Hirvensalon Syvälahteen vihdoinkin koulu

Hirvensalon Syvälahteen tulee vihdoinkin koulu, eli koulu on saanut toteutusluvan 25.1.2016  ja valmista pitäisi tulla 2018.
Kouluun tulee 800 oppilasta, 140 paikkainen päiväkoti sekä kirjasto (loppuuko Wäinö Aaltosen hyvä kirjasto?), nuorisotila, neuvola ja kouluterveydenhuollon tila. Katoksi on asetettu 29,1 miljoonaa euroa.

Koska ja kuinka paljon se maksaa, selviää varmasti  vuonna 2018.

Koulu sijoittuu punaisen nuolen tienoille.

Syvälahden koulua on suunniteltu pitkään
Olin itse asiassa jossakin tilaisuudessa yli kymmenen vuotta sitten, jolloin ideoitiin vain yhteistä ylä- ja alakoulua Hirvensaloon, sitä ei silloin tullut.

Wäinö Aaltosen uusi koulu oli silloin juuri valmistunut, mutta osa luokista oli Moikoisissa eli uuteen kouluun ei mahtunut kaikki oppilaat. Tämän jälkeen alakoulu on valmistunut Hirvensalon Haarlaan.

Prosessin kuluessa Kakskerran alakoulu on purettu kosteusongelmien vuoksi, jäljellä on vain kumpu. Särkilahden koulustakin on luovuttu ilmeisesti kosteusongelmien takia. Lisäksi paljon uusia taloja on valmistunut Hirvensaloon ja uusia kaavoja on paljon vireillä. Toisen kuvan vasemmassa laidassa on kouluparakki, joka on tuotu helpottamaan tilapulaa. Suurin rakennus ei ole koulurakennus vaan Paavo-halli, missä on liikuntatiloja.

Aikaa on kulunut ja uudesta Syvälahden koulusta on ollut arkkitehtikilpailu.

Turun Sanomissa 17.6.2014 olleen artikkelin mukaan hinta koulun nousisi 31,5 miljoonaan euroon suunnitellusta 24 miljoonasta. Paperilehden mukaan alunperin koulun piti valmistua 2011. Nyt kun rakentaminen muotoilun vuoksi on arvioitua kalliimpaa, tehdään uusi hankesuunnitelma. Asiasta uutisoitiin myös 14.10.2014, jossa mainittiin vain, että yritetään pitää kustannukset alhaalla. Rakennukseen tulee koulun lisäksi päiväkoti ja kirjasto.

Arkkitehtikilpailut ovat hienoja. Olen kuitenkin nykyisessä Turun ja Suomen taloustilanteessa sitä mieltä, että julkiset rakennukset kannattaa tehdä tarkoituksenmukaisiksi. Minusta esteettisyys on vähemmän tärkeää. Tämä koulu voi olla sekä esteettinen että tarkoituksenmukainen, mutta päättäjien mukaan siis liian kallis, mutta artikkelin mukaan talossa on myös lasia ja muoilussa löytyy, mutta veronmaksajien rahoissa siis ei.

Ylipäätään Satavassa ja Hirvensalossa asuneena ja asuvana olen sitä mieltä, että koulut pitää olla siellä, missä on lapsia ja nuoria ja minne kaavoitetaan. Hirvensalo aamuliikenne saattaa rauhoittua, jos yläkouluikäiset eivät matkusta Luostarivuoreen siis ainoan sillan yli. Uusi liikennepuuro siis syntyy K-Kaupan risteykseen takuuvarmasti 7:45 - 8:00.

Jokaiselle juniorille ei kuitenkaan kannata suunnitella omaa koulua, vaan pitää katsoa pidemmän ajan väestösuunnitelmia, mitä varmasti on katsottukin, Hivensaloa täytetään taloilla. Koulun paikka on minusta hyvä, mutta kustannustehokasta siis toivotaan.

Luostarivuoren koulukiinteistössä on tällä hetkellä yläkoulu ja lukio.

Lukiosuunnitelmia tämä myös lykkää, mutta uutisen mukaan ei keskeytä vaan hidastaa.

Tässä vielä kaksi kuvaa Wäinö Aaltosen uudesta koulurakennuksesta.

