Kirjatori myydään loppuun

Turun Hansatorin alakerrassa olevalla Kirjatorilla on loppuunmyynti.

Alennukset ovat -50%. Kauppa myyjien mukaan lopetetaan.

Pohdin, että miksi. Luultavasti siksi, että kirjoja myydään joko liian vähän tai niistä tulee liian vähän kate-euroja.

Kilpailu on Turussa kovaa, Suuri Kuu kirjakauppa lopetti Yliopistonkadulla, mutta Linnankadulla on Kansallinen kirjakauppa, ja Hansakorttelissa on Akateeminen kirjakauppa ja Suomalainen kirjakauppa, jossa on lähes poikkeuksetta omat löytönurkat tai kolme pokkaria 12 euroa -tarjoukset, ja Hulluilla päivillä niitä pokkareita saa 3,95 e/kpl. Suomalainen kirjakauppa oli jonkin aikaa Anttilan Kivikukkarossa, mutta muutti Kirjatorin yläpuolelle, Akateemisen viereen.

Minulla on teoria, joka saattaa pitää paikkaansa. Kirjakaupoille lukiokirjamyynti on tuottoisaa, ja sitä Kirjatorilla ei ollut. Lukiolaisen perhe tuo kirjakaupalle kolmen vuoden aikana yli 1000 euroa bruttomyyntiä, osalta kuluu savottaan miltei 2000 euroa. Kun olin nuori poika ostin oppikoulukirjat Kansallisesta kirjakaupasta, tai käytin veljen vanhoja. Meidän lapsillemme jouduttiin ostamaan lähes tulkoon kaikki lukiokirjat "uudestaan" joko painosta vaihdettiin tai kirjasarjaa, tai lukiovalinnat olivat erilaiset.

Sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin siirrytään kokonaisuudessaan kevääseen 2019 mennessä, alku häämöttää kuitenkin vasta 2016 syksyllä vain muutamalla aineella, ja oletukseni kuitenkin on, että paperikirjojen käyttö ei voi siinä tilanteessa enää ainakaan lisääntyä pikemminkin suunta on laskeva, kuten ikäluokkien kokokin. 2016 syksyllä lukion aloittavat kirjoittavat jo sähköisesti

Mikä kirjakauppa saa siipeensä? Kuka pärjää kilpailussa? Kenen puntti tutisee? Mikä on heikoin lenkki? Heikoin lenkki on kirjan ostajan kukkaro ainakin jos alv vielä nousee.

Kirjamarkkinoilla tavaratalot haluavat oman siivunsa, ja sähkökirjamarkkinat vasta alkavat kasvaa, kansan lukuhalukkuus sen sijaan ei ehkä enää nouse.

Minusta Kirjatori on ja oli hyvä kirjakauppa, siellä ei tuputettu kirjoja ja sieltä kuitenkin ostin laadukkaita kirjoja varsinkin kun Suuri Kuu lopetettiin, ja valikoima on hieman erilainen kun muissa kirjakaupoissa.

***
4.7.2013: Tilalla on laukkukauppa.

Turku Sprint 7.6.13 Finaalit

Turku sprint-cup suunnistuksen finaali 7.6.13
Miesten suunnistussprintissä Turun yliopistoalueella karsinnan voittanut ruotsalainen kiritykki Jerker Lysell hävisi yllättäen sekunnin voitosta. Kolmanneksi viimeisellä rastilla leimaus kesti varmasti ylimääräisen kaksi sekuntia.

Kuvat suurenevat klikattaessa. Rastipukkikin miltei tulee mukaan.

***

Naisissa Simone Niggli voitti naisten suunnistussprintin

Tässä Niggli leimaa kolmanneksi viimeisellä rastilla.

Vinogradova juoksi pirteästi ja murtautui kärkikuusikkoon.

Tässä Vinogradova on alkupään rastilla oikiksen seinän vieressä. Ylemmät kuvat ovat oikiksen parkkipaikalta.

