Ruisrock 1981 ja sen uutisointi

 

Ruisrock 1981 

Ruisrock soitettiin 8.8.1981, ulkomaisia yhtyeitä olivat Noice, Girlschool ja UB40 sekä kotimaiset Zero Nine, SIG, Mistakes, Hassisen Kone ja sivulavalla joukko tuntemattomampia suuruuksia.

Olennaista tässä jutussa on Ruisrockin uutisointi.

Turun Sanomissa Ruisrock 1981 uutisoitiin näyttävästi 9.8.1981. 

Mustavalkokuvia oli, ja jopa kaksi värikuvaa, toinen  Pave's Mistakesista ja toinen yleisöstä.

Ruisrock järjestettiin vasta elokuussa lauantaina, yksipäiväisenä, sateessa ja paikalla oli 7000 henkeä.

Alueelle ei saanut tuoda alkoholia, mutta porukka oli juovuksissa.

Edellisen vuoden Ruisrockin (1980) pilasi seikka, että toinen pääesiintyjä Eppu Normaali jäi ilman soittoaikaa, kun The Jam otti viimeisen vuoron. Kun Eput näyttäytyivät, yleisö heitti rojua lavalle ja osa porukasta kiipesi lavalle.

Ruisrockissa 1981 oli aita, mutta se hajotettiin varsin pian.

Turun Sanomat ei pitänyt taiteellisesta tasosta, mutta teksti on kyllä humoristista vuodesta 2025 katsottuna. (Yläkuva).

Sivulavajärjestely sai sentään melkein vilpittömiä kehuja.

Ruisrockin uutisoinnissa mukana olleet on asianmukaisesti lueteltu, ja juttujen jälkeen on nimikirjaimet EA, MJ  ja HT. Valokuvia en laita tähän juttuun, koska ne ovat kokonaisia teoksia, kuvat lehtijutuista ovat "näytteitä" hyvästä analyysista, joka ainakin minua huvittaa nyt.

Hirvensalon hiihtokeskus

 

Hirvensalon hiihtokeskus on lähellä Syvälahden koulua ja K-Marketia.

Hirvensalon hiihtokeskuksella tarkoitetaan oikeastaan Slalommäkeä, jossa on nykyisin viisi rinnettä. Laskettelurinne näytti maaliskuussa 2025 tältä. Talvi oli lumeton, mutta koska rinnettä pystyttiin lumettamaan, pystyttiin mäessä laskettelemaan.

Tässä vastaava kuva joulukuun lopulta 2024.

Hirvensalon slalomrinne avattiin vuonna 1964, ja alkuun hissejä oli vain yksi. Käytössä oli  jyrkin mäki rinne 1, josta lasketteli muiden muassa nopeuslaskulegenda Kalevi Häkkinen (1928-2017).

Hirvensalon Toijaisissa  oli 1950-luvulla puinen mäkihyppypaikka. Nykyisin siitä on vain muisto ja joitain lautoja. Kakskerran Nunnavuoressa oli mäki meren jäälle.

Mäkitouhua pyörittää vuonna 1962 perustettu Turun Slalom. Ilmeisesti Turun kaupunki muistaa yhdistystä avustuksilla ja omistaa osan rakennelmista, mutta slalom-bisnes on seuran harteilla. talvi 2023-2024 oli hyvä, talvi 2024-2025 olki vähäluminen tai oikeastaan lumeton.

Lumitykkejä saatiin 1967 ja kakkosrinne otettiin käyttöön 1968.

Mäki laajeni, ja puita kaadettiin. Nyt on yhteensä 4 rinnettä ja pulkkamäki.

Kesäisin oli mäkiautoja, joille oli tehty asvalttitiet. Mäkiautobisnes loppui.

Rinteeltä näkee Turun kaupunkiin, Upea paikka.

Upea paikka myös kesällä, 

Kesällä porukka kävelee sauvoilla hissilinjaa ylös. 