Jokainen voi arvostella ulkonäköä ja käytännöllisyyttä sekä esteettisyyttä.

Tässä vielä Haarlan koulu, minusta varsin funktionaalinen.

*****
18.8.2015 alkoi koulutyö, mutta Syvälahden koulua ei ole aloitettu, sen sijaan Teatterin remontti edistyy.

11.9.2015 Bloggauksen yläosaa on korjattu uuden aikataulutiedon perusteella.

24.9.2015 Eilisessä Turun Sanomissa oli tietoa, että vaikka rakennus- ja aloituslupaa ei ole, tiloja suunnitellaan. Perinteisiä luokkahuoneita ei välttämättä ole.
Näissä monesti käy niin, että uudet ratkaisut ovat kalliita. Jos tämä olisi teatteri tai joku museo tai konserttitalo, rahat olisivat jo myönnetty.

12.10.2015

Tietöitä lähellä uutta koulun paikkaa. Koulu on saamassa rahansa vuonna 2016 rakentamisen aloitukseen, ennakkotieto Turun kaupungin budjetista.

26.1.2016 Syvälahden koulu sai toteutusluvan

25.3.2016 Tulisikohan tähän koulu

Toisesta kulmasta näyttää Syvälahti tältä

2.5.2016

Slalom-mäeltä paalutus näyttää tältä (kuvat suurenevat kun klikkaa niitä)

Toisesta kulmasta

9.9.2016

13.11.2016

25.12.2016

18.2.2017

Koulurakennus

Parakkikylä

11.3.2017
Koulun rekrytoinnit närästävät Turun Sanomissa: "Turun Sanomien tietojen mukaan monet Turun kaupungin opettajista ovat tyytymättömiä siihen tapaan, jolla Hirvensaloon valmisteilla olevan Syvälahden koulun opettajarekrytointi on toteutettu. ".Juttu täällä.

19.10.2017

Pihakalusteita on jo asennettu

Homma etenee

Slalommäen päältä koulu näyttää tältä

4.3.2018 Kitinää on kuulunut siitä, että kunnon urheilukentän tekeminen maksaisi peräti kaksi miljoonaa. Koulun vieressähän on laskettelumäen alue, Antin lenlli eli purulenkki, Golf-harjoittelukenttä, ja vanha Hirvesalon heiton hiekkakenttä, jota kunnostamalla varmasti saadaan aikaan hyvä. Lisäksi metsää on saaren pohjoisosassakin ja alle kilometrin päässä on Wainö Aaltosen jalkapallokenttä, joka jäädytetään taövella. Heiton urheilukentällä pelattiin nappulaliigaa 1970-luvulla eli aivan perushiekkakenttä.
30.5.2018
Nyt koulu on suhteellisen valmis koulu, alkaa elokuussa 2018.

7.6.2018

Näyttää tältä, tästä eteenpäin seuraan liikennesumppua täällä, ja kirjastoa täällä.

Lehmiä Friskalassa

Hirvensalossa  Friskalan rantaniityllä laiduntaa lehmiä. Laidunalue on iso ja sen läpi kulkee pitkospuutkin (tai vierestä).

Laitumella näytti olevan vasikoitakin. Kuvat otin 16.6.2014. Tässä on vain osa lehmistä, joita on yli neljäkymmentä ehkä jopa viisikymmentä. Laidunalue on todella iso.

Kesällä 2015 lehmät ovat laitumella niin ikään myös tämä vasikka, kesällä 2016 perinne jatkuu Hereford-lehmillä.

Turun lukioiden keskiarvorajat 2026 ja aiemmat 2025 - 2014

Vuoden 2026 lukion keskiarvot tulivat 11.6.2026, alla 2026  keskiarvoraja ja suluissa 2015 ja 2024, alempana vielä vanhempia.

