Lukiovertailu, missä lähtötaso on huomioitu, osoittaa ruotsinkieliset lukiot hyviksi

Iltalehti kirjoittaa tuloksista, missä opiskelijoiden lähtötaso on otettu huomioon täällä

Ruotsinkielisiä lukioita sadan joukossa ovat seuraavasti

1 Hangö gymnasium Hanko Uusimaa

8 Sibbo gymnasium Sipoo Uusimaa

9 Kotka Svenska Samskola Kotka Kymenlaakso

11 Katedralskolan i Åbo Turku Varsinais-Suomi

12 Helsinge gymnasium Vantaa Uusimaa

13 Kyrkslätts gymnasium Kirkkonummi Uusimaa

14 Gymnasiet Lärkan Helsinki Uusimaa

20 Gymnasiet Grankulla samskola Kauniainen Uusimaa

28 Brändö gymnasium Helsinki Uusimaa

34 Pargas svenska gymnasium Parainen Varsinais-Suomi

36 Korsholms gymnasium Mustasaari Pohjanmaa

39 Borgå Gymnasium Porvoo Uusimaa

41 Karis-Billnäs gymnasium Raasepori Uusimaa

45 Mattlidens gymnasium Espoo Uusimaa

48 Svenska Samskolan i Tammerfors Tampere Pirkanmaa

49 Sievin lukio Sievi Pohjois-Pohjanmaa

53 Vasa övningsskola Vaasa Pohjanmaa

57 Gymnasiet Svenska normallyceum Helsinki Uusimaa

59 Tölö specialiseringsgymnasium Helsinki Uusimaa

61 Lucina Hagmanin lukio Kokkola Keski-Pohjanmaa

69 Vasa gymnasium Vaasa Pohjanmaa

73 Karleby svenska gymnasium Kokkola Keski-Pohjanmaa

92 Lovisa Gymnasium Loviisa Uusimaa

Mistähän tämä voisi johtua? Minusta tulokset ovat loistavia, 23 ruotsinkielistä lukionnimeä sadan lukion joukossa. (tästä ovat poissa ilta ja aikuislukiot)
Tullaanko ruotsinkielisenä lukioihin alemmalla keskiarvolla? Onko opetus parempaa?
Saavatko suomenkieliset liian hyviä arvosanoja peruskoulussa?
Onko yo-kirjoitettavissa aineissa tai aineiden määrissä eroja?

Katsoin toisesta taulukosta kirjoittavien kokelaiden määrää:
1. Hangö gymnasium Hanko: 22 kpl, ka 20,33 
8. Sibbo gymnasium Sipoo: 31 kpl ka 17,13
9. Kotka Svenska Samskola Kotka: 10 kpl 16,8

12. Helsinge gymnasium Vantaa: 37 kpl, ka 16.86

Eli kokelaita aika vähän, yleisimmin isoihin lukioihin otetaan yli 100 opiskelijaa, ennen lukioluokalla (ennen kurssimuotoista lukiota) oli 36 oppilasta, eli otettiin esim. 36, 72 tai 108 opiskelijaa, nyt voidaan "isoon lukioon" ottaa 117 opiskelijaa. Montako lukiolaista on aloittanut ja kirjoittanut,? Ylioppilaita Hangössä tämän mukaan olisi 22, montako aloitti, jos aloitti 22 niin yhdistetäänkö eri vuosikurssit, tiedän että lukiokursseilla voi olla jopa yli 40 opiskelijaa kurssilla.  Onko opiskeluaika 3 vai 4 vuotta on minusta merkityksellistä.

Näissä seuraavissa kouluissa kokelaita oli paljon

11. Katedralskolan i Åbo Turku: 97 kpl, ka 20,03
14. Gymnasiet Lärkan Helsinki 122 kpl, ka.  22,17
Nämä molemmat olivat toisen rankingin kärkipäässä: Lärkän neljäs keskiarvo pakollisten puoltoäänissä yli 22 ja Katedralskolan sijalla 24, puoltoäänien keskiarvo 20.

Ruotsinkielisillä lukioilla on minusta pakollinen äidinkieli (ruotsi), toinen kotimainen eli suomi ja näissä heillä on omat kokeet ja arvioinnit, suomenkielisillä lukioilla eli äidinkieli suomi, ja toinen kotimainen eli ruotsi, a-kielessä. Muissa aineissa on samat kokeet. Kaikki kokeet gaussitetaan.

(Oletukseni on siis, että ruotsinkieliset lukiot kirjoittavat äidinkielenä ruotsin ja toisena kotimaisena suomen ja päinvastoin).

Onko joku tutkinut peruskoulun päättöarviointeja, eroavatko ne eri ryhmissä?
Pisa-tuloksia vertailtu ruotsinkielisten koulujen 15-vuotiaiden tuloksia on vertailtu suomenkielisiin kouluihin ja Ahvenanmaalaisiin. Osaamistaso on 15-vuotiaana alempi ruotsinkielisissä kouluissa kuin suomenkielisissä, bloggaus täällä, sieltä linkki Pisa-tutkimuksen analysointii, eli en ole keksinyt tätä.

Kiinnostavaa olisi myös tietää miten menestyvät tytöt, pojat, sellaiset, joilla on joku helpotus esim. lukihelpotus, lisäaika tai muu.

Linkki aineistoon, jossa on otettu huomioon pakollisten aineiden puoltoäänet.

Lähde Iltalehden lista, etsin sadan joukon ruotsinkieliset nimet, mahdolliset virheet minun , ei Iltalehden Iltalehden aineisto valkoisella, muu aineisto ei ole "peräisin" Iltalehdestä..

***

1.12.2013 Lisää tilastotietoa

 STT on tehnyt "uusimman" lukiovertailun, jonka tulokkset vaikuttavat saman suuntaisilta kuin nämä

"STT:n lukiovertailussa Suomen parhaimmiksi lukioiksi sijoittuivat Hangö Gymnasium, Valtimon lukio ja Savukosken lukio. Vertailussa huomioitiin ylioppilaskirjoitusten tulosten lisäksi opiskelijoiden lähtötaso". lainaus STT-uutisten facebooksivuilta.

Tässä vertailussa on otettu huomioon lähtötaso ja lisäksi kesvvän JA syksyn tulokset.

Luultavasti lähtotasona pidetään peruskoulun päättötodistuksen keskiarvoa, tai päättötodistuksen keskiarvojen keskiarvoa, millä on kouluun tultu sisälle.

Sitä otetaanko tässä huomioon hylätyt opiskeljat en tiedä, sillä Hangö Gymnasiumissa on vain 22 kirjoittanutta, esimerkiksi Lärkanissa 122. Lehtitietojen mukaan Hangö Gymnasiumissa kukaan ei ole reputtanut, ja minusta sisäänotto on ollut parinkymmenen luokkaa, eli on siinä hyvä lukio.

Marraskuussa 2014 ilmestyi VATT:n tilasto, siinä asiaa on taas mitattu uudella tavalla ja kärjessä on esim.  Mynämäen lukion ja Reisjärven lukio.