla siniset vaatteet)

Vankkuripappi ( lienee Ankkurinappin parodia) tätä pappijuttua pyöritetään miltei koko ajan, (minua ei naurata)

Vekke Rämö yrittää mennä naimisiin Maria Simbergin kanssa, (eikä koskaan onnistu, eikä minua naurata)

Meksikolaiset tulevat puhumaan prostitutos professonals (minua ei naurattanut tämäkään, ihme tosikko!)

Humalainen pappi (tätä väännetään ja väännetään, välillä kaveri oli sammunut, joten Kaukonen oli vapaa muuhun)

Zeronimo (Kaukonen oli Zeronimo) touhuilee

Intiaanit Varissuolle reservaattiin (ei naurattanut eikä mamu-jutut)

Intiaani+rakennusmies ja joku kolmas hemmo ovat Village people ja homma loppuu (melkein nauratti)

Katsojat taputtavat ja pitivät. Tämä on se oikea arviointi. Katsojat päättävät, onko esitys hyvä.

Lavastus: sininen taivas ja pilvet, olivat hyviä, muut olivat viime vuoden Muumit Villissä Lännessä ylijäämiä. Musiikki oli tavanomaista, juonta ei minusta ollut. Hidastuskohta, joita on myös joissain lännenfilmeissä (Hurja joukko) oli suhteellisen hyvin toteutettu, mutta luulen, että valtaosa ei tajunnut viitettä.

*************************
Arvostelu on päättynyt ja kausi on päättynyt, yleensä vuorovuosina on ollut hyvä pätkä, mutta Emmateatteri ei päästä enää Linnateatteria kesäksi Kailoon, siitä täällä.
Tämä oli viimeinen näytelmä näillä näkymin.
*************************

Pa

Kauriita ja autoja

Valkohäntäpeuroiksi tai Laukonpeuroiksi niitä kutsuttiin, kun niitä oli vähän, mutta nyt niiden nimi lienee metsäkauris tai metsäpeura, ja niitä Turussakin on paljon, eilen pyörälenkillä illalla näin neljä eri paikoissa lähinnä niityillä. Joinain päivinä olen nähnyt yhdeksän eri paikoissa.

Kauris on nopea eläin, olen miltei törmännyt niihin pyörälenkillä, juoksulenkillä ja suunnistamassa, eli kauris on usein piilossa pusikossa, ja lähtee sieltä pois, kun ihminen tulee riittävän lähelle.

Kauriit ylittävät teitä, joten pian voi peurakolarit lisääntyä.

Kuvassa normi-bussi, minusta kauris ylittäessään tien ei väistä, eikä auto pysty väistämään eli yhteentörmäyksiä voi tulla.

Kuvat otettu kännykällä.
***
6.9.2013 Turun Sanomien mukaan Kakskerran Erä ry aloittaisi kauriiden harventamisen metsästämällä.
Kauriita ei ole ainakaan vaikea löytää, jos ajaa Maanpäähän iltasella voi jo pelkästään tieltä puolesta kymmenestä jopa kymmeneen kaurista. Haastetta tulee olemaan siinä, miten välttää onnettomuudet, on asutusta ja autoja, metsässä on softaajia, marjastajia, suunnistajia, sienestäjiä, metsäkaistaleet ovat varsin pieniä. En ole metsästäjä enkä omista asetta, ja olen ampunut vain armeijassa, joten en ole asiantuntija metsästyksen saralla. Luultavasti asiassa ei ole ongelmaa, ja toivottavasti ei tule. 8.9 lehdessä mainittiin jahdin jo alkaneen, ja muutamia kauriita oli metsästetty, ja ehkä 60 kaadetaan syksyn mittaan.

Kesällä 2014 on kauriita edelleen näkynyt, eli harvennus ei ollut liian suuri.

Turun sää jää logon varjoon

Laitoin Ylen www-lomakkeen kautta maininnan siitä, että uudessa hienossa ja raikkaassa sääkartassa jää aluksi etelän sää logon alle.

Koska mitään korjausta asiaan ei ole tullut, niin nappasin kuvan tv-uutisten alkulogosta.

Ylen uutisia katson päivittäin aamulla ja illalla, tämä asia minusta voitaisiin myös muuttaa. Etelä-Suomessa asuu valtaosa väestöstäkin.