Turku

Kerttulin lukio yleislinja 9 (9 ja 8,75)

TSYK yleislinja 8,83 (9 ja 8,83)

Puolalanmäen lukio 8,75 (8,75 ja 8,58) 

Luostarivuoren lyseon lukio 8,08 (8,00 ja 7,92)

Turun klassillinen lukio 7,92 (7,75 ja 7,67)

Katedralsskolan 7,62 (8,08 ja 7,83)

Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukion (TSYK) luonnontieteellinen 9,29 (9,47 ja 9,11)

TSYK merilinja 9 (8,8 ja 8,67), painotettu keskiarvo

Kerttulin lukion ICT 8,18 (7,35 ja 8,62)

2025

Turun normaalikoulun lukio 7,75 (7,58 ja 7,42)

Turun normaalikoulu, IB-linha, 8,6 (8,25)

Turun Steiner-lukio 7,25  (7,20 ja 7,08)

Erikoislinjat 2026 (2025 ja 2024)

Kerttulin lukion urheilu 14,9 (15,36 ja 14,95)

Turun klassillisen lukion ilmaisulinja 13,88 (13,17 ja 13,33).

Puolalanmäen lukion musiikkilukio 13,25 (10,83 ja 11,25).

Katedralsskolan idrott 11,53 (15,8 ja15,54)

Turun naapurikuntien lukioita 2025 (2024)

Paraisten lukio 6,83 (6,83)

Liedon lukio 7,17 (7)

Paimion lukio 7,08 (7)

Kaarinan lukio 7,17 (7,17)

Raision lukio 7,17 (7,25)

Naantalin lukio 7,17 (7,25)

Nousiaisten lukio 7,33 (7,75)

Alla aiempia keskiarvorajoja.

Luostarivuoren lyseon lukio 2023: 8,0  aiemmin (2022:7,83; 2021: 8; 2020: 7,92; 2019: 7,73   ja 2018: 7,75)

Luostarivuoren lukio: 2017: 8,25 2016: 8,5  2015: 8,42 ja 2014: 8,75.
Turun Lyseon lukio 2017: 7,33 2016: 7,42 ; 2015; 7,42 ja 2014: 7,5

Puolalanmäen lukio keskiarvo 2023: 8,75 aiemmin 2022:8,67; 2021: 8, 2020: 9,08; 2019: 9,08, 2018: 9,00 2017: 9,00, 2016: 9,0  2015: 8,83 ja 2014: 8,37

TSYK, lukio  yleislinja 2023: 9,0  (2022:8,83; 2021: 8,92; 2020: 8,83; 2019: 8,85, 2018: 8,67 2017: 8,25, 2016: 8,17, 2015: 8,17),
TSYK, merilinja  2023: 8,6 (2022: 7,88; 2021: 8,51; 2020: 8,6 ; 2019: 8,47, 2018: 8,20 2017: 8,00, 2016:7.93, 2015: 7,87)
TSYK, luonnontiede 2023: 9,41 (2022: 9,12; 2021: 9,28; 2020 9,24; 2019: 9,22, 2018 9,59 2017: 9,39, 2016:9,06, 2015: 9,11 ja 2014: 9,00)

Turun klassinen lukio, 2023: 7,75; (2002: 7,92; 2021: 8,42; 2020: 8,25; 2019: 8,08, 2018: 8,17 2017: 8,00, 2016: 8,00 2015; 8,00 ja 2014: 7,67)

Kerttulin lukio: 2023:9,0 aiemmin (2022:9,17; 2021: 8,92; 2020: 9,00; 2019: 8,75;  2018: 9,00;  2017: 8,75; 2016 ja 2015: 8,58 )
Kerttulin ICT-linja, 2023: 8,82  (2022: 8,76; 2021: 7,82; 2020: 9,13; 2019: 8,8; 2018: 8,69; 2017: 8,73; 2016: 8,6 ja 2015: 8,4)

Katedralsskolan i Åbo 2023:7,67  (2022: 7,92; 2021: 8; 2020: 7,42; 2019: 7,67, 2018: 7,38 2017: 7,92, 2016:7,33, 2015; 7,33 ja 2014: 7,31)

Turun klassinen lukio, ilmaisulinja 2023:13,83 aiemmin (2022: 14,67; 2021: 15,33; 2020: 14,83; 2019: 13,42, 2018: 13,67; 2017: 14; 2016: 15,77)
Kerttulin urheilulinja, 2023:15,19 (2022: 16,00; 2021: 15,46; 2020: 14,73; 2019: 14,98, 2018: 15,32 2017: 15,74, 2016: 15,39)

Puolalanmäen lukio musiikkilinja 2023:12,92 p. (2022: 9,54 p. 2021: 10,42; 2020: 12,08; 2019: 12,85, 2018: 15,15  2016: 14,42)

Turun Normaalikoulu 2023: 7,50 aiemmin 2022: 7,58; 2021: 7,83; 2020: 8,08  2019 7,67, 2018: 7,69, 2016: 7,92  ja 2015: 7,83

Norssin IB 2023: 9,45, aiemmin 2022: 12,36 ja 2021: 12,36.

