Ratamestarin rastit ja miten ne metsään laitetaan

Olin ratamestarina eräillä kuntorasteilla, ja olen ollut pari kertaa aiemminkin. Kävin seuran järjestämän kurssin kolmisen vuotta sitten ja se taisi oikeuttaa alimpaan tasoon eli kolmostasoon ratamestariluokituksessa, tämä on kolmannet radat mitkä tein.

Yksi seuralainen kysyi, miten lähestyit tätä ongelmaa. En oikein osannut vastata kysymykseen, sanoin vain, että tein radat ratamestariohjelma- condesilla , mutta ratoihin vaikuttaa moni asia esimerkiksi
-Tapahtuma-alue, parkkipaikka, tulospalvelun paikka, ja luvat siihen, nämä olivat sovittu ja varmistin ne.
- Katsastin kesällä maastoa ja rastin paikkoja kesällä, katsoin reittihärvelistä vanhoja ratoja, maastossa järjestetään jopa viidet kuntorastit vuodessa.
-Tehtävänä on tehdä neljä rataa 2 km, 3 km, 4 km ja 6 km, joista 2 km on erittäin helppo ja  3 km helppo, pidemmät radat pitää olla vaikeampia.
- Radoista pitää tulostaa paperisia karttoja, että ne riittävät halukkaille, mutta ei liikaa, tulostus tehdään 100 g:n paperille, ei siis tavalliselle A4:lle, joka on 80g.
- Kaikki rastit pitää viedä, eli leimasin ja rastit ennen tapahtumaa ja hakea sen jälkeen pois. Tein homman itse. Katsoin paikat, mistä rastit kannattaa viedä esim. autolla ja kävellen.

Minulla on periaatteena, että
*ratamestarilla on suuri vastuu tapahtumasta ja  tehtävänä on  ratasuunnittelulla estää suunnistajia juoksemasta kielletyillä ja vaarallisiila alueilla, siksi on esimerkiksi rasti 120 (kuva voi hieman suureta klikattaessa), se estää omakotitalon pihalle juoksun, samoin rastit 117 ja 118 ohjaavat suunnistajia maaliin. Harrastajilta ja aloittelijoilta ei voi vaatia samaa sääntöjen tuntemusta ja taitoa kuin lisenssin omaavilta kilpailijoilta kilpailuissa. Kuntorasteille voi tulla kuka vaan ja juosta periaatteessa minkä matkan hyväänsä. Minusta kannattaa aloittaa joko 2 km tai 3 km, vaikka luulisi osaavansa suunnistaa, jos tietää osaavansa suunnistaa kannattaa ottaa 4 km tai 6 km.
*Kuntorasteilla lähdön ja maalin valinta on keskeinen, jotta ihmisvirta menee ketään häiritsemättä. Missä olen järjestänyt on ollut yli 250 -350 suunnistajaa, vaikka koko päivän oli satanut ja osan tapahtuma-ajasta satoi.
*Tapahtuma järjestettiin arki-iltana  lokakuussa pimeä tulee jo viimeistään klo 19 ja hämärä jo klo 18 jälkeen, joten ratojen on oltava helppoja, jotta kaikki pääsevät turvallisesti maaliin.

Tein useita hahmotelmia ja katsoin rastin paikkoja. Keskuspaikka on koulun piha, jossa on parkkipaikka ja kartan myynti sekä tulospalvelu. Paikka on kartan keskikohdalla.

Suunnittelin radat niin, että kaikilla radoilla on ensimmäinen rasti eri, eli 2 km ja 6 km lähtivät pohjoiseen, 4 km koilliseen  ja 3 km lounaaseen. Minusta ratkaisu oli hyvä. Järjestäjille oli tullut palautetta, että radoilla oli eri lähtöpiste, vaikka siis vain lähtökolmion kärki näytti eri paikkaan :)

4 km ja  6 km joutuivat tekemään alussa reitinvalintoja juostessaan kellertävän entisen maankaatopaikan läpi ja takaisin, ja lähtivät sitten etelään. Pidempien ratojen haasteet olivat lähinnä reitinvalintaa ja rastinottoa.

2 km kiersi maankaatopaikkaa ja kulki polkuja sen läpi, jonkin verran reitinvalintaa

3 km pyörähti etelässä, yllättäen helpohko ohjaava rasti 120 aiheutti pulmia.

*Ratoja oli siis neljä ja rasteja 22, tässä eräs.

Ratadilemmoja on ainakin
* ratojen pitäisi antaa haastetta, mutta eivät saa olla liian helppoja eikä vaikeita
*helpoilla radoilla ei saa saa olla vaarallisia paikkoja
*rasteja ei voi liikaa metsässä, resurssit viedä rastit
*rastit eivät saisi näkyä liiaksi, koska leimasin voidaan varastaa, niitä ei myöskään ole järkevää kätkeä ainakaan helpoilla radoilla
*rastit pitäisi olla paikoissa, jossa on joku kiinnityssysteemi (esim. sopiva puu, tai muu vastaava)
*rastit pitää olla paikoissa, että sinne on helppo kulku esim. autolla, sillä leimasimet painavat ja rastiliput vievät tilaa
RASTIEN PITÄÄ OLLA OIKEASSA PAIKASSA!


***
Vastaava karttapohja on toisesta paikasta

Tässä on haasteita monia

1. Kielletyt alueet, joita ovat
*Natura-alueet, tien pohjoispuolella, ja eräissä muissa paikoissa
*Tontit, vihreillä alueilla ja tontit ovat laajentuneet
*Golfkenttä, olen värittänyt sen kielletyksi

2. Turvallisuus
Tienylitykset pitää minimoida ja käyttää suojatietä

3. Parkkipaikka on Saaroniemessä eli varsin kaukana, tämä tuo haasteita lyhyimpiin ratoihin eli lähtö tai maali pitää viedä varsin kauas

4. Kuntorasteja järjestetään täällä muutama vuodessa

Aikaa meni roppakaupalla ja tapahtumapäivänä on kova kiire, tavaroiden roudaus  on iso työ.

