Korkeakouluopiskelijan opintorahat leikkuriin

Näkymät eivät ole näin kauniita opiskelijoille

OKM:n asettama selvitysmies professori Roope Uusitalo ehdottaa, että
-Korkeakouluopiskelijoiden opintoraha pienenee 250,28 euroon tukikuukaudessa
-300 opintopistettä varten tukikuukausia olisi 45 kuukautta
-Vaaditaan 6 opintopistettä kuussa (ennen 5)
-Valtion takaamaa opintorahaa nostetaan 650 euroon tukikuussa, viivästyneitä opintoja varten saisi opintolainaa
- Opintorahan asumislisän korvaaminen yleisellä asumistuella jätetään myöhemmin erikseen harkittavaksi
-Tässä selvityksessä ei oteta kantaa korkeakoulujen lukukausimaksuihin eikä muihin opiskelijoilta kerättäviin pakollisiin maksuihin (tarkoittaa minusta ylioppilaskuntamaksua ja YTHS-maksua)
Minusta tämä on opiskelijoiden aseman heikennys, koska opintotuki pienenee 86 euroa tukikuulta, ja 45*86 = 3876.

-Toisen asteen opintotukeen ei ole  tulossa heikennyksiä, tämä minusta kummastuttaa eikö kaikki olekaan talkoissa (muutkaan eivät tunnu olevan talkoissa). Toisen asteen opintotuen edellytykset paranevat, sillä vanhempien tulot eivät vaikuta enää täysikäisillä ei-kotona asuvilla. Lisäksi toisen asteen opiskelijat saavat ilmaisen kouluruuan koulupäivinä.

Korkeakoulupiskelija ei saa toimeentulotukea (lukujausien aikana), vaan lainalla pitäisi elää. Tästä en saanut lainkaan tietoa tiivistelmästä enkä raportista, mutta tähän ei ole selvitysmiehen mukaan tulossa muutosta, eli ilmeisesti opiskelijat eivät saa toimeentulotukea lukukausien aikana.

Minusta Perustuslain mukaan
1. Ihmiset ovat yhdenvertaisia (6§),
2. Jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta sekä kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä.(16§),
3. Oikeus sosiaaliturvaan (19§)
Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon.
Lailla taataan jokaiselle oikeus perustoimeentulon turvaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella.
Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Julkisen vallan on myös tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu.
Julkisen vallan tehtävänä on edistää jokaisen oikeutta asuntoon ja tukea asumisen omatoimista järjestämistä

Opiskelijat eivät saa pääsääntöisesti toimeentulotukea. Luin lakia toimeentulotuesta, mutta en osaa tulkita sitä, suoraan siellä lue opintolainasta. Luultavasti tulkitaan niin, että opintotuki on opiskelijan ensisijainen tuki. Luultavasti opiskelijat/opiskelijajärejestöt selvittävät onko tämä perusoikeuksien mukaisia,

Minusta tuntuu oudolta, että  korkeakoulussa tukikuukaudet on rajattu, mutta toisen asteen tutkinnoissa ei ole, eli aina uudessa toisen asteen opinahjossa käsitykseni mukaan alkaa tuet juosta uudestaan. Minusta ei järkevää, eikä tasapuolista, eikä myöskään se, että passiivisuudesta palkitaan, ellei opiskele (vaikka olisi vapaita opiskelupaikkoja niin kuin on) voi saada toimeentulotukia.

*****
Takaisin 1980-luvulle?
Alla on pohdittu etukäteen selvitysmiehen ehdotusta ja siihen liittyviä asioita.
Sipilän keskusta-oikeistohallituksen kokoomuslainen opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen ajaa hallitusohjelman mukaisesti opintorahaan tuntuvia leikkauksia, esillä on ollut haarukka 70 - 150 miljoonaa euroa. Minedun sivuilta:"Selvitystyössä tulee ottaa huomioon hallitusohjelman reunaehdot ja opintotukimenojen säästötavoite: opintorahan, asumislisän ja lainan tason nosto vähintään 1 100 euroon kuukaudessa. Opintotuesta säästetään 70 miljoonaa euroa vuoteen 2019 mennessä ja pitkällä aikavälillä 150 miljoonaa euroa. " Opintotukea maksetaan opiskelijoiden asumislisineen noin 800 miljoonaa euroa,joten iso siivu höylätään pois.

Netin mukaan opetusministeri on syntynyt vuonna 1983 samana vuonna jolloin jouduin ottamaan valtion takaamaa opintolainaa 10 000 markkaa. Lainaakin sai vain harvat, kaksi vuotta jouduin ottamaan pankkilainaa, lainaa otin kuutena vuotena, pankkilainat maksoin pois, mutta maksettavaa jäi opintolainassakin 32 000 markkaa . Lainan maksamiseen meni koko 1990-luku, ja se rahoitettiin monia pätkätöitä tekemällä ja samalla asuntolainaa maksellessa.

Ministeri Grahn-Laasonen on asettanut Jyväskylässä toimivan professori Roope Uusitalon (maisteriksi 1994, tohtoriksi 1999) selvittämään malleja opintotuen leikkauksiin. Aikaa on vähän enää jäljellä, helmikuun lopussa pitäisi olla valmista. Luultavasti malli on sellainen, että opintorahaa lasketaan ja opintolainaa nostetaan,

Minusta tärkeämpää Uusitalon kykyjen hyödyntämistä olisi toinen minedun sivuilla oleva "uudistus" eli perustulokokeilu. Tekstissä lukee "Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen esittää, että hallituksen perustulokokeiluun otetaan mukaan myös opiskelijoita yhtenä kohderyhmänä. Hallitusohjelman mukaisen kokeilun on suunniteltu alkavan vuonna 2017."
Olli Kangas ja Ville-Veikko Pulkka on laatinit esityksen "Ideasta kokeiluun? - Esiselvitys perustulokokeilun vaihtoehdoista". Luin 30.3.2016 ilmestyneen tutkimuksen yhteenvedon ja suosituksen ja minusta ongelmat on tunnustettu, jotakin kaiketi esiselvityksen pohjalta kokeillaankin.