Kesällä mäki on kuin niitty, eli paljon kukkivia kasveja ja hyönteisiä etenkin perhosia ja myös lintuja. Ikävä kyllä Mäkeen on levinnyt komea lupiini, joka haitallisena vieraslajina syrjäyttää muita niittykasveja.

Lähteet:
Aamuset-lehti 9.1.2019 /Heikki Möttönen
TuSLan webbisivut
Turun kaupungin liikuntalautakunnan päätös 22.10.2024, jossa historiatietona lukee seuraavasti: "Turun kaupunginhallitus on 18.6.2018 § 254 päättänyt, että Hirvensalon laskettelukeskuksen toimintaa kehitetään pitkäjänteisesti. Liikuntalautakunta on 23.10.2018 § 97 linjannut toimenpiteet kehittämisen edistämiseksi käytännössä. Päätöksissä jaetaan vastuut Turun kaupungin liikuntapalvelujen ja Turun Slalomseura ry:n toimintojen osalta laskettelukeskuksen toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi. Turun kaupunki otti 1.1.2019 alkaen vastuulleen Hirvensalon laskettelurinteen alueen kiinteistöjen vuokra-, ylläpito- ja korjauskulut. Kiinteistöt siirtyivät kaupungin liikuntapalveluiden sisäisiin vuokriin. Kaupungin tilapalvelut vastaa ylläpito- ja korjaustöistä. Kaupungin investoima laskettelukeskuksen huoltohallin sekä rinnevalaistuksen rakennusurakka käynnistyi kesällä 2023 ja valmistui alkuvuodesta 2024." 

Turun Osuuskauppa (TOK) on tehnyt aloitteen, jonka mukaan: "Hirvensalon laskettelurinteen viereen voi nousta monitoimirakennus, jossa on kaupan ja kahvilan lisäksi olisi tiloja liikuntapalveluille".

"Innovaatiokumppanuusehdotuksen mukaan Turun Osuuskauppa rakentaisi Hirvensaloon uuden monitoimirakennuksen, johon liittyisi lisäksi uudet kuntoportaat, paviljonki ja hulevesiallas, jota voitaisiin käyttää lumetusveden keräämiseksi. Jotta kumppanuutta voidaan edistää, on Turun Osuuskaupan tuotava kehityssuunnitelma kaupunginhallituksen käsiteltäväksi vuoden 2026 loppuun mennessä".

TOK  pohtii, josko Hirvensaloon tulisi ensimmäinen S-Market, nyt S-Market on noin 1,5 kilometrin päässä Majakkarannassa. Tällöin TOK voisi tehdä mäkeen myös kuntoportaat.

M/S Mystery -tv-sarja laivakatoamisista

 

M/S Mystery on Riku Rantalan kahdeksanosainen tv-sarja laivakatoamisista, joka näytetään Ylellä ja on Yle-areenassa. Ohjelma jatkaa Riku Rantalan podcastia. Riku Rantala on tutkinut  laivakatoamisia jo pidemmän aikaa, aineistoa on kerätty  jo pidemmän ajan. Sarjassa kerrotaan tapauksia, kuullaan  ihmisten havainnoista ja esitetään teorioita. 

(Postauksessa esiintyy henkilöiden etunimiä, jotka ovat muuallakin verkossa, kun sarjasta on kerrottu).

Jaksot
1. Pohjolan Las Vegas
Jaksossa 1 poraudutaan paimiolaisen 19-vuotiaan Nikun katoamiseen laivaristeilyllä Viking Isabellalla 16.6 - 17.6. 2006. Tapauksesta on dokumentti myös Ylen arkistossa.  Niku oli kaverien kanssa risteilyllä. Laivan valvontakameroissa näkyy Nikun seurassa kaksi  aasialaisnaista, jotka jäivät pois Tukholmassa. Niku ei valvontanauhojen mukaan poistunut Tukholmassa laivasta, eikä Nikun puhelinta eikä tilejä ole käytetty. Nikulla oli myös sanaharkka laivalla? Niku on julistettu kuoleeksi 2012. Omaisten ja äidin tuska on suuri.