Mitä ratamestari saa?
Kokemuksia, ajokilometrejä paikan päälle, ja metsässä samoilua, rastipaikkojen merkitsemistä, rastien vientiä, poishakua, tavaroiden roudaamista.
Rahaa työstä ei saa, tämä on harrastus.

Kielikylpy-tutkimusta tarvittaisiin

Ruotsinkielisissä peruskoululuissa oppimistulokset ovat huonompia kuin vastaavissa suomenkielisissä, havainto on Pisa-tutkimuksesta, jota olen referoinut täällä.

Eräs suora lainaus tutkimuksesta
" En annan orsak till den sämre resultatnivån är att det finns många elever som  mest använder sig av ett annat språk utanför skolan än skolspråket. Till och med  19 % av de finlandssvenska eleverna talar för det mesta finska i hemmet. Dessa elever klarar sig också en aning sämre i läsning och i naturvetenskap än eleverna som för det mesta talar svenska i hemmet. Ett svagt skolspråk har naturligtvis en betydelse i framgången i läsning, men också i vissa andra ämnen. Törnroos (2007, 333) påpekar i sin analys av PISA 2003 -materialet att det fanns tecken på att sämre läsförmåga hos de finlandssvenska eleverna kan ha ett samband med svenskspråkiga skolors sämre framgång i matematik. Ett svagt skolspråk skall dock inte tolkas som förödande, utan som en central bit i en större helhet. Språket är inte statiskt utan utvecklas genom livet. Dessutom har de här eleverna troligtvis en stark finska, vilket stöder dem i inlärningen i alla skolämnen."

Tämä lainaus on minusta kaiken ydin.

Toisaalta kahden kielen käyttäminen syö oppimistuloksia tai osaamista, mutta vahva suomi toisaalta auttaa kaikissa kouluaineissa ruotsinkielisiä.

Minusta kaksikielisellä perheellä on oikeus valita lapsilleen ilman syyllistymistä joko suomenkielinen tai ruotsinkielinen koulu. Koulu ja opettajat sitten tukevat oppilaita tarvittaessa. Luultavasti ruotsinkielisen koulun lapsi puhuu suomen kieltä kotona syystä, että isä tai äiti on suomenkielinen, ja siten myös morfar och mormor tai farfar ja farmor. Tästä luonnollisesta asiasta ei minusta kannata tehdä kovinkaan suurta numeroa vaan pohtia yleensä keinotekoisia kielikylpyjä.

Luonnollinen kielikylpy on minusta mennä esimerkiksi Ahvenanmaalla päiväkotiin dagikseen, jossa kaikki taalavat svenskaa, se on luonnollista, tai käydä alakoulu ruotsiksi, jos suomenkielistä ei ole tarjolla tai päinvastoin.

Keinotekoisena kielikylpynä pidän tilannetta, että kaikki leikkivät puhuvansa vierasta kieltä, mutta lopulta kaikki sitten puhuvatkin suomea. Monesti opettajat eivät ole saaneet koulutusta englanniksi opettamisesta, eivätkä osaa tarpeeksi hyvin englantia. Olen pitänyt noin 15 vuotta sitten oppitunteja englanniksi suomenkielisille oppilaille toisella asteella, kun järjestettiin englanninkielinen koulutus. Tunnit pidettiin, englantia puhuttiin, mutta koin tilanteen hankalaksi. No mitään kielilisää opetuksesta ei maksettu. Opetussisällöt taatusti kärsivät vieraskielisyyden kustannuksella. Opetin itse tietotekniikkaa, opetuksen tasoa olisi nostanut seikka, jos käyttöjärjestelmä ja ohjelmat olisivat olleet edes englanniksi. Eli valikossa olisi lukenut valmiiksi copy, paste, save and save as.

Olen myös opettanut vieraskielisiä opiskelijoita suomeksi, joille olen tunnin jälkeen selittänyt asioita englanniksi, tämä on minusta ollut hyödyllistä. Koko luokkaa opetetaan koulun virallisella kielellä, tukea voidaan antaa erikseen.

Minusta nyt tarvittaisiin laaja tutkimus, jossa selvitettäisiin kielikylpyluokkien oppilaiden menestys peruskoulun ja lukion jälkeen. Menestys on varmasti parempaa kuin keskimäärin, sillä ainakin alkuun kieliluokalle alakoulussa vaadittiin lukutaitoa ennen koulun aloittamista tai vahvaa muuta kielellistä osaamista eli valitut opiskelijat olivat keskimääräistä tasoa ylempänä. Kielikylpyjen yleistyminen on toisaalta alentanut varmasti kylpyyn pääsyn kynnystä, mutta viimeksi kirjoittivat ylioppilaaksi vuoden 1994 ikäluokka, joka aloitti koulun vuosituhannen alussa 2001. Esimerkiksi Turussa järjestettiin valikoidusti kielikylpyjä jo ainakin 1990 ikäluokalle, ja mahdollisesti jo aiemmin sekä ruotsiksi että englanniksi. Luultavasti on saattanut olla myös saksapainotusta.

Arvauksena: hyvä oppilas hyötyy kielikylvystä, keskitason ja "huono" oppilas kärsii.

Pitää muistaa, että elämä on on muutakin kuin kielikylpyä.

Matematiikka, fysiikka ja luonnontieteet tai tiede yleensä ei useinkaan ole kielellisistä valmiuksista kiinni. Tutkijat osaavat kommunikoida julkaisuin ja julkaisut ovat englanniksi, ei ruotsiksi tai suomeksi. Tieteen kieli on englanti, jota koko ajan tulvii eri medioista. Se ei ongelma, vaan se on mahdollisuus, niin kliseistä, mutta minusta niin totta.