Turun lähiseudun lukiot 2021 (tai aiempi, jos tiedossa)
Kaarinan lukio: 2023 ja 2022: 7,00 aiemmin 2021: 7,33 ja 2020: 7,25.
Naantalin lukio 2023:7,15 aiemmin 2022: 7,17; 2021:  7,17; 2020: 7,17
Raision lukio 2022: 7,00 (2021: 7,08; 2020: 7,5; 2019: 7,17)
Liedon lukio 2022: 7,00 (2021: 7,08; 2020: 7,08 ja kv-linja: 8.7)
Liedon lukion kv-linja 2022: 13,58 ja 2021 13,50

Nousiaisten lukio: 2023:7,33

Paimion lukio 2023:7,00 ja 2022: 7,00 ja 2021: 7,00; 2020: 7,08
Paraisten lukio 2023, 2022, 2021 ja 2020: 6,83
Pargas gymnasiet 2023 ja 2022: 7,00; (2020-2021: 7,08)

Kupittaan liikennepuisto on mukava

Turussa Kupittaanpuiston liikennepuisto on mukava.

Liikennekaupunki avataan ainaka kesäkuussa, toukokuussa palvelu on vain päiväkoti- ja koululaisryhmiä. Omaehtoinen ajaminen on mahdollinen, näin kevään ensimmäisen pikkupojan ajavan liikennekaupungissa omalla pyörällä maaliskuun ensimmäisenä päivänä, nyt ovat liikennevalot jo päällä. Normaali kausi loppuu 6.8, ajo maksaa 2,50 e/15 minuuttia.

Autot ovat kuvan mukaisia

Liikennekaupungissa voi tutustua liikennesääntöihin. Teillä liikennöidään polkuautoilla, myös kävely minijalkakäytävillä on mahdollista.

Liikennepuisto on toiminut pitkään ja nyt sekä lintuaitaukset että liikennepuisto on kunnostettu. Itsellä on muistoja lapsuudesta ja omatkin lapset kävivät ajamassa polkuautoilla, joita vuokrattiin.

Liikennekaupungissa on liikennevalot, liikennemerkkejä, korotettu suojatie, liikenneympyröitä ja minitaloja.

Syksyllä palavat vielä liikennevalot, joten omalla kolmipyörällä tai potkutteluautolla voi hyvin ajella. Kuva otettu lokakuussa 2015

Toivottavasti maltti pysyy matkassa ja sääntöjä noudatetaan.
****

Tältä Kupittaanpuisto näytti remonttinsa aikana, myös lintulammikot laitettiin kuntoon.

Kupittaankadun ja Uudenmaankadun kulman taloa on koristettu

Summan muistomerkki on puistossa

Nämä "lasten puiston patsaat" on jo poistettu, tämä kuva on vuodelta 1987.

Uudet näyttävät tältä?

3.5.2016 Tuotiin autot ja huollettiin

Uusi kausi alkaa pian, polkupyörällä jo ajettiin

2016 syksy

Liikenne kaupunkiin on nyt rakennettu Turun Linnan pienoismalli

ja Turun Tuomiokirkon pienoismalli

2017 kausi loppui vetiseen Musapiknikiin, kerhot alkavat tämän jälkeen.

Turun Sanomien kulttuurisivut

Olen Turun Sanomien kestotilaaja. Turun Sanomat on lehti, jota aion tilata jatkossakin.

Turun Sanomissa kulttuurisivut olivat varsin runsaat vuonna 2011, jolloin Turku oli yksi Euroopan kulttuuripääkaupungeista.  Nyt tarjonta on vähäisempää varsinkin maanantaisin, myös sunnuntain tarjonta on ollut niukempaa kuin ennen.