***
Palkinnotkin jaettiin, mutta suomalaiset eivät menestyneet. Miehissä Mårten Boström oli neljästoista (jaettu sija) ja jäi voitosta +1.03 ja takaa lähteneestä Jonas Leandrsonistakin 47 sekuntia. 27 sai hyväksytyn ajan, joten kovin hyvin Mårtenilla ei mennyt.

Kisajärjestelyt menivät minusta sen sijaan nappiin.

Miehet kärkikuusikko

1. Matthias Kyburz Switzerland SUI 13:51,

2.  Daniel Hubmann Switzerland SUI 13:52,

2. Jerker Lysell Sweden SWE 13:52,

--

4. Jonas Leandersson Sweden SWE 14:07,

5. Rasmus Thrane Hansen Denmark DEN 14:11,

6. Florian Howald Switzerland SUI 14:17.

14 (jaettu). Mårten Boström, Tämä herra voitti 8.7.2013 MM-kultaa Vuokatissa Sprintissä, Onnittelut :) ja toivottavasti tulee lisää More Måre :)

Naisten parhaimmisto tässä

1. Simone Niggli Switzerland SUI 14:03,

2. Emma Klingenberg Denmark DEN 14:17,

3. Annika Billstam Sweden SWE 14:23,
--

4. Tove Alexandersson Sweden SWE 14:36,

5. Galina Vinogradova Russia RUS 14:56,

6. Judith Wyder Switzerland SUI 14:58

Suomalaisista Saila Kinni hylättiin, ja muut jäivät hieman yli 2 minuuttia kärjestä parhaimpana Marika Teini ollen 19:s, 28 naista saivat hyväksytyn tuloksen, ja suomalaiset sijoilla 19, 23,24,25 ja 26 kotikisoissa, Turku on yliopistokaupunki ja finaali suunnistettiin tuomiokirkon lähistöllä ja yliopistokampuksella pyörittiin eli tulos oli kyllä varsin luokaton.

Onnea :) 

***

Turku sprint-cup suunnistuksen karsinta 7.6.13: YO-kylä yliopistoalue ja Verkahovi
Suunnistajat juoksivat yo-kylästä Tuomaan sillalle ja olisi kannattanut juosta ensin ali sitten yli toiselle rannalle. Paljon ei olisi hävinnyt, jos olisi mennyt ensin sillalle, ja vastarannalla ali.

Se että pysähtyi, epäröi ja kääntyi hävisi aikaa.

Sveitsiläiset Niggli naisista ja Daniel Hubman juoksivat sillan ensin yli, Niggli oli nopein nainen karsinnassa. Mårre kuten valtaosa muistakin juoksi ensin ali ja sitten yli, Mårre oli karsinnan kolmas, karsinnan ykkönen oli Ruotsin sprinttaaja Jerker Lysell.

Tässä luetaan ylitysväliä

Tässä huono kuva  sillan yläosasta.

Lukiovertailu, missä lähtötaso on huomioitu, osoittaa ruotsinkieliset lukiot hyviksi

Iltalehti kirjoittaa tuloksista, missä opiskelijoiden lähtötaso on otettu huomioon täällä