Wäinö Aaltosen kotitalo on Hirvensalossa

Wäinö Aaltosen kotitalo vuodesta 1905 on säilynyt Hirvensalossa. Talorykelmä on maalattu punaiseksi. Lauttarannassa Hirvensalon vanhan sillan lähellä. Nykyisin seuraava talo on muuten ns Lehtitalo, josta on valokuvia muualla, en laita kenenkään asuintalosta tänne kuvaa, mutta hieno keltainen talo.

Wäinö Aaltonen (1894 - 1966) muistetaan veistoksellisista patsaistaan, jotka kaikki ovat ilman vaatteita, kuten nainen yläkuvassa. Kehikon kohdalla on laatan mukaan ollut Wäinö Aaltosen ateljee.

Wäinö Aaltonen muutti. Kehikko on Juhani Pallasmaan taideteos, johon on laitettu myös Wäinö Aaltosen veistos Muusa. Teos "paljatettiin" vuonna 1994.

Wäinö Aaltosen museon edessä on myös kolme patsasta, valokuvassa vain kaksi.

Joen takaa WA-museo näyttää tältä

Paavo Nurmen patsas on myös Wäinö Aaltosen veistämä luultavasti suomalaisille tutuin. Kuten myös Eduskunnan istuntosalin patsaat: Raivaaja, Henkinen työ, Tulevaisuus, Usko ja Sadonkorjaaja. Kuvia en laita, olen kyllä ollut kahdesti Eduskunnan istuntosalissa kierroksella.

Turussa Konserttitalon edessä on Wäinö Aaltosen patsas "Kun ystävyyssuhteet solmitaan" Göteborgin kaupunki on lahjoittanut Turun kaupungille Aninkaisten ammattikoulurakennuksen.

Talo on laajentunut, mutta myös Turun  konserttitalon rakennusvaroista alkuosa on tullut Göteborgista.

Patsaan alkuperäiskappale on Göteborgissa ja tämä Turussa oleva on kaksoiskappale. Ihmiset ovat (lähes) alastomia Wäinö Aaltosen tyyliin, hevosista toinen on tamma, jossa on naisratsastaja. Miehen ratsu on luullakseni ruuna (voi olla ori)

Wäinö Aaltosen seuran talo oli Moikoisissa, mutta Wäinö Aaltonen ei ole asunut tässä keltaisessa talossa. Wäinö Aaltonen muutti perheinen Hirvensaloon vuonna 1902 jäätä pitkin. Hirvensalo kuului silloin Maarian kuntaan. Ensin perhe asui Vastmäessä, Meriläisen torpassa, Cedeqvistin talossa, eikä näitä taloja enää ole.

Wäinö Aaltonen itse piti näitä taloja kotitalonaan.

Ateljee oli käytössä 1920-luvulla.

Yksityinen parkkivalvonta on tehokasta, mutta minusta tarpeetonta

Yksityinen parkkivalvonta on tehokasta. Sain itse valvontamaksun, jonka perusteista reklamoin tilannetta olen tarkastellut täällä ja täällä.

Yksityisoikeudellinen valvontamaksu tuli todella nopeasti, koska olin enintään kolme minuuttia poissa autolta hakiessani vaimon pinoamia tavaroita kirpparilta.

En ollut mielestäni tehnyt sopimusta parkkeeraamisesta, puhtaalla omalla tunnolla voin sanoa, että en ollut nähnyt kylttiä, eikä alue ole maksullinen parkkipaikka, maksulappu löi ällikällä, koska auto oli vain kiekkopaikalla laatikoiden kantamisen ajan. Toisaalta kyltti on kyllä näkyvällä paikalla, ja kiekon kuva oli seinässä, eli maksu oli aiheellinen.

Reklamaation vastaus oli varsin lyhyt ja vastasin siihen, ja paluuposti tuli varsin äkkiä, ja selvisi, että maksua ei peruuteta, ja minulla on mahdollisuus katsastaa asian lainmukaisuus oikeusistuimessa. Viestintä oli siis nopeaa ja tehokasta.