2. Viimeinen kuulutus

Puoli vuotta Nikun katoamisen jälkeen Isabellalta katosi 18-vuotias Markus. Markuksen kanssa laivalla oli serkun perhe ja perheen au-pairin kanssa. Markus oli ollut rauhaton ja väitti painineensa turvamiehen kanssa. Katoaminen on selvittämättä.

3. Miesjahti alkaa

Rantala saa tekstiviestin, jossa erään naisen entinen kumppani oli "tunnustanut" heittäneensä ihmisen mereen. Jaksossa "kerrotaan" risteilystä, jossa Bestman katosi. Bestmanilla jäi puoliso ja lapsi. Asia on ratkaisematta.

4. Kirottu laiva 

Kirotuksi laivaksi nimetään Viking Sally, jossa 1987 surmattiin saksalainen nuorukainen ja hänen tyttöystävänsä oli henkitoreissaan, he yöpyivät kannella. Myöhemmin 2020 teosta syytettiin tanskalaista partiopoikaa, joka löysi uhrit. Näyttö ei riittänyt, eikä saatua tunnustusta hyväksytty, koska miehellä ei ollut oikeusavustajaa. Viking Sally upposi 1994, se oli ristitty uudestaan Estoniaksi.

5. Alamaailmasta vinkki palkkamurhaaja laivalla

Esitetään teoria väkivaltaisesta laivavartijasta. Kakkosjakson Markus oli astunut henkilökunnan tiloihin? Riku Rantala ei saa valvontanauhan kuvaa Rauman poliisilta. Ei todisteita, tämä on pelkkä teoria. 

6. Merenalainen joukkohauta

Airistolta löytyy 1994 kadonnut Ilpo Härmäläinen. Tutkija kertoo tapauksen lähtökohdat, ei siis pudonnut Ruotsin laivalta, vaan joutui henkirikoksen uhriksi. Olennaista on ruumiin löytyminen Airistolta. Sukellukset loppuivat, kun Härmäläisen ruumis löytyi.

Rantala kysyy, onko Airisto laivakatoamisten joukkohauta. Sukellukissa ei löytynyt kuin yksi muu ruumis, johon ei liittynyt rikosta.

7. Risteilysarjamurhaaja

Rantala puhuu psykologin kanssa profiloinnista. Kadonneet ovat nuoria miehiä. Pohditaan mahdollisista syistä kuolemiin. 

8. Emämoka ja muutama vesiperä

Tutkijan mukaan Airiston hotspotit on katsottu, ja ne olivat tyhjiä. Rantalan toimisto muuttaa. Tutkimuksista on tullut vesiperä, mutta vinkkipuhelin on  auki.

Ankea tv-sarja, mutta toivottavasti kuolemantapaukset selviäisivät. Omaisten taakka ja tuska ovat suuria.

Turun Henrikinkirkko

 

Turun Henrikinkirkko on hautausmaan lähistöllä Peltolantie 2:ssa Luolavuoren kaupunginosassa. 

Kirkko vihittiin käyttöön 1980, mutta sen suunnittelu alkoi jo 1960 luvulla, jolloin valmistui Pekka Pitkäsen suunnittelemat Hirvensalon ja Pallivahan kirkot, jotka ovat osittain purettu ja purkukunnossa. Tämän suunnitteli Pitkäsen lisäksi Ola Laiho ja Ilpo Raunio.

Ylen tv- sarja Fuge kertoo suomalaislukiolaisista Fuengirolassa

 

Yle näyttää 8-osaisen nuorten tosi-tv sarjan Fugen Fuengirolassa asuvista suomalaisista lukiolaisista. Jaksot ovat 20 minuutin mittaisia.