Ruotsinkielisiä lukioita sadan joukossa ovat seuraavasti

1 Hangö gymnasium Hanko Uusimaa

8 Sibbo gymnasium Sipoo Uusimaa

9 Kotka Svenska Samskola Kotka Kymenlaakso

11 Katedralskolan i Åbo Turku Varsinais-Suomi

12 Helsinge gymnasium Vantaa Uusimaa

13 Kyrkslätts gymnasium Kirkkonummi Uusimaa

14 Gymnasiet Lärkan Helsinki Uusimaa

20 Gymnasiet Grankulla samskola Kauniainen Uusimaa

28 Brändö gymnasium Helsinki Uusimaa

34 Pargas svenska gymnasium Parainen Varsinais-Suomi

36 Korsholms gymnasium Mustasaari Pohjanmaa

39 Borgå Gymnasium Porvoo Uusimaa

41 Karis-Billnäs gymnasium Raasepori Uusimaa

45 Mattlidens gymnasium Espoo Uusimaa

48 Svenska Samskolan i Tammerfors Tampere Pirkanmaa

49 Sievin lukio Sievi Pohjois-Pohjanmaa

53 Vasa övningsskola Vaasa Pohjanmaa

57 Gymnasiet Svenska normallyceum Helsinki Uusimaa

59 Tölö specialiseringsgymnasium Helsinki Uusimaa

61 Lucina Hagmanin lukio Kokkola Keski-Pohjanmaa

69 Vasa gymnasium Vaasa Pohjanmaa

73 Karleby svenska gymnasium Kokkola Keski-Pohjanmaa

92 Lovisa Gymnasium Loviisa Uusimaa

Mistähän tämä voisi johtua? Minusta tulokset ovat loistavia, 23 ruotsinkielistä lukionnimeä sadan lukion joukossa. (tästä ovat poissa ilta ja aikuislukiot)
Tullaanko ruotsinkielisenä lukioihin alemmalla keskiarvolla? Onko opetus parempaa?
Saavatko suomenkieliset liian hyviä arvosanoja peruskoulussa?
Onko yo-kirjoitettavissa aineissa tai aineiden määrissä eroja?

Katsoin toisesta taulukosta kirjoittavien kokelaiden määrää:
1. Hangö gymnasium Hanko: 22 kpl, ka 20,33 
8. Sibbo gymnasium Sipoo: 31 kpl ka 17,13
9. Kotka Svenska Samskola Kotka: 10 kpl 16,8

12. Helsinge gymnasium Vantaa: 37 kpl, ka 16.86

Eli kokelaita aika vähän, yleisimmin isoihin lukioihin otetaan yli 100 opiskelijaa, ennen lukioluokalla (ennen kurssimuotoista lukiota) oli 36 oppilasta, eli otettiin esim. 36, 72 tai 108 opiskelijaa, nyt voidaan "isoon lukioon" ottaa 117 opiskelijaa. Montako lukiolaista on aloittanut ja kirjoittanut,? Ylioppilaita Hangössä tämän mukaan olisi 22, montako aloitti, jos aloitti 22 niin yhdistetäänkö eri vuosikurssit, tiedän että lukiokursseilla voi olla jopa yli 40 opiskelijaa kurssilla.  Onko opiskeluaika 3 vai 4 vuotta on minusta merkityksellistä.

Näissä seuraavissa kouluissa kokelaita oli paljon

11. Katedralskolan i Åbo Turku: 97 kpl, ka 20,03
14. Gymnasiet Lärkan Helsinki 122 kpl, ka.  22,17
Nämä molemmat olivat toisen rankingin kärkipäässä: Lärkän neljäs keskiarvo pakollisten puoltoäänissä yli 22 ja Katedralskolan sijalla 24, puoltoäänien keskiarvo 20.

Ruotsinkielisillä lukioilla on minusta pakollinen äidinkieli (ruotsi), toinen kotimainen eli suomi ja näissä heillä on omat kokeet ja arvioinnit, suomenkielisillä lukioilla eli äidinkieli suomi, ja toinen kotimainen eli ruotsi, a-kielessä. Muissa aineissa on samat kokeet. Kaikki kokeet gaussitetaan.

(Oletukseni on siis, että ruotsinkieliset lukiot kirjoittavat äidinkielenä ruotsin ja toisena kotimaisena suomen ja päinvastoin).

Onko joku tutkinut peruskoulun päättöarviointeja, eroavatko ne eri ryhmissä?
Pisa-tuloksia vertailtu ruotsinkielisten koulujen 15-vuotiaiden tuloksia on vertailtu suomenkielisiin kouluihin ja Ahvenanmaalaisiin. Osaamistaso on 15-vuotiaana alempi ruotsinkielisissä kouluissa kuin suomenkielisissä, bloggaus täällä, sieltä linkki Pisa-tutkimuksen analysointii, eli en ole keksinyt tätä.

Kiinnostavaa olisi myös tietää miten menestyvät tytöt, pojat, sellaiset, joilla on joku helpotus esim. lukihelpotus, lisäaika tai muu.

