Suomen kielen sanakirja maahanmuuttajille

Anne Saarikalle, Johanna Vilkuna: Suomen kielen sanakirja maahanmuuttajille, Gummerus, 2010, sivumäärä 328.

Tämä Suomen kielen sanakirja on suunnattu maahanmuuttajille. Siinä on selitetty 3500 sanaa suomeksi. Vino teksti on lainausta kirjasta, normaali teksti on omaani.

aalto
Aalto syntyy meressä tai järvessä, kun tuulee ja vesi alkaa liikkua. Aallot olivat myrskyssä jopa viisi metriä korkeita. (Lainaus kirjan toisesta sanasta, ensimmäinen sana on aakkoset).

Olen lukenut englanninkielisiä  vastaanvanlaisia teoksia ja ne ovat usein vaikeita. Kuvat selventäisivät asiaa. Lisäksi tässä sanakirjassa ei yleensä mennä kauhean syvälle, tässä ei puhuta aaltoliikkeestä lainkaan.

Kirja on silti hyvin ansiokas, enkä osaisi tai malttaisi tehdä näin upeaa teosta. Katsomosta on helpompi antaa vinkkejä miten tehdä vielä paremman teoksen. Todellisuudessa tämä on upea teos, jonka pohja-aineisto on 2005 julkaistu lapsille ja pienille koululaisille suunnatussa Eka oikea suomen kielen sanakirja. Tämä näkyy minusta paikoin siten, että maailmaa yksinkertaistetaan.

aamu 
Aamu on se osa päivästä, joka on yön jälkeen ...

yö
Yö on se osa päivästä, joka on illan jälkeen ...

Itse olisin käyttänyt sanaa vuorokausi en päivä, vuorokaudessa on 24 tuntia. Vuorokausi voidaan jakaa aamuksi, päiväksi, illaksi ja yöksi. Vuorokaudessa maapallo kiertää akselinsa ympäri.


Kirja edellyttää minusta varsin hyvää kielitaitoa. Asioita on luultavasti vaan tehty ymmärrettäväksi ja siten ilmaus "ylioppilas" on minusta osittain virheellinen

ylioppilas
Ylioppilas on henkilö, joka on käynyt lukion. Michaela kirjoitti ylioppilaaksi viime keväänä.

Ylioppilaaksi voi kirjoittaa myös ammatillisen perustutkinnon yhteydessä. Lukion käyminen ei takaa ylioppilaaksi tuloa, vaan ylioppilastutkinto on erillinen tutkinto, joka lukiolaisen on suoritettava hyväksytysti, jotta voi pyrkiä korkeakouluun. Ammatillinen peruskoulutus antaa korkeakoulukelpoisuuden ilman ylioppilastutkintoa (katso esim. yliopistolaki, ammattikorkeakoululaki). Ylioppilaat käyttävät ylioppilaiden juhlissa valkeaa lakkia, jossa on musta lippa ja kultainen lyyra.

irtisanoa
Kun joku irtisanoo sopimuksen, hän lopettaa sen. Jos esimerkiksi työnantaja irtisanoo työntekijän, työsopimus loppuu.

Työsopimuslaissa irtisanomiseen liittyy aina irtisanomisaika, eli lopetus tapahtuu vasta irtisanomisajan jälkeen. Työsuhteen purkaminen lopettaa sen heti. Työnantaja tarvitsee irtisanomiseen ja purkamiseen lainmukaiseen syyn . Määräaikainen sopimus loppuu viimeisen voimassaolonpäivän jälkeen ilman irtisanomista, ellei ole toisin sovittu tai sopimusta jatketaan hiljaisesti molempien myötävaikutuksella.

Useimmat sanat ovat kylläkin erittäin hyvin ja selkeästi selitetty.

Joskus selityksistä tulee toistavia:

urheilla
Kun joku urheilee, hän harrastaa urheilua.

Tämä voi tuntua hauskalta, mutta sana urheilu on selitetty liikunnaksi ja viitattu sääntöihin. Keksintö, keksiä ja keksijä ovat kolme sanaa, jota on avattu, vasta viimeinen määritelmä tuo yhden olennaisuuden "kun keksit jonkun uuden jutun, käytät mielikuvitusta ja luot sen".
Olisin itse kirjoittanut käytät mielikuvitustasi, en ole suomen kielen taitaja, vaan saivare.