Fuengirola on Etelä-Espanjassa Aurinkorannikolla. Kaupungissa on asukkaita hieman alle 90 000. Kesäisin on turisteja. Suomalaisia on asunut 2012 noin 4500. Joidenkin lähteiden mukaan talvisin suomalaisia voi olla jopa 20 000-25 000. Lähin suurempi kaupunki on 600 000 asukaan Malaga, jonne on 30 km. Sinne kulkee juna.

Fuengirolassa on Aurinkorannikon suomalainen koulu (Colegio Finlandes). Siellä voi käydä suomalaisen lukion ja kirjoittaa ylioppilaaksi. Vuonna 2018 Ylen mukaan sieltä valmistui 7 ylioppilasta, ja sen sijoitus keskiarvovertailussa oli 314/404. Vuonna 2022 koulusta valmistui 15 ylioppilasta, vuonna 2021 ylioppilaita oli 8 ja koronavuonna sitäkin vähemmän (lähde: yle )

Fuge-sarjan nuoria ovat Corron (16 v), Saaga (17 v), Sami (16 v), Lumi (17 v) ja Milo (18 v).

Lumi aloittaa lukion toisen luokan ja on tutorina, Lumin äiti on kolumbialainen, hän on asunut Fugessa kymmenen vuotta.

Sami käy lukion ykköstä, ja asuu Aurinkorannikolla isänsä kanssa. Hän tekee ruokavideoita TikTokkiin. 

Corron asuu vanhempiensa kanssa. Isä on englantilainen ja äiti suomalainen. Corron käy espanjalaista koulua, mutta ei osaa kovin hyvin espanjaa, hän hyppelee veteen vaarallisesti. 

Milo on ollut käymässä Suomessa ja saa jaksossa mm. turpaansa. On asunut Fugessa 2,5 vuotta. Kirjoitusten jälkeen odottaa intti.

Saaga on alunperin Oulusta, menee lukion toiselle. On asunut Fugessa 5 vuotta. Saagan mukaan oppilaat ja opettajat vaihtuvat.

Nuoret selittävät, että on paljon tekemistä, mutta minusta tekemistä on yllättävän vähän. Corron käy uimassa, Lumi käy ostoskeskuksissa, lenkillä ja salilla, Sami liikkuu ja tekee Tiktokkia.

Tämä on tosi-tv, Lumilla on poikaystävä, mitä ei näytetä. Lumi täyttää 17 vuotta.

Sami ja Milokin käyvät salilla.

Milo on hakenut Erikoisjääkärikouluun.

Corron ei oikein pärjää espanjalaisessa koulussa, espanja on vaikeaa hänelle. Lukio ei kiinnosta, joten hän on suuntamassa Suomeen amikseen Tuvaan, sitten ehkä liikunta-amikseen. Espanjalaisessa koulussa on kaksi kolmen tunnin opetussessiota, ei kouluruokaa.

Saagan vanhojen tanssien mekko on vielä "matkalla". Lumi kertoo tanssiharjoituksista.

Sami alkaa harrastaa nyrkkeilyä.

Corron on Suomessa. Corron on asunut Turussa. Corron palaa jouluksi Fuengirolaan, jossa kaikki viettävät joulua. Uutena vuotena paukutellaan raketteja, vuosi 2025 alkaa.

Corron leikkii kavereineen piilosta paikallisessa Ikeassa!

Milo ollut Suomessa, ja kävi erikoisjääkärikoulun testeissä. Ei läpäissyt. Normi-intti odottaa.

Lumi on Samin tutor. Sami tekee ruokavideon suomalaisessa ravintolassa.

Corron lähtee taas kouluun Suomeen.

Lumilla, Milolla, ja Saagalla on Vanhojen tanssit. Milo tanssii Saagan kanssa. Saaga on trimmannut pukuaan ompelijalla. Sitten tanssitaan. Päivä on lukiovuosien kohokohta.