Linkki aineistoon, jossa on otettu huomioon pakollisten aineiden puoltoäänet.

Lähde Iltalehden lista, etsin sadan joukon ruotsinkieliset nimet, mahdolliset virheet minun , ei Iltalehden Iltalehden aineisto valkoisella, muu aineisto ei ole "peräisin" Iltalehdestä..

***

1.12.2013 Lisää tilastotietoa

 STT on tehnyt "uusimman" lukiovertailun, jonka tulokkset vaikuttavat saman suuntaisilta kuin nämä

"STT:n lukiovertailussa Suomen parhaimmiksi lukioiksi sijoittuivat Hangö Gymnasium, Valtimon lukio ja Savukosken lukio. Vertailussa huomioitiin ylioppilaskirjoitusten tulosten lisäksi opiskelijoiden lähtötaso". lainaus STT-uutisten facebooksivuilta.

Tässä vertailussa on otettu huomioon lähtötaso ja lisäksi kesvvän JA syksyn tulokset.

Luultavasti lähtotasona pidetään peruskoulun päättötodistuksen keskiarvoa, tai päättötodistuksen keskiarvojen keskiarvoa, millä on kouluun tultu sisälle.

Sitä otetaanko tässä huomioon hylätyt opiskeljat en tiedä, sillä Hangö Gymnasiumissa on vain 22 kirjoittanutta, esimerkiksi Lärkanissa 122. Lehtitietojen mukaan Hangö Gymnasiumissa kukaan ei ole reputtanut, ja minusta sisäänotto on ollut parinkymmenen luokkaa, eli on siinä hyvä lukio.

Marraskuussa 2014 ilmestyi VATT:n tilasto, siinä asiaa on taas mitattu uudella tavalla ja kärjessä on esim.  Mynämäen lukion ja Reisjärven lukio.

Emma teatterissa vetämättömät

Vetämättömät on Emma teatterissa kesällä 2013 pyörivä Linnateatterin lännen farssi (ohjelmassa lukee balladi Villistä Länsi-Suomesta), joka nauratti ennakkonäytöksessä 29.5.2013 lännen kliseillä isoa joukkoa yleisöä. Emmateatteriin mahtuu yli 800 hengeä.

Jussi Lampi on tarinaan kuulumaton henkilö, mutta sen päähenkilö, Miska Kaukosella on monta roolia, kuten Sarina Röhrillä ja Santtu Karvosella (myös naisrooli, ja hän on myös sheriffi). Ohjaus on Kari-Pekka Toivosen. Lavastuksessa käytetty viime vuoden villin lännen muumien rekvisiittaa esim. vankkurit, piano, saluunan portit, toteemipaalu, potkulautahevonen, Nuuskamuikkusen ponchoakin oli kierrätetty. Taustataivasta, jossa pilviä sen sijaan ei ollut muuminäytelmässä. Iso hevonen oli luultavasti aiempaa Muumirekvisiittaa.

Katsoin elokuvaa Vares V2:a ja siinä juuri näyttelivät KP Toivonen ja Jussi Lampi. Pirteän Sarina Röhrin muistan kauppaneuvos Paukun saunasta. Vareksen, Linnateatterin sekä Paukku-huumorin ystävät varmasti nauttivat esityksestä, jossa Vekke Rämö myy intiaaneille viskiä, purkaa taloja, ja pitää yllä hyväveli-verkostoja. Huumoria on sanasutkauksista pieruhuumoriin, pappi on juovuksissa, ja naimisiin ei päästä, umpisuoliongelmia esiintyy, Zeronimo on hirmuinen intiaani, ratsuväki taisi olla yhden hengen voimin paikalla,  Varissuota mollataan, kliseitä kierrätetään, leikkipyssyt heiluvat, ja ääniefekteissä riittää, cancan tanssitaan ...

Näytös alkoi klo 19, noin klo 20 oli tauko, ja esitys päättyi klo 21.21 eli näytelmä kesti miltei kaksi tuntia, joskin tauko oli yli vartin mittainen.