Päätin tarkastella asiaa "objektiivisesti"

Webbisivuilla on tarjonta 3.6.2014 on niukkaa, otsikkotasolla löytyy seuraava kattaus:
Annikin runofestivaali tutkii kirjallista iloa, lisäksi webbiselailijoita valistetaan siitä, että
"Taiteilija Stefan Lindforsin Symbiosis-teos tuotiin paikalleen merikeskus Forum Marinumin (Linnankatu 72) edustalle tiistaiaamuna. Tässä minua kummastuttaa, miksi Forum Marinumin osoite on laitettu, ehkä on helpompi löytää perille, minä tiedän missä se on ilman osoitettakin.
Lisäksi on otsikot Seikkisrockista ja Kate Perryn Helsingin keikasta ensi (2015?) keväällä! Kate Perry on ilmeisesti tärkein kulttuuri-ilmiö, koska se on kaikkein vähiten ajankohtainen.

Paperilehdistä keräsin arkipäivien kulttuurijuttuja ja liimasin niitä paperille, josta yläkuva on peräisin, osa on minun töherrystäni, Järvelän kirja sivuaa graffitteja.

Minusta osa kulttuurisivujen täytteestä on aivan rutiinijuttuja ja STT:n uutisia. Myös populaarikulttuuri on esillä kuten Aerosmithin keikka ja Godzillan 60-vuotispäivä.

Kirja-arviot olivat minusta keskinkertaisia. Töhryjä yhteiskunnan julkisivussa on juttu Jari Järvelän uutuusteoksesta Tyttö ja Pommi, jonka Kirsin kirjanurkka arvioi jo 7.5.2014 ja jonka keskusteluun osallistuin täällä. Tämä kirja-arvio sekä juttu Hilkka Ravilon teoksesta Terhi, Romaani elämästä ja rikoksesta ovat minusta osin juonivetoisia. Kirsin kirjanurkka sai keskusteluun mukaan jopa teoksen kirjailijan?

TFO:n (lienee Turun filharmoninen orkesteri)  konsertista on pikku arvio, mutta mitään muuta maata mullistavaa, ei arkipäivinä ole uutisoitu.

Analysoin kaksi sunnuntain lehteä 18.5.2014 ja 1.6.2014, sunnuntain 25.5.2014 Turun Sanomia en löytänyt enää kotoa.

Turun Sanomat Kulttuuri-osio 18.5.2014
Sivuilla 20 ja 21 on juttuja Fjodor Dostojevskin lauseiden tajusta, uudesta Karamazovin veljesten suomennoksesta ja Martti Anhavan käännöstaidosta, professori Pekka Pesosen venäläinen troikka -juttu on pitkä ja  siinä on herran vastauksia tai mielipiteitä Dostojevski-aiheisiin kysymyksiin.
Sivulla 22on otsikko Perhoset lehahtavat ulos pöytälaatikosta. Se on juttu Annika Dahlstenin litografioista, joissa on perhosia. Kuvassa näen myös pääkallon.
Samalla sivulla todetaan, että Ääni voi tuottaa fyysisen kokemuksen. Se on juttu TFO:n konsertista, ilmeisesti volyymi on ollut kovalla, suosittelen korvatulppia, jotka itse otan "kevyen ja raskaan musiikin" keikoille.
Sivulla 23 on Kalenteri-osiossa juttu Timo Parvelasta: Opettajan työtahti jatkuu kirjailijana. Parvela on täyttänyt 50-vuotta 19.5.2014. Onnittelut hänelle.

Turun Sanomat Kulttuuri-osio 1.6.2014
Sivulla 20 on juttu minulle tuntemattomasta näyttelijästä Risto Saanilasta. Koko sivun jutun lopussa selviää, että Saanilan päätös olla näyttelemättä, pysyy. Kunnioittakaamme tätä päätöstä.
Sivulla 21 on taas miltei koko sivun juttu Aerosmithistä, jota muistaakseni kuunneltiin lukioaikana 1970- luvun ja 1980-luvun vaihteessa. Huomattavaa, että Aerosmithistä oli toisen toimittajan juttu jo aiemmin.
Sivulla 21 on arvosteltu turkulaisen Reijo Mäen uusin opus, Cowboy. Juoni on paalutettu tietyin väkäsin. Jutussa on Mäen kuva.
Lisäksi selviää, että Turun taidemuseossa on 14.9 asti Katarzyna Kozyran näyttely Summertale.
Kalenteri -sivulla on juttu Okko Pöyliö -nimisestä valmistuvasta kuvataiteilijasta.

