Kuva on Opettajalehden kannesta 24.3.2016
Ammattikoulutuksesta leikattiin jo edellisen hallituksen aikana, ja Opettajalehden mukaan vielä leikataan 248 miljoonaa lisää. Stubbin hallitus ei saanut läpi lakeja, jolla järjestäjäverkkoja olisi karsittu, joten leikkaukset koskevat kaikkia.
Nyt on samalla menossa ammatillisen koulutuksen rakenteelliset uudistukset, nuorisoasteen ja aikuiskoulutuksen tutkintojen yhtenäistäminen sekä leikkaukset. Jutun mukaan 248 miljoonaan leikkaukset vastaavat 3900 opettajaa (yhden opettajan palkka olisi 63589 euroa? tässä lienevät toki työnantajamaksut mukana). Tämä on minusta liikaa ja tulee liian nopeasti. Leikkaukset osuvat vielä rakenneuuditusten kanssa päällekkäin ja limittäin.
Opettaja-lehden jutussa nostettiin yhdeksän kohtaa sivun ylälaitaan eli Järjestäjäverkko, Rahoitus, Tutkintojen sisällöt, Hakumenettely, Opettajan rooli, Henkilökohtaistaminen, Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän kehittäminen, Yksi näyttötapa sekä Työvoimakoulutus.
En ymmärtänyt kohtiin liittyviä tekstejä, onko se OAJ:n kanta asiaan?
Opettajan rooli -kohdassa lukee, että "Vuosityöaika soveltuu opettajan työaikajärjestelmäksi uuden opetussuunnitelman toteuttamisessa ja työajan lisäpaineissa," s.13
Onko OAJ ajamassa amisopettajille järjestelmää, jossa opettajilla on normaali 30 tai 38 päivän vuosiloma ja normaali 7,5 tunnin päivätyöaika? Vuosityöaika on voimassa luultavasti AMK:ssa, terveydenhuoltoalalla amiksessa (Liite 7) sekä osissa aikuiskoulutusta (Liite E).
Ymmärrän oman ammattijärjestöni kannan tässä. Ohjaajien pienempi palkka ja lyhyempi loma voivat houkuttaa työnantajaa palkkaamaan näitä ohjaajiksi. Opettaja vastaa oppituntien sisällöstä, toimista työsalissa, mutta kun ollaan siirrytty osaamisperusteisuuteen, opiskelija voi hankkia missä vaan osaamisensa, kun hän vain pääsee näytöstä läpi. Tästä johtuen opettajia ei minusta tarvita kesällä töissä. Minusta opettaja opettaa ja vastaa opetuksesta, mutta ei kannata tehdä tehtäviä jotka ovat opetuksen tukitehtäviä eivätkä ole suoraan opetusta tai ohjausta. Tässä työajan ja tehtävien ja palkan kesken pitää löytää kompromissi.
Järjestäjäverkko minusta kannattaisi pitää yksinkertaisena ja riittävän suuria yksiköitä.
Hakumenettelyä ei minusta tarvitse muuttaa, sillä jo nyt 9-luokan ja valmistavan koulutuksen suorittaneet hakeutuvat yhteisvalinnan kautta. Ammatilliselle puolelle voi koulutuksen järjestäjä jo nyt valita opiskelijoita (Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta 27§). Muihin kuin suoraan peruskoulusta tuleviin opiskelijoihin noudatetaan luonnollisesti henkilökohtaistamista tai tehdään HOPS. Sopiva ryhmäkin löytyy, jos järjestäjä on riittävän iso, Minusta päällekkäistä ammatillista koulutusta pitää välttää, eli jos on toinen tutkinto suuri osa osaamisesta tunnustetaan ja opiskelija suorittaa vain puuttuvat tutkinnon osat. Ylioppilaat minusta ohjautuvat pääosin yliopistoihin. Ammatillisella puolella heidän paikkansa on ns. aikuisten ryhmissä, tai heille voidaan tehdä nopeampia väyliä.
Rahoitus on muuttumassa sellaiseksi, että painotetaan suoritettuja tutkinnonosia. Tämä alentaa päällekkäistä koulutusta.
Ammatillista koulutusta voitaisiin vahvistaa siten, että ammattikorkeakouluihin varataan oma kiintiö amiksen suorittaneille. Ammattikorkeakoulu on luonteva jatko ammatilliselle koulutukselle, ja yliopisto lukioväylälle, toki ristiin voidaan valita.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Roskapostin vuoksi kommenttien valvonta on päällä.
Kiitos kuitenkin, että kommentoit :)