Kirjoitin arviointini, arvosteluni ja tapahtumakoosteen 17.8.13 klo 19.30, jolloin viimeinen näytös pyörii ja on nyt täällä.

***
Viime vuonna pyöri Kekkonen, syntymästä kuolemattomuuteen josta arvio on täällä ja joitain huomioita aiemmista näytelmistä. Rehellisyyden nimessä pidin viime vuotisesta paljon enemmän. Olen luultavasti toivoton tosikko.

Katsomossa oli hyttysiä, mutta siellä lenteli kaksi mukavaa pääskystä, ovat taitavia liitelemään.

Ranking-listat pakollisista yo-kirjoituksista kevät 2013

YO-rankingit alkavat vuodelta 2013, Hesari julkaisi omansa täällä. Tämä lista on minusta hyvä, sillä se rankkaa vain pakolliset aineet, eli kirjoitettavien aineiden määrä (eikä laatu) ei vaikuta. Vuoden 2014 osalta juttu on täällä. Vuoden 2015 osalta täällä.

Listan ykkönen keväällä 2013 on Helsingin Ressu, jonka lukion pakollisten puoltoäänien keskiarvo on 23,87 ja listan viimeinen on sijalla 448 Vaasan lyseon lukion aikuislinja.

Minusta tuloksiin vaikuttaa kirjoitettavien abiturienttien määrä, eli mitä enemmän abiturientteja kirjoittaa sen vähemmän sattuma vaikuttaa. Helsingin ressu ja muut kärkilukiot kuten Turun Luostarivuori ovat vuosi toisensa jälkeen kärkipäässä.

Toinen asia on keskiarvo, jolla lukioon on siirrytty. Ressulla ja Turun ykkösellä Luostarivuoren lukiolla se lienee suurimmalla osalla ollut yli 9, eli peruskoulun päättötodistuksen keskiarvo on ollut yli 9, monella jopa yli 9,5 osalla lähemmäs kymppiä. Tosin lukio kestää kolme vuotta ja on eri koulu, mutta kyllä lähes kympin keskiarvo ilmentää kiinnostusta, halua ja kykyä oppia uutta.

Ilta- ja aikuislukioissa vaikuttaa minusta myös se, että siellä voivat kirjoittaa myös ammattikoulussa kaksoistutkintoa suorittavat, eli lähinnä kirjoittavat vain lukiosta, opetus järjestetään muualla ja ammattikoulussa suoritetaan ammatillinen perustutkinto. Aikuislukioissa kirjoittavat siis aikuiset, jotka voivat olla töissä päivisin, tai sellaiset, jotka ovat keskeyttäneet päivälukiossa ja aloittavat uudestaan.

Koska asun Turussa aineistosta poimin Turun tiedot

Sija	Lukio	yo,kpl	ka
5	Luostarivuoren lukio	110	22,07
13	Turun Klassikon lukio	97	20,73
14	Puolalanmäen lukio	129	20,57
24	Katedralskolan i Åbo	97	20,03
115	TSYK	163	17,99
160	Turun normaalikoulu	69	17,52
233	Juhana Herttuan lukio	84	16,98
241	Turun lyseon lukio	94	16,95
259	Kerttulin lukio	145	16,83
410	Turun iltalukio	110	15,07

Turun lähiseuden lukioita

sija	Lukio	kunta	kpl	ääniä
106.	Naantalin lukio	Naantali	111	18,13
177.	Suomen kristillinen yhteiskoulu	Kaarina	14	17,36
179.	Kaarinan lukio	Kaarina	101	17,35
212.	Raision lukio	Raisio	136	17,11
257.	Elisenvaaran lukio	Pöytyä	37	16,84

Lähde Helsingin Sanomat, ja yle.fi, poimittu tiedot, otettu kotikunta pois, ja muutettu yläotsikoita.