*****
Emmateatterissa pyörivästa näytelmästä  Suomi Hulluu touhuu oli ennakkopuffijuttu aiemmin Turun Sanomissa. Sen jälkeen sama arvioitsija arvioi teoksen kliseiden kavalkadiksi (kuva on kahdesta eri jutusta).

Olisiko puffi-jutun voinut jättää pois? Puffijuttu oli sivun yläosassa ja paljon suurempi kuin itse kritiikki. Jutut olivat siis eri päivän lehdissä.
*****
29.10.2017 runsaat kolme vuotta on kulunut ja Turun Sanomat on edelleen tilauksessa.

Tänään on puhetta Turun kaupungin teatterin 1970-luvun Seitsemästä veljeksestä, kummastuttaa otsikointi Aika velikultia, Motto on Tuntemattiomasta sotilaasta, ei Seitsemästä veljeksestä.

27.10.2017 kulttuurisivut uhrasi koko sivun sen pohtimiseen, rakennetaanko uusi konzserttitalo, korjataanko vanha, ja ääneen pääsivät Turun filharmonisen orkesterin soittajat. Tietenkin he olivat sitä, mieltä, että remontti tarvitaan, ja osa oli sitä mieltä, että vanha konserttitalo remontoidaan kevyesti ja 'annetaan' konservatoriolle, ja tehdään uusi konserttitalo hämähäkkitontille.

24.10.2017 oli tarinaa konserttitalon remontista, jonka hintalapusta on ollut erilaisia tietoja, Turun sanomien mukaan luvut ovat vaihdelleet 33 - 60 miljoonan euron välillä. ITurun Sanomien kuvat olivat viereisestä Turun ammatti-instituutin koulutalosta.

Kummallista jutuissa on se minusta kritiikitön suhtautuminen kalliisiin remontteihin. Orkesteri ja teatteri vievät verorahoista miljoonia, joten kummastuttaa kovasti tämä.

Brazil 2014-tarra-albumi

Pikkupoikana kerättiin tarra-albumeita ja aikuisenakin.

Keräsin vuoden 1990 jalkapallon MM-kisojen albumin täyteen, koska Norjassa, jossa silloin kävin, olivat tarrat varsin edullisia. Lähtiessäni Norjasta piti kolikot käyttää pois. Ostin paljon tarroja mukaan. Ostin albumin täyteen Suomessa ja käytin vaihtopalveluakin.

Vuoden 1990 jalkapallon MM-kisat järjestettiin Italiassa ja Saksa voitti maailmanmestaruuden. Kuvassa on pelaajia, joita ennen kisoja veikattiin kokoonpanoon. Länsi-Saksa lienee päässyt karsintaan ja jatkoon, mutta Saksa oli kisoissa Saksan nimellä. Paninin tarrat ja kirja ovat joka maassa suurinpiirtein samanlaisia, eli kirja ei ole suomeksi.

Minulla on vielä yksittäisiä tarroja, jotka jäivät yli. Jugoslaviaa ei enää ole. Kuvassa on myös herrasmiespelaaja Gary Lineker.

Vuonna 1990 oli suomenkielinen albumi,  jonka keräsin vuonna 1990 täyteen. Suomen joukkue oli esitelty, myös Mika-Matti Paatelainen, jonka kuva on kannessakin. Suomi ei päässyt kisoihin 1994, eikä ole sitä ennen eikä sen jälkeenkään päässyt.

Saksan joukkue näytti tältä. Jälkeen päin ajateltuna kasvokuvat ovat parempia, nämä ovat kuitenkin aika pieniä

Tarraharrastuksessa on jotain koukuttavaa. Ylimääräisiä tarrojakin voi käyttää ja liimata omaan vihkoon.