Pisa-tutkimusta på svenska i Finland

Turun Sanomat 7.10 kirjoittaa otsikkotasolla, että Suomen kieli valtaa alaa oppilaiden kotona ja koulussa ja Puutteellinen ruotsin taito selittää heikkoa koulumenestystä. Lehti on haastatellut toimijoita, ja viitannee Pisa-tutkimukseen 2009, jossa suomenkielisten koulujen 15-vuotiaitten tulokset ovat "paremmat" kuin  ruotsinkielisten koulujen.
EDIT 3.12.2013 Uudessa Pisa-tutkimuksessa 2012 (tulokset 2013) ruotsinkieliset lienevät olleet parempia matematiikassa kuin suomenkieliset, joten tilanne on muuttunut, tässä on vielä ollut pisteet 541 - 527.

Alkuperäinen bloggaus ...
Etsin verkosta Pisa-julkaisun Finlandssvenska 15-åriga elevers resultatnivå i PISA 2009 -undersökningen täältä. Kyse on sangen vanhasta tutkimuksesta eli vuodelta 2011, kun Pisa-tulokset ovat vuodelta 2009 ja tekijöinä mainitaan Heidi Harju-Luukkainen ja Kari Nissinen, printtasin ja luin niteen. Det är naturligtvis på svenska, men jag vill skriva på finska. Mutta niteessä tutkitaan ainakin "Resultatnivån för de finlandssvenska ungdomarnas prestationer jämförs med de nationella resultaten och resultaten i andra nordiska länder samt andra deltagande länders resultat. Den här rapporten granskar också orsakerna till skillnaderna i elevprestationen. Ett stort intresse riktas även mot könsskillnaderna som traditionellt sett har varit stora i Finland". Koko nide löytyy täältä.

Minusta tärkein tulos on se, että Pisa-tutkimuksessa "mantereella asuvien" ruotsinkielisten koulujen oppilaiden oppimistulokset ovat huonompia kuin vastaavien suomenkielisten koulujen ja myös huonompia kuin ahvenanmaalaisten.

Minusta Turun Sanomien juttu keskittyy siihen, että miksi.

Itse olen tuntenut nuoruuden kavereiden piirissä monia ruotsinkielisiä, jotka olivat suomenkielisessä oppikoulussa ja päin vastoin. Nykyisinkin tiedän, että kaksikielisten perheiden lapset käyvät joko suomenkielistä koulua tai ruotsinkielistä koulua, eli kaikki kaksikieliset perheet eivät sijoita lapsiaan suinkaan ruotsinkieliseen kouluun, vaikka se lienee yleisempää. Minusta molemmat koulut ovat hyviä. Itse osaan molempia kotimaisia kieliä joten kuten.

Yllä mainitun Pisa-julkaisun figurissa 3 tarkastellaan "Medelvärden i läsning, matematik och naturvetenskaper för Finland som helhet samt för de finsk- och svenskspråkiga skolorna" eli miten oppilaat ovat pärjänneet lukemisessa, matematiikassa ja luonnontieteissä, ja tulokset minusta ovat seuraavat

Lukeminen

Ruotsinkieliset koulut  511

Suomenkieliset koulut 538

Matematiikka

Ruotsinkieliset koulut  527

Suomenkieliset koulut 541

Luonnontieteet

Ruotsinkieliset koulut  528

Suomenkieliset koulut 556

Korkeammat pisteet indikoivat korkeampaa osaamista

Sitä onko ero suuri vai pieni, en osaa sanoa, mutta tilastollisesti merkitsevä se varmasti on, otoskoko on niin suuri.

Sen sijaan Suomen ruotsinkielisten koulujen tulokset lukemisessa (511) "voittavat"  Norjan (503), Islannin (500), Ruotsin (497) sekä Tanskan (495) tulokset, eli minusta mitään ongelmaa ei ole, koska samanlaiset tulokset ovat myös matematiikassa sekä luonnontieteissä.

Lukemisprosessiin liittyen suomenkielisten koulujen oppilaiden "kyky" etsiä tietoa, tulkita tekstejä on hieman parempi kuin ruotsinkielisten koulujen oppilaiden.

Minusta asiat ovat kunnossa, ja lasten kannattaa antaa puhua joko ruotsia tai suomea eller både och, vai väittääkö joku, että suomenkielisille tarkoitetut kielikylvyt olisivat haitallisia, kun ruotsinkielisten heikkoa menestystä yritetään selitellä suomen kielen puhumisella kotona ja välitunneilla? Toki olen itsekin sitä mieltä, että äidinkieli pitää olla vahva, mutta monet älykkäät ihmiset puhuvat lapsuudesta alkaen kahta tai kolmea kieltä ja menestyvät koulussa ja elämässä, esimerkiksi Keski-Euroopassa. Tiedän perheitä, joissa molemmat vanhemmat puhuvat lapsilleen omaa äidinkieltään, ja lapsesta tulee aidosti kaksikielinen ja lapsi pärjää.

Jos ja kun osaaminen on yhdeksäsluokkalaisten keskuudessa heikompaa ruotsinkielisten kuin suomenkielisten koulujen oppilailla, miksi ylioppilastuloksissa eroa ole. Esimerkiksi Turussa sijaitseva Katedrals Skolan i Åbo pärjää pakollisten yo-kirjoitusten vertailuissa, bloggaus täällä. Viime keväänä lukiosta kirjoitti 97 lukiolaista ylioppilaaksi keskimäärin pakollisista aineista puoltoäänin 20,03, ollen turkulaisista lukioista neljäs yhdeksästä päivälukiosta ja yhdestä iltalukiosta, lukion raja on alempi kuin monen muun turkulaisen lukion. Pisatutkimus tehtiin opuksen mukaan myös Turussa sijaitsevassa St Olofs Skolan nimisessä yläkoulussa, joka on ruotsinkielinen. Itse asiassa vuonna 2009  pisatutkittavat ysiluokkalaiset ovat saattaneet kirjoittaa jopa osa ylioppilaaksi keväällä 2013, luultavasti vuoden aiemmin.

Panostetaanko opetukseen todella ruotsinkielisessä lukiossa, ovatko lukion opetusmenetelmät niin hyviä, vai johtuuko hyvät tulokset siitä, että gaussin käyrää sovelletaan ylioppilaskirjoituksissa ruotsinkielisiin erikseen ja suomenkielisiin erikseen? Samoissa kokeissa esim. matematiikka, reaaliaineet pitäisi olla ainakin samat arviointikriteerit. Onko eroa annettavissa lukihelpotuksissa?

