Linnateatterin Kekkonen Emmateatterissa

Linnateatterin esite, skannattu

Olin katsomassa Kekkosen Naantalin Emmateatterissa ennakkonäytöksenä 30.5.2012, liput saimme Turun Sanomien kestotilaajaetuna, muista sidosryhmistä oli katsojia, esim. MTV ja paikalla oli K-P Toivonen, joka on Linnateatterin "vastaava".

Näytelmän nimi on Kekkonen, syntymästä kuolemattomuuteen. Näytelmä kesti väliaikoineen 2,5 h, ja Linnateatteri pyörittää näytelmää neljällä näyttelijällä. Lisäksi teoksessa on valmista musiikkia mm. Porilaisten marssi, Finlandia, "Kekkosrock" ja musiikki Avaruusseikkailu 2001:stä, Arvi Lind oli lukenut valmiita klippejä nauhalle.

Hahmoista hauskin oli Paavo Väyrynen, joka tuppasi aina välillä lavalle, mitään suurempaa roolia hänellä ei ollut, Sorsa, Karjalainen, Virolainen ja Koivisto olivat hahmoina. Vaikka pääpaino oli Kekkosen ajassa 1900-1960, eli ennen näitä herroja.

Tiesin ennen näytelmää Kekkosen elämäntarinan 1900-1986, ja presidenttinä 1956 ja vetäytyminen 1981, kuten postauksestani ilmenee.

Näytelmä alkaa Kekkosen vanhempien kohtaamisella, ja toisin kuin näytelmässä Kekkosella oli oikeasti sisaruksia. Vapaussota, ja armeija-aika oli jätetty näytelmästä pois, muuten minusta 1920- 1960-luvun tapahtumia oli selvitetty jonkin verran: palmuun kiipeämiset ja Honkaliitot, ja nootin tulo, yöpakkasista ei puhuttu. Jonkin verran oli tätä YYA-juttua, viinan juontia ja näitä huhuja, mitä Kekkosen ympärillä oli. 151:n valitsijamiehen ongelmaa sivuttiin, mutta arveluita ei esitetty. Luin joskus, että yksi mahdollisuus olisi ollut Penna Tervo, myös mahdollisia vaihtajia on voinut olla puolin ja toisin, eli asia jää ikuiseksi arvoitukseksi.

Minusta näytelmä oli parempi kuin viime vuotinen Vares. Näyttämö saatiin muuntumaan valoilla, puvustus oli parempaa. Käsikirjoitus nojasi joihinkin historiallisiin faktoihin, ja yleisö näytti nauttivan. Kertojaratkaisu toimi hyvin.

Miinuksen antaisin heitosta, että presidentin puoliso ei voi kirjoittaa runoja. Karjalaisen hahmo ei myöskään naurattanut, muistaakseni hän tuli yliopistomaailmasta politiikkaan ja "päätyi" Suomen Pankkiin. Virolainenkin oli toteutettu vain pitämällä kieltä ulkona.

Kesäteatterin tapaan näytelmä pitää ottaa huumorilla, ja olihan siinä tätä hiihtämis- ja onkimisjuttua, ymmärrät jos tai kun näet näytelmän. Vaikka olen avannut juonta, se ei haittaa, sillä pieni tuntemus historiaan on paikallaan, näytelmän teho lepää näyttelijöiden kyvyssä kuvittaa Kekkonen ja saada tunteita katsojissa

Näytelmän loppu oli kuitenkin toteutettu tyylillä ja valokuvan mielikuvaa oli hyödynnetty.
***
Näytelmiä kesän aikana yli 40, tämä ei ole mainos, vaan oma arvio, olen katsonut samalla formaatilla Emmateatterissa pari Varesta, Seitsemän veljestä, B Virtasen ja Viivi ja Wagnerin, Puhelinluettelojuttua en nähnyt. Tämä oli minusta paremmasta päästä, mutta tämä on täysin makukysymys.

Seitsemän veljeksen "flyeri" on tässä. Näyttelijät esittivät monia osia. Jukka Rasila oli Juhani ja Simeon.