Corron asuu Turussa ja käy Tuvaa (ammattikoulussa tutkintoon valmentavassa koulutuksessa), Suomessa oppivelvollisuus on 18-vuotiaaksi asti).

Lumi, Saaga, Sami ja Milo ovat retkellä päämäärä on Nerjan luolat. 

Minusta Lumi on eniten kotiutunut Espanjaan, luultavasti hän osaa hyvin espanjaa, vaikka käy suomalaista  koulua?  Lumi menee isovanhempien kesäpaikkaan kesäkuussa, on hakenut Ruisrockiin töihin. Sami menee Mummon ja Ukin tyköön ja heidän kesämökille.

Lumi haluaa olla 17-vuotiaana.

Toivottavasti tästä tulee kakkos- ja kolmoskausi.

Lukioon pääsevät nykyisin kaikki, keskiarvoja 2025

 

Vuoden 2025 lukion keskiarvorajat on julkaistu Ylen sivuilla. 

Alin julkaistu keskiarvo oli Pihtiputaan lukion keskiarvo 5,25, kahdessatoista lukiossa keskiarvoraja oli alle 6. 

Erkon lukion yleislinjalla ei ollut hyväksyttyjä hakijoita yleislinjalle, kuten ei Sulkavan lukiollakaan. 

Sulkavan lukiossa aloitti vuonna 2024 yhteensä 13 opiskelijaa. Vuoden 2025 opiskelijoista en löytänyt tietoa lukion www-sivulta. Erkon-lukiossa on www-sivujen mukaan 170 opiskelijaa, jotka ovat erikoislinjoilla.

Lukioon ei ole enää kynnystä sillä aikuislukio on avoin täysikäisille.

Alimmat keskiarvot päivälukioiden yleislinjoille 2025
329. Gymnasiet i Petalax, 5,83
330. Kurikan lukio, 5,83
331. Viitasaaren lukio, 5,83
332. Kauhajoen lukio, 5,75
333. Korsholms gymnasium, 5,75
334. Lauttakylän lukio,  5,58
335. Sievin lukio, 5,58
336. Savukosken lukio, 5,5 
337. Toholammin lukio,  5,31
338. Pihtiputaan lukio,  5,27 
Erkko-lukioon ja Sulkavaan lukion yleislinjalle ei ollut listassa hyväksyttyjä hakijoita.

Eliittilukiot 2025 (korkein alin hyväksymiskeskiarvo lukion yleislinjoista)
1. Helsingin normaalilyseo, 9,69
2. Ressun lukio, 9,62
3. Kulosaaren yhteiskoulu, 9,54
4. Otaniemen lukio, 9,42
5. Töölön yhteiskoulu, 9,38
6. Mäkelänrinteen lukio, 9,33
7. Sibelius-lukio, 9,33

8. Tampereen yliopiston normaalikoulu, 9,25
9. Jyväskylän normaalikoulu, 9,23
10. Pohjois-Haagan yhteiskoulu, 9,08

Turun lukioiden yleislinjat 2025

TSYKin lukio  9 

Kerttulin lukio  9 

Puolalanmäen lukio 8,75

Katedralsskolan 8,08 

Luostarivuoren lyseon lukio 8 

Turun klassillinen lukio 7,75

Turun normaalikoulun lukio 7,62 

Turun naapurikuntien lukioiden yleislinjat 2025

Pargas svenska gymnasuim 7,58

Nousiaisten lukio 7,33

Kaarinan lukio 7,17

Liedon lukio 7,17

Naantalin lukio 7,17

Raision lukio 7,17

Paimion lukio 7,08

Paraisten lukio 6,83.

Monelle  erityislinjalle on vaikeampi päästä. Niissä voi olla ja on muitakin hyväksymiskriteerejä kuin pelkkä peruskoulun päättötodistuksen lukuaineiden keskiarvo.