Hangö Gymnasiet oli muuten sellaisen listan ykkönen, missä tutkittiin lukioiden paremmuutta tilanteessa, jossa lähtötaso otettiin huomioon. Bloggaus täällä. Katedrals Skolan oli listan yhdestoista.

****
Pisa2015 aineistossa
Luonnontieteissä suomenkielisissä kouluissa pisteet olivat 531 ja ruotsinkielisissä 522.
Matematiikassa ruotsinkieliset ovat parempia "luvuin" 520 - 510, ja ruotsinkieliset olivat ruotsalaisia parempia, Ruotsin tulos oli 494.

Lukutaidossa suomenkieliset olivat "parempia" ruotsinkielisiä luvuin 528-506, Ruotsin luku on 500.

Ruotsinkieliset tytöt olivat osaamisessa poikia parempia, samoin kuin suomenkielisillä.

Virkamies vastaa, vaikka ei olisi paikallakaan

Rehtorilla on  vastuu liikuntatunneista, vaikka hän ei olisi paikallakaan. Hyvinkään käräjäoikeus antoi tuomionsa 26.9.2013. Asia oli järkyttävä, sillä liikuntatunneilla oli tapahtunut pulkkaonnettomuus, ja oppilaalle oi aiheutunut selkäydinvamma, uhrille myötätuntoa ja voimia. 

***
Rehtorin saama sakkotuomio perustuu luultavasti perusopetuslain 37§:ssä oleva mainintaan "Jokaisella koululla, jossa järjestetään tässä laissa tarkoitettua opetusta, tulee olla toiminnasta vastaava rehtori.", lisäksi rehtorilla on perustuslain 118 pykälän mukaan vastuu virkatoimistaan ja rikoslain 40 luku on omistettu virkarikoksiin, näitä lienee punnittu oikeudessa.

Alla oleva analyysi on vain minun mielipidettäni ei kritiikkiä oikeuden päätöstä vastaan ei kenenkään syyllistämistä, minulla ei ole muuta tietoa kuin Iltasanomien juttu Hyvinkään käräjäoikeuden sivuilla ei ollut tapausselostetta.

Iltasanomat 26.9.2013:

"Hyvinkään käräjäoikeus antoi tuomionsa yläkoulun liikuntatunnilla sattuneesta tapaturmasta, jossa 15-vuotias koulutyttö loukkaantui vakavasti, seuraavassa lyhennellen IS:n tietoa, lähde iltasanomat -www-sivu, josta linkki ylhäällä".

Liikunnanopettaja piti kahdeksasluokkalaisille liikuntatunnin, johon kuului luistelua ja mäenlaskua koulun välittömässä läheisyydessä olevalla luistinradalla ja pulkkamäessä.

*Opettaja oli jakanut 8-luokkalaisten ryhmän kahtia: viisi sai mennä omatoimisesti pulkkailemaan

*Opettaja ... varoitti oppilaita laskemasta mäen lopussa olevaan notkoon.

*Hän alkoi merkitä turvallista laskureittiä rinteeseen muovikartioilla.

*Kun opettaja oli laittamassa viimeisiä kartioita paikoilleen, yksi oppilaista laski pulkassa polvillaan seisten hänen ohitseen kohti notkoa.

*Opettaja huusi tytön perään, ettei polviasennossa saa laskea.....

*Tyttö sai vaikean selkäydinvamman.

*Samassa kohtaa mäkeä oli sattunut vakava onnettomuus liikuntatunnilla myös vuonna 2005. Koulun rehtori oli tuolloin sopinut opettajien kanssa suullisesti, ettei notkon suuntaan saa laskea.

*Viime vuoden tammikuussa kohtalokasta liikuntatuntia vetänyt liikunnanopettaja ei tiennyt aiemmasta turmasta eikä ohjeistuksesta. Hän oli aloittanut työnsä kyseisessä koulussa elokuussa 2011.

*Hyvinkään käräjäoikeus katsoi, että opettaja oli tilanteessa ohjeistanut ja valvonut oppilaita riittävästi.

*Koulun rehtori sen sijaan oli laiminlyönyt velvollisuuksiaan, sillä hän ei ollut riittävästi huolehtinut siitä, että mäen turvallisuuteen liittyvät ohjeet välittyvät kaikille opettajille.

Syyttäjä oli vaatinut sekä opettajalle että rehtorille tuomiota virkavelvollisuuden rikkomisesta ja vammantuottamuksesta.  Oikeus hylkäsi opettajan syytteet, mutta tuomitsi rehtorin molemmista syytekohdista yhteensä 20 päiväsakkoon. Rehtorin maksettavaksi tulee 680 euroa. Tuomio ei ole lainvoimainen, ja osapuolet voivat vielä valittaa siitä".

Myötätunnon osoitukset oppilaalle, hänen läheisilleen, liikunnan opettajalle ja rehtorille. Pelisäännöt tekemällä voidaan estää vastaavat tilanteet.  Asia oli syyttäjän valitettua hovioikeudessa, jossa tuomio jäi voimaan, eli opettajaa ei tuomittu.

Edit: Rehtorin tuomio jäi voimaan. Opettajan osalta vapauttava tuomio jäi voimaan hovioikeudessa. Olen myöhemmin tilannut molemmat pöytäkirjat. Tämä teksti on kirjoitettu 2013, ja tänään on 21.5.2026.

*** 

Omaa arviointiani.

Analysoitaessa vastaavia tilanteita (ei tätä) tulee mieleeni seuraavia seikkoja jotka minusta pienentävät ”koulun vastuuta”

1. Yli 15-vuotiaan tai yli 18-vuotiaan oppilaan/opiskelijan asema on erilainen, opiskelijan oma vastuu on sitä suurempi, mitä vanhempi hän on. 