Nyt myydään FIFA World Cup Brazil-2014 -tarra-albumia, missä on albumin lisäksi 5 tarrapussia, hintaan 3,95. Tästä saa 25 tarraa. Albumissa on kaiken kaikkiaan laskujeni mukaan 659 eri tarrakuvaa. Tarrapussit maksavat yksittäin 80 senttiä eli kerääminen vaatisi aikamoista rahamäärää (105,44 euroa jos jokainen ostettu tarra olisi erilainen).  Albumin keskellä on juliste, jossa on 20 supertähteä. Supertähdestä on pelikuva P13 tarra on Sveitsin Gökhan Inler. Tarra-albumissa on vain numeroita. Tarkkaan pitää katsoa, ettei iimaa väärään paikkaan, sillä tarran etupuolella on vain nimi, esim. Robert van Persie numeroa 145 ei ole.
Tarra-albumi tulee siis tavallaan maksutta, sillä 5 pussia maksaisi jo 4 euroa, nyt saa 5 pussia ja tarra-albumin 5 senttiä halvemmalla. Ostin kolme tarra-albumia "perheeseen". Netissä jotkut olivat ostaneet tarralaatikoita jo ulkomailta. Albumin keskellä on juliste ja arkki, mistä voi tilata enintään 50 tarraa hintaan  0,24 e eli 12 euroa ja 50 kuvaa.

Nykyisin pääsee 32 maata kisoihin. Ensimmäiset kisat, joita seurasin ja hyvin muistan on Meksikon kisat 1970, jolloin oli 16 maata lopputurnauksessa. Englanti puolusti mestaruutta, mutta Brasilia voitti silloin kolmannen kerran ja sai kiertopalkinnon itselleen. Brasilian 2014 kisoissa on isäntämaa ykkössuosikkina, haastajana puolustava maailmanmestari Espanja (putosi jo alkulohkossa), ikisuosikki on Saksa, mutta yllättäjien olisi aika astua esille. Espanja yllätti viimeksi voittamalla ensimmäisen mestaruutensa ja Ranska voitti ensimmäisen maailmanmestaruutensa vuonna 1998 ja Englanti 1966 (todella aneeminen ja arka sai vaivaisen pisteen kasaan). Muilla voittajamailla on useita mestaruuksia: Brasilialla 5, Italialla 4, Saksalla 3, Argentiinalla ja Uruguaylla 2. Uruguay voitti mestaruutensa vuosina 1930 ja 1950, jolloin kisat viimeksi järjestettiin Brasiliassa, Uruguay on palaamassa terävimpään kärkeen, mutta mestaruuteen en jaksa uskoa (varsinkaan kun Suarez sai aiheesta pelikieltoa). Italia putosi Suarezin "puruquaottelussa". Brasilia sai kaksi ansaittua selkäsaunaa ensin Saksalta 7-1 ja seuraavaksi Hollannilta 3-0. Paras maa voitti.

Hollannilla lienee eniten kakkossijoja ilman mestaruutta kolme eli 1974, 1978 ja 2010.

Paljon puhutaan futiksesta, puhuttiin, että kisat on jalkapallon kehdossa. Minusta kehto on nykymuodossa Englannissa, joka kehitti lajin pelattavaan muotoon 1800-luvulla. Englanti on siis lajin emämaa, mutta ei enää mestari, maalla lienee yksi olympiakulta ja yksi maailmanmestaruus.
*****

Itse olen pohtinut jotakin vaihtopalvelua yllä olevan "ongelman vuoksi", ovat vaihtureita, joitain kortteja on jo kolme, vaikka kyseisen maan pelaajista kaveri on ainoa, jonka kortti on esim. kortti 60 Kroatian Ognjen Vukojevic. Koska vaihtopalvelua ei ollut, vaimo ehdotti Huuto.nettiä.

Yritin myydä vaihtureita Huuto netissä tai vaihtaa kortteihin. Sain vaihdettua paljon tarroja. Tarrakerääjät ovat asiallista porukkaa ja vaihtohomma ja yhteistyö onnistui todella hyvin. Töiden alkaessa tilasin loput tarrat Paninlta. Hienot kisat ja paras joukkue eli Saksa voitti.