Olen 1.10.2015 täällä laskenut, että 560 euron perustulo maksaisi Suomessa yli 36 miljardia euroa, eli ei varmastikaan mahdollinen eikä järkevä tapa toimia. Suomen valtion velka on ylittänyt 100 miljardia ja lisää tulee, lisäksi kunnat ovat velkaa miljardeja. Ilmaista vastikeetonta rahaa ei ole varaa maksaa kaikille. Niille jotka ovat todella köyhiä ja sairaita perustulo ei riitä. Perustulo on minusta hölmöläisten hommaa.

Minusta opintotukiuudistukseen pitäisi ottaa mukaan perusoikeusasiantuntija, sillä minusta ketään ei saa syrjiä, ja kaikkia pitäisi lähtökohtaisesti kohdella tasa-arvoisesti eikä saa ajaa ahdinkoon. Minusta ketään ei voi pakottaa elämään velaksi, kuten 1980-luvulla toimittiin. Jouduin 1990-luvulla maksamaan omat lainat pois, ja vaimon lainat oli maksettava yllä mainitun asuntolainan lisäksi. Elämä oli varsin niukkaa ja erityisen tiukkaa. Samalla ilman yhteiskunnan tukia (lukuunottamatta lapsilisää) kasvatettiin liuta lapsia, jotka ovat siinä iässä, että joutuvat opintotukileikkurin kohteeksi.

Ihmettelen oikeasti EU-Suomea. Jatkuvasti EU tai joku muu taho ilmoittaa velvoitteista jotka nielevät rahaa satoja miljoonia, mutta maan pienryhmiltä ja köyhiltä leikataan. Koulutusleikkauksista olen erittäin huolissaan. Ammattikoulutus tullaan säästämään rammaksi, ammattikorkeakoulut ja yliopistot ovat YT-kierteessä, kuten pienet ammattikoulutkin. Opetuksesta leikataan. Opintorahaa leikataan. Halutaanko palata luokkayhteiskuntaan, tai peräti kivikaudelle? Rikkaiden verotusta on kevennetty ja varallisuusverosta on luovuttu ja hallintarekistereitä ajetaan. Ainoa vero, joka nousee, on köyhiä kurittava arvonlisävero ja valmisteverot. Lääkkeiden kelakorvauksia alkaa saada vasta 50 euron jälkeen.

Toimittajat toitottavat , kuinka hyväosaisia ovat opiskelijat, vaikka osa entisistä opiskelijoista kitkuttaa pienipalkkaisissa pätkätöissä. Muistan oman opiskeluaikani köyhyyden, joka ei suinkaan loppunut maisteriksi valmistumiseen eikä edes pätkätöissä eikä vakinaistuksen jälkeenkään.

4.3.2016 minusta kuultiin riman alitus EK:n Heidi Marttila puhui Ylen jälkiviisaissa, että opintotuki on "ilmaista rahaa ilman vastiksetta opiskelijalle" (lainaus ei ole sanatarkka), eihän ole rahan edellytyksenä on nimeenomaan opintosuoritukset. Lähetyksessä oli myös muita mielipiteitä, josta olen päinvastaista mieltä. Eräs oli keskustelussa esiintynyt väite että tutkinto maksaa 40 000 euroa. Ilmeisesti lasku on laskettu niin, että tiedekunnan menot on laskettu yhteen ja jaettu tutkinnon suorittajilla. Pitää kuitenkin huomata se, että professorit tekevät pääosin tutkimusta, opetus on aina "se pakko", mutta aina kuitenkin sivujuonne tieteen tekemisessä. Todellisuudessa opiskelijan ohjaamisen kuluu vain osa yliopiston toiminnasta, osa on jatkotutkintoja, tutkimuksia, konsultaatiota

10.3.2016 Eduskunnan kyselytunnilla hallitus puolusti opintotuen leikkausta säästöillä. Minusta linja ei ole pitävä, koska tällöin pitäisi kaikkien muidenkin vastaavien ryhmien tukia pienentää ja velvoittamaan laina-asiakkaiksi!

12.3.2016 TYY:n instagrammissa on Stubbin ja Sipilän koulutuslupaus, jonka he näin aikovat rikkovat.

15.3.2016 Roope Uusitalo jatkaa lainalinjalla ja ehdottaa Kauppalehdessä, että "
"Jospa jaetaan opintolaina peruslainaan ja lisälainaan...Tälle peruslainalle valtio tarjoaisi Ruotsin malliin takaisinmaksuturvan. Peruslainaa pitäisi lyhentää vaikka korkeintaan 5 prosentilla vuosituloista. Jos laina ei tällä tahdilla tulisi 20 vuodessa maksettua, valtio kuittaisi loppusaldon. Jos ei työtä löytyisi, ei tarvitsisi lainaakaan lyhentää".

Tämä on sama asia, laina kuin laina, kuka odottaa 20 vuotta lainat niskassaan, johon lainan korot tulevat päälle. Tällöin henkilö ei voi saada muuta lainaa, tuskin edes luottokorttia, tai muutakaan. Tämä on minusta sama asia koristenauhalla varuistettuna, ydin on sama ja epäoikeudenmukainen. Ihmettelen, miksei rikkaita veroteta, keskituloiset maksavat verotj aköyhiltä leikataan tuet.