2. Mahdollinen oppilaan varoittaminen ja oppilaan oma asettautuminen vaaralle alttiiksi

3. Jos opettaja on ollut paikalla ja ollut aktiivinen

Seuraavat seikat minusta suurentavat ”koulun vastuuta” 

4. Suorituksessa olevaa oppilasta voi olla liian myöhäistä varoittaa

5. Liikunnanopettajan ja koulun vastuuta voi lisätä minusta se, että jos koulussa on tapahtunut aiemmin vastaavantyyppinen onnettomuus, tällöin koko pulkkailu pitäisi kieltää. Rehtorin voi olettaa olleen tietoinen pulkkailusta, jos pulkat  ovat olleet koulun omaisuutta tai oppilaat ovat ottaneet oman pulkan mukaan, jolloin koulun olisi minusta pitänyt tietää asiasta (pulkat naulakoilla). Liikunnanopettajan vastuuta minusta voi lisätä se seikka, että hän on jakanut ryhmän kahteen osaan, ja hänen olisi minusta pitänyt ymmärtää, että valvonta on vaikeaa ellei jopa mahdonta, ja onnettomuuksia voi sattua. Hänen pitäisi kieltää koko pulkkailu. Tai paremmnkin niin, että  pulkkailua ei olisi pitänyt olla koulun lajilistassa lainkaan. Toisaalta myös luistelussa tai jääkiekossa on vakava vammautumisen riski.

6. Minusta pulkkailua ei ole mainittu peruskoulun opetussuunnitelmassakaan liikuntalajina, ja koska oppilailla on tuskin kypäriä eikä pulkka anna mitään turvaa, oppilailla ei saisi olla pulkkailua kouluaikana. Tämä on minusta myös rehtorin vastuulla, jos se on koulun tapa.

7. Koulu on minun tulkintani mukaan vastuussa oppilaista aina kouluaikana ja kouluopetuksessa, oppilaalla on oppivelvollisuus peruskoulussa, joten hänen on osallistuttava opetukseen. Turvallisuus on siis koulun vastuulla. Rehtori on se, joka viime kädessä on vastuussa kaikesta. Minusta tämä vastuu on musertavan suuri, mutta seuraa minusta siitä, että oppilas on koulun vastuulla oppivelvollisuusaikanaan kouluaikana, rehtori taas vastaa koulun toiminnasta.

Muuta asiaan liittyvää, joka rajaa koulun vastuuta (ehkä)

8. Koulussa on oltava järjestyssäännöt, lisäksi on voimassa kaikki lait ja asetukset, ja on koulukohtainen ops. Minusta rehtorilta ei voi vaatia tämän lisäksi kaiken kattavaa listaa kielletyistä asioista tai tekemisistä, ja vaarallisista lajeista esim.

-portaissa juokseminen kielletty, kaiteilla liukuminen kielletty, kännykällä puhuminen portaissa kielletty, … lista pitäisi olla tuhansia tekemisiä pitkä. Kannatan mallia, jossa ihmisellä on myös oma vastuu.

-pitääkö rehtorin siis tehdä lista kielletyistä lajeista liikuntatunneilla: eli kalliokiipeily, sirkuskoulu, nyrkkeily, kaikki muut kamppailulajit, jääkiekko ilman kypärää ja suojia, luistelu ilman kypärää ovat kiellettyjä, kuten laskettelu, ratsastus, hiihto mäkisessä maastossa, suunnistus....

9. Onko niin, että jos liikuntatunneilla sattuu kaatuminen luistellessa, rehtori on vastuussa mahdollisesta kallonmurtumasta, jos hän ei ole jokaiselle uudelle liikunnanopettajalle toimittanut kategorisesti lajilistaa, joka on kielletty?!?

10. Minusta rehtori voi olla luultavasti vain yhdessä paikassa yhteen aikaan. Rehtoreilla on pakollisia kokouksia.

11.9.2015
Sosiaalityöntekijöiden  tuottamuksellinen virkarikostuomio jäi voimaan ns. 8-vuotiaan tytön murhatapauksessa, jossa isä ja äitipuoli saivat elinkautistuomiot. Virkarikostuomiot jäivät voimaan koska kukaan ei valittanut hovioikeuteen. Minustakin tuomio oli oikein, eli vain sosiaalisektori sai tuomion. Muistaakseni toista rangaistusta ei laitettu täytäntöön, koska asian vuoksi henkilö menetti työkykynsä, hänen esimies sen sijaan tuomittiin.  Luultavasti tässä katsottiin, että lastensuojeluilmoitusten vuoksi sosiaalityöntekijän olisi pitänyt toimia (ripeämmin). Lastensuojelulaki oli varmasti tuomion pohjana. Kyseessä oli sakkotuomio.
Kirjasin asian tähän siksi, että se kuvaa virkamiehen ankaraa vastuuta.

Yläkuvassa on Turun hovioikeus, pulkkaonnettomuus käsiteltiin Kouvolan hovioikeudessa, sosiaaliviranomaisten jutusta ei valitettu hovioikeuteen.

Emma ja Linna: teatteriero

Emmateatteri Naantalin Muumimaailmassa lopettaa "yhdeksän vuotta jatkuneen yhteistyön Linnateatterin kanssa", kirjoittaa 19.9.2013 Turun Sanomissa Matias Mattila. Artikkelin kuva yllä, johon liitin muutaman Linnateatterin esitteen hauskoista kesäisistä teatteriesityksistä, jotka siis loppuivat Vetämättömiin, josta arvio on täällä.

Emmateatteri on siis Naantalin Muumimaailmassa sijaitseva teatterirakennus. Emma-teatterissa on paikkoja laskujeni mukaan yli 800, tarkalleen 831, mutta jos pystyy myymään 831 paikasta 600 hintaan 30 euroa, näytöstä kohti lipputulot ovat 18 000 euroa ja täydellä salilla siis lipputulot ovat 24 930 euroa. Jos näytöksiä ja tapahtumia olisi 50 kesässä lipputulot olisivat bruttona jo 600:lle keskikatsojalle 900 000 euroa, eli pienellä lisäponnistelulla yli miljoonan euron verran pelkkiä lipputuloja, pieni palkkio lippupalvelulle. Lisäksi täytyy huomioida oheismyynti, minusta anniskeluoikeudet on annettu saaren ravintolalle, eli helposti tulot nousevat paljonkin.