Vuoden 2009 ikäluokan suuruus oli vuonna 2009  yhteensä 60 430 ihmistä.

Lukioissa ja ammatillisissa koulutuksessa oli aloituspaikkoja yhteensä 86 209 kpl.

Fölin runkolinjauudistus pidentää matkustusaikaa Hirvensalossa

 

Fölin runkolinjauudistus alkoi 1.7.2025. Föli on  eli Turun seudun joukkoliikenne, joka toimii Turussa, Kaarinassa, Raisiossa, Naantalissa ja Ruskolla, mutta runkolinjauudistus koskee eniten Turkua. Runkolinjoja on kymmenkunta ja linja 10 on jonkinnäköinen rengaslinja.

Fölin www-sivut ovat sekavia, kartat kertovat hyvin vähän. Lisäksi pysäkkien kylttien vaihtotyö on  viivästynyt ja on kesken.

Fölin mukaan runkolinjauudistus on hyvä, käyttäjien mielestä se on huono.

Asun Turun Hirvensalon saaressa, jonne tulevat runkolinja 5 ja 5A, jotka kulkevat Kakskerrantietä pitkin Kauppatorilta Haarlaan. Ennen Hirvensalossa Kukolaan, Oriniemeen, Maanpäähän, Arolaan ja Kaistarniemeen menivät omat bussireitit. Runkolinjauudistus tarkoittaa sitä, että Kukolaan matkaavat vaihtavat bussia Moikoisissa. Ennen pääsin aamulla suoraan bussilla 58  töihin, nyt joutuisin ensin ajamaan bussilla 51 Moikoisiin, vaihto runkolinjaan 5 tai 5A, ja sitten Kauppatorille, ja siellä vaihto, eli matka-aika pitenee. Lisäksi vaihtoaika ei monella enää riitä.

Suunnittelijat vetoavat siihen, että runkolinjan reitin vieressä asuu ihmisiä. Sama outo perustelu on raitiotien suunnittelijoilla, eli asuntojen arvo nousee reitin varrella. Tässä unohdetaan turkulaiset (207 000), jotka asuvat jo kodeissaan. Hirvensalossa aika paljon ihmisiä asuu muualla kuin Kakskerrantien varressa. Moikoinen, Kaistarniemi, Papinsaari, Kukola, Häppilä, Arola, Oriniemi, Särkilahti, Pikisaari, Toijainen, Lauttaranta ja Maanpää.

Linja-autokuskit vaihtavat vuoroja niin, että kuljettaja ajaa valkoisella Nobinan Toyota Yariksella pysäkille ja auto pysäköidään tien viereen, missä on pysäköintikielto, outo tapa tehdä vaihto, miksi autoa ei pysäköidä Moikoisten kauppakeskuksen parkkipaikoille, joita on aina tyhjänä?

Heinäkuun alussa on Hirvensalossa ollut paljon (miltei kaikki) bussit ilman ainuttakaan matkustajaa. Lisäksi busseja seisoo tietyillä pysäkeillä, on ollut outo uudistus.

Todellinen tilanne selviää vasta elokuussa, kun ihmisten kesälomat päättyvät, työt ja koulut alkavat.

Outo uudistus on lastenturvaistuimet busseissa, kuka laittaa lapsen turvaistuimeen, jos (ja kun ei voi istua vieressä). Turvaistuimet lisäksi vähentävät aikuisten istumapaikkoja. Liikuntarajoitteiset joutuvat vaihtamaan monta kertaa bussia.

Kakskerrassa linja-auto on ollut jo kahdesti ojassa. Jos tie on kapea, kannattaa ajaa pienemmällä linja-autolla. Kakskerran  bussi on harvoin täynnä.

Elokuussa ajaa busseja Hirvensalossa tyhjänä peräkkäin (tästä videosta ei sitä näe), mutta varsinkin viikonloppuisin autot ovat typötyhjiä.