Kiekon käytöstä muistutettiin kylttien lisäksi esim. näin

***
Tämä yksittäistapaus on osaltani loppuun käsitelty, mutta seuraavaksi käsittelen asiaa yleisellä tasolla.

Perustuslain 124§ kuuluu seuraavasti
Hallintotehtävän antaminen muulle kuin viranomaiselle
Julkinen hallintotehtävä voidaan antaa muulle kuin viranomaiselle vain lailla tai lain nojalla, jos se on tarpeen tehtävän tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi eikä vaaranna perusoikeuksia, oikeusturvaa tai muita hyvän hallinnon vaatimuksia. Merkittävää julkisen vallan käyttöä sisältäviä tehtäviä voidaan kuitenkin antaa vain viranomaiselle.
***

Minusta "sakkolaput" ja pysäköintivirhemaksut pitää olla virkamiesten antamia. Itse en saanut paperista päätöstä kuin maksusta. Reklamaation vastauksena luki vain yrityksen nimi, ei käsittelijän nimeä, ei arvoa, ei puhelinnumeroa. Asian jatkokäsittely olisi tapahtunut käräjäoikeudessa ei hallinto-oikeudessa.

Hallintolaki antaa mahdollisuuden "julkisen asian" jatkokäsittelystä hallinto-oikeudessa, tämä on siis yksityisoikeudellinen valvontamaksu. Hallintolain kuudennessa luvussa määrätään asian selvittämisestä ja kuulemisesta ja seitsemäs luku päätöksen antamisesta ja perustelemisesta hyvä laki, hyvät pykälät, joita käytetään jos viranomainen hoitaa tehtävää.

Joitain hyviä pykäliä, välttämättä ei koko pykälää

Hallintolaki 6.6.2003/434

6 luku Asian selvittäminen ja asianosaisen kuuleminen
31§ Selvittämisvelvollisuus
Viranomaisen on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot sekä selvitykset. Asianosaisen on esitettävä selvitystä vaatimuksensa perusteista. Asianosaisen on muutoinkin myötävaikutettava vireille panemansa asian selvittämiseen

34§ Asianosaisen kuuleminenAsianosaiselle on ennen asian ratkaisemista varattava tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta sekä antaa selityksensä sellaisista vaatimuksista ja selvityksistä, jotka saattavat vaikuttaa asian ratkaisuun....

7 luku Asian ratkaiseminen43 §  Päätöksen muotoHallintopäätös on annettava kirjallisesti.
Päätös voidaan antaa suullisesti, jos se on välttämätöntä asian kiireellisyyden vuoksi.
Suullinen päätös on viipymättä annettava myös kirjallisena oikaisuvaatimusohjeineen tai valitusosoituksineen. Määräaika oikaisuvaatimuksen tekemiseen tai muutoksenhakuun alkaa kirjallisen päätöksen tiedoksisaannista siten kuin siitä erikseen säädetään.

44§ Päätöksen sisältöKirjallisesta päätöksestä on käytävä selvästi ilmi:
1) päätöksen tehnyt viranomainen ja päätöksen tekemisen ajankohta;
2) asianosaiset, joihin päätös välittömästi kohdistuu;
3) päätöksen perustelut ja yksilöity tieto siitä, mihin asianosainen on oikeutettu tai velvoitettu taikka miten asia on muutoin ratkaistu; sekä
4) sen henkilön nimi ja yhteystiedot, jolta asianosainen voi pyytää tarvittaessa lisätietoja päätöksestä...

45§ Päätöksen perusteleminenPäätös on perusteltava. Perusteluissa on ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun sekä mainittava sovelletut säännökset....

46§ OikaisuvaatimusohjeetJos päätökseen on ennen valituksen tekemistä vaadittava oikaisua erikseen säädetyssä oikaisuvaatimusmenettelyssä, ohjeet tällaisen oikaisukeinon käyttämisestä on annettava samanaikaisesti päätöksen kanssa.
Oikaisuvaatimusohje on annettava myös silloin, kun erikseen on säädetty hallintopäätöksen saattamisesta viranomaisen käsiteltäväksi muuna kuin muutoksenhakuasiana.
Oikaisuvaatimusohjeiden sisällöstä on voimassa, mitä 47 ja 49 §:ssä säädetään valitusosoituksesta.

*****

Samat ongelmat saattavat tulla minkä tahansa hallintotehtävän tai koulun yksityistämisen yhteydessä. 

Minusta ei pitäisi yksityistää hallintotehtäviä, julkista koulutusta tai muuta hallintotehtävää, silloin "asianmukaisuuden" valvonta ja muutoksen haku on vaikeampaa.