Turun Sanomien jutun mukaan "raha on yksi tekijä", eli päättelin, että Emma-teatteri on tarjonnut Linnalle vähemmän hyvää sopimusta, eli Linnateatterin olisi pitänyt maksaa Emmateatterille enemmän. Linnateatteri on siis teatteriesityksiä tekevä yritys.

***
En ole asiassa millään lailla mukana ja kaikki alla olevaa on spekulaatiota tai  mielipidettä.

1. Kesäteatteriformaatti on vaikea
2. Linnateatteri osaa formaatin, esim. yläkuvan Seitsemän veljestä ja Kekkonen olivat laatunäytelmiä
3. Kesäteatterissa pitää yhdistää "taide" ja "viihde" ja tarjota sopivin annoksin naurua tai draamaa yleisölle
4. Olen nähnyt yhtä lukuunottamatta kaikki Linnateatterin Emmateatteriesitykset, ja siellä on monia hyviä näyttelijöitä, yleisö rakastaa Miska Kaukosen roolitöitä, hän on tähdittänyt monia esityksiä ja pitänyt pinnalla, jos haukotuttaa.
5. Vaikka Vetämättömät oli hieman minustavetämätön, se oli kuitenkin ammattilaisten tekemä ja tähdittämänä, yleisö nauroi ja piti.
6. Kuten jutussa Muumimaailman Tomi Lohikoski mainitsee, "sillä lopulta esitysten taso riippuu käsikirjoituksesta, ohjauksesta ja näyttelijöistä", ne minusta Linnateatterilla toimi, ehkä käsikirjoitus viimeksi nikotteli, mutta monesti juuri se on ollut parempi. Rutinoidut ja innostuneet näyttelijät pitävät huonoakin juttua pinnalla, myös ohjaus on tärkeä.
7. Tämä blogikin todistaa, mitä on olla harrastelija. Se tarkoittaa sitä, että on harrastelija tai freelancer. Rutiini puuttuu, puuttuu aikaa suunnitella juttuja. Jokunen juttu on ollut erittäin suosittu, mutta en ole osannut sitä ennakoida.
8. Sopimusosapuolet saavat tehdä mitä parhaaksi näkevät, eli en sitä arvostele, tarkkailen onnistuuko muutos "taiteellisesti".

Viihdyttäminen on raskas työ, se, että saa toisen nauramaan, voi olla monen itkun takana.

***
Kaupunkiuutisten nettisivuilla on asiasta lyhyt maininta täällä, paperilehdessä on sama juttu 26.9.13 ilman kuvaa. Uutisessa on 25 sanaa, ja yhteistyöstä on "luovuttu", ja uusi yhteistyökumppani julkistetaan lokakuun puolivälissä 2013.
Turun Sanomissa uutisoitiin 1.11.13, että uusi yhteistyökumppani on Porin Rakastajat-teatteri.

Ensi kesäksi on luvassa komediaa "SUOMI–Hulluu touhuu!".
Porin Rakastajat-teatterin sivuilla, asiasta on uutisoitu täällä.

Jutun mukaan näyttelijöinä olisivat "Markku Toikka ja Miia Nuutila, Ushma Olava ja Konsta Tanner". Lienevät kuvassa, tunnistan ainakin Toikan (edessä), Olavan (takana), Nuutilan (oikealle), ja olisiko vasemmalla sitten Tanner.

Emma teatteri: Suomi Hullu touhuu, ensi-ilta  on 28.5.2014, ennakko 27.5.2014, josta arvio on täällä.
Kesällä lienee yhteensä näytäntöjä
16 +11 +12 = 39 näytöstä, laskin ohjelmasta ajanjaksottain
Yksittäiset liput 34,50 e ja 32,50 e

Siis noin 40 näytöstä ja 30 euron lippuhinnan ja 800 katsojalla, lipunmyyntitulot olisivat = 40*30*80 =  960 000 euroa. Jos kaikki paikat myydään eli 30*40*30 mentäissin yli miljoonan. Oheismyynti päälle. Huomattavaa on, että tämä on laskelma ja edellyttää lippujen myyntiä.  Mainoksia on pyörinyt TV:ssä ja youtubessa. Onko se merkki hyvästä myynnistä. Katsomalla Emma-teatterin FB-sivuja näkee näytösten katsomoita.

Moikoisten monttuun tulee Hirvensalon Hese

Moikoisten bussipysäkin viereen kaivettiin kuoppaa syyskuun puolessa välissä ja tilalle nousi Hirvensalon Hese. Vihdoinkin! Hirvensalossa on Kauppoja, R-kioski, Apteekki ja vuonna 2013 Hesburger !

Kun vielä Hesburger on bussiliikenteen solmukohdassa, kaikki koululaiset saavat käytyä Hesessä kotiin tullessaan.

Silmämääräisen tutkiskeluni mukaan Hesburger on Turun seudulla iso toimija myös työpaikka- ja koululaisruokailussa. Päivällisaikaan moni syö Hesessä niin työkalupakkia kantavat kuin reppua raahaavat.
***
Homma eteni näin

17.10.13 pohjatyöt on jo tehty ja seinäelementtejä nostellaan.

6.11.13 ikkunat paikalla ja kattoa tehdään, sateenkaaren alla on tuleva Hese, joten Hirvensalosta ei puutu enää mitään, kaikki palvelut ovat, sillä apteekki on tiilitalossa, ja Alko on K-Kaupan vieressä, tosin lääkäriasema puuttuu, mutta koulu ja kirjasto sekä neuvola ja hammaslääkäri ovat.

17.11.13 Lasit ovat paikalla ja sisätöitä tehdään, luultavasti sähkötöitä.

4.12.13 tehdään asvalttia pihaan.

20.12.13 Etupiha asvatoitu ja sisätöitä tehdään

Myös Hesen logotolppa pystytettiin, Heseen tulee autokaista ja wifi. Logot ovat paikalla, luulen että Hese avautuu vuoden vaihteen jälkeen.

