Keskeytyksiä ja joustavia hakuja

Selailin netistä toisen asteen hakutilastoja, eli montako hakijaa on päässyt lukioon tai ammattikouluun. Tilastoista tein sen johtopäätäksen, että paikat riittäisivät kaikille ysiluokkalaiselle, jos heidät otettaisiin ensisijaisesti koulutukseen.

Aloituspaikkoja oli tulkintani mukaan 86 561 kappaletta vuonna 2011, joka on paljon siinä suhteessa, kun 1990-luvun puolivälissä syntyneitä on ollut vuosittain vain hieman yli 60 000, ja 15-19 vuotiaitakin on tilastokeskuksen mukaan 327 766, eli keskimäärin 65533 henkeä ikäluokassa.

Yleissivistävään koulutukseen valittiin 39415 henkilöä eli lukiossa aloitti miltei 40 000 uutta lukiolaista. Ylioppilastutkinnon suoritti 28794 ja yritti 30782. Jos aloituspaikat ovat pysyneet ennallaan voidaan päätellä, että lukiossakin siis tapahtuu poistumaa, kuten ammattikoulussakin, eli keskeytyksiä valitettavasti on. Tämän voi päätellä isoksi luvuksi, sillä ylioppilaista on monta sellaista, joka on tullut yo-kirjoittamaan joko ammattikoulusta tai aikuislukiosta.

Jos monen toisen asteen tutkinnon suorittaminen vähenisi, olisi paikkoja kaikille 15-vuotiaille, eli nuorison koulutustakuu toteutuisi, vaikka etusijaa heille ei annettaisikaan.

Ilmeisesti ammatillisen koulutuksen rahoitus on pitkälti toista miljardia, osa rahasta tulee valtiolta, osa kunnilta, koulutuksen järjestäjä saa valtionosuusrahan laskentapäivän opiskelijoista. Lukiokustannukset lienevät siinä 670 miljoonaa euroa.

Joustava hakua käytettiin 34 368 kertaa, joista miltei kaikki eli  33601 ammatilliselle puolelle ja näistä 11259 kpl joustavasti ensisijaiseen hakukohteeseen 2882 kpl on  hyväksytty eli noin 8%. Ottaen huomioon, että yhteisvalinnassa voi ottaa vain yhden opiskelupaikan on luku minusta sangen suuri, esittäisin, että lukua 2882 verrattaisiin esimerkiksi lukuun 11 259, jolloin prosentti on huomattavasti suurempi.

Joustava haku vähennee jo 2013 ja minusta se on oikein, sillä paikkoja on riittävästi. Lisäksi tämä asettaa minusta hakijat joskus eri arvoiseen asemaan. Mutta todistuksenvertailu vaikeudet ja eräät terveydelliset asiat ovat minusta perusteina hyväksyttäviä. Jonkun terveys voi olla sellainen, että vain esim. lukio tai merkonomi-koulutus on sopiva, on minusta oikein, että tämä hakija otetaan koulutukseen ensimmäisenä, mikä on joustavan haun idea. Se, että joku turvaa joustavasti muiden ohi työllisyyden, on mutkallisempi, eikö kaikki ole hakemassa opiskelupaikkaa, joka turvaa työllisyyttä ja mahdollistaa korkeakouluhaun.

Yleensä jonon ohi tulemista arvostellaan, ja siihen pitää minusta olla todella eksaktisti määriteyt avoimet julkiset perusteet, lisäksi pitäisi minusta julkisesti ilmoittaa montako joustavasti valittua on ollut, ja peruste (ei tietenkään nimiä, eikä ryhmä kerrallaan, vaan koulun tasolla tiedot).

Monesti aiemmin mukana ollut "oppimisvaikeudet" ei ole minusta useinkaan peruste joustavalle haulle, jos opiskelijalla on ollut mukautettu arvosana, eli peruskoulun arvioinnissa on jo otettu oppimisvaikeus huomioon. Toisaalta jos diagnostisoituja oppimisvaikeuksia on, ja arvosanat ovat ns. normaalit on selvää, että suoriutuminen on heikompaa. Kuitenkin nousee kysymys, onko silloinkaan opiskelija oikeutettu valitsemaan opiskelupaikkaa muiden ohi. Parempi ja eräs tapa minusta olisi ottaa normaalilla haulla paikat täyteen, ja joustavalla haulla ylipaikoille. Sekä lukiossa että ammattikoulussa tapahtuu paljon keskeytyksiä eli näin toimien kaikki saisivat opiskelupaikan ja mitä tärkeintä sen mahdollisuuden opiskella.

Keväällä 2013 on vielä voimassa
Asiasta voimassa ainakin asetus ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishausta, jossa lukee
"Hakija voi hakea ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 27 §:n 1 momentissa ja lukiolain 20 §:n 1 momentissa tarkoitetun joustavan haun perusteella kaikkiin hakutoiveisiinsa. Hakija toimittaa joustavan haun liitteet suoraan koulutuksen järjestäjälle."

Asetuksessa opiskelijaksi ottamisen perusteista ammatilliseen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa, 18 §:ssä lukee, että

"Koulutuksen järjestäjä voi opiskelijan henkilöön liittyvän erityisen syyn perusteella ottaa enintään 30 % kuhunkin valintayksikköön otettavista opiskelijoista valintapistemäärästä riippumatta. Tällaisia opiskelijan henkilöön liittyviä erityisiä syitä voivat olla esimerkiksi terveydelliset syyt, oppimisvaikeudet, ammatillisen peruskoulutuksen puuttuminen, koulutodistusten vertailuvaikeudet, harrastustoimintaan liittyvät syyt, urheilijan ammatillisen koulutuksen järjestäminen, sosiaaliset syyt ja työllistymisen turvaamiseen liittyvät syyt.

Hakijan koulutustarve ja mahdollisuudet selvitä opinnoista tulee ottaa huomioon kun valintapistejärjestyksestä poiketaan".

Keväällä 2014 on voimassa uusi asetus täällä.

siinä neljäs luku puhuu harkintaan perustuvasta valinnasta, eli edelleen 30% paikoista voidaan täyttää oppimisvaikeuksien, todistuksen puuttumisen ja vertailuvaikeuksien ja sosiaalisten syiden vuoksi, eli mikä muuttuu, minusta ainakin se, että todistusten toimittaminen muuttuu.