Puoltoääniä saa laudaturista 7, eximiasta 6, magnasta 5, cum laudesta 4, lubenterista 3, ja approbaturista 2
eli abban ylioppilas saisi puoltoääniä 10, ja neljän L:n ylioppilas (LLLL) saisi 28 puoltoääniä, eli listan ykkösen eli Helsingin Ressun miltei 24:n puoltoäänen keskiarvo on aivan huikea tulos.
***

Ilta- ja aikuislukioita poimin, mutta en listaa niitä tähän kaikkia, katsokaa Hesarin hyvää aineistoa, mutta listaan tähän joitain. Tiedän, että Turun iltalukion kautta kirjoittaa paljon esim. Turun ammatti-instituutin oppilaita, joilla on oma kaksoistutkintoryhmä, eli he suorittavat kaksi tutkintoa. Minusta Ilta- ja aikuislukiot ovat olosuhteisiin nähden hyviä kouluja ja tulokset ovat hyviä, ja hienoa, että tällainen mahdollisuus on.

Sija	ilta tai aikuis -lukio	yo,kpl	ka
51	Lauttakylän lukion aikuislinja	1	19
114	Savonlinnan aikuislukio	5	18
264	Eiran aikuislukio	156	16,78
282	Keravan lukio ja aikuislukio	181	16,65
303	Keravan lukio ja aikuislukio, aikuisten koulutus	10	16,5
403	Tampereen aikuislukio	186	15,2
409	Lyseon lukion aikuislinja	43	15,07
410	Turun iltalukio	110	15,07
411	Helsingin aikuislukio	60	15,05
448	Vaasan lyseon lukion aikuislinja	5	12

Lauttakylä on ykkösenä ilta- tai aikuislukioista, mutta vain yksi ylioppilas. Eiran aikuislukiossa, Tampereen aikuislukiossa ja Turun iltalukiossa on yli 100 ylioppilasta, minusta ihan hyvä tulos. Listan viimeinen on Vaasan lyseon lukion aikuislinja, mutta minusta viisi ylioppilasta puoltoäänikeskiarvolla 12 on loistava tulos, monelle aikuiselle lakki on tärkeämpi kuin puoltoäänet.

Hesari on pöyhinyt tulokset kotikunnittain. Hienoa työtä täällä.
Valtimo neljällä ylioppilaalla oli kärjessä 21,25, eli puoltoääniä oli yhteensä 85 pakollisissa, Säkylä oli kakkonen  31 kpl ja ka 19,87. Turku oli 29:s 238:sta kunnasta. Turulla ylioppilaita oli 1098 ja puoltoäänien keskiarvo oli 18,48.

Tässä Turun lähikuntien tilastoja.

sija	Kunta	yo	äänet
29	Turku	1098	18,48
46	Nousiainen	74	17,92
39	Naantali	111	18,13
117	Kaarina	129	17,17
126	Raisio	136	17,11
213	Lieto	89	16,02

***
Paraisten lukion lakkautusuhasta kirjoitettiin Turun Sanomissa 29.5.2013. Paraisten lukio on sijalla 208 ja kirjoittajia oli 27 vastaava ruotsalainen lukio on sijalla 95  ja kirjoittajia 56, Paimiossa on myös lukio sijalla 84, ylioppilaita 2013 67 ja ranki 84, joskin Kaarinan lukiot ovat lähempänä.

84	Paimion lukio	Paimio	67	18,55
95	Pargas svenska gymnasium	Parainen	56	18,38
208	Paraisten lukio	Länsi-Turunmaa	27	17,15

***

Hangö Gymnasium on "paras", jos otetaan huomioon oppilaiden lähtötaso (ilmeisesti peruskoulun keskiarvo).

Turun lukioista Katedralskolan on sijalla 11, ja Luostarivuori sijalla 38, Pargas svenska gymnasium sijalla 34 ja Paraisten lukio sijalla 40, Kaarinan lukio on sijalla 86. Sadan listaa, jossa lähtötaso huomioitu, olen analysoinut vielä täällä.