24.12.13 Metalliaita on otettu pois, kaikki logot paikallaan, sisätyöt näyttävät olevan varsin pitkällä.

26.12.13 Miltei valmista on, koska avataan?
27.12.13 Tänään  autokaistalla ainakin yksi mersu eli paikka aukesi puolen päivän jälkeen.
28.12.13 Asiakkaana

Nämä kuvat on otettu aamulla, eli avajaistarjouksena Kerrosateria 5,50

Avoinna klo 22 asti ja aukeaa arkisin klo 10, lauantaisin klo 11 ja sunnuntaisin klo 11:30

Ensimmäisellä käynnillä ostin vain kahvit. Kuitti alla, ja juttu on naputeltu.

burger.

Tämä on siis PolkkaBurger Oy, kun Skanssin Hese on PunkBurger Oy ja Helsingin Stockmannin Hese on Hiphop.
*****
28.12.13 Myös autokaista testattu, ja toimii.

*****
7.5.2014

5.8.2014 Helteellä kioskissa on viileää jäähdytyksen vuoksi. Kioskissa on aurinkopaneeleja, joten sähköä tulee.
Kahvi-tarjous: yhdellä eurolla saa kahvia ja se on hyvää :)

3.11.2017

Edelleen hesburger toimii :)

Kuulennot Turun Sanomien otsikkojen valossa

Kuulennot olivat 1960-luvulla aikansa mediatapahtuma.

Bloggauksessa on Turun Sanomien otsikointia "avaruuden valloituksesta ja kuulennoista".

Synnyin itse 1962 ja menin vasta kouluun syyskuun alussa vuonna 1969, joten en osannut lukea (sanomalehtiä) kuulentojen aikana.

TV-uutisista kyllä tiesin, että kahdeskymmenes heinäkuuta 1969 ihminen oli astunut kuun kamaralle. Juri Gagarinin uroteko ensimmäisenä ihmisenä avaruudessa jäi kokematta vuonna 1961, mutta muut kuuohjelmat muistan, joskin aikuiset enemmän siitä innostuivat.

Tämä Bloggaus on kooste Turun Sanomien lehtileikkeistä 1960-luvulta, juttuja ei ole signeerattu, mutta copyright on Turun Sanomilla.

I Neuvostoliittolainen Juri Gagarin kiersi maapallon avaruuskapselissa 12.4.1961.

12.4 1961 Ihminen kävi avaruudessa ... Koko Moskova tanssi Yläkuva Turun Sanomien uutisesta.
Uutisen vieressä pikku-uutinen, jonka mukaan USA on lisännyt apuaan Laosin hallituksen joukoille. Laos on Vietnamin rajanaapuri.

Keskiviikkona klo 16 kuultiin nauhalta Moskovan radiossa Gagarinin lauseet avaruudesta.
Kennedy onnitteli lehden mukaan avaruuslennon johdosta Neuvostoliittoa.

13.4.1961 Ihminen kävi avaruudessa Neuvostoliiton avaruusalus kiersi maan 302-175 kmn etäisyydellä 89 minuutissa,  Majuri Juri Aleksejevitch Gagarin 27-vuotias lentäjä on ensimmäinen ihminen, joka koskaan on kiertänyt ...

II Yhdysvaltalainen Apollo 8 oli ensimmäinen alus, joka kiersi kuun ympäri jouluaaton ja joulupäivän välillä jouluna 1967

Lauantaina 21.12.1967
SUURI SEIKKAILU ON ALKAMASSA: Lähtöön enää vain muutamia tunteja.
Turun Sanomille kirjoittaa Cape Kennedystä Ulf Nilsson. Tietokone huolehtii jutun mukaan lähtölaskennasta. Uhkiakin kerrotaan olevan "Typpisaastetta happitankeissa" ja todetaan, että "pelastusalusta ei ole".

23.12.1968 Menomatka puolessa Suunta täsmällinen

Maanantaina 23.12.1968
Vatsatauti iski Apollon miehiin. Frank Bormanilla oireita aasialaisesta influenssasta. Turun Sanomien jutun mukaan, jonka lähde lienee UPI astronautit ovat rokotettu "aasialaista" vastaan, mutta ovat hieman pahoinvoivia ja nauttivat lääkkeitä. Paavikin on jutun mukaan rukoillut astronauttien puolesta.
Menomatka on TS:n mukaan puolessa välissä, suunta täsmällinen

Apollo 8 24.12.1968 kiertää kuun. NL toivotti onnea

27.12.1968 Se onnistui Apollo 8 kiersi kuun: Frank Borman, James Lowell ja William Anders kiersivät kymmenesti kuun

27.12.1968 Apollo lentää kuin unelma

27.12 SE ONNISTU, SE ONNISTUI: Apollo 8 kiersi harmaan kuun ja Vauhdilla alamäkeä kohti vanhaa hyvää maapalloa.

28.12.1968 pääsivulla otsikko IHMINEN NÄKI JA VOITTI, Apollo 8-lennolla kaikki sujui lähes täydellisesti

28.12.1968 Tulipallo pehmeästi alas Tyyneen mereen, seikkailu päivästä päivään

29.12.1968 NL harmissaan vaikka ei sitä tunnustakaan

29.12.1968 Kunnostautunut Apollo-miehistö ehkä ensimmäisenä myös kuuhun ja USA valmistautunut myös laskeutumiseen.

III Kuuhun yhdysvaltainen Apollo 11 saapui 20.7.1969 ja Neil Armstrong astui kuun pinnalle 21.7.1969, myös "Buzz" Aldrin käveli kuussa

Kuulentoa seurataan sekä TV:stä että muilta "aitiopaikoilta"
Arvioilta 592 miljoonaan ihmistä tulee seuraamaan 40 maassa suoraa tv-lähetystä ilmoittaa EBU, NL:n sotalaivoja on kolme 120 km:n päässä Floridan rannikosta seuraamassa Apollo 11:n lähtöä

16.7.1969 lähtölaskentaa: Neil Armstrong, Michael Collins ja Edwin Aldrin ovat valmiina