Ymmärrän yksityisen parkinvalvonnan tarpeen ja tehtävän. Jos kiinteistö omistaa tontin, jossa on parkkipaikka tai jossa parkkeerataan, toki pitää olla keinoja saada luvaton pysäköinti loppumaan. Oman autopaikkani eteen rivitalomme piha-alueella on monesti pysäköity enkä saa autoani siirtymään. Se harmittaa. Olen vain odottanut tai soittanut puhelinnumeron rekisterikilven perusteella.

Tehokkuus on tärkeä, mutta myös muutoksenhakumenettely ja oikeusturva. Olen siksi sitä mieltä, että verovaroilla pitää kustantaa poliisille lisää resursseja, vastaavat säästöt voidaan nipistää liiallisesta subjektiivisten etujen nipusta.

Olen Perustuslain 2§:n kannalla nyt ja jatkossa

"Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia".

Lopullinen mielipiteeni on siis
Hallintotehtävät ja tehtävät, joissa käytetään julkista valtaa, on oltava minusta vain viranomaisella. Olen samalla kannalla kuin Eduskunnan perustuslakivaliokunta (luullakseni) ja KKO:n päätös yksityisestä parkkivalvonnasta on minusta vain yksittäistapaus, tapauslyhennelmän mukaan pysäköinti laputustilanteessa oli ollut toistuvaa paikalla, jossa olisi pitänyt olla pysäköintilupa.

Antaisin kuitenkin yksityiselle sopimusoikeuden ja laputusoikeuden tilanteessa, jossa alue on aidattu ja alueella on parkkiautomaatti tai puomi tai tilanteessa, jossa kaikilla pitää olla oma paikka. Kaksi viimeistä kuvaa ovat Helsingistä, ja minusta näissä tilanteissa ehdot ovat selkeät, aidattu tai puomitettu alue eli minusta asia on kunnossa.

***
17.10.2013 Johannes Koskinen Eduskunnan perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja ennakoi, että parkkifirmat joutuisivat avustaviin tehtäviin, en ole nähnyt mustaa valkoisella, eikä lakia ole tietenkään säädetty eikä se tietnkään voi tulla kovinkaan pian voimaan, mutta suuntaa ja periaatetta tässä on haettu.

Slalom-mäestä parturoidaan sata puuta

Hirvensalon Slalom-mäestä kaadetaan puita rinteen muutostöiden vuoksi. Ilmeisesti rakennetaan freestyle- ja kumparerinne ja sata puuta kaadetaan. Ilmoitus rinteen muutostöistä ylhäällä. Tässä on siis kyse kaupungin rahoittamasta työstä.

Tässä karttaklippi violetin pinkki linja on kakkoshissilinja punaisen nuolen kohdalta puu kaatuu

rinne alhaalta päin 12.7.2013

Kävin (lauantai)-aamulla mäen toisella hissilinjalla. Kävelin jäniksen perässä rinnettä (violetti viiva kartassa), mutta työt olivat käynnissä, joten en mennyt aivan ylös asti.

Kävin 23.7.2103

Kuten yläkuva, mutta puuttomampi, kuva otettu 23.7.2013

25.8.2013

Linjaa alaspäin, heinäkuun alussa

Jonkin verran oli tosiaan puita ennätetty kaataa, ja 18.7 paljon lisää, eli huomattavasti enemmän

Lähempää näyttää tältä

ja tältä näyttää yläkartan punainen nuoli-kohta

Kävin iltapäivällä ylärinteessä ja sieltä näkymät ovat seuraavat

Tämä on mäen korkein kohta parakki on suhteellisen uusi ilmestys

Tässä kaivuri rinteessä

Tässä on työmaata.

Puita on kaadettu varsin paljon, tilanne 20.7.2013. yllä ja alla 24.8.2013

Slalommäen huippu on tuttu paikka, käyn pyörällä, juosten tai sauvajuoksutreeneissä mäen huipulla kesäaikaan. Kun mäkiautorata on tullut en ole käynyt siellä muuta kuin katselemassa maisemia, jotka ovatkin upeita.

Tässä syntyy rinnettä

Joka viimeisessä kuvassa "valmis" eli 28.9.2013

Mäki 9.2.2014