Tässä pistää merkille, että ruotsinkieliset koulut ovat "aika hyviä", maallikkona tulee mieleen, että ruotsinkielisiin lukioihin otetaan pääosin ruotsinkielisiä, ja jos ammatillisista koulutusta ei ole, varsin alhaisella keskiarvolla eli miltei kaikki  pääsevät lukioon, osa lukiolaisista on kuitenkin kaksikielisiä, miten tämä vaikuttaa, en tiedä. Toisaalta tulokset voivat olla siksi hyviä, koska mainitut lukiot ovat ehkä vaan niin hyviä ja tulokset nousevat. 

***
Toisaalta jos tulee lukioon kympin keskiarvolla, ei voi parantaa, jos keskiarvo on alle 7 on enemmän parannettavaa.
***
Keskiarvorajat 2013, alin keskiarvo, jolla on päässyt lukioon Turussa ja lähiseudulla
Lukio
Puolalanmäki 8,92 (yleislinja)
Luostarivuori 8,77
Turun klassinen lukio 8,33
Kerttuli 8,25 (TK linja 8,21)
TSYK 8,18 (luonnontiede)
TSYK 7,83 (yleis), merilinja 7,56
Turun Lyseon lukio 7,58
Katedralskolan i Åbo 7,38
---
Elisenvaaran lukio 7,38
Halikon luokio 7,38
Kaarinan lukio 7,46
Kimitö Gymnasium 7,00
Kosken lukio 7,00
Laitilan lukio 6,83
Liedon lukio 7,00
Mynämäen lukio 7,00
Naantalin lukio 7,33
Nousiaisten lukio 7,33
Paimion lukio 7,00
Paraisten lukio 6,83
Pargas svenska gymnasium 7,00
Perniön lukio 7,00
Raision lukio 7,17
Salon lukio 7,08
Uudenkaupungin lukio 7,08

Tämähän ei kerro muuta kuin alimman keskiarvon, ylimmän keskiarvon voi lukea netissäkin olevista Koulutaraporteista, ja monissa kouluissa ylin keskiarvon 10,00 eli kaikista aineista on 10.

Esimerkki vuodelta 2012, nämä kirjoittavat vuonna 2015 keväällä pääosin
Helsingin Suomalainen yhteiskoulu, siellä on neljä eri linjaa, joissa kaikissa korkein keskiarvo on tasan 10.00 ja alin keskiarvo on 
Lukion A-englannin kielen linja 9,67
Lukion A-ranskan kielen linja 9,00
Lukion A-saksa kielen linja 9,00
Lukion A-venäjän kielen linja 8,50

Voidaaanko päätellä, että isojen kaupunkien lukioihin on imua, ja niihin on vaikea päästä?

Nintendon käsikonsolit ja DOS-pelit

Pelejä tuli tahkottua jo 1980-luvulla esimerkiksi Nintendon käsikonsoleilla, joita on kaksi kuvassa, molemmilla pelaan joskus kerran viidessä vuodessa. Vasemman puoleinen on legendaarinen Mario's Cement Factory, jossa ennätykseni lienee siinä tuhannen korvilla, mutta ainakin yli 600 p, kuten myös vasemman puoleisessa Man hole:ssa. Molemmissa on A ja B-taso. Pelissä on kolme "ukkoa", jos ensimmäisellä "ukolla" pääsee 300:aan, alkaa tulla tuplapisteet, mutta peli myös vaikeutuu.

Aluksi PC:lle oli pelejä, jotka toimivat MSDOS:ssa ja sittemmin Windowsissa. Mitä pelejä jonkin verran pelasin oli ainakin Tetris ja Golf-peli, näissä peliä ohjattiin näppäistöltä ja joku alkeellinen Formula-peli.

PC-peli 1980-luvun lopusta

Tämä kuvan kissa-peli oli ensimmäisiä PC-pelejä, mitä PC:llä pelasin.

Myös Wacky Wheels oli mukava peli

Jaguarilla oli Pitfall mukava peli ja Rayman, jota varsinkin Atari Jaguarilla pelasin paljonkin. Kuvassa vielä Zelda tarrakuva, näitä pelejä oli jo 1980-luvulla Nintendon konsoleissa.