Kirjan alkusanoissa viitataan myös hakusanojen määrään eli 3500 sanaan ja sanojen kerrotaan viittaavan jokapäiväiseen elämään.

talvi
Talvi on vuodenaika, joka tulee syksyn jälkeen. Suomessa talvella on usein pimeää ja kylmää.

Minusta hyvin sanottu, ehkä lumikin olisi ollut hyvä mainita.

Tämä sanakirja ei siis sovellu saivartelijalle, jota sanaa ei ole selvitettykään. Porankin mainitaan toimivan sähköllä, mutta on niitä käsiporiakin. Olut sanan kohdalla mainitaan "Suomalaiset juovat paljon olutta". Se on varmasti hyvä tietää (ilman ironiaa).

nainen
Nainen on aikuinen naispuolinen ihminen. Suurin osa sairaanhoitajista on naisia.

Totta, mutta ei tarvitsisi olla, Suomi on tasa-arvoinen maa, ehkä pian myös suurin osa lääkäreistä on naisia ainakin lääkäriopiskelijoista on käsitykseni mukaan ollut enemmistö jo vuosia naisia.

täti
Täti on isän tai äidin sisko. ... Lasten kielessä täti on nainen.

Minusta täti voi olla myös isän veljen vaimo eli sedän vaimo, myös äidin veljen eli enon vaimo on luullakseni täti. Tämä on maahanmuuttajille tehty teos, eli lasten kielestä puhuminen on minusta turhaa. Aikuisenakin voi käyttää sanaa täti, esimerkiksi kummitäti. Sanaa kummi ei ole selvitetty.

Sanan taivutustakin "opetellaan". Minusta on koomista että takin vuorista puhutaan, ja käytetään genetiiviä vuorin, joka on oikein, mutta minusta suomalaisellekin harvinaisuus. Korpi -sanan kohdalla esiintyy myös genetiivi korven. Korpi on sen sijaan hyvin suomalainen sana. Kirjan kannessa on kuusia, joita kasvaa korvissa, toki muuallakin. Järvi sanan kohdalla on todettu, että "Suomessa on paljon järviä". Itse olisin kirjoittanut tähän enemmän sinivalkoista tekstiä. Järvien kohdalla ilahduttaa aina maininta "tuhansien järvien maa", ehkä kliseistä, mutta osuvaa. Pesäpallon idea on selvitetty, mutta ei ole kerrottu sen olevan suomalainen laji. Samoin ravit on mainittu, mutta siinä lukee, että "hevoset juoksevat kilpaa", mikä tapahtuu myös laukkakilpailuissa, jota ei harrasteta Suomessa. Suomalaisista ruuista on sentään karjalanpiirakka ja mämmi mainittu.

Tätä voisi hieman värittää sinivalkoisella kynällä? Eli tässä ei ole selitetty esimerkiksi ilmaisua Talvisota.

Saivartelusta ja poraamisesta huolimatta varmasti asiallinen kirja, mutta olisin itse selvittänyt hieman eri sanoja ja lisännyt selityksiin enemmän suomalaista näkökulmaa, joidenkin sanojen kohdalla olisin avannut tilannetta enemmän. Sana syrjiä kohdalla olisin kirjoittanut kaikki kohdat mitkä perustuslakikin luettelee: "Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella". Euroopan ihmisoikeussopimuksen 14 artiklan mukaan lista on vielä enemmän yksilöity: " Tässä yleissopimuksessa tunnustetuista oikeuksista ja vapauksista nauttiminen taataan ilman minkäänlaista sukupuoleen, rotuun, ihonväriin, kieleen, uskontoon, poliittisiin tai muihin mielipiteisiin, kansalliseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään, kansalliseen vähemmistöön kuulumiseen, varallisuuteen, syntyperään tai muuhun asemaan perustuvaa syrjintää".

17.12.2015
Luultavasti kannattaisi kirjoittaa muutenkin Perustuslaista, sen tasa-arvokäsityksestä, ja minusta tärkeimmästä perusoikeudesta eli oikeudesta elämään, henkikökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen. Tämä on jokaisen hyvä tiedostaa ja elää sen mukaan.