Onko Seiska sensaatiolehti vai sananvapauden ainut airut?

Onko Seiska sensaatiolehti vai sananvapauden ainut airut?

Tilasin Seiskan kymmenen vuoden jälkeen kymmeneksi viikoksi. Noin kymmenen vuotta sitten tilasin pari lyhytjaksoa Seiskaa, lähinnä tv-ohjelmien vuoksi. Saan aika-ajoin tilauskehoituksia ja tilasin Seiskan kokeeksi.

Yläkuvan Seiskat edustavat kevättä 2015. Eduskuntavaalien jälkeen oli juttuja kansanedustaja Teuvo Hakkaraisen juhlimisesta ja naisasioista. Pete Parkkosella oli ensin ylinopeussakkoja ja sitten naiskuvioita. Matti Nykänen oli ehkä ottanut napanteria, vaikka oli 100 päivän raittiuslupauksessa, mutta ainakin sen jälkeen yksi putki meni poikki ja toinen alkoi, minkä Seiskakin noteerasi.

Tämän jälkeen pääjuttu oli terveyshuolista kertovasta Aake Kallialasta ja Jani Wickholmista. Juha Sipilän taloista oli maininta. Seuraavassa Seiskassa oli maininta, että Juha Sipilällä ei ole ehkä enää helikopterin lentolupa voimassa. Pääjuttu on Anneli Auerin koevapaudesta, joka oli tuolloin jo kuukauden mittainen.

Juha Sipilän lentoasia koskettelee lentolupakirjaa ei lentämistä, mikä on ministereillä pakollinen ohjelmanumero.

Toukokuun lopussa hallitusneuvottelut jatkuvat. Kankaanniemi lienee ollut rakenneryhmässä, kunnes tekstiviestikohu yllätti. Tässä asiaa pöyhitään lisää parin sivun verran.

Juha Sipilän lentolupakirja-asiasta on sivu tekstiä.

Muuten jutut ovat julkkispainotteisia.

Sofi Oksasen sopimusrikkomusoikeudenkäyntiin on saatu sivun verran tekstiä.

Seiskassa n:o 22/2015, sivulla 17 vatkataan minusta merkityksetöntä asiaa eli onko Juha Sipilällä voimassa olevaa lentolupakirjaa. Hän ei kipparoi lentokonetta, vaan Suomen täysvaltaisen tasavallan hallitusta. Muuten Seiska käsittelee "kohujuristin" naisystävän selvitystä pakenemisestaan.

Seiska 23/15 jatkaa tarinaa kohujuristista ja naisystävästä, jotka olivat olleet nakkikioskilla. Hallituksen ministerien verotettavat tulot on raportoitu. Numeron ristikko oli sangen helppo.

Seitsemän Seiskan perusteella jutut ovat aika viihteellisiä, vaikka hallitusneuvottelijoiden toimintaa on tarkasteltu, niin minusta muun kuin tehtävän kautta ja valotettu entisen oppositiojohtajan ja nykyisen pääministerin lentolupa-asioita. Joten sananvapaus toteutuu, mutta näen esimerkiksi Ylen MOT-ohjelman yhteiskunnallisesti merkittävämpänä ilmiönä. Toisaalta minusta joskus Seiskan jutut voivat olla osuvia, tässä otoksessa minusta on asioita, joita on pöyhitty muuallakin, tai joita ei ehkä minusta olisi tarvinnut pöyhiä, mutta sananvapautta sekin, saa pöyhiä, jos haluttaa, "ennakkosensuuria ei voi olla".

Tilausjakson aikana olen selannut Seiskan jutut, ja katsellut lehdestä tv-ohjelmat ja tehnyt kaksisivuisen ristikon ja sudokut. Jutut ovat minun makuuni liian "viihteellisiä" ja pinnallisia, vaikken mikään kulttuurikerman jäsen olekaan. Mukava lehti kaiken kaikkiaan.

Osallistuin Seiskan kilpailuun, ja voitin Matiaksen (Mikkosen) levyn #dissaa, joka on tuotettu samalla tavalla, kuin Robinin koodi. Matias ei ole vielä niin vanha kuin Robinin aloittaessa, enkä usko levyn ponnahtavan niin korkealle. Levyllä on kymmenen eri biisiä ja tusinan verran yhteensä. Nimiraita #dissaa on Maki Kolehmaisen kynästä lähtöisin, muut tekijät Mustonen ja Alajuuma. Maki on muutenkin taiteillut joitain biisejä. Minusta levy on ehkä kokonaisuutena parempi kuin Robinin koodi, mutta ei sisällä sellaista hittiä kuin Frontside Ollie.

*****
Otin tarjouksella viisi kuukautta lisää Seiskaa.
Seiskan numerot menevät aina Kirppiksellä, tai hinnasta riippuen. Olen myynyt aina viikonloppuna, sillä selaan sen aina parissa kolmessa päivässä. Käyttökelpoinen lehti, kesällä tietää kenellä on ökyvene ja kuka ajaa punaisella Ferrarilla (muukin kuin Kimi Räikkönen)