Myös arvostelua kuuluu: mustat sanoivat rahojen (31 miljoonaa) olevan tarpeellisia myös Yhdysvaltain nälkää näkevien ongelmiin

OTSIKOITA:
16.7.1969 Kuutauti ei ole poissa laskuista

17.7.1969 Apollo toteuttaa ihmisen unelman

18.7.1969 Apollo korjasi radan ja ohitti puolimatkan

19.7.1969 Apua ei tule jos moottori ei käynnisty

19.7.1969 Kuumiehet nukkuivat aamulla liian kauan

20.7.1969 Ihminen laskeutuu tänään kuuhun

21.7.1969 Ihminen kuussa Lasku onnistui hyvin

22.7.1969 Matkalla kotiin: Kotka nousi turvallisesti kuun pinnalta


23.7. Apollon tietokone esitti vaarallisen vastalauseen   ... mutta Neil A. Armstrong, joka otti kuualus Kotkan ohjauksen tietokoneelta ohjasi aluksen turvalliseen laskuun ja historian lehdille

25.7.1969 Jälleen kotona Kuun valtaajat onnellisesti maanpinnalla

Perjantai 25.7.1969
Suuri riemu - paljon onnitteluja, Moskova onnitteli nopeasti. Samalla sivulla kerrotaan, että presidentti Nixon otti vastaan astronautit tukialus Hornetilla.
Turun Sanomissa on myös juttu siitä, että Buzz Aldrin ja Neil Armstrong joutuivat viikon karanteeniin, kuumateriaali laitettiin albiinohiirten kanssa samaan tilaan, jotta voitiin tarkailla onko mikrobeja.

26.7.1969 Kuun palasia vartioidaan kuin aarteita

Filatelistit kiistelevät siitä, mikä oli kuun kamaralle astumisen kellon lyömä sunnuntaina 21.56 vai maanantaina 2.56. Maailma ei minusta ole muuttunut, aina joku spekuloi jollakin.
***

 Lisäksi on juttu Turun Sanomissa  "Avaruuden valloituksen 12 vuotta". Omin sanoin juttu menee näin

Vuonna 1957: Sputnik 1 oli ensimmäinen satelliitti, ja Sputnik 2:ssa avaruuteen meni Laika-koira, (luultavasti ei tullut takaisin).

Vuonna 1958 USA:n ensimmäinen Explorer, Neuvostoliitto lähetti Sputnik 3:n

Vuonna 1959 NL:n Lunik 2 törmäsi kuun pintaan, ja Lunik 3 kuvasi kuun toista puolta

Vuonna 1961 Gagarinin kiersi maapallon Lunikissa

Vuonna 1962 John Glenn kiersi ensimmäisenä amerikkalaisena maapallon, (Glenn oli minusta politiikassa myöhemmin)

Vuonna 1963 ensimmäinen nainen neuvostoliittolainen Valentina Tereshkova kävi avaruudessa

Vuonna 1964 Ranger 7 vei kuuhun tv-kameroita (syöksyi kuuhun)

Vuonna 1965 USA:n Mariner 4 suunnattiin Marsiin.

Vuonna 1966 NL:n Luna 9 laskeutui kuuhun

Vuonna 1967 usalaisia astronautteja menehtyi kuten yksi neuvostoliittolainen astronautti.

---
Vuonna 1968 Kuu kierrettiin (Apollo 8) jutut yllä

Vuonna 1969 Kuussa käveltiin (yllä)

***
Kuuohjelma oli yksi ns. Kylmän sodan aikaisia kilpajuoksuja.

Kuukilvan lopputulos wikipedian mukaan oli

USA- NL 12 -0

Apollo-ohjelman mukaisia lentoja oli WSOY-faktan mukaan 11, joista miehitettyjä kuukävelyjä sisältäneitä lentoja olivat Apollo-lennot 11,12,14,15,16 ja 17, eli  Eugene German ja Harrison Schmitt kävivät kuussa "viimeksi" 11.12.1972, mutta Neuvostoliiton kuuohjelma epäonnistui. Neuvostoliitto rakensi MIR-avaruusaseman, minne kosmonautit lensivät suhteellisen pitkäksi aikaa. MIR-avaruusasema ei toimi enää.

Neuvostoliitto hävisi kilpajuoksun kuuhun ja tavallaan koko kylmän sodan, sillä Reagan kehitti Tähtien sota puolustusjärjestelmän 1980-luvulla ja NL hajosi sisäisesti ja kokonaan vuonna 1991 ja maan talous ei ollut erityisen hyvässä kunnossa. Reagania pidettiin joiden suomalaispiirien mukaan B-luokan näyttelijänä, mutta hän oli A-luokan presidentti, joka valittiin jatkokaudelle.

Kuulennot  ovat historiaa, tosin Kiina on uutistietojen mukaan suunnittelemassa kuuohjelmaa ja aikoo lähettää kuuhun luotaimen, miten ohjelma etenee jää nähtäväksi? Kiinassa kootaan kännyköitä ja täppäreitä, ja minulla on esimerkiksi kiinalaiset Huawei kännykkä ja täppäri (on tosin Nokia 701:kin).

Avaruussukkulat tulivat kuuohjelman  jälkeen ensi lennot olivat vuonna 1981, pahin onnettomuus tapahtui vuonna 1986.

Nykyisin panostetaan myös miehittämättömiin Mars-lentoihin ja laukaistaan muitakin avaruusluotaimia sekä kansainvälinen avaruusasema.

***
Turun Sanomissa on ollut maanantaisin sivulla 2 laadukas toimittaja Veli Junttilan katsaus 50 vuoden takaisin tapahtumiin, jota jatkaa toimittaja Jukka Saarinen. Turun Sanomien silmin ja vuonna 2019 heinäkuussa Neil Armstrong laskeutuu yliöpalstalle sivulle 2. Lehtiä ja kirjoja kannattaa tilata ja ostaa, se tavara joka lopulta jää nettiin, ei ole kattava katsaus, ja se helposti poistuu, lehdet ja kirjat jäävät.