Vappusoudut Aurajoessa

Turun akateemisten ylioppilaiden perinteiset vappusoudut soudetaan Aurajoessa, 30.4 kello 13. Tämä on perinne, ennakkoon voi tulla, paikat on ollut joko Quenselin talon lähellä Kristiinankadun päässä, tai Hotelli Marinan rannassa 2015, 2016, ja 2017.

Kerta oli kolmaskymmenes, lääkis lienee voittanut useimmat, mutta ei vuonna 2015 jolloin lääkis oli poissa eikä vuonna 2016.

Voiton 2015  peri virheänlimetti joukkue eli Kemistklubben från Åbo Akademi
Toiseksi tuli musta eli lääkis lopukiristään huolimatta.
Mukana oli kahdeksan reipasta joukkuetta. Lex oli sijoilla 6 ja 7. Yksi joukkue tyytyi kalastamaan, lienee taas ollut KY.

Vihreä on monen Turun yliopiston tiedekunnan haalareissa, mutta se on myös Åbo Akademissa Kemistklubbenin ja Biokemian väri . Pääasia on traditio ja hauskanpito ei voitto, jonka peri Kemistit Lääkiksen loppuvedosta huolimatta.

Vuonna 2016 sää helli, soudut pidettiin samassa paikassa kuin vuonna 2015, Åbo Akademin yhteiskuntatieteilijät olivat ykkösiä, ja hauskaa oli varsinkin Kauppiksella, joka grillasi. 2017 satoi ja oli kylmä.

Aiempien vuosien jutut
30.4.2013
Turun akateemisten ylioppilaiden (yliopisto-opiskelijat) perinteiset vappusoudut päättyivät Lääkiksen voittoon. Joukkueita oli ainakin Lääkikseltä, Kauppakorkeakoulusta, Lexiltä (useampikin)  ja Åbo Akademista kaikki olivat hyvällä huumorilla, niin kuin pitääkin.

Tilaisuuden avasi Li Andersson puhuen ainakin kansalaisyhteiskunnasta ja demokratiasta, tärkeitä arvoja ja pian joukkueet lähtivät kolmiosuuksisille taipaleelle.

Sää oli tuulinen ja tuuli teatterisillalta päin, ja aallot olivat melkoiset. Toinen poijuista irtosi kilpailun aikana, mutta se ei estänyt mustahaalaristen lääkisläisten voittoa.

Keltahaalarinen joukkue (Hanken) tuli toiseksi ja kolmanneksi myös Åbo Akademin joukkue, ja miltei kaikki kahdeksan joukkuetta tulivat maaliin hienosti tai ainakin melkein, ja kannustusta riitti.

Soudun ratkaisu tapahtui ensimmäisen viidenkymmenen metrin aikana, lääkiksen avaus oli todella vahva, he lähtivät veneiden takaa ja pääsivät hyvin soutulinjalle ja vetivät tarvittavan eron.

Kaksi joukkueesta oli airoissa, yksi meloi tai oli melomatta perässä.

Mikä joukkue meni moottoriveneellä, en tiedä, luultavasti kauppakorkeakoulu, ja varmastikin hylättiin.
.

Tässä lääkis on tullut ykkösenä maaliin.

Ilmassa oli kylmästä viimasta huolimatta hyvä ja tunnelma oli lämmin, ja oikea urheiluhenki oli vallalla.

(Kuvat olen pienentänyt, ettei ihmisiä tunnisteta)
****
30.4.2014

Lähtö

Ensimmäinen poiju, jota kaikki joukkueete eivät ehkä kiertäneet.

Tilaisuus alkoi klo 14 jälkeen. Kisassa on kolme osuutta eli kuusi soutajaa ja kolme perämelojaa.
Viime vuoden voittaja Lääkis ei ollut puolustamassa voittoaan.

Maaliin tuli ensimmäisenä Lex ry:n joukkue. Kierrettiinkö kaikki poijut oikein jäi minulta epäselväksi, sillä veneitä kolaroi.


Onnittelut kaikille osallistuneille, kaikki olivat opiskelijamielellä eli kaikki olivat voittajia myös katsojat.

****